Arkisto

Posts Tagged ‘valtakunnansyyttäjänvirasto’

Miksi Mikko Paatero ei tehnyt rikosilmoitusta Helsingin poliiseista?

22.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

paatero

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sanoo, että jos Helsingin poliisilaitoksen toiminnassa oli havaittavissa puutteita, niin Paatero olisi voinut tehdä asiasta rikosilmoituksen.

”Jos poliisihallinnossa esimiestaso havaitsee, että on puutteita tai jopa lainvastaisuuksia, niin heillä on toimimisvelvollisuus”, Kalske sanoo. Paatero ei kuitenkaan tietoisesti halunnut toimia näin.

Sisäasiainministeri Päivi Räsänen totesi torstaina, että hän ei aikaisemmin tiennyt, että Helsingin poliisilla ei olisi rekisteröityjä lähteitä. ”Oikeusvaltiossa ei voi olla valvomatonta poliisitoimintaa”, Räsänen totesi.

”Tosiasia on kuitenkin se, että vuosien 2007-2008 jälkeen aika vähän henkilöitä on halunnut rekisteröityä”, sanoo poliisimies Helsingin poliisilaitokselta.

Joulukuussa 2007 aloitettiin tutkinta Helsingin huumepoliiseista, joiden epäiltiin syyllistyneen vinkkimiestensä toiminnan katsomiseen sormiensa läpi. Juttu kuivui kasaan.

Laillisuusvalvontatarkastus edellisen kerran vuosi sitten

Mikko Paatero on todennut julkisuudessa, että Helsingin poliisilaitoksen toiminta on ollut säännösten mukaista. Myös Helsingin poliisilaitoksen komentaja Jukka Riikonen puolusti tiistaina laitoksensa toimintaa poikkeuksellisen voimakkaasti.

”Huumerikosyksikön valvonta on ollut poliisilaitoksen johdon käsissä ja ohjeiden mukaista, eikä sen perusteella ole ollut huomauttamista yksikön toiminnasta”, Riikonen lausui.

Poliisihallituksen suorittama laillisuusvalvontatarkastus tehtiin edellisen kerran vuosi sitten lokakuussa eikä huomauttamista löytynyt.

Heti seuraavana päivänä Riikosen lausunnon jälkeen Päivi Räsänen sanoi, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi toimittu tietolähteiden käytössä kaikkien lakien mukaisesti, valvonta mukaan lukien. Räsänen asetti näin vastakkain Poliisihallituksen tarkastuksen ja julkisuudessa esitetyt tiedot.

Poliisikomentaja Jukka Riikonen joutui korjaamaan asiaa jälleen. Torstaina hän totesi tiedotteessaan, että ”sisäministeri Päivi Räsäsen viittaus saamiinsa tietoihin siitä, että Helsingin poliisilaitoksella ei olisi menetelty tietolähdetoiminnassa oikein, on poliisilaitoksen johdolle vieras”.

Riikonen pitikin vain hyvänä asiana Räsäsen tekemää tutkintapyyntöä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

”Ensimmäistä kertaa asia tutkitaan tältäkin osin perusteellisesti, eikä vain erilaisiin irrallisiin väittämiin tai loanheittoon perustuen”, Riikonen totesi.

Myös Poliisihallitus julkaisi perjantaina tiedotteen, jossa se oikoi julkisuudessa olleita vääriä tietoja. Poliisihallitus on informoinut sisäasiainministeriötä viime vuonna siitä, että vain muutamassa poliisiyksikössä on ohjeen mukaista tietolähdetoimintaa.

 

”Tästä ei voi tehdä iäisyyskysymystä”

Jorma Kalskeen mukaan esitutkinnan aloittamisesta ei ole mitään varmaa tietoa. Meneillään on vasta selvittelyvaihe. Epäilyistä, kuultavien määrästä tai mahdollisista rikosnimikkeistä hän ei halua puhua.

”Esitutkinta käynnistetään, jos on syytä epäillään rikos tapahtuneeksi. Nyt tätä asiaa vasta selvitellään. Meidän täytyy ensin selvityttää koko problematiikka, mitä säännökset pitävät sisällään, ja minkälainen tietolähdekenttä säännösten valossa on ja mitä piirteitä siihen liittyy. Vasta sitten tulee eteen kysymys siitä, onko viranomaistoiminnassa tapahtunut sellaisia laiminlyöntejä tai rikkeitä, joihin on syytä liittää rikosepäily virkatoimissa”, Kalske kertoo.

Hänen mukaansa rikosnimikkeistä on toistaiseksi mahdotonta edes keskustella, koska asiaa vasta selvitellään. Myöhemmin katsotaan, onko virkarikosepäilyihin aihetta.

”Mutta kyllä tässä täytyy verrattain ripeästi edetä. Ei tällaista asiaa voi kovin kauaa pitää auki. Ainakin on saatava selvyys minne suuntaan tässä pitää mennä. Onko esimerkiksi aihetta syytä epäillä -tutkintaan. Yritämme viikon, kahden sisällä jotain selvyyttä tähän saada. Ei tästä iäisyyskysymystä voi tehdä.”

”Nyt alkaa pähkäily”

Ministeri Päivi Räsäsen jättämä tutkintapyyntö on tällä hetkellä Kalskeen pöydällä.

”Nyt katsotaan mitä sille ruvetaan tekemään. Se tuli meille eilen torstaina. Nyt alamme pähkäillä, mitä sen kanssa aletaan tehdä.”

Tutkintapyynnössä kysytään, onko poliisin tietolähteiden käytössä ja tietolähdetoiminnassa menetelty lain mukaisesti.

”Ministeri pyytää valtakunnansyyttäjänvirastoa arvioimaan ja tarvittaessa selvittämään, onko poliisissa menetelty tietolähteiden käytössä tai sitten tietolähdetoiminnassa poliisilain ja annettujen asetusten ja Poliisihallituksen määräysten mukaisesti. Pyydetään myös, että tähän liittyvän toiminnan valvonta otettaisiin tarkastelussa huomioon”, Kalske siteeraa Räsäsen tutkintapyyntöä.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/uusi-kaanne-poliisijupakassa-miksi-mikko-paatero-ei-tehnyt-rikosilmoitusta-helsingin-poliiseista

Poliisi teki kotietsinnän poliisilaitokselle

18.9.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi auto KYLKI 2012

Poliisin epäiltyjen rekisterin laillisuutta tutkivat syyttäjät pääsivät tutustumaan rekisteriin vasta, kun he määräsivät kotietsinnän. Poliisihallitus ei halunnut antaa tietoja vapaaehtoisesti, koska rekisterin tiedot ovat lain mukaan salaisia.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on joutunut turvautumaan poikkeuksellisiin keinoihin tutkiessaan poliisin epäiltyjen rekisterin lainmukaisuutta. Tutkintaryhmä pääsi tutustumaan rekisteriin vasta sen jälkeen, kun tutkinnanjohtajat olivat antaneet määräyksen kotietsinnästä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kotietsinnän kohteena on poliisi.

”Me yritimme muutamaan kertaan saada niitä [tietoja] vapaaehtoisuuden pohjalta, ja kun se ei tuntunut onnistuvan, päätettiin antaa asiassa kotietsintämääräys”, kertoo tutkinnanjohtaja, valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen.

Rekisteriä ylläpitävä poliisihallitus korostaa, ettei tarkoitus ollut hankaloittaa tutkintaa.

”Kyseessä ovat salassa pidettävät tiedot, epäiltyjen tietojärjestelmä, josta on tarkasti säädetty, kenelle tietoja saa luovuttaa. Tässä haluttiin katsoa niin päin, että varmasti mennään pykälien mukaan oikein”, kertoo rekisterinpitopäällikkö Jari Råman poliisihallituksesta.

Råman toteaa, että kotietsinnän etu on se, että syyttäjä harkitsee, mikä tieto on tarpeellista tutkinnan kannalta.

”Näin ei jouduta tilanteeseen, jossa yksittäinen poliisimies joutuu arvioimaan, onko tieto syyttäjälle tarpeen. Mahdollisesti hän joutuu hankalaan tilanteeseen, että ollaanko samaa mieltä asiasta.”

Sekä Hämäläinen että Råman painottavat, että etsintä hoidettiin virkamiesmäisesti ja asiallisesti, eikä episodista ole jäänyt mitään hampaankoloon sen enempää poliisihallitukseen kuin valtakunnansyyttäjänvirastoonkaan.

Kotietsintä tehtiin kuudella eri kerralla Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella kesän aikana.

”Sinänsä se on ihan sama, missä se tehdään, koska se tehtiin tietokonejärjestelmään. Tärkeintä on vaan se, että oltiin poliisin tiloissa”, tutkinnanjohtaja Hämäläinen sanoo.

Ennen etsintää tutkintaryhmää oli vahvistettu yhdellä rekisterin tuntevalla poliisilla. Tutkintaryhmä sai tunnukset rekisteriin, ja sen jälkeen se sai etsiä rekisteristä tarvitsemansa tiedot.

Hämäläinen on tyytyväinen etsinnän tulokseen.

”Saimme sellaista tietoa, joka tukee näitä meidän epäilyjä. Ainakin on syytä epäillä, että sinne järjestelmään on tietyissä tapauksissa kirjattu henkilöitä sellaisilla perusteilla, jotka ihan tarkkaan ottaen eivät vastaa lain tarkoitusta.”

Hämäläinen arvelee, että tutkinta valmistuu parin kuukauden kuluttua.

Tutkinta alkoi sen jälkeen, kun Venäjän presidentin Vladimir Putinin huomattiin päätyneen rekisteriin. Nyt esitutkinnassa selvitetään, oliko Putinista tehty merkintä lainmukainen ja ovatko poliisit tehneet rekisteriin merkintöjä muistakin ihmisistä heppoisin perustein.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1379512027422?jako=4cd41ad3e2dc3744b9f18b86088db159

Poliisi tuhlasi surutta lähes 500.000 € täysin tyhjään

15.3.2013 1 kommentti
poliisi auto KYLKI 2012
Po­lii­si os­ti Ja­pa­nis­ta kak­si au­toa ja pans­sa­roi ne Du­bais­sa. Suo­meen saa­pues­saan ne oli­vat mak­sa­neet li­ki 400 000 eu­roa ja osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.
Kes­kus­ri­kos­po­lii­si (krp) ja val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to sel­vit­tä­vät pans­sa­roi­tu­jen ajo­neu­vo­jen han­kin­taa po­lii­sin eri­kois­yk­sik­kö Kar­hul­le. Han­ke nie­li sa­to­ja­tu­han­sia eu­ro­ja.Asiaa on sel­vi­tel­ty po­lii­si­hal­li­tuk­sen si­säi­ses­sä tar­kas­tuk­ses­sa, ja nyt se on pää­tet­ty siir­tää ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Krp ja val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to päät­tä­vät, on­ko asias­sa syy­tä aloit­taa esi­tut­kin­ta.

KAR­HUL­LE alet­tiin hank­kia en­sim­mäi­siä pans­sa­roi­tu­ja ajo­neu­vo­ja vuon­na 2009. Ja­pa­nis­ta ti­lat­tiin kak­si Toyo­ta Land Crui­ser -maas­tu­ria, jot­ka vie­tiin Ja­pa­nis­ta suo­raan Du­bai­hin pans­sa­roi­ta­vik­si. On­gel­mat al­koi­vat, kun au­tot tuo­tiin lo­pul­ta Suo­meen vuon­na 2010.

”Pit­kän vään­nön jäl­keen nii­tä ei saa­tu re­kis­te­röi­tyä”, ker­too po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero. Au­tot osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.

”Kyl­lä me kai­kin kei­noin ky­syim­me (lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­ta) Tra­fil­ta, mil­lä kei­noil­la ne au­tot saa­tai­siin sii­hen kun­toon, et­tä ne voi­tai­siin kat­sas­taa, mut­ta ei sii­hen löy­ty­nyt kei­no­ja.”

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen oman sel­vi­tyk­sen mu­kaan au­tot oli­vat jo alun pe­rin sel­lai­sia, et­tei­vät ne täyt­tä­neet EU-kri­tee­re­jä. Au­to­jen pans­sa­roin­ti ai­heut­ti myös toi­sen on­gel­man: kun au­toon li­sä­tään 2 000 ki­loa pans­sa­ri­le­vyä, au­ton alus­ta ei vält­tä­mät­tä kes­tä. Myös­kään jar­ru­ja ei ole suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­le pai­noil­le.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­vion mu­kaan hank­kee­seen up­po­si 362 000 eu­roa. Po­lii­si­au­to­jen han­kin­nas­ta vas­taa po­lii­sin tek­niik­ka­kes­kus.

Po­lii­si ti­la­si au­tot suo­ma­lai­sel­ta, tur­val­li­suus­lait­tei­siin eri­kois­tu­neel­ta yh­tiöl­tä.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen kä­si­tyk­sen mu­kaan yh­tiö toi­mi täy­sin oi­kein ja toi­mit­ti au­tot ti­lauk­sen mu­kai­ses­ti.

Po­lii­si ei ole teh­nyt au­tois­ta rek­la­maa­tio­ta yh­tiöl­le.

PO­LII­SI­YLI­JOH­TA­JA Paa­te­ro ha­luaa nyt sel­vit­tää, on­ko kaik­kia sään­nök­siä nou­da­tet­tu.

”Jos sem­moi­nen au­to on vas­taa­no­tet­tu, jo­ta ei voi käyt­tää Suo­mes­sa, niin jon­kin­lai­nen vir­heel­li­nen pää­tös jos­sain vai­hees­sa on teh­ty.”

Jäl­ki­pu­hei­den vält­tä­mi­sek­si po­lii­si­hal­li­tus ha­lu­si siir­tää asian ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to ar­vioi asian hank­kee­seen osal­lis­tu­nei­den po­lii­sien osal­ta. Si­vii­lien vas­tuu­ta tut­kii krp.

Po­lii­sin au­to­tal­lis­sa pö­lyt­ty­neet au­tot on nyt lah­joi­tet­tu ul­ko­mi­nis­te­riöl­le. Ne ovat käy­tös­sä jos­sain päin maail­maa, mut­ta ul­ko­mi­nis­te­riö ei ha­lua ker­toa, mis­sä ne ovat.

”Pit­kän vään­nön jäl­keen nii­tä ei saa­tu re­kis­te­röi­tyä”, ker­too po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero. Au­tot osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.”Kyl­lä me kai­kin kei­noin ky­syim­me (lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­ta) Tra­fil­ta, mil­lä kei­noil­la ne au­tot saa­tai­siin sii­hen kun­toon, et­tä ne voi­tai­siin kat­sas­taa, mut­ta ei sii­hen löy­ty­nyt kei­no­ja.”

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen oman sel­vi­tyk­sen mu­kaan au­tot oli­vat jo alun pe­rin sel­lai­sia, et­tei­vät ne täyt­tä­neet EU-kri­tee­re­jä. Au­to­jen pans­sa­roin­ti ai­heut­ti myös toi­sen on­gel­man: kun au­toon li­sä­tään 2 000 ki­loa pans­sa­ri­le­vyä, au­ton alus­ta ei vält­tä­mät­tä kes­tä. Myös­kään jar­ru­ja ei ole suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­le pai­noil­le.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­vion mu­kaan hank­kee­seen up­po­si 362 000 eu­roa. Po­lii­si­au­to­jen han­kin­nas­ta vas­taa po­lii­sin tek­niik­ka­kes­kus.

Po­lii­si ti­la­si au­tot suo­ma­lai­sel­ta, tur­val­li­suus­lait­tei­siin eri­kois­tu­neel­ta yh­tiöl­tä.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen kä­si­tyk­sen mu­kaan yh­tiö toi­mi täy­sin oi­kein ja toi­mit­ti au­tot ti­lauk­sen mu­kai­ses­ti.

Po­lii­si ei ole teh­nyt au­tois­ta rek­la­maa­tio­ta yh­tiöl­le.

PO­LII­SI­YLI­JOH­TA­JA Paa­te­ro ha­luaa nyt sel­vit­tää, on­ko kaik­kia sään­nök­siä nou­da­tet­tu.

”Jos sem­moi­nen au­to on vas­taa­no­tet­tu, jo­ta ei voi käyt­tää Suo­mes­sa, niin jon­kin­lai­nen vir­heel­li­nen pää­tös jos­sain vai­hees­sa on teh­ty.”

Jäl­ki­pu­hei­den vält­tä­mi­sek­si po­lii­si­hal­li­tus ha­lu­si siir­tää asian ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to ar­vioi asian hank­kee­seen osal­lis­tu­nei­den po­lii­sien osal­ta. Si­vii­lien vas­tuu­ta tut­kii krp.

Po­lii­sin au­to­tal­lis­sa pö­lyt­ty­neet au­tot on nyt lah­joi­tet­tu ul­ko­mi­nis­te­riöl­le. Ne ovat käy­tös­sä jos­sain päin maail­maa, mut­ta ul­ko­mi­nis­te­riö ei ha­lua ker­toa, mis­sä ne ovat.

http://www.hs.fi/paivanlehti/15032013/kotimaa/Poliisi+panssaroi+autonsa+pilalle/a1363243785927

Poliisia epäillään pahoinpitelystä

19.2.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisin virkamerkki

Kihlakunnansyyttäjä tutkii tapausta poliisirikoksena.

Poliisimies otettiin lauantaina kiinni Ulvilassa epäiltynä pahoinpitelystä. Kiinniottoon johtanut välikohtaus sattui poliisin ollessa vapaa-ajallaan.

Valtakunnansyyttäjävirasto on siirtänyt tapauksen tutkinnan Länsi-Suomen syyttäjävirastolle. Kihlakunnansyyttäjä Pertti Lahtiolan mukaan esitutkinta on vielä alkutekijöissään.

– Poliisi otettiin lauantaina kiinni ja häntä epäillään nyt pahoinpitelystä. Muuta en osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, Lahtiola kommentoi.

Satakunnan Kansan mukaan kiinniotettu poliisi riehui asunnollaan ja että hän olisi ollut aseistettu. Työmatkalla tiistaina ollut Lahtiola ei ollut vielä ehtinyt perehtyä tutkittavan poliisirikoksen yksityiskohtiin.

– Olen lukenut tapauksen paperit vasta kertaalleen läpi. Parempi etten lähde muistelemaan yksityiskohtia ulkomuistista, Lahtiola toteaa.

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013021916692621_uu.shtml

Auerin tietoja urkkineista poliiseista esitutkinta?

18.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Anneli Auer

Anneli Auerin tietojen urkinnasta harkitaan esitutkinnan aloittamista. Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV) on pyytänyt poliisihallitukselta kaikki asiakirjat, jotka liittyvät asiaan.

”Tässä on syytä harkita sitä, onko poliisimiehiä syytä epäillä rikoksesta”, kertoo kihlakunnansyyttäjä Anssi Hiivala VKSV:stä.

Nelosen uutisten selvitys paljasti viime keväänä, että kymmenet poliisit olivat yrittäneet päästä katsomaan Anneli Auerin tietoja poliisin Patja-tietojärjestelmästä. Salaamisen vuoksi uteliaat eivät kuitenkaan päässeet tutkimaan tietoja, vaan teot jäivät yrityksiksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan näitä ”koputtelijoita” oli 94.

Poliisihallitus lähetti jokin aika sitten selvityspyynnön kaikkiin poliisilaitoksiin, joissa uteliaisuutta oli ollut. Siinä pyydettiin selvittämään, oliko urkkijoilla ollut jokin virkaan liittyvä syy tiedonhakuun. Poliisilaitoksia pyydettiin ilmoittamaan selvityksen tuloksesta poliisihallitukseen tammikuun aikana.

Nyt poliisihallitus on ilmoittanut laitoksille, että valtakunnansyyttäjänviraston kiinnostuksen takia selvitys keskeytetään. Poliisi siis odottaa, mihin tulokseen syyttäjät päätyvät.

Poliisihallituksessa arvioitiin alun perin, että pelkkä koputtelu ei olisi rikos. VKSV selvittää nyt, onko tämä laintulkinta oikea.

Oikeuskäytännöstä löytyy vastakkaisia tulkintoja. Esimerkiksi Rovaniemen hovioikeus painotti viime vuonna tekemässään ratkaisussa, että jo tiedon hakeminen ilman virkaan liittyvää syytä on laitonta.

”Hovioikeus toteaa selvyyden vuoksi, että sillä seikalla, missä muodossa vastaajan tekemät kyselyt ovat avautuneet tietokoneen näytölle ei ole merkitystä asiassa, koska heti Patja-järjestelmään kirjauduttaessa ja sieltä tietoa haettaessa on kyselyn tekijällä oltava laillinen oikeus tiedon hakemiselle”, ratkaisussa korostetaan.

Anssi Hiivala valtakunnansyyttäjänvirastosta ei halua ottaa kantaa laintulkintaan.

 

”Tämä asia tulee harkittavaksi myöhemmin.”

VKSV:n mielestä linjanveto tällaisessa asiassa ei kuitenkaan voi jäädä poliisin omaan harkintaan, vaan tapauksesta olisi pitänyt ilmoittaa syyttäjille.

”Syyttäjä toimii poliisirikoksissa tutkinnanjohtajana, ja mielestäni tämmöisissä tapauksissa tulisi olla yhteydessä syyttäjään. Tämän tapauksen yksityiskohtia en vielä tiedä, joten en osaa sanoa siihen mitään, että miksi tässä tapauksessa näin ei ole menetelty”, Hiivala toteaa.

VKSV saa Auer-urkintaa koskevat paperit poliisilta vielä tällä viikolla. Päätös mahdollisesta esitutkinnan aloittamisesta tehdään ensi vuoden puolella.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Auerin+tietoja+urkkineista+ehk%C3%A4+esitutkinta/a1305629411138

Ulvilan ex-tutkinnanjohtajan virkarikosjuttu yhä vanhenemisvaarassa

1.10.2012 1 kommentti

Murhajutun ensimmäistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyteharkinta ei kuitenkaan valtakunnan-syyttäjäviraston mukaan etene, ennen kuin Vaasan hovioikeus ratkaisee syyteoikeuden jatkoaikaa koskevan kantelun.

Virkarikosjutun tutkinnanjohtajan Anssi Hiivalan mukaan Anneli Auerin epäillään saaneen poliisilta murhasta epäillyn kuvan etukäteen ennen tunnistamistilaisuutta heinäkuussa 2007. Samalla Auer oli saanut tietää, että kuva esitti poliisin Ulvilan murhasta tuolloin epäilemää porilaisnäyttelijää. Komisario Joutsenlahden epäillään määränneen kuvan lähettämisestä Auerille. Kuvan varsinaista lähettäjää ei epäillä rikoksesta.

– Painotan, että hänen (lähettäjän) kohdallaan on selvinnyt, ettei hän ole syyllistynyt rikokseen. Häntä on kuultu rikoksesta epäiltynä, mutta todettu jo elokuussa, ettei hän ole syyllistynyt rikokseen, sanoi Hiivala STT:lle.

Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan Joutsenlahti vaati Auerin ”tunnistamaa” miestä vangittavaksi heinäkuussa 2007. Syyttömänä vangittu porilaisnäyttelijä sai myöhemmin korvauksia valtiolta aiheettomasta vangitsemisesta.

Näiden tunnistamis- ja vangitsemistoimiensa vuoksi Joutsenlahtea epäillään virkarikoksesta. Hän on Hiivalan mukaan virkarikosjutun ainoa epäilty.

Joutsenlahti kiistää rikosepäilyn

Komisario Joutsenlahti kiistää virkarikosepäillyn. Tutkinnanjohtaja Hiivala ei kerro tarkemmin, mikä on Joutsenlahden esitutkinnassa kertoma oma näkemys tunnistamis- ja vangitsemistoimista. STT ei maanantaina tavoittanut Joutsenlahtea.

Joutsenlahti kanteli hovioikeuteen, koska Satakunnan käräjäoikeus antoi viime heinäkuussa lisäaikaa syyteoikeudelle virkarikosjutussa. Ilman tätä virkarikosjuttu olisi vanhentunut.

Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan Joutsenlahtea koskevat epäilykset heräsivät, kun Satakunnan poliisi löysi Auerin koneelta porilaisnäyttelijän kuvan viime kesänä. Heinäkuussa koko juttu olisi ollut jo vanhentunut.

Syyteharkintaa jutussa tekee valtionsyyttäjä Jorma Äijälä. Hän kertoi maanantaina, että syyteharkinnan aloittaminen odottaa Vaasan hovioikeuden ratkaisua syyteoikeuskanteluun.

Hovioikeudesta on aiemmin kerrottu STT:lle, että asia käsitellään kiireellisenä.

Asiasta tänään aimmin:

Ulvilan ex-tutkinnanjohtajan virkarikosepäily syyttäjälle

1.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Ulvilan murhajutun ex-tutkinnanjohtajaa koskeva virkarikostutkinta on valmistunut.

Murhajutun ensimmäistä tutkinnanjohtajaa epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä. Valtakunnansyyttäjäviraston mukaan Anneli Auer sai etukäteen murhasta epäillyn miehen kuvan ennen tunnistamistilaisuuksia. Virasto epäilee, että määräyksen kuvan lähettämisestä antoi silloinen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti.

Tunnistamisen perusteella vangittiin syytön mies.

Joutsenlahti on virkarikosjutun ainoa epäilty. Hän on kiistänyt virkarikosepäilyt.

STT