Poliisi valvoi vapaa ajallaan liikennettä, tuntuvat sakot tuli.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tuntuviin sakkoihin, kun tämä oli ryhtynyt vapaa ajallaan pitämään liikennevalvontaa.  Sen kohteeksi joutui yrittäjä, joka nokkapokan jälkeen teki poliisista tutkintapyynnön.

Poliisimies voi toimia vapaa-ajallaankin, jos on estettävä vakava rikos tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaava vaara, sanoo poliisilaki. Mutta se sanoo myös, ettei poliisin käytös yksityiselämässä saa vaarantaa luottamusta poliisiin. Nämä pykälät unohtuivat Oulun poliisilaitoksen konstaapelilta perheajelulla, jonka jälkipyykki käytiin käräjillä.

On keväinen tiistai iltapäivä Muhoksella. Muuan vapaalla oleva, Oulun poliisilaitoksen järjestyspoliisin vanhempi konstaapeli on palaamassa kotiinsa, ja kyydissä ovat vaimo sekä kaksi lasta. Konstaapeli ajelee kuudenkympin rajoitusalueella, kunnes hänet yrittää ohittaa Mercedes Benz Sprinter pakettiauto.

Tästä konstaapeli ei pidä, ja hän kiihdyttää omaa nopeuttaan. Äskeinen ohittaja joutuu kiihdyttämään päästäkseen omalle kaistalleen ennen vastaantulijoita.

Autoa kuljettaa oululainen yrittäjä, joka navigaattoristaan on nähnyt ohittamansa auton vauhdiksi noin 55 kilometriä tunnissa. Siispä vilkku päälle ja ohi.

Vilkku ja käsimerkki

Kanssa autoilijan käytöstä paheksuva yrittäjä vilauttaa ohittaessaan kansainvälistä käsimerkkiä, mutta ohituksen jälkeen konstaapeli ohittaa vielä yrittäjän ja hiljentää sitten vauhtiaan kiilaten hänet tien laitaan. Yrittäjä äkki jarruttaa välttääkseen törmäyksen tai ojaanajon. Nyt autot ovat ajoradalla osittain poikittain, ja tiellä on muutakin liikennettä.

Yrittäjä näkee nyt autostaan ulos säntäävän kiukkuisen, siviiliasuisen miehen. Tämä sanoo olevansa poliisi, ja että yrittäjä ajoi ylinopeutta ja että matkanteko päättyisi nyt.

–  Näytä virkamerkki, yrittäjä tokaisee noustuaan itsekin autostaan.

–  Jäi kotiin lompakkoon, mies vastaa.

–  Mene sitten hakemaan, yrittäjä kuittaa.

Kuin elokuvassa

Tilanne etenee nyt kuin elokuvassa, kuten yrittäjä Oulun käräjäoikeudessa kuvaili kohtausta.

Poliisiksi esittäytynyt mies yrittää tarttua häntä rinnuksiin, mutta yrittäjä torjuu tämän. Nyt mies potkaisee yrittäjää vatsaan, jolloin vastapuoli potkaisee miestä polvitaipeeseen puolustautuakseen.

Poliisiksi esittäytynyt mies sanoo nyt pistävänsä yrittäjän ”kenttään”, mutta yrittäjä torjuu tämänkin.
Hän toteaa autoon jääneelle toverilleen, että mies taitaa olla kännissä. Hänen palatessaan autoonsa mies yrittää vielä tarttua kädellään autonovesta, mutta yrittäjä pääsee autoonsa ja liuuttaa sen liikkeelle.

Oulussa lähellä Maikkulan risteystä odottava poliisipartio antaa yrittäjälle pysähtymiskäskyn. Poliisiauto on siviilimallinen, mutta sen miehistö on virka asuinen. Nyt ei siis kysellä virkamerkkiä.

Lainvartijat tekevät asianmukaiset tarkistukset ja puhalluskokeen. Nollaa näyttää kuten pitääkin, ja yrittäjän matka jatkuu. Ensin hän tiedustelee poliiseilta, onko häntä pysäytyspaikalle asti seurannut mies jonkin sortin poliisi.

–   Jonkin sortin poliisi hän on, tarkastuksen tehnyt konstaapeli vastaa.

–   Miksi häntä ei puhallutettu, yrittäjä tiedustelee.-

–   Se mies ei käytä alkoholia, kuuluu vastaus.

Tuon ”jonkin sortin poliisin” henkilöllisyys jää yrittäjälle epäselväksi, mutta tämän auton rekisteritunnuksen hän muistaa.

Tutkintapyyntö

Seuraavana päivänä yrittäjä tekee Oulun poliisilaitokselle tutkintapyynnön. Hän on vahvoilla, sillä hänellä on todistaja.

Tutkintapyyntö otetaan vastaan, juttua saapuu myöhemmin hoitamaan poliisien väärinkäytöksiin erikoistunut rikostutkija. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä, liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja virkavelvollisuuden rikkomisena.

Mainituilla nimikkeillä myös virallinen syyttäjä esitti rangaistusvaatimuksen käräjillä, joita istuttiin runsas vuosi myöhemmin, eli elokuussa 2011.

Konstaapeli kertoi tehneensä yrittäjästä rikosilmoituksen 3.8.2011, eli lähes vuosi kohtauksen jälkeen ja vain kaksi päivää ennen käräjäoikeuden pääkäsittelypäivää. Asia oli kuulemma hiukan unohtunut, mutta hän halusi totuuden esille.

Käräjäoikeudessa konstaapeli kiisti kaikki syytteet sekä yrittäjän korvaus vaatimukset.

Konstaapelin mukaan hänellä oli ollut poliisina velvollisuus yrittää pysäyttää epäilty, ”ylinopeutta ajanut rattijuoppo”.

Konstaapeli kiisti äkkijarrutuksen ja kiilauksen, sillä yrittäjä oli itse pysäyttänyt autonsa. Potku yrittäjän käsivarteen oli ollut torjuntapotku, sillä yrittäjä oli käynyt ensin konstaapeliin käsiksi ja lyönyt häntä. Syytetty oli mielestään toiminut virkavelvollisuuksiensa mukaisesti.

Konstaapeli kertoi, että hänen autonsa taakse oli ajanut pakettiauto reippaalla ylinopeudella ja kiinni puskurissa. Pakettiauto oli lähtenyt ohittamaan konstaapelia, jolloin tämä oli yrittänyt tunnistaa kuljettajan.

Samalla konstaapeli oli nostanut vähän oman autonsa nopeutta ja havainnut kuljettajan vaikuttavan aggressiiviselta tämän näytettyä keskisormea.

Ajo vaikutti epävarmalta, konstaapeli kertoi oikeudessa.

Päätin ohittaa pakettiauton, ja kun pääsin sen ohitse, kuljettaja vilkutteli valoja ja minäkin näytin suuntavilkkua ja jarruttelin pikkuisen, että jarruvalot syttyisivät.

Konstaapelin mukaan pakettiauton pysähdyttyä sen kuljettaja ryntäsi ulos ja tuli kohti.

Säikähdin ja tulin myös ulos. Sanoin ”poliisista” ja yritin keskustella miehen kanssa nopeusrajoituksesta sekä haistaa mahdollisen alkoholin. Mies oli hyvin aggressiivinen eikä näyttänyt hallitsevan itseään, syytetty kertoi.

Miehen mentyä autoonsa hän yritti kiskaista oven kiinni, jolloin tartuin auton ovesta. Samassa hän löi minua vasemman korvan alapuolelle, jolloin potkaisin torjuntapotkun ja se osui miestä käsivarteen.

Yrittäjä tuli konstaapelin mukaan ulos uhmakkaana, ja konstaapeli perääntyi. Yrittäjä luovutti tilanteessa konstaapelin käsityksen mukaan, kun matkustajana ollut mies ei tullut ulos autosta.

Nyt konstaapeli soitti hätäkeskukseen ja yrittäjä lähti ajamaan pois konstaapelin seuratessa häntä.

Näin ei toimita!

Konstaapeli kertoi käräjäoikeudessa yrittäjän auton pikkuisen heijanneen edestakaisin, sitten jopa heittelehtineen. Syyttäjän mukaan konstaapeli ei ollut esitutkinnassa kertonut mitään tällaista.

Käräjäoikeus katsoi, että konstaapeli oli tahallaan rikkonut tieliikennelakia lisätessään nopeuttaan yrittäjän ohittaessa häntä vasemmalta, jolloin yrittäjä oli joutunut myös lisäämään ajonopeuttaan päästäkseen oikealle ajokaistalle ennen vastaantulevia ajoneuvoja. Tämän jälkeen konstaapeli oli heti ohittanut yrittäjän tämän palattua omalle kaistalleen.

Lisäksi konstaapeli oli jarruttanut niin, että yrittäjä oli joutunut ohjaamaan tien reunaan oikealle ja joutunut myös jarruttamaan voimakkaasti estääkseen törmäyksen konstaapelin autoon.

Lisäksi oikeus totesi konstaapelin tahallaan tehneen ruumiillista väkivaltaa yrittäjälle yrittäen ainakin kaksi kertaa tarttua tätä rinnuksista sekä potkaisemalla miestä jalkaterällä mahaan.

Konstaapeli oli rikkonut montakin poliisilain pykälää, kuten käyttänyt poliisivaltuuksia vapaa ajallaan, vaikka se ei olisi ollut poliisilain mukaan välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi tai muutenkaan tarpeen.

Käräjäoikeuden mukaan konstaapelin toiminta oli ollut omiaan poliisilain mukaan vaarantamaan luottamusta poliisiin. Lisäksi hänen tekojaan ei voida niiden haitallisuuden ja vahingollisuuden kannalta pitää vähäisinä.

Virkaveli ei vakuuttanut

Käräjäoikeuden mielestä yrittäjänkertomus tapahtumista oli yksityiskohtainen ja johdonmukainen. Lisäksi kertomusta tuki hänen matkustajansa kertomus.

Konstaapelikin kertoi tapahtumista yksityiskohtaisesti, mutta hän ei ollut vastaajana velvollinen pysymään totuudessa. Lisäksi hän oli kertonut asiat eri tavoin käräjäoikeudessa ja esitutkinnassa.

Hänen virkaveljensä kertomus ei käräjäoikeuden mukaan perustunut omiin havaintoihin, vaan siihen mitä konstaapeli ja yrittäjä olivat hänelle

kertoneet. Tarkastuksen suorittaneen poliisimiehen kertomuksesta ilmeni kohtia, joista käräjäoikeus päätteli, kenen kertomusta tämä oli pitänyt lähtökohtana.

Oikeuden mukaan tähän oli vaikutusta kahden konstaapelin ammatti  ja työtoveruudella.

Käräjäoikeuden mielestä konstaapelin syyllisyydestä ei jäänyt asiassa mitään epäilyä.

Oikeus totesi hänen vuonna 2008 saaneen sakkorangaistuksen saman kaltaisesta teosta, kuin mistä nytkin oli kysymys. Tosin tuolloin oli ollut kohteena oikea hurjastelija, mutta takaa ajo vapaa ajalla oli ollut vaarallinen.

Yrittäjän vaatimaa 200 euron korvausta kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oikeus piti määrältään kohtuullisena. Rangaistukseksi konstaapelille tuomittiin 60 päiväsakkoa, josta kertyi 900 euroa.

Konstaapeli ilmoitti heti tuomion kuultuaan valittavansa hovioikeuteen. Rovaniemen hovioikeus määräsikin jutulle pääkäsittelypäiväksi 31. elokuuta 2012, mutta konstaapeli vetivalituksensa viime tipassa pois.

Ja ettei jäisi epäselväksi, niin konstaapelin autossa istunutta ja tilanteennähnyttä vaimoa ei haastettu todistamaan. Siihen ei nimittäin laki velvoita lähisukulaista.

Löikö yrittäjä poliisia?

Oululaisyrittäjä pitää tapausta tyrmistyttävänä, vaikka hän voittikin jutun oikeudessa.

Kun henkilö tuomitaan pahoinpitelystä, niin tiettävästi tuolloin harkitaan myös vakavasti mahdollisten aselupien peruuttamista, yrittäjä tietää.

–   Tunnen paljonkin poliiseja, ja he ovat asiallista väkeä. Tämä tapaus oli pohjanoteeraus, ja tiettävästi mies jatkaa poliisina kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tässä yrittäjä onkin oikeassa. Oulun poliisilaitoksen kenttätoimiston päällikön, ylikomisario Arto Aution mukaan konstaapeli on normaalisti työssä edelleen. Ja olihan käräjäoikeuden tuomiokin pitkään lainvoimaa vailla, koska hän valitti hoviin. Ia nyt tapauksesta on jo aikaa.

Mutta miksi takaa ajajapoliisille ei tehty puhalluskoetta?

–          Se kyllä kuuluisi tehdä aina liikenteessä sattuneiden tilanteiden molemmille osapuolille, mutta ilmeisesti olosuhteet ovat olleet yllätykselliset ja sekavat, ylikomisario Autio arvelee.

Ja vielä yksi juttu, joka jää ikuiseksi arvoitukseksi ainakin oikeudellisesti. Löikö yrittäjä todella poliisia, kuten tämä väitti? Ja näkikö sitä kukaan?

ALIBI 10/2012