Arkisto

Archive for elokuu 2013

Poliisi ei ymmärtänyt olevansa rikollisissa puuhissa

27.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä

mika myllylä
Kaksi eteläsavolaista poliisia on tuomittu Mika Myllylän kuolemaan liittyvien tietojen katselusta.

Mäntyharjussa Etelä-Savon poliisin vanhempana konstaapelina työskennellyr mies tuomittiin henkilörekisteririkoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistus oli 20 päiväsakkoa, josta kertyi maksettavaa 720 euroa.

Savonlinnassa liikkuvan poliisin vanhemman konstaapelin virassa toiminut mies tuomittiin henkilörekisteririkoksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistus oli 10 päiväsakkoa, josta kertyi maksettavaa 240 euroa.

Etelä-Savon käräjäoikeus antoi tuomiot kirjallisessa menettelyssä elokuun alussa. Rikokset olivat tapahtuneet 7.7.2011 ja 10.7.2011.

Molemmat poliisit olivat katsoneet niin sanotun patja-järjestelmän kautta Mika Myllylää koskevan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen sekalaisilmoituksen tiedot, vaikka heidän työtehtäviinsä ei kuulunut kyseisten tietojen käsittelyä.

Ilmoitus käsitteli Myllylän kuolemansyyn tutkintaa ja siihen on myös kirjattu hänen omaistensa tiedot.

Konstaapelit tunnustivat tekonsa. Savonlinnassa työskennellyt poliisi perusteli tekoaan sillä, että hän halusi säilyttää tuntuman rekisteriin, jota hän ei ollut käyttänyt pitkään aikaan. Hän oli ollut siinä uskossa, että ilmoituksia voi lukea ja ottaa niistä oppia virkauralle.

Hän ei ollut ymmärtänyt, että kyse oli rikollisesta toiminnasta.

Käräjäoikeuden mukaan Mika Myllylän kuolemansyytä selvittävien tietojen urkkiminen on loukannut hänen omaistensa yksityisyyden suojaa.

Teot rikkovat myös esimerkiksi säännöstä käyttötarkoitussidonnaisuudesta, mistä on säädetty laissa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa.

Suomen menestyneimpiin hiihtäjiin kuulunut Myllylä kuoli Kokkolassa 5.7.2011. Kaikkiaan 90 poliisia eri puolilta Suomea sai kesäkuussa 2013 syytteen hänen kuolemaansa liittyvien tietojen urkinnasta. Tapaukset etenevät eri tahdissa eri käräjäoikeuksissa.

Etelä-Savon käräjäoikeudessa ei ole vireillä enempää tapauksia Myllylään liittyen.

http://www.lansi-savo.fi/uutiset/l%C3%A4hell%C3%A4/kaksi-etel%C3%A4savolaista-poliisia-urkki-tietoja-mika-myllyl%C3%A4st%C3%A4-66641

Supo sai moitteet vakavasta laiminlyönnistä

23.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä

suojelupoliisiovi

Suojelupoliisi saa moitteet vakavasta laiminlyönnistä.

Supo toimitti apulaisoikeuskanslerille vain osan yhdysmiestoimintaan liittyvistä asiakirjoista, vaikka perustuslain mukaan laillisuusvalvojalla on pääsy kaikkiin tarvitsemiinsa Supon tietoihin.

Apulaisoikeuskansleri pyysi Supolta tietoja ulkomailla toimivien yhdysmiesten valvonnasta. Kansleri huomasi asiakirjan puuttumisen sattumalta. Puuttuva asiakirja oli päällikön ohje ilman päiväystä ja arkistotunnusta.

Supo pahoitteli tapausta, joka sen mukaan oli puhdas väärinkäsitys. Apulaisoikeuskansleri pitää asiaa joka tapauksessa vakavana ja kehottaa Supoa järjestämään arkistonsa ja parantamaan sisäistä tiedonkulkua.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288592348124.html

Poliisit kiistivät katsoneensa Myllylä-tietoja aiheetta

23.8.2013 1 kommentti

poliisit

Neljä päijäthämäläistä vanhempaa konstaapelia vastasi käräjäoikeudessa syytteisiin hiihtäjä Mika Myllylän tietojen katselemisesta viranomaistietokannasta. Katseleminen on kiellettyä, jos se ei liity virkatehtäviin.

Pääsyytteet olivat henkilöstörekisteririkos ja virkavelvollisuuden rikkominen. Vaihtoehdoiksi syyttäjä tarjosi lievempiä muotoja samoista teoista.

Syytetyt olivat miehiä. Kaksi heistä oli noin 25-vuotiaita, yksi noin 30-vuotias ja yksi noin 50-vuotias.

He kaikki kiistivät syytteet. Yksi oli tekemässä koulutuspakettia, yksi valmistautui lähipoliisityöhön. Yksi oli esitutkinnassa myöntänyt katsoneensa tietoja uteliaisuudesta. Oikeudessa hän kuitenkin esitti katsomiselle virkaperusteen.

Kaikki olivat katsoneet tietoja heinäkuun alussa 2011.

Oikeus antaa tuomiot kahden viikon kuluttua.

Joensuussa tuomiot on jo annettu. Siellä kahden poliisin syyte hylättiin, ja kaksi sai seitsemän päiväsakkoa.

Koko maassa syytteitä nostettiin 90 kappaletta Myllylä-tietojen katsomisesta. Esitutkinnassa oli 150 tapausta.

 

http://www.ess.fi/?article=426017

Pakollinen ajanvaraus poliisin lupapalveluihin ei käy!

16.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä

eduskunnan oikeus asiamies

 

-Asiakkaiden tulee voida asioida poliisin lupapalveluissa ilman ajanvarausta, jonottamalla vuoroaan palvelupisteessä, katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.

Oikeusasiamiehelle tulleissa kanteluissa ja kanslian tekemillä tarkastuksilla on käynyt ilmi, että kaikilla poliisiasemilla ei voi jättää passi- tai muita hakemuksia ilman sähköistä ajanvarausta.

– Sähköinen ajanvaraus helpottaa asiointia, mutta kaikki eivät kuitenkaan osaa, halua tai voi käyttää verkkopalveluja, toteaa Pajuoja. Lisäksi asiakkaille tulisi kertoa asianmukaisesti käytännöstä ja ilmoittaa, että ilman ajanvarausta tulee varautua odottamaan.

Vanhoissa puhelinjärjestelmissä ei ole mahdollista jonottaa, mikä ruuhkauttaa yhteydenottoja poliisin lupapalveluihin, apulaisoikeusasiamies toteaa.

Pahasti ruuhkautunut on esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen järjestelmä, jota ollaan kuitenkin parhaillaan uudistamassa. Tällöin voidaan ottaa käyttöön muun muassa jonotus- ja takaisinsoittomahdollisuus.

 

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832621514/artikkeli/oikeusasiamies+pakollinen+ajanvaraus+poliisin+lupapalveluihin+ei+kay.html

Poliisin rekisteriurkinnan valvonta epäuskottavaa

9.8.2013 2 kommenttia

C

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen kritisoi ankarasti viranomaisten suhtautumista poliisien luvattomaan rekisteritietojen katseluun. Hän myös siirtäisi henkilörekisterien käytön valvonnan kokonaan pois poliisilta.

 

Voutilaisen mukaan poliisin rekisteriurkintaan suhtaudutaan sekä tutkinnassa että oikeudessa pehmeämmin kuin esimerkiksi

– Käsittelyssä on alueellisia eroja. Joissain tilanteissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä tai esitutkinta on lopetettu esimerkiksi taloudellisiin syihin vedoten. Joskus on katsottu, että tapaus ei ole yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Myös hallinnollisia huomautuksia on annettu, mutta näin ei voi kuitenkaan menetellä, kun kysymyksessä on rikosasia.

Voutilainen arvioi, että poliisien kohdalla tutkintaa rajataan tiukemmin. Urkinnasta epäillyn terveydenhuollon työntekijän osalta saatetaan selvittää paljonkin rekisterinkäyttöhistoriaa, mutta poliisin kohdalla keskitytään helposti pienempään kokonaisuuteen.

Vedottu muistamattomuuteen ja vähäisyyteen

Syyttämättäjättämispäätöksissä on vedottu muun muassa muistamattomuuteen, teon vähäisyyteen, puuttuviin atk-taitoihin ja siihen, että luvattomasta katselusta ei ole aiheutunut vahinkoa kenellekään.

– Tämähän tarkoittaisi sitä, että jos henkilöllä on mielenkiintoinen työ, niin siinä olisi luontaisetuna oikeus katsella muiden tietoja vain uteliaisuudesta.

Voutilainen pitää erikoisena myös vaatimusta, että katselusta pitäisi aiheutua haittaa, jotta se johtaisi syytteeseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rekisteristä selvinneitä tietoja vuodettaisiin ulkopuolisille.

– Silloinhan kyseessä on jo toinen rikosnimike eli virkasalaisuuden rikkominen.

Voutilainen huomauttaa, että myös Valtakunnansyyttäjän virasto on ohjeistanut syyttäjiä kiinnittämään huomiota asian vakavuuteen.

– Nämä eivät ole vähämerkityksisiä asioita. Henkilörekisteririkoksessa on aina kyse yksityistä henkilöä koskevasta asiasta. Silloin yksityinen etu vaatii, että nämä asiat tutkitaan.

”Valvonta Tietosuojavaltuutetulle”

Voutilainen siirtäisi henkilötietojen käsittelyn valvonnan kokonaan poliisin ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssien lisäämistä.

– Nämä urkinnat syövät poliisin uskottavuutta. Poliisi vaatii uusia teknisiä menetelmiä käyttöönsä esimerkiksi tietoverkon valvonnassa. Jos tällaisia vaatimuksia esitetään, myös poliisin oma valvonta on saatava uskottavalle tasolle. Sitä se ei tällä hetkellä ole, Voutilainen sanoo.

Tällä hetkellä poliisi neuvoo väärinkäytöstä epäilevän omalle poliisilaitokselle, jossa arvioidaan, onko tutkinnalle tarvetta. Poliisin virkarikosepäilyissä tutkintaa johtaa syyttäjä.

”Myllylän urkinnasta sakot poikkeuksellisen pieniä”

Entisen hiihtäjän Mika Myllylän kuoleman jälkeen poliisihallitus teki pistokokeen, jossa kävi ilmi, että Myllylän tietoja oli katsellut toistasataa virkamiestä. Yli 90 sai syytteen.

Voutilaisen mukaan ensimmäiset oikeuden tuomiot ovat olleet poikkeuksellisia.

– Pohjois-Karjalan käräjäoikeus poikkesi merkittävästi vallitsevasta käytännöstä. Päiväsakot olivat huomattavasti alakanttiin eli 20-30 päiväsakkoa alle sen, mitä vastaavissa tapauksissa on annettu.

Urkki 19 000 kertaa – vetosi puutteellisiin atk-taitoihin

Myllylän tapauksessa käräjäoikeus uskoi yhtä poliisia, joka kertoi opetelleensa atk-taitoja urkinnan yhteydessä. Voutilaisen mukaan perustelu ei ole uusi. Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2007 tapausta, jossa vanhempi konstaapeli oli katsonut rekisteritietoja luvatta 19 000 kertaa. Hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.

– Hän selvitti oikeudessa, että ei osannut käyttää järjestelmää. Mies oli kuitenkin osannut käyttää sitä todistetusti 19 000 kertaa, Voutilainen ihmettelee.

Urkinta tulee tyypillisesti ilmi, kun poliisi lipsauttaa puheissaan jotain, mikä saa epäilemään luvatonta katselua.

– Näissä tapauksissa urkitaan naapureiden tietoja, katsotaan luvatta omia tietoja, tehdään ystävän palveluksia tai toimitaan ihan vahingoittamistarkoituksessa.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja—selvisi-syytteitta

 

 

Poliisi urkki riitakumppaninsa rekisteritietoja – selvisi syytteittä

9.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä

img1308274

Pohjois-Savon poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli katsoi lukuisia kertoja tuttunsa rekisteritietoja lainvastaisesti, mutta välttyi syytteiltä.

Vuonna 2009 poliisin tuttu alkoi epäillä rekisteritietojen asiatonta katselua. Kun tuttu ei saanut tietoja muuten, hän teki tutkintapyynnön poliisille.

Epäilyn taustalla oli perheen yksityinen, kärjistynyt riita poliisin perheen kanssa.

Esitutkinnassa kävi ilmi, että kyseinen poliisi oli katsonut tietoja ainakin neljänä ajankohtana. Poliisi itse perusteli, että hän oli pitänyt tuttunsa käytöstä uhkaavana ja oli tämän takia katsonut tarpeelliseksi selvittää rekisteritietoja.

Syyteoikeus vanheni viidellä päivällä

Syyttäjä totesi kesäkuussa 2012, että poliisi oli ollut esteellinen ja rekisterin katselu oli ollut lainvastaista. Syytteitä ei kuitenkaan nostettu.

Virkavelvollisuuden rikkomisen osalta syyttäjä katsoi teon vähäiseksi. Poliisia epäiltiin myös virkasalaisuuden rikkomisesta eli siitä, että hän olisi levittänyt rekisteritietoja eteenpäin. Tämän epäilyn osalta syyttäjä piti näyttöä riittämättömänä.

Henkilörekisteririkos ehti puolestaan vanhentua – vain viidellä päivällä. Esitutkinnan valmistumisen jälkeen syyttäjä työskenteli asian parissa kokonaisen vuoden. Hänen mukaansa syyteharkintaa pitkitti mm. tietosuojavaltuutetun lausuntojen viipyminen.

Henkilörekisteririkoksen syyteoikeuden vanhentumista selvitti myös Valtakunnansyyttäjänvirasto, joka ei nähnyt asiassa moitittavaa.

Vanhempaan konstaapeliin kohdistuneen tutkinnan ohella selvitettiin myös useiden muiden virkamiesten rekisterin katselua. Nekään eivät johtaneet syytteisin. Osa henkilöistä ei osannut selittää, miksi oli katsonut tietoja, vaan vetosi muistamattomuuteen.

Esimies tiesi, mutta ei puuttunut katseluun

Virkarikosten tutkinnan aikana vanhemman konstaapelin esimies kertoi kuulusteluissa olleensa tietoinen alaisensa yksityisestä riidasta ja siitä, että tämä oli katsellut riitakumppaninsa rekisteritietoja.

Esimies ei ollut puuttunut rekisterin käyttöön, vaan katsoi jälkikäteenkin, että katselu oli ollut lainmukaista.

– Olen kokenut oman roolini niin, että olen lähinnä kuunnellut ja tukenut alaistani (vaikeassa tilanteessa), esimies selitti kuulusteluissa.

Erikoinen lisätutkinta

Syyttäjä tilasi syyteharkinnan aikana myös erikoisen lisätutkinnan poliisilta.Tuolloin urkinnasta epäilty vanhempi konstaapeli toimitti tutkijoille monisivuisen listan vakavia väitteitä riitakumppaninsa epäilyttävästä käytöksestä. Epäilty oli itse tehnyt syyttäjälle pyynnön tällaisesta lisätutkinnasta.

Asiakirja leimattiin salaiseksi eikä sen olemassaolosta kerrottu urkinnan kohteelle tutkinnan kuluessa.

Hän kertoo saaneensa tietää siitä vasta kuukausia syyttäjän päätöksen jälkeen, kun oli vaatinut tapaukseen liittyviä asiakirjoja itselleen. Hänen mukaansa asiakirjassa esitetyt väitteet ovat valheellisia. Tietosuojavaltuutettu totesi myöhemmin, että asiakirjaa ei olisi saanut salata asianosaiselta.

Syyttäjä ei päätöksessään viittaa lisätutkinnan sisältöön, joten tietoa ei ole siitä, oliko kirjelmällä vaikutusta syyttämättäjättämispäätökseen.

MTV3 ei tavoittanut syyttäjää kommentoimaan tapausta. Vanhempi konstaapeli puolestaan ilmoitti, että asia on hänen osaltaan loppunkäsitelty eikä hän halua kommentoida tapausta julkisuudessa.

Poliisipäällikkö: Joskus uteliaisuus voittaa

Pohjois-Savon poliisilaitoksen päällikkö Kari Heimonen sanoo, että poliisin kanssa on käyty työnjohdollinen keskustelu, jotta vastaava ei enää toistu.

– Kyseinen poliisimies on kokenut ammattilainen, ja uskon tilanteen olevan nyt asianmukainen.

Heimonen vakuuttaa, että laitoksen työntekijöille on annettu riittävästi tietoa siitä, mihin rekistereitä voi käyttää.

– Omassa asiassaan poliisi on aina esteellinen. Poliisihallinto on viestinyt selkeästi, että rekistereitä saa käyttää vain omaan virkatehtävään liittyvissä tilanteissa. Meillä asiaa on käsitelty ainakin vuosina 2009-2011.

Heimonen ei halua ottaa kantaa poliisin esimiehen todistajankertomukseen, koska ei tiedä asiasta kaikkea. Hän myös arvioi, että poliisimiehet kokevat rekisterit vahvasti työvälineekseen.

– Toisaalta uteliaisuus voittaa joissain tilanteissa. Hallinto on lähtenyt henkilöstön ohjausasiassa aluksi liikkeelle lievemmin keinoin. Myllylän tapaus jo osoittaa, että ”kiristyvä ruuvi” on käytössä.

Kyseinen poliisimies näyttää tehneen työssään myös muita selvityksiä liittyen tuttuunsa, jonka kanssa hänellä on ollut riitaa. Onko tämä ollut sopivaa?

– Virallisen syyttäjän päätöksen perustelujen mukaan poliisimies on ollut tuossa tilanteessa ja sanotuissa olosuhteissa esteellinen.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja—selvisi-syytteitta

Am­nes­ty ih­met­te­lee syyt­tä­jän tuo­ret­ta pää­tös­tä ol­la syyt­tä­mät­tä po­lii­se­ja kä­rä­jil­lä

8.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä
taser22Po­lii­si käyt­ti etä­la­mau­tin­ta kah­dek­san ker­taa run­saan vuo­den ta­kai­sen Van­taan put­ka­kuo­le­man yh­tey­des­sä. Am­nes­ty ih­met­te­lee syyt­tä­jän tuo­ret­ta pää­tös­tä ol­la syyt­tä­mät­tä po­lii­se­ja kä­rä­jil­lä.
 

Suo­men en­sim­mäi­nen etä­la­maut­ti­men käy­tön yh­tey­des­sä ta­pah­tu­nut kuo­le­ma ei joh­da syyt­tei­siin. Ih­mis­oi­keus­jär­jes­tö Am­nes­ty In­ter­na­tio­nal pi­tää häm­men­tä­vä­nä, et­tä po­lii­si sel­viää il­man seu­raa­muk­sia.

Nyt jul­ki­sik­si tul­leet asia­kir­jat pal­jas­ta­vat, et­tä po­lii­si käyt­ti etä­la­mau­tin­ta put­kas­sa ol­lee­seen kol­mi­kymp­pi­seen mie­heen kah­dek­san ker­taa juu­ri en­nen tä­män kuo­le­maa.

Mies kuo­li Van­taan po­lii­si­put­kas­sa ke­vääl­lä 2012.

Esi­tut­kin­ta koh­dis­tui kah­teen po­lii­siin. Heis­tä toi­nen käyt­ti etä­la­mau­tin­ta, ja toi­nen toi­mi kent­tä­joh­ta­ja­na.

Syyt­tä­jä Jukka Haavisto päät­ti vii­me per­jan­tai­na ol­la syyt­tä­mät­tä kak­sik­koa kuo­le­man­tuot­ta­muk­ses­ta ja vir­ka­vel­vol­li­suu­den rik­ko­mi­ses­ta.

Haa­vis­to pi­tää po­lii­sien käyt­tä­miä voi­ma­keinoja pe­rus­tel­tui­na ja asian­mu­kai­si­na. Po­lii­sit ei­vät tien­neet mie­hen mah­dol­li­sis­ta sy­dän­vai­vois­ta, ei­kä hei­dän toi­mien­sa mah­dol­li­ses­ta vai­ku­tuk­ses­ta kuo­le­maan ole näyt­töä.Ri­kos­epäi­lyt kos­ki­vat ti­lan­net­ta, jos­sa nel­jä po­lii­sia ja yk­si var­ti­ja yrit­ti­vät siir­tää mies­tä put­kas­ta am­bu­lans­siin.Mies oli aiem­min käyt­täy­ty­nyt put­kas­sa ag­gres­sii­vi­ses­ti ja pur­rut it­seään sor­meen niin, et­tä sii­tä vuo­ti ver­ta. Osa mie­hen ti­laan liit­ty­vis­tä asiois­ta on ju­lis­tet­tu sa­lai­sek­si.

Hän kiel­täy­tyi läh­te­mäs­tä put­kas­ta käs­ky­tyk­ses­tä ja voi­man­käy­töl­lä uh­kaa­mi­ses­ta huo­li­mat­ta. Po­lii­si am­pui etä­la­maut­ti­mel­la, kun mies oli tu­los­sa koh­ti nyr­kit pys­tys­sä. Nuo­let osui­vat lan­tioon ja so­lis­luun koh­dal­le.

Po­lii­sit ja var­ti­ja ei­vät kui­ten­kaan saa­neet 142-ki­lois­ta mies­tä hal­lin­taan­sa. Hän jat­koi rim­pui­lua he­ti säh­kö­vir­ran lo­put­tua.

Tä­mä tois­tui useas­ti. Po­lii­si käyt­ti la­mau­tin­ta mie­heen kah­dek­sas­ti mi­nuu­tin ai­ka­na, kun­nes mie­hen kä­det ja ja­lat saa­tiin si­dot­tua.

Säh­kö­is­kut kes­ti­vät 1–5 se­kun­tia ker­ral­laan ja nii­den vä­li­set tauot 2–7 se­kun­tia.Kun am­bu­lans­si­hen­ki­lös­tö tu­li sel­liin, yk­si po­lii­seis­ta huo­ma­si mie­hen ole­van elo­ton. Mies­tä ei on­nis­tut­tu el­vyt­tä­mään.

Etä­la­maut­ti­men käy­tös­tä ei ole val­von­ta­ka­me­ran tal­len­net­ta, kos­ka mies oli peit­tä­nyt pai­dal­la sel­lin­sä ka­me­ran.

Oi­keus­lää­kä­rin lau­sun­to­jen mu­kaan mie­hel­lä oli sy­dän­vai­vo­ja. Var­si­nai­nen kuo­lin­syy oli sy­dä­men lii­ka­kas­vu, sy­dän­li­hak­sen lie­vä pai­kal­li­nen si­de­ku­dos­tu­mi­nen ja sy­dä­men kam­mioi­den laa­jen­tu­mi­nen.

Etä­la­maut­ti­men käyt­tö vai­kut­ti oi­keus­lää­kä­rin ar­vion mu­kaan to­den­nä­köi­ses­ti epä­suo­tui­sas­ti mie­hen ti­laan ja saat­toi si­ten myö­tä­vai­kut­taa kuo­le­maan.

Syyt­tä­jä tul­kit­see lau­sun­toa niin, et­tei säh­kö­is­ku­jen vai­ku­tuk­ses­ta ole var­maa näyt­töä. 

Am­nes­ty In­ter­na­tio­nal ar­vos­te­li tuo­reim­mas­sa vuo­si­ra­por­tis­saan po­lii­sin toi­mia. Jär­jes­tön mie­les­tä la­mau­tin­ta ei pi­täi­si käyt­tää sel­lis­sä lain­kaan.Tuo­reet tie­dot häm­men­tä­vät Am­nes­tyn Suo­men-osas­ton toi­min­nan­joh­ta­jaa Frank Johanssonia en­ti­ses­tään.

”Käy­tet­tiin­kö etä­la­mau­tin­ta to­del­la kah­dek­san ker­taa?” Jo­hans­son ih­met­te­lee.

”Yk­si­kin ker­ta voi ol­la hei­kos­sa ti­las­sa ole­val­le hen­gen­vaa­ral­li­nen. Kah­dek­san ker­taa on poik­keuk­sel­lis­ta. Olen hy­vin häm­men­ty­nyt, et­tei po­lii­seil­le tu­le seu­raa­muk­sia.”

Helsingin Sanomat 8.8.2013