Arkisto
Poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta!
Viritetyllä mopolla poliisia pakoon ajaneen 15-vuotiaan pojan pysäyttäminen toi poliisille tuomion. Tilanne alkoi toukokuussa 2011, kun liikkuvan poliisin partio näki mahdollisesti rekisterikilvettömällä mopolla ajavan pojan Tampereella.
Ryhmänjohtaja määräsi moottoripyöräpoliisin pysäyttämään mopoilijan. Moottoripyöräpoliisi ajoi pojan rinnalle Orimuskadulla ja näytti pysähtymismerkkiä. Tilanne jatkui Atalanväylällä.
Poika oli juuri täyttänyt 15-vuotta. Pojan mukaan hän ei huomannut mitään merkkiä tai hälytysvaloja. Poliisi vain tuli rinnalle ja alkoi repiä häntä vaarallisesti vaatteista. Poika horjui mopollaan, meni paniikkiin ja pakeni. Tämän jälkeen poliisi repi häntä vielä hupparin hupusta. Lopulta poika pysähtyi.
Sisäasiainministeriön asetus ajoneuvon pysäyttämisestä sanoo muun muassa, että pakkopysäytystilanteessa lähtökohtana tulee olla pakenijan turvallinen pysäyttäminen. Tästä ei oikeudessa ollut erimielisyyttä, sillä moottoripyöräpoliisikin myönsi, että ajon aikana tapahtunut repiminen ei olisi kyseisessä tilanteessa ollut sallittua.
Poliisin mukaan hän ei kuitenkaan missään vaiheessa ajon aikana koskenut poikaan. Hän ei mennyt edes tarttumisetäisyydelle, koska se olisi ollut vaarallista eikä kuulu toimintatapoihin.
Epäselvä tilanne
Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä poika tuomittiin muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi mopo oli viritetty, joten sitä oli pidettävä moottoripyöränä. Tuolloin poika ei kertonut mitään tarttumisesta. Vasta myöhemmin poika alkoi kertoa tarttumisesta, jolloin poliisista tuli rikoksesta epäilty.
Pysäytystilanteen keskelle joutui sivullinen mopoautoa kuljettanut nuorukainen ja hänen tyttöystävänsä. Kuljettaja kertoi todistajana oikeudessa, että peilistä ja takaikkunasta näytti siltä, että poliisi repi vaarallisesti pojan takkia. Tyttöystävä ei nähnyt tarttumista. Vauhtia tilanteessa oli noin 50 kilometriä tunnissa.
Pysäytyksen jälkeen paikalle saapui liikkuvan poliisin autopartio. Ryhmänjohtajan mukaan poika ei puhunut mitään tarttumisesta eikä tilanteessa mikään vaikuttanut tavanomaisesta poikkeavalta.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan pojan kertomusta heikensi se, että hän ei ensimmäisessä esitutkinnassa tai ensimmäisessä oikeudenkäynnissä puhunut tarttumisesta mitään. Lisäksi oikeus katsoi, että paniikkiväite ei ole uskottava. Jos poika todella meni paniikkiin, se johtui oikeuden mukaan siitä, että hän oli rikkonut lakia ja saanut poliisin peräänsä. Oikeus kuitenkin katsoi, että tarttuminen tuli näytetyksi.
Mopoilijaa ei olisi saanut pysäyttää näin rajusti. Poliisi tuomittiin 30 päiväsakkoon eli yhteensä 990 euron sakkoon virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän on ilmaissut tyytymättömyytensä tuomioon, mikä ennakoi valittamista hovioikeuteen.
Hyvästi liikkuva poliisi, hallitus tukee lakkauttamista.
Liikkuvan poliisin lakkauttaminen varmistui.
Liikkuvan poliisin lakkauttaminen erillisenä organisaationa on varmistunut. Poliisiasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd) kertoo, että asialle on koko hallituksen tuki.
Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsitteli asiaa ja poliisin hallinnon uudistamista laajemminkin iltapäivällä. Räsänen kertoi neuvottelun jälkeen, että päätös on kaikkien hallituspuolueiden yhteinen ratkaisu.
Liikkuvan poliisin hallinto yhdistetään paikallispoliisiin. Liikenteen valvontaa ohjaamaan perustetaan valtakunnallinen ohjaustoimisto. Räsäsen mukaan se tulee joko poliisihallitukseen tai sisäministeriön poliisiosastolle.
http://www.hs.fi/politiikka/Liikkuvan+poliisin+lakkauttaminen+varmistui/a1305600419965
Paatero: Poliisin ylimpään johtoon kohdistuva kritiikki asiatonta
– Poliisihallitus ei ole paisunut yhtään mihinkään, sanoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Vasemmisto on arvostellut kovin sanoin poliisin ylintä johtoa.
Vasemmisto arvostelee kovin sanoin poliisin ylintä johtoa. Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) katsoo, että nyt on säästettävä poliisijohdosta, ja myös SDP:n pää-äänenkannattaja sanomalehti Demari arvostelee poliisihallitusta. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero tyrmää Demarin kritiikin.
– Minusta se on täysin asiatonta. Poliisihallitus ei ole paisunut yhtään mihinkään. Poliisiylijohdon tehtävät ja sen henkilöstö ovat jonkin verran vähentyneet. Hankeryhmä esittää radikaaleinta muutosta nimenomaan poliisihallituksen henkilöstömäärään ja rakenteisiin kuin mihinkään muuhun poliisin osa-alueeseen ja yksikköön.
Paaterossa myös Kyllösen kommentit herättävät ”yllättäviä ja hämmästyneitä ajatuksia”.
– Näyttää siltä, että ministeri ei ole hankeryhmän raporttia lukenut.
Kyllönen vastustaa liikkuvan poliisin leikkauksia. Liikenneministerin mukaan liikkuva poliisi on liikenneministeriön tärkein yhteistyökumppani muun muassa liikenneturvallisuustyössä ja liikenteen harmaan talouden eli tavaraliikennelain valvonnassa.
– Se mitä ministeri Kyllönen epäilee, että poliisin liikennevalvonnan taso laskisi, se ei tietenkään sitä tee. Kukaan ei siihen pyri, ja hallitus on edellyttänyt, että poliisin toiminnan taso pysyy ennallaan. Siihen olen tietenkin sitoutunut.
SDP:n kansanedustaja ja poliisiasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja Mika Kari on valmis tarvittaessa käymään tarkalla kammalla läpi poliisihallituksen.
– Minulla ei ole mitään sitä vastaan. Poliisin ylin johto kuitenkin tarvitaan, ja sen toimintaedellytykset pitää turvata, Paatero sanoo.
http://yle.fi/uutiset/paatero_poliisin_ylimpaan_johtoon_kohdistuva_kritiikki_asiatonta/6269814
Kyllönen: Poliisijohdosta leikattava liikkuvan poliisin sijaan
Liikenneministeri Merja Kyllönen huomautti, että poliisin ylin johto ei ole tehnyt henkilöstöleikkauksia. Kyllösen mukaan liikkuva poliisi on tärkeä yhteistyökumppani harmaan talouden torjunnassa myös liikenteessä.
Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) vastustaa liikkuvan poliisin leikkauksia. Kyllösen mukaan liikenteen valvonta ja liikenneturvallisuustyö voitaisiin reilusti keskittää paikallispoliisilta liikkuvalle poliisille.
Kyllönen kertoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, että maissa, jossa liikkuvaa poliisia ei ole, sitä kehitetään.
– Meillä ollaan menossa päinvastaiseen suuntaan. Meillä on liikkuva poliisi, mutta sitä ollaan leikkaamassa.
Liikenneministerin mukaan liikkuva poliisi on liikenneministeriön tärkein yhteistyökumppani muun muassa liikenneturvallisuustyössä ja liikenteen harmaan talouden, eli tavaraliikennelain valvonnassa.
– Hallituksen tavoite on harmaan talouden kitkeminen myös liikenteessä. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen vaarantaisi hyvän työn, mitä tämän eteen on tehty.
Kyllönen kohdistaisi katseen ylimpään poliisijohtoon
Kyllönen huomautti, että ulkomaisen tavaraliikenteen määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosina ja tällä hetkellä puhutaan noin 10 prosentin markkinaosuudesta, joka kasvaa koko ajan.
– Erilaista liiketoimintaa on tien päällä, Suomi pyörii pyörillä. On erikoista, jos pääyhteistyökumppani maanteiden valvonnassa siirrettäisiin paikallispoliisiin.
Sisäministeriön virkamiestyöryhmä antoi tiistaina esityksen liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on todennut, että ellei liikkuvan poliisin määrää vähennetä, paikallispoliisin määrää supistetaan. Kyllönen kritisoi Räsäsen linjausta.
– Paikallispoliisin määrän vähentäminen ei ole hyvä vaihtoehto.
Kyllönen haluaisi tarkastella poliisijohdon harvennusta.
– Paikallispoliisi ja valtakunnalliset yksiköt ovat vasaran alla. Liikkuva poliisi on jo vähentänyt 22 prosenttia omasta johdostaan, samaa ei voi sanoa sisäministeriön poliisiosastosta ja poliisihallituksesta.
Liikenneministerin mukaan eduskunnan tavoitteet on täytetty paikallisyksiköissä ja valtakunnalliseti. Kyllönen painotti, että liikenneturvallisuus on heikentynyt, joten työkalut sen parantamiseksi tulisi hyödyntää.
– Liikkuvalla poliisilla on koneisto ja osaaminen. Myös automaattivalvonnan kehittämisen avuksi tarvitaan liikkuvan poliisin osaamista.
http://yle.fi/uutiset/kyllonen_poliisijohdosta_leikattava_liikkuvan_poliisin_sijaan/6268477
Poliisiuudistus sai tukijan – ”Säästöillä on kuitenkin vaikutuksensa”
SDP valmis poliisihallinnon keventämiseen
SDP kannattaa poliisihallinnon uudistamista. Puolue haluaa kuitenkin varmistaa, että uudistus ei vaaranna syrjäseutujen poliisipalveluita.
Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan puolue on valmis poliisihallinnon keventämiseen, jotta kenttätehtäviin saadaan riittävästi poliiseja. Urpilaisen mukaan erityisesti Poliisihallituksen asemaa ja toimintaa on arvioitava uudelleen.
Liikkuvan poliisin mahdolliseen lakkauttamiseen SDP ei vielä ota kantaa. Urpilainen muistuttaa, että liikkuvalla poliisilla on erityisosaamista raskaan liikenteen valvonnassa ja siihen liittyvän harmaan talouden torjunnassa.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1603099/sdp-valmis-poliisihallinnon-keventamiseen
Poliisin akavalaiset kannattavat ehdotettua uudistusta, joka on herättänyt myös paljon vastustusta. Etenkin liikkuvan poliisin lakkauttamisehdotus on herättänyt huomiota.
– Poliisin akavalaiset kannattavat uudistusta esitetystä muodossa, vaikka se sisältää monia karvaita ratkaisuja, toteaa poliisin akavalaisten luottamusmies Antero Rytkölä.
– Esitys on tarjolla olevista huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.
Pirkanmaan apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä on poliisihallinnon akavalaisten valtakunnallinen luottamusmies ja akavalaisia edustavan Poliisihallinnon päälliköt ja asiantuntijat PolPA ry:n puheenjohtaja.
Rytkölä korostaa, että poliisin toiminnan kehittämisen kannalta uudistusta ei olisi akavalaisten mielestä tarvittu, ei ainakaan nyt näin pian edellisten isojen uudistusten jälkeen.
Poliisin rahat eivät riitä nykytason toimintaan. On etsitty ratkaisuja, miten välttämättömät säästöt voidaan tehdä mahdollisimman vähin vaurioin.
– Säästöillä on kuitenkin vaikutuksensa, myös toimintaan, huomauttaa Rytkölä.
Rytkölä uskoo, että myös liikenteen valvonnan hoitaminen paikallispoliisissa tulee onnistumaan siinä kuin vastaavien muidenkin erikoisalojen hoitaminen, mm. tekninen rikostutkinta, ulkomaalaisasiat ja talousrikostorjunta, jos niin päätetään. Ammattitaitoisten liikenteenvalvojien ammattitaito ei organisaation nimen vaihtuessa katoa mihinkään.
Räsänen: Tarkoituksena turvata poliisitoiminnan taso
Poliisiasioista vastaavan sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan poliisilaitosten määrän vähentäminen ei heikentäisi poliisin näkyvyyttä.
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) puolustaa esitystä liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Hän sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa keskiviikkona, että hallinnon keventämisellä halutaan turvata poliisitoiminnan taso.
– 30 miljoonan euron säästö ei ole leikkaus poliisitoimesta pois, vaan se on uudelleen kohdennus poliisimiesten palkkaukseen.
Sisäministeriön työryhmä esittää liikkuvan poliisin lakkauttamista eli liikkuvan poliisin sulauttamista paikallispoliisin liikennevalvontaan. Työryhmä esittää myös hallinnollisten poliisilaitosten vähentämistä 24:stä 11:een. Ehdotus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta on saanut täystyrmäyksen poliisiasioita käsittelevältä eduskunnan hallintovaliokunnalta.
Räsänen vetoaa myös siihen, että liikkuva poliisi toimii jo nyt alueellisissa yksiköissä ja liikkuva poliisi sekä paikallispoliisi hoitavat hyvin pitkälti samoja tehtäviä.
– Liikennevalvonnasta 55 prosenttia hoitaa paikallispoliisi ja 45 prosenttia liikkuva poliisi. Rattijuoppousvalvonnasta hoitaa valtaosan paikallispoliisi ja raskaan liikenteen valvonnasta liikkuva poliisi, mutta ne tekevät jo rinnakkain samaa työtä.
Sisäministeri puolustaa olevan järkevää, että organisaatiot voitaisiin yhdistää hallinnollisesti ja muodostaa suurempiin poliisialueisiin liikennevalvontayksiköitä.
– Pidän tärkeänä, että niissä säilyy sama henkilötyövuosimäärä, joka tällä hetkellä kohdistuu liikennevalvontaan.
”Liikennevalvonnan tasoa ei vähennetä”
Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala jätti raportista eriävän mielipiteen. Rantalan mukaan liikennevalvonnan resursseja tullaan paikallispoliisissa siirtämään muuhun poliisitoimintaan.
Räsänen vakuuttaa, ettei niin saa tapahtua.
– Tämä on ollut minulla ehdoton edellytys, liikennevalvonnan tasoa ei vähennetä.
Sisäministerin mukaan poliisilaitosten määrän vähentäminen ei heikentäisi poliisin näkyvyyttä.
– Poliisilaitos ei tarkoita poliisiasemaa vaan hallinnollista asemaa. Hallinnon keventäminen ja yksinkertaistaminen luo tilaa sille, että poliisimiehiä voidaan palkata.
http://yle.fi/uutiset/rasanen_tarkoituksena_turvata_poliisitoiminnan_taso/6265075
Konstaapelilla voi olla jopa seitsemän pomoa
Paikallispoliisia ei pelasteta Liikkuvan poliisin lakkautuksella, sanoo poliisihallinnon aiempia uudistuksia tutkiva komisario Heikki Mansikka-aho. Mansikka-ahon mukaan uudessa uudistuksessakaan ei haluta puuttua jäykkiin rakenteisiin, jotka vaikeuttavat poliisien työtä.
Poliisihallinnon uudistuksista Tampereen yliopistolle lisensiaatin työtä tekevä komisario Heikki Mansikka-aho Pohjois-Savon poliisilaitokselta kyseenalaistaa meneillään olevan Pora III -poliisihallinnon uudistuksen hyödyt.
Jos yhdessä poliisilaitoksessa on seitsemän apulaispoliisipäällikköä, niin harvan organisaation talous kestää niin vahvaa johtoa.
– Komisario Heikki Mansikka-aho
Mansikka-ahon mukaan aikaisemmissa rakenneuudistuksissa Pora I:ssä ja Pora II:ssa on tehty hallinnosta liian jäykkä, eikä tulossa olevassa uudistuksessa korjata aiempia virheitä.
– Aiempien uudistusten resurssituhlauksia, taloudellista ja toiminnallista epäonnistumista ei tietyiltä osin ole huomioitu Pora III:ssa. Nyt edelleen halutaan säilyttää PORA I:n myötä paikallispoliisissa käyttöönotettu esikunta, jäykkä organisaatio, joka on peräisin 1940-luvun niin sanottujen vanhojen kaupunkien poliisilaitoksista, sanoo Mansikka-aho.
Henkilöstö kokee rakenteen byrokraattiseksi
Pora I:n myötä luotu organisaatio on tuonut Mansikka-ahon tutkimuksen mukaan käytännön poliisin työhön ongelmia.
– Toisen linjan töitä ei saa tehdä ja se on kestämätön tilanne etenkin pienillä poliisiasemilla. Ennen tehtiin yhteisiä töitä. Tutkimukseni mukaan henkilöstö kokee, että rakenne on erittäin monihierarkinen ja byrokraattinen: konstaapelilla saattaa olla seitsemän esimiestä, kun vanhassa mallissa esimiehiä oli kaksi.
Keskushallinto moninkertaistunut
Mansikka-aho toteaa, että Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei olisi ratkaisu poliisihallinnon ongelmiin, sillä liikkuvan poliisin osuus on vain noin kuusi prosenttia poliisin kustannuksista. Erityisesti keskushallinnossa olisi Mansikka-ahon mukaan karsimista.
– Ei haluta nähdä rakenteen tuomaa ongelmaa. Jos yhdessä poliisilaitoksessa on seitsemän apulaispoliisipäällikköä, niin harvan organisaation talous kestää niin vahvaa johtoa. Myös poliisin keskushallinnon määrä on kasvanut moninkertaiseksi: jos tarkastellaan sitä 1970-luvulta lähtien, niin se on lähes kymmenkertaistunut. Näitä perusteita voi kysyä, että onko ollut tarvetta kasvattaa sitä näin paljon, sanoo Mansikka-aho.
Mansikka-ahon tutkimus koskee Väli-Suomen aluetta.
– Jos vedetään suora jana Joensuusta Vaasaan, niin Liikkuvan poliisin päällystöä on kahdensadan kilometrin välein ja paikallispoliisin päällystöä kymmenen kilometrin välein. Tämä ehkä auttaa ymmärtämään, että Liikkuvan poliisin päällystön vähentämisellä ei ongelmaa korjata.
Poliisissa alkoi tuolileikki
24 poliisipäällikköä hakee 11 päällikön paikkaa ensi keväänä, jos poliisihallinnon uudistusta valmistelevan työryhmän esitys toteutuu. Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Martti Kallion mukaan poliisilaitosten yhdistäminen tulee olemaan haastava tehtävä.
Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Martti Kallio sanoo esityksen keventävän hallintoa, kuten tarkoitus oli. Poliisin palvelutasoon tällä ei Kallion mukaan ole Lapissa vaikutusta.
– Tällä nimenomaan pyritään pitämään toiminnan taso nykyisellään, vähintään, Kallio rauhoittelee.
Liikkuva poliisi ja Krp:n yksikkö lakkautuslistalla
Työryhmä esittää poliisilaitosten vähentämisen lisäksi liikkuvan poliisin lakkauttamista ja Keskusrikospoliisin toimipisteiden vähentämistä kahdeksasta viiteen. Kallion mukaan liikkuva poliisi on tarkoitus yhdistää paikallispoliisiin.
– Voisin kuvitella, että Lapin maakunnan poliisilaitokseen perustettaisiin liikenneryhmä tai -osasto, joka jatkaa liikkuvan poliisin henkilöstöllä ja ammattitaidolla tehtäviään.
– Krp:n osalta on vaikeampi sanoa, koska näyttäisi siltä, että Lapin Rovaniemellä oleva yksikkö tulisi lakkautettavaksi. Miten niille viroille käy, sitä en osaa sanoa, Kallio sanoo.
Kallio arvioi, että mikäli Krp:n yksikkö lakkautetaan Rovaniemeltä, on paikallispoliisin otettava haltuun osa tämän yksikön tehtävistä ja tukeuduttava enemmän Oulun Krp:n yksikön apuun rikostutkinnassa.
Poliisipäälliköiden paikat hakuun keväällä
Poliisipäällikkö Martti Kallio arvioi poliisilaitosten yhdistämisen olevan kovan työn takana. Edellisestä uudistuksesta on aikaa kolme vuotta, jolloin nykyiset poliisilaitokset perustettiin. Toiminnot on organisoitu tämän mukaan. Nyt yli puolet näistä laitoksista ollaan lopettamassa.
– Kyllä monta harmaata hiusta vielä tulee, ennen kuin uudistus on tuotu finaaliin, joka pitäisi olla jo puolen toista vuoden päästä, vuonna 2014 valmis.
Kallion mukaan haastavinta on pääpoliisiasemien talous-, henkilöstö- ja tukitoimintojen yhdistäminen niin, että ne johdetaan kahden tai jopa kolmen sijaan yhdestä pisteestä.
Martti Kalliolla itsellään on eläkeikään vielä aikaa useampi vuosi, joten edessä on mitä luultavimmin haku uuden Lapin maakunnan poliisilaitoksen päälliköksi.
– Nämä päällikkökysymykset ratkeavat joskus ensi vuoden maaliskuun puolella. Tässä on aikaa seurata, mitä kaikkea tämä uudistus tuo tullessaan. Ottaen huomioon, että uudistuksen lopullisen sisällön määrittelyn tekee valtioneuvosto ministerin esityksestä ja eduskuntakin joutuu vielä töihin muuttamaan muutamien lakien pykäliä, ennen kuin tässä päässään varsinaiseen toimeenpanoon, poliisipäällikkö Martti Kallio pohtii.
Esitys liikkuvan poliisin lakkauttamisesta nostatti metelin
Liikkuva poliisi sulautuu paikallispoliisiin, poliisilaitosten määrä putoaa alle puoleen ja Poliisiammattikorkeakoulu joutuu säästökuurille.
Nämä ovat vain osa muutoksista, joita harvinaisen erimielinen sisäministeriön työryhmä esitti tiistaina sisäministeri Päivi Räsäselle (kd).
Esitys kirvoitti ryhmän jäseniltä kaikkiaan neljä eriävää mielipidettä.
Liikkuva poliisi hoitaa tätä nykyä noin puolet liikenteenvalvonnasta. Työryhmän mukaan sen yhdistäminen paikallispoliisiin toisi 6,4 miljoonan euron säästöt eikä liikenteen valvonnasta tarvitsisi tinkiä. Muutokset haluttaisiin voimaan jo vuonna 2014.
Ajatus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta sai kritiikkiä sekä ryhmän sisä- että ulkopuolelta. Ryhmän jäsen, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen piti selvänä, että se heikentäisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi valvonnan määrää erityisesti päätieverkolla.
Entinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) moitti esitystä kiireellä sutaistuksi.
”Liikkuvan poliisin toiminnan arvostus perustuu hyvin tehtyyn työhön. Ehjää ei pidä rikkoa”, hän katsoi.
Myös Taksiliitto arvosteli esitystä tiedotteessaan.
”Taksiliitto pitää hyvin tärkeänä, että koko maassa toimii liikennevalvontaan erikoistunut, ammattitaitoinen yksikkö. Liikennevalvonnan hajauttaminen paikalliselle poliisille kaiken todennäköisyyden mukaan vähentäisi valvonnan määrää ja samalla vaarantaisi autoilijoiden tasalaatuisen kohtelun maan eri alueilla.”
Räsänen tekee ratkaisunsa esityksen pohjalta syyskuun aikana. Tiedotustilaisuudessa Helsingin Säätytalolla hän ylisti työryhmän työtä.
”Työryhmä on esittämässä sellaista esitystä, jolla pelastetaan liikenteenvalvonta”, Räsänen sanoi.
Työryhmän esittämillä uudistuksilla haetaan liki 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Leikkaus syö poliisilta erityisesti päällystöä. Yhteensä väki vähenee 390–440 henkilötyövuotta viime vuoden tasoon verrattuna. Irtisanomisten sijasta pyritään siihen, ettei eläkkeelle lähtevien tilalle otettaisi uutta väkeä.
Suurimmat säästöt tulisivat poliisilaitosten määrän supistamisesta yli puolella yhteentoista. Muun muassa Pirkanmaa ja Keski-Suomi yhdistyisivät.
Uusien laitosten pääpoliisiasemat olisivat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Kouvola, Lahti, Tampere, Kuopio, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi.
Myös keskusrikospoliisin toimipisteitä lakkautettaisiin. Jäljelle jäisivät pisteet Vantaalla, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa.
Räsänen ja ryhmän puheenjohtaja Kauko Aaltomaa keskittyivät tiistaina vakuuttamaan, ettei säästökuuri näkyisi tavallisen kansalaisen elämässä. Poliisilaitosten määrän karsimisessa on kyse hallinnollisten rajojen muutoksista, ei poliisiasemien määrästä.
Tosin asemienkin määrä voi vähentyä, sillä toimitilakuluja pyritään karsimaan viidellä miljoonalla eurolla vuosittain. Nämä ratkaisut tehdään myöhemmin.
Työryhmän tulilinjalla on myös Poliisiammattikorkeakoulu. Henkilöstöä vähennettäisiin viime vuoden tasosta kaksikymmentä henkilötyövuotta. Lisäksi opiskelijoiden etuuksia karsittaisiin niin, että perustutkintoa opiskelevilta lähtisivät ateria- ja asuntoetu sekä kokelaspäivärahat.
Työryhmä arvelee, että etujen karsiminen voi vähentää poliisikoulutuksen houkuttelevuutta, mutta riski tähän on pieni.
”Opiskelijoille tehtyjen kyselyjen perusteella opintososiaalisilla eduilla ei ole merkittävää vaikutusta opiskelupaikan valintaan”, työryhmä katsoo.
http://www.hs.fi/kotimaa/Esitys+liikkuvan+poliisin+lakkauttamisesta+nostatti+metelin/a1305594323529
Liikkuva poliisi lakautetaan
Sisäministeriön työryhmä vähentäisi poliisilaitosten määrän 24:stä 11:een ja lakkauttaisi liikkuvan poliisin säästösyistä.
Sisäministeriön työryhmä esittää liikkuvan poliisin lakkauttamista eli liikkuvan poliisin sulauttamista paikallispoliisin liikennevalvontaan.
Taustalla on pyrkimys tehostaa poliisin toimintaa ja luoda säästöjä keventämällä poliisin hallintorakenteita.
Työryhmä esittää myös hallinnollisten poliisilaitosten vähentämistä 24:stä 11:een. Toimenpiteiden olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta.
Muutos ei työryhmän mukaan aiheuta irtisanomisia.
Työryhmän mukaan muutosten tavoitteena on tehostaa poliisin toimintaa. Nykyisen palvelutason säilyttäminen johtaisi vuoteen 2016 mennessä noin 70 miljoonan euron alijäämään, työryhmän raportissa todetaan.
Hallituksen keväällä poliisille antaman tasokorotuksen ehtona oli, että poliisi löytää säästökohteita omasta organisaatiostaan.
http://yle.fi/uutiset/liikkuvaa_poliisia_uhkaa_lakkautus/6263889
Liikkuvan poliisin päällikkö: Asia ei ole vielä loppuunkäsitelty
Turun Sanomien mukaan liikkuva poliisi aiotaan lakkauttaa pikavauhdilla.
Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantalan mukaan liikkuvaa poliisia koskevaan ehdotukseen tulee vielä eriäviä mielipiteitä eikä asia ole loppuunkäsitelty.
Turun Sanomien mukaan poliisin säästöjä valmisteleva työryhmä aikoo esittää liikkuvan poliisin lakkauttamista vuoteen 2014 mennessä. Myös poliisiasemien määrää aiotaan vähentää jyrkästi ja liikkuvan poliisin toimintoja suunnitellaan sulautettaviksi osaksi harvenevia poliisilaitoksia. Poliisin rakenneuudistusta koskeva ehdotus luovutetaan sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.) tänään tiistaina.
Rantala sanoo Yle Uutisille, että mikäli ehdotus toteutuu sellaisenaan, liikkuvaa poliisia ei organisaationa sen jälkeen enää ole.
– Toiminnot organisoidaan uudelleen. En näe tässä mitään dramatiikkaa vaan tämä on uudelleen organisointia.
Rantalan mukaan keneltäkään ei olisi kuitenkaan loppumassa työt.
– Lähtökohta on ollut, että työttömäksi ei kukaan joudu.
http://yle.fi/uutiset/liikkuvan_poliisin_paallikko_asia_ei_ole_viela_loppuunkasitelty/6263587
”Vuodesta toiseen pelataan tätä peliä”
Poliisin liittojohtaja jätti 16 sivun protestin:
Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Yrjö Suhosen mielestä liikkuvan poliisin lakkauttamisessa ei olisi mitään järkeä.
Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen mielestä liikkuva poliisi tulisi ehdottomasti säilyttää. Hän on jättänyt sisäministeriön lakkautusehdotuksesta 16-sivuisen eriävän mielipiteen.
Suhosen mukaan liikkuvalla poliisilla on ammattitaitoa, jota paikallispoliisilla ei välttämättä ole. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen rappeuttaisi myös siellä nyt olevan ammattitaidon.
– Arvostan paikallispoliisin työtä ja sitä tehtävien skaalaa, jota he hoitavat. Minulla on kuitenkin vahva tutina siitä, että liikennevalvonnan laatu ja määrä tulee kärsimään, jos liikkuva poliisi lakkautetaan. Ammattitaitoa tarvitaan muun muassa rekkaratsioissa ja harmaan talouden valvonnassa, Suhonen sanoo.
– Liikkuvalle poliisille voitaisiin keskittää enemmän liikennevalvontaa. Näin paikallispoliisi voisi keskittää resurssejaan muuhun toimintaan. Toki liikkuvan poliisin täytyy tarkastella toimintaansa kriittisesti ja katsoa, onko siellä vähennettävää, Suhonen sanoo.
Suhosen mukaan selvitysten perusteella liikkuvan poliisin toiminta on parikymmentä prosenttia tehokkaampaa kuin paikallispoliisin. Suhonen moittii, että lakkauttamisehdotuksessa puhutaan vain säästöistä eikä oteta huomioon esimerkiksi sakkotuloja.
– Jos sakkoja kirjoitetaan aiempaa vähemmän, vähenevät myös valtion kassatulot, Suhonen huomauttaa.
Suhonen on suivaantunut myös siitä, että poliisia ollaan koko ajan uhkaamassa säästöillä. Liikkuva poliisi on Suhosen mukaan aiottu lopettaa jo kahdeksan kertaa.
– En tiedä, onko järkeä pitää sitä säästömiekkaa koko ajan liikkuvan poliisin päällä. Vuodesta toiseen pelataan tätä peliä. Rahoitus on tempoilevaa, eikä sen vuoksi voida sovittaa yhteen koulutusta ja työllisyyttä. Luultavasti tämä on taas vain välivaihe seuraavaan uudistukseen.
Suhonen ei usko, että sisäministeriön työryhmän ehdotus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta vuoteen 2014 mennessä toteutuu sellaisenaan.
– Se vaatii onneksi lainmuutosta. Toivon, että hallituksesta löytyy sen verran tervettä järkeä, että niin ei käy.
Poliisirikollisena 