Arkisto

Posts Tagged ‘liikkuva poliisi’

Poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta!

7.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisin virkamerkki

Viritetyllä mopolla poliisia pakoon ajaneen 15-vuotiaan pojan pysäyttäminen toi poliisille tuomion. Tilanne alkoi toukokuussa 2011, kun liikkuvan poliisin partio näki mahdollisesti rekisterikilvettömällä mopolla ajavan pojan Tampereella.

Ryhmänjohtaja määräsi moottoripyöräpoliisin pysäyttämään mopoilijan. Moottoripyöräpoliisi ajoi pojan rinnalle Orimuskadulla ja näytti pysähtymismerkkiä. Tilanne jatkui Atalanväylällä.

Poika oli juuri täyttänyt 15-vuotta. Pojan mukaan hän ei huomannut mitään merkkiä tai hälytysvaloja. Poliisi vain tuli rinnalle ja alkoi repiä häntä vaarallisesti vaatteista. Poika horjui mopollaan, meni paniikkiin ja pakeni. Tämän jälkeen poliisi repi häntä vielä hupparin hupusta. Lopulta poika pysähtyi.

Sisäasiainministeriön asetus ajoneuvon pysäyttämisestä sanoo muun muassa, että pakkopysäytystilanteessa lähtökohtana tulee olla pakenijan turvallinen pysäyttäminen. Tästä ei oikeudessa ollut erimielisyyttä, sillä moottoripyöräpoliisikin myönsi, että ajon aikana tapahtunut repiminen ei olisi kyseisessä tilanteessa ollut sallittua.

Poliisin mukaan hän ei kuitenkaan missään vaiheessa ajon aikana koskenut poikaan. Hän ei mennyt edes tarttumisetäisyydelle, koska se olisi ollut vaarallista eikä kuulu toimintatapoihin.

Epäselvä tilanne

Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä poika tuomittiin muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi mopo oli viritetty, joten sitä oli pidettävä moottoripyöränä. Tuolloin poika ei kertonut mitään tarttumisesta. Vasta myöhemmin poika alkoi kertoa tarttumisesta, jolloin poliisista tuli rikoksesta epäilty.

Pysäytystilanteen keskelle joutui sivullinen mopoautoa kuljettanut nuorukainen ja hänen tyttöystävänsä. Kuljettaja kertoi todistajana oikeudessa, että peilistä ja takaikkunasta näytti siltä, että poliisi repi vaarallisesti pojan takkia. Tyttöystävä ei nähnyt tarttumista. Vauhtia tilanteessa oli noin 50 kilometriä tunnissa.

Pysäytyksen jälkeen paikalle saapui liikkuvan poliisin autopartio. Ryhmänjohtajan mukaan poika ei puhunut mitään tarttumisesta eikä tilanteessa mikään vaikuttanut tavanomaisesta poikkeavalta.

Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan pojan kertomusta heikensi se, että hän ei ensimmäisessä esitutkinnassa tai ensimmäisessä oikeudenkäynnissä puhunut tarttumisesta mitään. Lisäksi oikeus katsoi, että paniikkiväite ei ole uskottava. Jos poika todella meni paniikkiin, se johtui oikeuden mukaan siitä, että hän oli rikkonut lakia ja saanut poliisin peräänsä. Oikeus kuitenkin katsoi, että tarttuminen tuli näytetyksi.

Mopoilijaa ei olisi saanut pysäyttää näin rajusti. Poliisi tuomittiin 30 päiväsakkoon eli yhteensä 990 euron sakkoon virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän on ilmaissut tyytymättömyytensä tuomioon, mikä ennakoi valittamista hovioikeuteen.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194786979604/artikkeli/poliisille+tuomio+repiko+rinnalle+ajanut+
moottoripyorapoliisi+mopopoikaa+vaatteista+.html

Mainokset

Hyvästi liikkuva poliisi, hallitus tukee lakkauttamista.

20.9.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen varmistui.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen erillisenä organisaationa on varmistunut. Poliisiasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd) kertoo, että asialle on koko hallituksen tuki.

Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käsitteli asiaa ja poliisin hallinnon uudistamista laajemminkin iltapäivällä. Räsänen kertoi neuvottelun jälkeen, että päätös on kaikkien hallituspuolueiden yhteinen ratkaisu.

Liikkuvan poliisin hallinto yhdistetään paikallispoliisiin. Liikenteen valvontaa ohjaamaan perustetaan valtakunnallinen ohjaustoimisto. Räsäsen mukaan se tulee joko poliisihallitukseen tai sisäministeriön poliisiosastolle.

http://www.hs.fi/politiikka/Liikkuvan+poliisin+lakkauttaminen+varmistui/a1305600419965

Paatero: Poliisin ylimpään johtoon kohdistuva kritiikki asiatonta

24.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

– Poliisihallitus ei ole paisunut yhtään mihinkään, sanoo poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Vasemmisto on arvostellut kovin sanoin poliisin ylintä johtoa. 

Vasemmisto arvostelee kovin sanoin poliisin ylintä johtoa. Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) katsoo, että nyt on säästettävä poliisijohdosta, ja myös SDP:n pää-äänenkannattaja sanomalehti Demari arvostelee poliisihallitusta. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero tyrmää Demarin kritiikin.

– Minusta se on täysin asiatonta. Poliisihallitus ei ole paisunut yhtään mihinkään. Poliisiylijohdon tehtävät ja sen henkilöstö ovat jonkin verran vähentyneet. Hankeryhmä esittää radikaaleinta muutosta nimenomaan poliisihallituksen henkilöstömäärään ja rakenteisiin kuin mihinkään muuhun poliisin osa-alueeseen ja yksikköön.

Paaterossa myös Kyllösen kommentit herättävät ”yllättäviä ja hämmästyneitä ajatuksia”.

– Näyttää siltä, että ministeri ei ole hankeryhmän raporttia lukenut.

Kyllönen vastustaa liikkuvan poliisin leikkauksia. Liikenneministerin mukaan liikkuva poliisi on liikenneministeriön tärkein yhteistyökumppani muun muassa liikenneturvallisuustyössä ja liikenteen harmaan talouden eli tavaraliikennelain valvonnassa.

– Se mitä ministeri Kyllönen epäilee, että poliisin liikennevalvonnan taso laskisi, se ei tietenkään sitä tee. Kukaan ei siihen pyri, ja hallitus on edellyttänyt, että poliisin toiminnan taso pysyy ennallaan. Siihen olen tietenkin sitoutunut.

SDP:n kansanedustaja ja poliisiasiainneuvottelukunnan puheenjohtaja Mika Kari on valmis tarvittaessa käymään tarkalla kammalla läpi poliisihallituksen.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan. Poliisin ylin johto kuitenkin tarvitaan, ja sen toimintaedellytykset pitää turvata, Paatero sanoo.

http://yle.fi/uutiset/paatero_poliisin_ylimpaan_johtoon_kohdistuva_kritiikki_asiatonta/6269814

Kyllönen: Poliisijohdosta leikattava liikkuvan poliisin sijaan

24.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Liikenneministeri Merja Kyllönen huomautti, että poliisin ylin johto ei ole tehnyt henkilöstöleikkauksia. Kyllösen mukaan liikkuva poliisi on tärkeä yhteistyökumppani harmaan talouden torjunnassa myös liikenteessä.

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) vastustaa liikkuvan poliisin leikkauksia. Kyllösen mukaan liikenteen valvonta ja liikenneturvallisuustyö voitaisiin reilusti keskittää paikallispoliisilta liikkuvalle poliisille.

Kyllönen kertoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, että maissa, jossa liikkuvaa poliisia ei ole, sitä kehitetään.

– Meillä ollaan menossa päinvastaiseen suuntaan. Meillä on liikkuva poliisi, mutta sitä ollaan leikkaamassa.

Liikenneministerin mukaan liikkuva poliisi on liikenneministeriön tärkein yhteistyökumppani muun muassa liikenneturvallisuustyössä ja liikenteen harmaan talouden, eli tavaraliikennelain valvonnassa.

– Hallituksen tavoite on harmaan talouden kitkeminen myös liikenteessä. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen vaarantaisi hyvän työn, mitä tämän eteen on tehty.

Kyllönen kohdistaisi katseen ylimpään poliisijohtoon

Kyllönen huomautti, että ulkomaisen tavaraliikenteen määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosina ja tällä hetkellä puhutaan noin 10 prosentin markkinaosuudesta, joka kasvaa koko ajan.

– Erilaista liiketoimintaa on tien päällä, Suomi pyörii pyörillä. On erikoista, jos pääyhteistyökumppani maanteiden valvonnassa siirrettäisiin paikallispoliisiin.

Sisäministeriön virkamiestyöryhmä antoi tiistaina esityksen liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on todennut, että ellei liikkuvan poliisin määrää vähennetä, paikallispoliisin määrää supistetaan. Kyllönen kritisoi Räsäsen linjausta.

– Paikallispoliisin määrän vähentäminen ei ole hyvä vaihtoehto.

Kyllönen haluaisi tarkastella poliisijohdon harvennusta.

– Paikallispoliisi ja valtakunnalliset yksiköt ovat vasaran alla. Liikkuva poliisi on jo vähentänyt 22 prosenttia omasta johdostaan, samaa ei voi sanoa sisäministeriön poliisiosastosta ja poliisihallituksesta.

Liikenneministerin mukaan eduskunnan tavoitteet on täytetty paikallisyksiköissä ja valtakunnalliseti. Kyllönen painotti, että liikenneturvallisuus on heikentynyt, joten työkalut sen parantamiseksi tulisi hyödyntää.

– Liikkuvalla poliisilla on koneisto ja osaaminen. Myös automaattivalvonnan kehittämisen avuksi tarvitaan liikkuvan poliisin osaamista.

http://yle.fi/uutiset/kyllonen_poliisijohdosta_leikattava_liikkuvan_poliisin_sijaan/6268477

Poliisiuudistus sai tukijan – ”Säästöillä on kuitenkin vaikutuksensa”

23.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

 

SDP valmis poliisihallinnon keventämiseen

SDP kannattaa poliisihallinnon uudistamista. Puolue haluaa kuitenkin varmistaa, että uudistus ei vaaranna syrjäseutujen poliisipalveluita.

Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan puolue on valmis poliisihallinnon keventämiseen, jotta kenttätehtäviin saadaan riittävästi poliiseja. Urpilaisen mukaan erityisesti Poliisihallituksen asemaa ja toimintaa on arvioitava uudelleen.

Liikkuvan poliisin mahdolliseen lakkauttamiseen SDP ei vielä ota kantaa. Urpilainen muistuttaa, että liikkuvalla poliisilla on erityisosaamista raskaan liikenteen valvonnassa ja siihen liittyvän harmaan talouden torjunnassa.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1603099/sdp-valmis-poliisihallinnon-keventamiseen

 

Poliisin akavalaiset kannattavat ehdotettua uudistusta, joka on herättänyt myös paljon vastustusta. Etenkin liikkuvan poliisin lakkauttamisehdotus on herättänyt huomiota.

– Poliisin akavalaiset kannattavat uudistusta esitetystä muodossa, vaikka se sisältää monia karvaita ratkaisuja, toteaa poliisin akavalaisten luottamusmies Antero Rytkölä.

– Esitys on tarjolla olevista huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.

Pirkanmaan apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä on poliisihallinnon akavalaisten valtakunnallinen luottamusmies ja akavalaisia edustavan Poliisihallinnon päälliköt ja asiantuntijat PolPA ry:n puheenjohtaja.

Rytkölä korostaa, että poliisin toiminnan kehittämisen kannalta uudistusta ei olisi akavalaisten mielestä tarvittu, ei ainakaan nyt näin pian edellisten isojen uudistusten jälkeen.

Poliisin rahat eivät riitä nykytason toimintaan. On etsitty ratkaisuja, miten välttämättömät säästöt voidaan tehdä mahdollisimman vähin vaurioin.

– Säästöillä on kuitenkin vaikutuksensa, myös toimintaan, huomauttaa Rytkölä.

Rytkölä uskoo, että myös liikenteen valvonnan hoitaminen paikallispoliisissa tulee onnistumaan siinä kuin vastaavien muidenkin erikoisalojen hoitaminen, mm. tekninen rikostutkinta, ulkomaalaisasiat ja talousrikostorjunta, jos niin päätetään. Ammattitaitoisten liikenteenvalvojien ammattitaito ei organisaation nimen vaihtuessa katoa mihinkään.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194763670545/artikkeli/poliisiuudistus+sai+tukijan+-+saastoilla+on+kuitenkin+vaikutuksensa+.html

Räsänen: Tarkoituksena turvata poliisitoiminnan taso

22.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisiasioista vastaavan sisäministeri Päivi Räsäsen mukaan poliisilaitosten määrän vähentäminen ei heikentäisi poliisin näkyvyyttä.

 

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) puolustaa esitystä liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Hän sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa keskiviikkona, että hallinnon keventämisellä halutaan turvata poliisitoiminnan taso.

– 30 miljoonan euron säästö ei ole leikkaus poliisitoimesta pois, vaan se on uudelleen kohdennus poliisimiesten palkkaukseen.

Sisäministeriön työryhmä esittää liikkuvan poliisin lakkauttamista eli liikkuvan poliisin sulauttamista paikallispoliisin liikennevalvontaan. Työryhmä esittää myös hallinnollisten poliisilaitosten vähentämistä 24:stä 11:een. Ehdotus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta on saanut täystyrmäyksen poliisiasioita käsittelevältä eduskunnan hallintovaliokunnalta.

Räsänen vetoaa myös siihen, että liikkuva poliisi toimii jo nyt alueellisissa yksiköissä ja liikkuva poliisi sekä paikallispoliisi hoitavat hyvin pitkälti samoja tehtäviä.

– Liikennevalvonnasta 55 prosenttia hoitaa paikallispoliisi ja 45 prosenttia liikkuva poliisi. Rattijuoppousvalvonnasta hoitaa valtaosan paikallispoliisi ja raskaan liikenteen valvonnasta liikkuva poliisi, mutta ne tekevät jo rinnakkain samaa työtä.

Sisäministeri puolustaa olevan järkevää, että organisaatiot voitaisiin yhdistää hallinnollisesti ja muodostaa suurempiin poliisialueisiin liikennevalvontayksiköitä.

– Pidän tärkeänä, että niissä säilyy sama henkilötyövuosimäärä, joka tällä hetkellä kohdistuu liikennevalvontaan.

”Liikennevalvonnan tasoa ei vähennetä”

Liikkuvan poliisin päällikkö Kari Rantala jätti raportista eriävän mielipiteen. Rantalan mukaan liikennevalvonnan resursseja tullaan paikallispoliisissa siirtämään muuhun poliisitoimintaan.

Räsänen vakuuttaa, ettei niin saa tapahtua.

– Tämä on ollut minulla ehdoton edellytys, liikennevalvonnan tasoa ei vähennetä.

Sisäministerin mukaan poliisilaitosten määrän vähentäminen ei heikentäisi poliisin näkyvyyttä.

– Poliisilaitos ei tarkoita poliisiasemaa vaan hallinnollista asemaa. Hallinnon keventäminen ja yksinkertaistaminen luo tilaa sille, että poliisimiehiä voidaan palkata.

http://yle.fi/uutiset/rasanen_tarkoituksena_turvata_poliisitoiminnan_taso/6265075

 

 

Konstaapelilla voi olla jopa seitsemän pomoa

22.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Paikallispoliisia ei pelasteta Liikkuvan poliisin lakkautuksella, sanoo poliisihallinnon aiempia uudistuksia tutkiva komisario Heikki Mansikka-aho. Mansikka-ahon mukaan uudessa uudistuksessakaan ei haluta puuttua jäykkiin rakenteisiin, jotka vaikeuttavat poliisien työtä.

Poliisihallinnon uudistuksista Tampereen yliopistolle lisensiaatin työtä tekevä komisario Heikki Mansikka-aho Pohjois-Savon poliisilaitokselta kyseenalaistaa meneillään olevan Pora III -poliisihallinnon uudistuksen hyödyt.

Jos yhdessä poliisilaitoksessa on seitsemän apulaispoliisipäällikköä, niin harvan organisaation talous kestää niin vahvaa johtoa.

– Komisario Heikki Mansikka-aho

 

Mansikka-ahon mukaan aikaisemmissa rakenneuudistuksissa Pora I:ssä ja Pora II:ssa on tehty hallinnosta liian jäykkä, eikä tulossa olevassa uudistuksessa korjata aiempia virheitä.

–  Aiempien uudistusten resurssituhlauksia, taloudellista ja toiminnallista epäonnistumista ei tietyiltä osin ole huomioitu Pora III:ssa. Nyt edelleen halutaan säilyttää PORA I:n myötä paikallispoliisissa käyttöönotettu esikunta, jäykkä organisaatio, joka on peräisin 1940-luvun niin sanottujen vanhojen kaupunkien poliisilaitoksista, sanoo Mansikka-aho.

Henkilöstö kokee rakenteen byrokraattiseksi

Pora I:n myötä luotu organisaatio on tuonut Mansikka-ahon tutkimuksen mukaan käytännön poliisin työhön ongelmia.

– Toisen linjan töitä ei saa tehdä ja se on kestämätön tilanne etenkin pienillä poliisiasemilla. Ennen tehtiin yhteisiä töitä. Tutkimukseni mukaan henkilöstö kokee, että rakenne on erittäin monihierarkinen ja byrokraattinen: konstaapelilla saattaa olla seitsemän esimiestä, kun vanhassa mallissa esimiehiä oli kaksi.

Keskushallinto moninkertaistunut

Mansikka-aho toteaa, että Liikkuvan poliisin lakkauttaminen ei olisi ratkaisu poliisihallinnon ongelmiin, sillä liikkuvan poliisin osuus on vain noin kuusi prosenttia poliisin kustannuksista. Erityisesti keskushallinnossa olisi Mansikka-ahon mukaan karsimista.

– Ei haluta nähdä rakenteen tuomaa ongelmaa. Jos yhdessä poliisilaitoksessa on seitsemän apulaispoliisipäällikköä, niin harvan organisaation talous kestää niin vahvaa johtoa. Myös poliisin keskushallinnon määrä on kasvanut moninkertaiseksi: jos tarkastellaan sitä 1970-luvulta lähtien, niin se on lähes kymmenkertaistunut. Näitä perusteita voi kysyä, että onko ollut tarvetta kasvattaa sitä näin paljon, sanoo Mansikka-aho.

Mansikka-ahon tutkimus koskee Väli-Suomen aluetta.

– Jos vedetään suora jana Joensuusta Vaasaan, niin Liikkuvan poliisin päällystöä on kahdensadan kilometrin välein ja paikallispoliisin päällystöä kymmenen kilometrin välein. Tämä ehkä auttaa ymmärtämään, että Liikkuvan poliisin päällystön vähentämisellä ei ongelmaa korjata.