Arkisto

Posts Tagged ‘syyttäjä’

Poliisi ja syyttäjä vaihtavat työpaikkoja uudessa kokeilussa

30.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisin tutkinnanjohtaja ja syyttäjä vaihtavat työtehtäviä Suomessa pian aloitettavassa uudessa toimintamallissa.

Poliisin tutkinnanjohtaja ja syyttäjä vaihtavat työtehtäviä Suomessa pian aloitettavassa uudessa toimintamallissa.

Oulussa ja Turussa alkavassa kokeilussa juristitaustaiset tutkinnanjohtajat ja paikalliset syyttäjänviraston syyttäjät astuvat  toistensa saappaisiin 4–6 kuukauden ajaksi. Kokeilun kokemuksilla hiottava toimintamalli aiotaan laajentaa koko maahan pysyväksi käytännöksi.

”Malli lisää puolin ja toisin ymmärrystä ja osaamista toisen osapuolen työstä”, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sanoo.

Oulun syyttäjänviraston lähiaikoina valittava syyttäjä siirtyy Oulun poliisilaitoksen leipiin syyskuun alussa.

Syyttäjänviraston esimiehen, johtavan kihlakunnansyyttäjän Ilpo Virtasen mielestä syyttäjä ymmärtää jatkossa paremmin muun muassa poliisin teknisen ja taktisen tutkinnan menetelmiä.

”Hän osaa kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja tietää, mitä voidaan ja mitä ei voida tehdä.”

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/poliisi-ja-syyttaja-vaihtavat-tyopaikkoja-uudessa-kokeilussa/594939/

Valtakunnansyyttäjä moittii Ulvila-jutun hoitoa, poliisi mokasi

10.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen suomii Ulvilan henkirikosjutun hoitoa, kertoo torstain Keskisuomalainen. Hän sanoo lehden haastattelussa, että syyttäjän ja poliisin yhteistyö epäonnistui esitutkinnassa.

”Syyttäjä on omalta osaltaan vastuussa siitä, että asioiden käsittely on venynyt. Myös poliisin esitutkinnassa oli alussa ongelmia. Asianosaisten kannalta on onnetonta, että asia on kestänyt näin pitkään. Olen siitä pahoillani.”

Nissisen mielestä on kaikkien etu, että korkein oikeus käsittelee tapauksen. KKO antoi syyttäjälle valitusluvan keskiviikkona.

Henkirikoksesta epäillyn Anneli Auerin puoliso surmattiin kotonaan vuonna 2006. Satakunnan käräjäoikeus totesi Auerin syylliseksi murhaan, mutta myöhemmin Vaasan hovioikeus totesi hänet syyttömäksi.

Keskisuomalainen 10.5.2012

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/ksml-valtakunnansyyttaja-moittii-ulvila-jutun-hoitoa/1193866

http://www.hs.fi/kotimaa/KSML+Valtakunnansyytt%C3%A4j%C3%A4+moittii+Ulvila-jutun+hoitoa/a1305561792139

Taposta tuomittu poliisi vapaaksi

28.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Korkein oikeus päätti tällä viikolla keskeyttää tuomion täytäntöönpanon toistaiseksi.

Se tarkoittaa, että taposta tuomittu poliisi ei suorita hovioikeudessa tammikuussa annettua tuomiota eikä maksettavaksi määrättyjä korvauksia peritä ennen kuin korkein oikeus on antanut lopullisen tuomion asiasta.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan väliratkaisu antaa viitteitä korkeimman oikeuden tulevasta ratkaisusta.

– On aika suuri todennäköisyys, että korkein oikeus päätyy erilaiseen ratkaisuun kuin hovioikeus. Se kertoo, että on mahdollisuus, että tuomittu tullaan vapauttamaan. Muutos olisi kuitenkin rankka, jos yhdeksästä vuodesta vapautettaisiin, Tolvanen arvioi.

Mökkilomalla

Hovioikeuden tulkinnan mukaan rikos tapahtui vuonna 2010, kun keski-ikäinen poliisi ja hänen 69-vuotias avopuolisonsa lomailivat kahdestaan kesämökillä Itä-Suomessa. Loma päättyi traagisesti, kun vaimo hukkui mökkirantaan.

Tapausta pidettiin aluksi tavallisena hukkumisena, mutta epäilykset heräsivät oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen myötä.

Miehen mukaan tapahtumat saivat alkunsa, kun hänen avovaimonsa kahlasi alasti rantakaislikkoon ja huuteli hänen nimeään. Huutelu ärsytti miestä ja tämä käveli etäämmälle, kunnes kuuli avunhuutoja ja pulputusta.

Mies palasi rantaan ja näki puolisonsa kellumassa selällään vedessä.

Mies veti puolisonsa ylös vedestä ja yritti elvyttää tätä ja soitti hätäkeskukseen. Hän selitti tapahtumia hätäkeskukselle ja auttajille puolisonsa itsemurha-aikeilla.

Ei silminnäkijöitä

Käräjäoikeuden mukaan mies ei myötävaikuttanut naisen kuolemaan, ja vapautti tämän syytteistä.

Hovioikeus puolestaan katsoi, että vaikka avopuoliso oli nauttinut alkoholia, on epätodennäköistä, että hän olisi hukkunut vain puoli metriä syvään veteen. Hovioikeuden mielestä miehen syyllisyyden puolesta puhuivat hänen oikeuskäsittelyn aikana antamansa muuttuneet kertomukset tapahtuneesta.

Yksi kolmesta hovioikeuden jäsenestä oli eri mieltä tuomiosta.

Mökkirannan tapahtumilla ei ollut silminnäkijöitä.

Tuomitulle myönnettiin valitusoikeus ja sekava tapaus tulee korkeimman oikeuden käsittelyyn myöhemmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012042815509183_uu.shtml

Avovaimonsa hukuttamisesta epäilty poliisi sai 9 vuotta vankeutta taposta

Syyttäjä valitti omasta mokastaan

26.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi naisen sakkoihin valtionrajarikoksesta syyttäjän syytteen mukaisesti rikoksesta, jota vieläkään ei ollut olemassa.

Sitten syyttäjä mietti asiaa uudelleen ja valitti hovioikeuteen oman syytteensä läpimenosta ja Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomiosta syytetylle.

Kouvolan hovioikeus kumosi eilen Kymenlaakson käräjäoikeuden 45-vuotiaalle suomalaisvenäläiselle naiselle langetetun 220 euron sakkotuomion.

Mitään valtionrajarikosta ei ollut olemassakaan, katsoi Kouvolan hovioikeus tuoreessa tuomiossaan.

Koko ongelma syntyi, kun 45-vuotias Vaalimaan tax-free palautuspisteessä työskennellyt nainen toimi työnantajansa ohjeiden vastaisesti ja pyörähti Vaalimaan rajatarkastusaseman ja rajan välissä sijaitsevalta työpaikaltaan Venäjän puolelle tankkaamaan autoaan – ja palasi takaisin Suomeen, jossa asuu.

Vaalimaan rajatarkastusaseman rajavartijat havaitsivat naisen rajanylitykset ja asiasta tehtiin rikosilmoitus.

Valtionrajarikoksen täyttyminen edellyttää, että joku ylittää valtionrajan luvatta rajatarkastusasemalla käymättä tai muualta kuin virallisen rajanylityspaikan kautta.

Naisella oli kuitenkin työnsä takia lupa ohittaa rajatarkastusasema, koska hänen työpaikkansa oli rajatarkastusaseman ja rajalinjan välissä, mutta Suomen puolella.

Kun nainen jatkoi työpaikaltaan Venäjälle, hän rikkoi työnantajan ohjeita, muttei lakia.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto miettii tuoreen tuomion jälkeen, voiko nainen jatkaa työtään rajatarkastusaseman ja rajan välissä sijaitsevassa tax-free –palautuspisteessä.

ILTALEHTI 26.4.2012

Syyttäjä johtamaan esitutkintaa

22.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä oikeusjutuissa tulisi siirtyä kansainväliseen malliin, jossa syyttäjä johtaa esitutkintaa.

Oikeusprosessit nopeutuisivat ja viranomaisten yhteistyö tehostuisi.

Syyttäjä voisi ottaa johtopaikan oikeudellisesti vaativissa jutuissa, kuten talous- ja ympäristörikoksissa.

Viime vuosina yhteistyö on tiivistynyt, mutta käytännössä hommat hoitaa poliisi, syyttäjä osallistuu palaveriin tai pariin.

Esimerkiksi Virossa syyttäjä on esitutkinnan johtaja heti siitä saakka, kun henkilöä aletaan epäillä rikoksesta. Esitutkinnan johtajana syyttäjä neuvoo poliiseja todisteiden hankinnassa ja kävelee tutkinnan jälkeen asia kainalossa oikeuteen.

Suomi on saanut moitteita pitkäksi venyneistä oikeudenkäynneistä.

Suomessa on käyty keskustelua yleiseurooppalaisesta mallista, mutta uuteen esitutkintalakiin asiaa ei kuitenkaan kirjattu.

Poliisi pitää nykyistä tilannetta hyvänä.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/02/1499913/jonkka-syyttaja-johtamaan-esitutkintaa

Poliisi puhuu rahaa (pahaa)

4.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi levittää kauhukuvia resurssipulasta. Tosiasiassa poliisin määrärahat ovat vuosi vuodelta kasvaneet & väkimäärä on ennallaan. Se selviää, kun tarkistaa poliisijohdon väitteet.

”Poliisitoimen säästöt ovat johtamassa siihen, ettei poliisi pysty enää takaamaan kansalaisten turvallisuutta koko maassa”, valitti poliisiylijohtaja Mikko Paatero Ylen Ykkösaamussa tammikuun 14. päivänä. Paatero myös väitti rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden, kasvavan jyrkästi, samaan aikaan kun poliisin resurssit vähenevät.

Poliisiylijohtajan maalaama kuva ei ole tosi, vaikka samaa poliisin pulapuhetta julkaistiin viime vuoden lopulla runsaasti eri medioissa. Jo useamman vuoden ajan on ihmisille luotu kuvaa, että poliisien määrä on romahtanut. Tämä käsitys on iskostunut myös kadunmieheen. Kun poliisi jättää vaikkapa metsästysrikoksen tutkimatta, kansalainen toteaa alistuneesti, etteivät ”ne ehdi, kun on säästetty ja vähennetty väkeä”.

Poliisijohto käynnisti tämän tuoreimman pulapropagandan viime vuonna marraskuun viimeisenä päivänä oikeustoimittajille järjestetyllä poliisiylijohdon briiffaustilaisuudella. Sen jälkeen eri lehtiin alkoi ilmestyä kauhistelevia uutisia poliisin niukkenevista resursseista.

Kun tilasin joulukuussa poliisihallinnosta tiedot poliisin rahoista ja miesvahvuudesta, niiden toimittaminen kesti toista viikkoa. Ilmeisesti taulukot eivät olleet valmiina, ne täytyi koota.

Todellisuudessa poliisin määrärahat eivät ole pienentyneet, vaan kasvaneet voimalla. Vuoden 2005 alusta viime vuoden loppuun valtion budjetissa ja lisäbudjeteissa poliisin vuotuiset määrärahat ovat nousseet 140 miljoonaa euroa. Lisäystä on yhden Guggenheim-museon verran, 25 prosenttia. Määrärahoja on joka vuosi nostettu, eikä suinkaan leikattu.

Myös tälle vuodelle määrärahat nousivat, viime vuoden varsinaiseen talousarvioon verraten 12 miljoonaa euroa. Lisäksi poliisin erilaisista luvista, passeista ja vastaavista keräämät maksut ovat nousseet.

Viime vuonna poliisi keräsi niillä 56 miljoonaa euroa, tälle vuodelle on laskettu viisi miljoonaa enemmän. Maksut tulevat suoraan poliisin käyttöön, budjettivarojen päälle, joten rahanlisäys on tälle vuodelle yhteensä 17 miljoonaa euroa.

Tämä siis ennen valtion lisätalousarvioita, joissa poliisi suurella todennäköisyydellä saa lisää varoja, kuten on saanut aiempinakin vuosina.

Poliiseja ei myöskään ole vähennetty. 2000-luvulla poliiseja on ollut virassa keskimäärin 7 725, ja viime vuoden lopulla heitä oli 7 750. Tosin vuosina 2009 ja varsinkin 2010 poliiseja oli hieman enemmän, mutta se saatiin aikaiseksi väliaikaisin poikkeusjärjestelyin. Vuosikymmenen keskitaso on vakaa.

Tämä on poliisilta huomattavan hyvä saavutus, sillä Matti Vanhasen toisen hallituksen tarkoitus oli vähentää poliisista 600 henkilötyövuotta.

Vanhasen hallitus leikkasi monelta hallinnonalalta, esimerkiksi ympäristöhallintoa se amputoi tehokkaasti, mutta poliiseihin leikkaukset eivät yltäneet. Poliisin tiedotuksessa puhe jatkuvasti uhkaavista vähennyksistä säilyi, mikä ei varmasti ole vahinko.

Poliisiylijohtaja Paatero liioittelee myös rikollisuustilannetta. Se on tosiasiassa varsin vakaa. Poliisi kirjaa vuosittain rikoslakirikoksia noin 420 000–440 000 kappaletta. Luvusta puuttuvat pääosin liikennerikokset, jotka tilastoidaan erikseen. Tosin väkivaltarikoksissa on nousua, mutta tilanne ei ole niin paha, kuin Mikko Paatero antoi ymmärtää.

Vakavin väkivalta ei lisäänny vaan vähenee. Henkirikoksia on 2000-luvulla tehty selvästi vähemmän kuin 1990-luvulla, vaikka lukuja nostavat kolme Suomen historiassa täysin poikkeuksellista joukkomurhaa. Samoin törkeiden pahoinpitelyjen määrät ovat laskussa, joskin loivassa.

Lieviä ja tavallisia pahoinpitelyjä kirjataan vuosittain 28 000–32 000 kappaletta. Viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana on tässä selvä, noin 5??000 tapauksen nousu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Tämä on se Paateron mainostama väkivaltarikosten nousu, ja tämä on myös rikostilastojen ainoa merkittävä nousu. Onko siis väkivaltarikollisuus karkaamassa käsistä? Tuskin.

Kevään 2011 lakimuutoksella virallisen syyttäjän syyteoikeus laajeni koskemaan perheen ja lähisukulaisten keskeisiä lieviä pahoinpitelyjä, jotka aiemmin olivat asianomistajarikoksia. Tämä on lisännyt rikosilmoitusten määrää, senhän voi nyt tehdä myös sivullinen. Se ei siis välttämättä kerro itse väkivallan lisääntymisestä.

”Myös uhritutkimus tukee tätä tulkintaa. Niissä ei ilmene väkivallan lisääntymistä, mutta väkivallan ilmitulo on lisääntynyt. Ilmoituksia siis tehdään herkemmin. Yleensäkin, kun joissain rikosten määrissä tapahtuu äkillinen nousu, selittäjää kannattaa ensimmäiseksi etsiä muuttuneesta laista”, tutkija Reino Siren oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta toteaa. Kirjoittaja on vapaa oikeustoimittaja.

_______________

Poliisirekisteriin joutuvat kaikki

Kun poliisi valittaa raha- ja väkipulaa, sillä usein pohjustetaan uusia valtuuksia. Ikään kuin kompensoidaan resurssien vähyyttä valtuuksien määrällä.

Poliisilla on koko ajan vireillä hankkeita valtuuksien laajentamisesta. Juuri nyt tavoitteena on laajentaa poliisin oikeutta merkitä tietoja poliisiasiain tietojärjestelmään eli Patjaan.

Sisäministeriön esitys on, että Patjaan saadaan jatkossa kirjata kenestä tahansa mitä tahansa tietoja, joilla voidaan olettaa saattavan olla tekemistä jonkin rikoksen kanssa.

Esimerkiksi jos joku nähdään lähellä taloa, jota poliisi seuraa, koska epäilee jotain siinä asuvaa huumekaupasta, asia voitaisiin kirjata Patjaan. Sillä, onko henkilöllä mitään tekemistä talon, tai huumekaupan kanssa, ei ole merkitystä.

Tämä ei ole viatonta. Poliisi käyttää myös suurta hallinnollista valtaa ja turvautuu siinä Patjaan, joka on kuitenkin erittäin epäluotettava. Siihen kirjataan ja siellä säilytetään kaikki rikosilmoitukset, jotka ikänään on tehty.

Siihen ei kuitenkaan kirjata, jos ilmoitus oli kokonaan aiheeton, jos rikosta ei edes ollut, jos syyllisyydestä ei ollut näyttöä, jos syyte hylättiin. Todellisten rikosten lisäksi järjestelmä on siis täynnä todistamattomia epäilyjä ja jopa ilkivaltaisesti tehtyjä vääriä ilmoituksia.

Silti poliisi antaa lausuntoja ja tekee hallintopäätöksiä myös tämän rekisterinsä pohjalta. Lisäksi käytetään keskusrikospoliisin lausuntoja, jotka perustuvat sen salaisiin tiedostoihin.

Korkeimmassa hallinto-oikeuden käsittelyssä on useita valituksia, joissa henkilöiltä on peruttu järjestysvalvojan luvat – viety siis ammatti – tai aseluvat, koska KRP:n salaisen tiedoston yksilöimättömien väitteiden mukaan henkilöllä väitetään olevan ”yhteyksiä” järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Näin kohdellaan täysin nuhteettomia kansalaisia, joilla ei ole mitään rikoksia tilillään. Lakimuutos laajentaisi epämääräisen ja epäluotettavan vihjetiedon rekisteröinnin ja käytön kaikille poliiseille.

Mikko Niskasaari

_______________

Kunnia maksaa

Kaksi esimerkkitapausta, jotka nielivät rutosti rahaa.

Poliisin määrärahat ovat kasvaneet, mutta mihin rahat menevät? Yksi vastaus on, ettei poliisi osaa priorisoida, vaan haaskaa valtavat voimavarat mitättömiin juttuihin.

Heinäkuussa 2010 Helsingin poliisille ilmoitettiin entisen kansanedustajan, liikuntajohtaja Anssi Rauramon lähteneen ravintolasta autolla, jonka kulkua kuvattiin hieman epävarmaksi.

Pari tuntia myöhemmin Rauramon ovelle ilmaantui poliisipartio, joka halusi puhalluttaa hänet. Rauramo kiisti ajaneensa juopuneena, kertoi juoneensa kotonaan konjakkia ja kieltäytyi puhaltamasta alkometriin.

Poliisit jäivät pyörimään paikalle ja soittelivat ohjeita. Kun he olivat aikansa hakanneet ovea ja uhanneet murtautua sisään, Rauramo suostui puhaltamaan. Ilmoituksesta oli nyt kulunut kolme tuntia. Mittarin lukema oli maltillinen.

Asiassa tehtiin täysimittainen esitutkinta, ja kihlakunnansyyttäjä Lasse Ylevä syytti Rauramoa törkeästä rattijuopumuksesta sekä poliisille niskoittelusta. Rattijuopumussyyte kaatui näytön puutteeseen, niskoittelusta tuli sakot.

Ei ole mitään järkevää syytä puhalluttaa ketään kotonaan kaksi tuntia väitetyn juopuneena ajon jälkeen. Jos mies sanoo juoneensa kotonaan, ei ole keinoa todistaa muuta.

Tämä on poliisin täytynyt ymmärtää, mutta mitä ilmeisimmin tilanne kävi poliisin kunnialle. Silloin poliisilla on käytössään rajattomasti resursseja. Kun ei voitu todistaa rattijuttua, rakennettiin syyte niskoittelusta. Sen puolestaan aiheutti yksin poliisi.

Syyskuussa 2011 ratkaistiin Helsingin käräjäoikeudessa surkuhupaisa veitsijuttu. Se alkoi, kun mies meni tapaamaan kaveriaan, jonka kotona olivat yllättäen poliisit tekemässä kotietsintää.

Etsintää vetänyt ylikonstaapeli teki miehelle henkilötarkastuksen – jonka laillisuus on vähintään kyseenalainen – ja havaitsi tämän avainketjussa pikkuisen veitsen. Mies hoitaa työkseen tavaran vastaanottoa ravintolassa, ja hän kertoi veitsen olevan työkalu, jolla aukaistaan pakkaukset.

Ylikonstaapeli kirjoitti sakot, mies vastusti.

Poliisi ei luovuttanut, koska poliisi ei luovu väitteistään. Seurasi esitutkinta, jossa poliisi kyseenalaisti jopa miehen työpaikan, koska jossain tiedostossa hänen ammatikseen on merkitty rakennusala. Apulaissyyttäjä Juha Heiskala syytti miestä ”toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta”.

Todistajia kuultiin kaksin kappalein. Syyte hylättiin, koska kyseessä oli työkalu ja hallussapitoon siis pätevä syy.

Valtio tuomittiin maksamaan puolustuksen lasku ja palauttamaan veitsi. Jälkimmäinen ei onnistu, koska ylikonstaapeli oli ensitöikseen hävittänyt tärkeimmän todistuskappaleen.

Tällaisia täysin tyhjiä juttuja poliisi tutkii ja vie tuomioistuimiin vuosittain tuhansia. Siihen resurssit hupenevat.

 

_______________

Sivun artikkeli on julkaistu myös voiman numerossa 1/2012 s. 39-40

Avovaimonsa hukuttamisesta epäilty poliisi sai 9 vuotta vankeutta taposta

24.1.2012 1 kommentti

Hovioikeus käänsi täydellisesti ”kelkan” ja tuomitsi alioikeudessa syyttömäksi todetun poliisin vankeuteen yhdeksäksi vuodeksi avovaimonsa taposta äänin 2-1.

Tuomittu poliisi palveli aikoinaan Presidenttilinnan turvaryhmässä.

Alioikeuden syyttäjän mukaan 49-vuotias vanhempi konstaapeli hukutti noin 70-vuotiaan avopuolisonsa kesämökkinsä läheiseen rantaveteen Rantasalmella, jossa pariskunta oli vapaa-ajan vietossa. Näin tapahtui kesällä 2010.

Miestä syytettiin myös ampuma-aserikkomuksesta. Hänen epäiltiin säilyttäneen pistoolia ja lipasta kotonaan lukitsemattomassa paikassa.

Mies kiisti molemmat syytteet. Hän soitti hätänumeroon ja sanoi yrittäneensä elvyttää naista.

Itä-Suomen hovioikeuden tuoreessa päätöksessä todetaan, ettei taposta tuomitseminen edellytä, että asia olisi täysin varma. Eli sataprosenttista näyttöä ei vaadita.

Sekavassa jutussa ja mutkikkaassa todistelussa päädyttiin enemmistön äänin siihen, että poliisi oli hukuttanut häntä vanhemman naisystävänsä..

Tapaus on poikkeuksellinen, sillä rikosepäily heräsi vasta sen jälkeen, kun naisen ruumis oli ehditty polttohaudata. Oikeuslääkärin alkuperäisen ruumiinavauslausunnon mukaan kyseessä oli itsemurha. Syyttäjän mukaan naisen kuolemaa edelsi alkoholin nautiskelu ja riita.

Tuomitulla on mahdollisuus yrittää saada asian käsittely korkeimpaan oikeuteen, mikäli se hyväksyy mahdollisen muutoksenhakuesityksen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/dramaattinen-kaanne-avovaimonsa-hukuttamisesta-epailty-poliisi-sai-9-vuotta-vankeutta/art-1288444392574.html