Archive

Archive for the ‘MUUT POLIISI ASIAT’ Category

Väite poliisin putkapahoinpitelystä: Tallenne kärhämästä poliisitalossa pyyhkiytyi ”sopivasti”

4.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0478-0.JPG

Lahdessa tapahtuneeksi väitetyn poliisiväkivaltatapauksen tutkinnanjohtajaksi on määrätty kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta. Hän vahvistaa, että tapauksesta on tehty ilmoitus. Hänen tarkoituksenaan on kuulla väitteen esittänyttä 42-vuotiasta nastolalaismiestä. Kiistelty tapaus sattui huhtikuun 12. päivänä, jolloin nastolalainen oli pidätetty.

Kuulemisen jälkeen Mäkinen ratkaisee, ylittyykö tutkintakynnys eli aloitetaanko esitutkinta asiasta.

Nastolalaismies väittää, että poliisi pahoinpiteli häntä Lahden poliisitalossa ennen selliin viemistä.

Poliisi kysyi mieheltä kuulustelussa seuraavana päivänä haitanteosta virkamiehelle. Nastolalainen kiisti rikosepäilyn.

Mies pyysi, että valvontanauha tapahtumasta otetaan talteen ”jotta nähdään mitä mulle on tehty”.

– Minulta itseltäni tuli verta korvista, nenästä ja suusta. Pyydän, että lääkäri tutkii minun vammani, mies sanoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.

Nastolalaisen asianajaja Ilkka Kopra ihmettelee, jos poliisi ei ole katsonut tallennetta.

– Ihmettelen, jos kukaan ei ole katsonut tallennetta, kun sieltä näkyy väitetty teko, jonka epäilty kiistää eli haitanteko virkamiehelle. Minusta olisi luonnollista, että tutkija katsoisi nauhan.

Näin nauha olisi käynyt todisteesta myös poliisille ja syyttäjälle.

Rikosylitarkastaja Mika Heikkonen Hämeen poliisin oikeudellisesta yksiköstä sanoo saaneensa tiedon tallenteen tarpeeesta kaksi viikkoa kolme päivää kiistellyn tapahtuman jälkeen. Kun Lahdessa tallenteet ajetaan yli kahden viikon kuluttua ”nauhoituksesta”, tallennetta tapahtumasta ei löytynyt.

Torstaina oikeuteen tuotiin samasta kärhämästä syntynyt haitantekosyyte, siis sama asia poliisin kannalta katsottuna. Sen sijaan nastolalaisen pahoinpitelyväitteestä ei ole vielä edes päätetty, aloitetaanko esitutkinta, vaikka tapahtumasta on kulunut jo yli 5,5 kuukautta.

– Minusta nuo asiat pitäisi pitää yhdessä, sanoo asianajaja Kopra.

Asianajajan pyynnöstä käräjäoikeus siirsi haitantekosyytteen käsittelyn myöhemmäksi.

Tutkinnanjohtaja Mäkinen huomauttaa, että väitteitä poliisiväkivallasta tulee silloin tällöin. Usein on kyse siitä, että poliisi on joutunut käyttämään voimatoimia pidätetyn vastarinnan murtamiseksi. Silloin joudutaan pohtimaan, ovatko poliisin käyttämät voimatoimet olleet hyväksyttäviä suhteessa siihen, mitä tilanne on vaatinut.

– Myös säännösten hyväksymä väkivalta saattaa aiheuttaa pidätetylle mustelmia ja kipuja, hän muistuttaa.

Autoa kuljettanut nastolalainen oli Hartolassa kieltäytynyt huumetestistä. Häntä kuljetettiin testiin Lahteen. Matkalla hän oli potkinut ja riehunut poliisiauton takatilassa niin voimakkaasti, että häneen oli käytetty OC-sumutetta. Poliisin mukaan Lahdessa mies oli riuhtonut itseään irti poliisimiesten otteesta ja käyttäytynyt aggressiivisesti.

– Käsittääkseni tallenteiden säilyttämisestä ei poliisilla ole yleistä ohjetta, mutta tarkistan asian. Kaikissa paikoissa ei edes oteta tallenteita, tutkinnanjohtaja Mäkinen sanoo.

Hän muistuttaa, että rikoksista epäiltyjen säilytystiloja ei saa kuvata. Tallenteita otetaan rikoksista pidätettyjen yleisistä tiloista ja niin sanotuista juoppoputkista.

Tuleeko tästä seurauksia poliisille, jolle nauhan säilyttämispyyntö esitettiin?

– En ota kantaa, sanoo Mäkinen.

Rikosylikomisario Martti Hirvonen, onko Lahden poliisitalossa muutettu käytäntöä niin, ettei tallenteita pääse enää katoamaan?

– Käytännön pitäisi olla kohtuullisen varma. Aina tietystion riski, että jonkin onnettomuuden takia tallenne voi kadota.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/10/04/vaite-putkapahoinpitelysta-tallenne-karhamasta-poliisitalossa-ehti-pyyhkiytya

Kategoriat:MUUT POLIISI ASIAT

Suomen poliisilla salainen jättirekisteri – et saa koskaan tietää, oletko listalla

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

sormenj

Venäjän presidentin Vladimir Putin -merkinnällä tunnetuksi tulleessa poliisin epäiltyjen rekisterissä on kymmenientuhansien ihmisten henkilötietoja, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo, että epäiltyjen rekisteri sisältää poliisin tiedustelu- ja tarkkailutietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.

– Rekisteriin on merkattu kymmeniätuhansia henkilöitä, Paatero sanoo.

Kun mukaan otetaan rahanpesurikoksista epäillyt henkilöt, poliisin salaisessa rekisterissä on noin 200 000 nimeä.

– Salaiseen rekisteriin kirjatuista nimistä noin 70-80 prosenttia koskee rahanpesutapauksia. Ne eivät liity siis millään lailla näihin edellä mainittuihin rikoksiin (vakavat rikokset, joista voi seurata vankeustuomio). Ne on vain merkitty samana rekisteriin. Nämä rahanpesutapaukset löytyvät rekisteristä myös erikseen, Paatero selventää.

Epäiltyjen rekisteri nousi julkisuuteen viime vuoden huhtikuussa, kun kävi ilmi, että Vladimir Putinin nimi oli kirjattu kyseiseen rekisteriin. Hänellä raportoitiin olevan yhteyksiä venäläiseen moottoripyöräjengiin nimeltä Night Wolves. Putinin nimi on sittemmin poistettu rekisteristä, koska se oli sinne virheellisesti syötetty.

Keskusrikospoliisin hallinnoima epäiltyjen rekisteri on luokiteltu salaiseksi, eikä sinne joutuneiden henkilöiden pitäisi olla edes tietoisia joutuneensa rekisteriin. Paateron mukaan rekisterissä on todennäköisesti myös yrityksiä. Rekisteri on ollut käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

– Se on poliisin tiedustelu- ja analyysirekisteri. Siellä olevaa tietoa ei voida suoraan käyttää missään hyväksi. Rekisterissä oleva tieto antaa aihetta pohtia, pitääkö rikostutkinta käynnistää tai vastaavaa, Paatero muotoilee.

Kuten Putin-tapaus osoitti, rekisterissä voi olla suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia nimiä. Jokaisella on oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkistamaan, onko oma nimi merkattu poliisin epäiltyjen rekisteriin väärin perustein, mutta siihen se sitten jääkin.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tieto siitä, onko oma nimi listalla tai onko oma nimi poistettu listalta, ei päädy koskaan kyselyä tehneelle henkilölle. Tietosuojavaltuutettu tarkistuttaa vuosittain kymmenien suomalaisten nimiä poliisin epäiltyjen rekisteristä.

”Putin-tapauksen takia iso savotta”

Putin-tapauksen paljastuttua epäiltyjen rekisterissä tapahtui Reijo Aarnion mukaan ”iso savotta”. Rekisterin ylläpitoa tehostettiin ja valvontaa ohjeistettiin uudelleen. Sitä, kuinka paljon väärin perustein rekisteriin joutuneita henkilöitä poistettiin, Aarnio ei osaa arvioida.

Poliisin epäiltyjen rekisterin käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta valmistui tänään, mutta valtakunnansyyttäjänvirastosta ei haluttu vielä ottaa kantaa rekisteristä poistettujen nimien määrään.

Julkisuudessa on kuitenkin esitetty väite, että rekisteriin olisi joutunut ainakin kymmeniä nuhteettomia suomalaisia, jotka on sittemmin poistettu rekisteristä. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan onkin epäilys, että rekisterin ohjeistus, valvonta ja koulutus eivät ole olleet asianmukaisella tasolla.

Putin-kirjaus ei hänen epäilyksen mukaan johtunut yksittäisen henkilön puutteellisesta harkinnasta, vaan kirjaamiskriteerit olivat liian väljät. Lisäksi on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voi pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Asia on nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeella syyteharkinnassa.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746394397.html

Putin-vuotoon liittyvässä tutkinnassa seitsemän rikoksesta epäiltyä

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

RUSSIA-KAZAKHSTAN-BELARUS-ARMENIA-US-POLITICS

Poliisin rikoksesta epäiltyjen rekisterin (epri) käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta on valmistunut ja juttu on siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaa varten. Syyteharkinnan asiassa tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. He työskentelevät keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.

Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

 

Esitutkinta alkoi huhtikuussa 2013 ja se liittyy niin sanottuun Putin-vuotoon. Silloin MTV kertoi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli syötetty rekisteriin.

Esitutkinta laajeni tutkinnan aikana käsittämään myös rekisterin ylläpitoa, koulutusta, käyttöä ja valvontaa koskevia kysymyksiä. Asiassa suoritettiin loppuvaiheessa lisätutkintaa, jonka yhteydessä selvitettiin rekisterin vastuukysymykset vuoteen 2009 saakka.

Valtakunnansyyttäjäviraston tiedotteen mukaan on syytä epäillä, että rekisterin käyttöä koskeva koulutus, ohjeistus ja käytön valvonta eivät ole olleet asianmukaisella tasolla, kun otetaan huomioon rekisterin sisällön arkaluontoisuus ja sen käyttöön liittyvät merkittävät perusoikeusulottuvuudet.

Lisäksi viraston mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voida pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Esitutkinnan perusteella on myös syytä epäillä, että kyse ei ole ollut yksittäisen poliisimiehen puutteellisesta harkinnasta vaan pitkään jatkuneen ohjauksen ja valvonnan laiminlyömisen seurauksena syntyneestä rakenteellisesta virheestä.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1412300348636?jako=26c4b2b63ba4e35198585b069c51ce24

Jari Aarnio pahoinpideltiin vankilassa

1.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0477.JPG

Liki vuoden eristetyssä tutkintavankeudessa istunut rikosylikomisario Jari Aarnio loukkaantui jouduttuaan toisen vangin pahoinpitelemäksi tiistaina Vantaan vankilassa.

Välikohtaus sattui Iltalehden tietojen mukaan myöhään iltapäivällä. Toinen osastolla ollut vanki kävi Aarnion kimppuun ja potkaisi häntä erittäin voimakkaasti kylkeen.

Aarnion vammoista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Vammat eivät tiettävästi kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaalahoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla.

Tiedossa ei ole myöskään, miten vangin onnistui käydä käsiksi Aarnioon, sillä tämä joutuu viettämään lähes koko vuorokauden yksin lukittuna sellissään. Myös lyhyet ulkoilujaksot Aarnio joutuu olemaan yksin.

Nopea hyökkäys

Vantaan vankilasta ei haluttu keskiviikkoiltana kommentoida, kuinka pahoinpitely onnistui tiukoista eristystoimista huolimatta. Ei myöskään sitä, millä osastolla ja missä tilanteessa kaikki tapahtui.

– Meillä on eri osastoja ja erilaisia eristyksiä. Kaikki eristyksissä olevat eivät suinkaan ole koko ajan erossa muista vangeista. Tiukasti eristetyillekin vangeille on taattava jonkinlaisen viriketason ylläpito, muotoilee Vantaan vankilan turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja Jaakko Jokinen.

Apulaisjohtaja ei vahvista sen enempää pahoinpitelyn uhrin kuin epäillyn pahoinpitelijänkään henkilöllisyyttä. Hän kuitenkin myöntää välikohtauksen.

– Kaikki tapahtui nopeasti ja ennalta arvaamatta. Henkilökunta oli kuitenkin samassa huoneessa ja pääsi nopeasti puuttumaan tilanteeseen, Jokinen sanoo.

Pahoinpitelystä epäilty vanki siirrettiin välittömästi toiselle osastolle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100118711639_uu.shtml

Helsingin huumepoliisi sai kuuntelulupia antamalla tuomareille väärää tietoa

24.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0476.JPG

Helsingin huumepoliisi on antanut käräjäoikeudelle vääriä tietoja hakiessaan lupia puhelinkuunteluun.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan huumepoliisi on ainakin kaksi kertaa väittänyt hakemuksessaan teleliittymän haltijan ja käyttäjän olevan tuntemattomia, vaikka tosiasiassa liittymät on rekisteröity tietyille henkilöille.

Helsingin käräjäoikeus ei huomannut poliisin vääriä tietoja, vaan se on myöntänyt luvat.

Molemmissa tapauksissa numero on julkinen, eli se olisi löytynyt numerohakupalveluista.

Poliisilla on oikeus saada tietoja myös salaisista puhelinnumeroista. Ainoastaan pre paid -liittymien haltijaa ei poliisikaan pysty selvittämään helposti.

Aiemman HS:n selvityksen perusteella huumepoliisin telepakkokeinohakemukset ovat olleet hyvin ylimalkaisia kautta linja. Lisäksi huumepoliisin toimista on paljastunut useita rikosepäilyjä yksikön entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvässä esitutkinnassa.

Uudet hämärät telepakkokeinotapaukset tulivat esille, kun HS kävi läpi Helsingin käräjäoikeuden telepakkokeinopäätöksiä vuosilta 2010–2013.

Selvityksen kohteiksi poimittiin sellaiset julkisiksi tulleet, huumausainerikoksiin liittyvät telepakkokeinopäätökset, joissa pakkokeinon kohde oli tuntematon

HS tarkasti kaikki noin 300 numeroa julkisista numeropalveluista. Kahdelle numerolle löytyi haltija, vaikka poliisi oli väittänyt tuomioistuimelle sekä liittymän haltijan että käyttäjän olevan tuntemattomia.

Numerot oli rekisteröity samoille henkilöille jo silloin, kun poliisi haki kuuntelulupaa.

”Poliisi on kohdistanut telekuuntelua vaatimuksessa mainitun tuntemattoman henkilön kanssa epäiltyyn. Telekuuntelusta saadut tiedot ovat vahvistaneet epäilyjä siitä, että kyse on huumausaineen levittämisestä ja vaatimuksessa mainitun teleliittymän käyttäjällä on rooli huumausaineen levityksessä”, tutkinnanjohtaja perusteli.

Vantaalaismies ei kertomansa mukaan ole koskaan ollut tekemisissä kokaiinin kanssa.

Operaattorin mukaan numero rekisteröitiin miehelle jo 2006. Miehen mukaan numero on koko ajan ollut hänen käytössään.

Tiistaina tapahtui yllättävä käänne. Vantaalaismies sai Helsingin poliisista soiton, jossa kerrottiin hänen olleen pari vuotta aiemmin kuuntelussa. Hänelle luvattiin postittaa asiaan liittyvät asiakirjat ja kerrottiin, ettei häntä epäillä mistään.

Soitto tuli muutama tunti sen jälkeen, kun HS oli kysynyt tutkinnanjohtajalta kuunteluun liittyvistä epäselvyyksistä. Päätös esitutkinnan lopettamisesta on tehty tiistaina. Tutkintailmoituksessa ei mainita miestä lainkaan.

Tutkinnanjohtaja kertoi HS:lle, että miehen numero oli ilmoitettu tuntemattomaksi inhimillisen erehdyksen vuoksi.

Toinen tapaus koskee helsinkiläismiestä. Helsingin huumepoliisi sai miehen puhelimen kuunteluun maaliskuussa 2010. Se sai myös tiedot miehen puhelinliikenteestä edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta.

Myös tämä kuuntelu liittyi kokaiinijutun tutkintaan.

”Poliisin esitutkinnalla, rikostiedustelulla ja kanssaepäiltyjen telepakkokeinoilla hankkimien tietojen perusteella on syytä epäillä, että toistaiseksi tuntemattomalla henkilöllä on rooli huumausaineiden levitysorganisaatiossa”, rikoskomisario kuvaili hakemuksessaan.

Kuukauden päästä poliisi haki jatkolupaa täsmälleen samoilla tiedoilla. Hakemukseen oli lisätty maininta, että ”kuuntelu- ja valvontatiedot tukevat epäilyjä”. Poliisi väitti, että liittymän haltija on edelleen tuntematon.

Helsinkiläismies sanoo tuntevansa rikoksesta tuomittuja, mutta korostaa, ettei hänellä ole minkäänlaista rikollista taustaa.

Miehen mukaan numero on ollut hänen käytössään ainakin vuodesta 2001. Kukaan muu ei ole käyttänyt numeroa.

Oikeus on jo käsitellyt tapauksen, johon kuuntelu liittyi. Miehen nimeä löydy esitutkintapöytäkirjasta.

Tutkinnanjohtaja ei halunnut kommentoida tapausta. Kumpikaan tutkinnanjohtaja ei ole epäiltynä Aarnio-jutussa.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1411449768925?jako=60b24b7412806c841e7b84316cc48999

 

 

Poliisin erehdys vai tahallinen sumutus

Lähtökohta on, että kun poliisi jotain virkavastuulla esittää, se pitää paikkansa.

Näin sanoi Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinoasioiden vastuutuomari Jukka Jaakkola vajaa kuukausi sitten, kun Helsingin Sanomat kertoi oikeuden myöntävän poliisille lupia telekuunteluun ja -valvontaan heikoin perustein.

HS:n selvityksen perusteella valtaosa Helsingin huumepoliisin lupahakemuksista oli ympäripyöreitä ja yksilöimättömiä. Niistä ei ilmennyt, onko luvan myöntämiselle laissa säädetyt perusteet.

Hakemusten huteruus ei ole käräjäoikeuden tuomareita haitannut, vaan poliisi on saanut haluamansa luvat. Tuomioistuin on tullut lähettäneeksi poliisille selvän viestin: poliisi voi sepustaa oikeudelle mitä tahansa, sillä kaikki menee läpi.

Nyt on selvinnyt, että poliisin virkavastuulla antamat tiedot eivät aina pidä paikkaansa. Poliisi on väittänyt puhelinliittymän haltijan olevan tuntematon, vaikka numerohausta asian oikea laita olisi selvinnyt. Yhdeksi selitykseksi poliisi tarjosi tiistaina inhimillistä virhettä.

Asia on erittäin vakava, oli kyse sitten vahingosta tai tahallisesta sumutuksesta.

Telepakkokeinoilla tunkeudutaan syvälle ihmisen yksityisyyteen. Siksi poliisin pitää olla niiden kanssa erityisen tarkkana. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi, jos poliisi olisi ollut langoilla kuuntelemassa omia puheluita jonkin sortin kämmin takia.

Olisi käsittämätön virhe, jos rikostutkinnassa unohtuisi sellainen perusasia kuin puhelinnumeron tarkastaminen. Ensimmäisenähän poliisia kiinnostaa juuri se, kuka rikoksia juonii.

Kaksi kokenutta virkamiestä tyrmääkin erehdyksen mahdollisuuden. ”Täysin absurdi ajatus”, sanoo ensimmäinen. ”Selkeä vedätys”, toteaa toinen.

Olisi myös aikamoinen onnenkantamoinen, jos HS:n selvityksessä olisivat tulleet ilmi kaikki virheelliset telepakkokeinopäätökset, varsinkin kun suuri osa niistä on vielä salaisia eivätkä toimittajat pääse niitä näkemään.

Kuinka monta vastaavaa virhettä vuosien saatossa on tehty, ja miten pitkään asioita voi selittää lipsahduksina?

Helsingin huumepoliisiin liittyen on tullut ilmi jo melkoinen läjä epäselvyyksiä. Kasautuessaan ne saavat epäilemään, että organisaation toimintakulttuuri on mätä.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisin+erehdys+vai+tahallinen+sumutus/a1411449711198

Mikko Paatero ei antanut KRP:n tutkia Ulvilan murha juttua

19.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

paatero

Ulvilan murhan tutkinnanjohtajana toiminut Juha Joutsenlahti toivoi, että tutkintavastuu siirrettäisiin Keskusrikospoliisille. Nykyiselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle se ei sopinut. 

On oikeastaan sattumaa, että Ulvilan murhajuttu tuli juuri Juha Joutsenlahden hoidettavaksi.

– Minut määrättiin jutun tutkinnan johtajaksi, koska kyseisen tutkinta ryhmän varsinainen tutkinnanjohtaja oli tuolloin muissa tehtävissä. Surma oli erittäin raaka ja poikkeuksellinen,

Joutsenlahti muisteli Alibille myöntämässään haastattelussa pari vuotta sitten.

Ulvilan murhaa käsitellään tuomio istuimessa nyt viidettä kertaa. Alibi on ollut seuraamassa Vaasan hovioikeuden istuntoa jo toistamiseen samasta asiasta, mutta mitään konkreettista uutta ei siellä ole tullut. Sama jankutus jatkuu. Syyttäjien mielestä tekijä ei voi olla kukaan muu kuin Anneli Auer. Puolustuksen mukaan raa´an henkirikoksen teki joku ulkopuolinen.

Saliin marssineet todistajat ovat toistaneet sen saman kuin ennenkin. Juttu on hyvin ristiriitainen, olipa Anneli Auer sitten syyllinen tai syytön.

Joutsenlahti halusi jutun KRP:lle

Tapahtumien kulku on kerrottu jo monta kertaa. Mutta palataanpa vuosia taaksepäin seikkaan, joka on jäänyt julkisuudessa varsin vähälle huomiolle.Kun Juha Joutsenlahti aloitti puurtamisensa Ulvilan murhajutun parissa, hänellä oli samaan aikaan hoidettavanaan muitakin aikaa vieviä juttuja. Joutsenlahdella oli tutkintavastuu muun muassa eräästä huumejutusta. Lisäksi lähialueen jengit työllistivät Porin poliisia.

Joutsenlahti koki työpaineensa liian kovaksi. Hän myös näki Ulvilan jutussa senkaltaisia haasteita, ettei paikallispoliisi niistä resurssiensa takia selviäisi.

Kun tapahtumasta oli kulunut kolme kuukautta, Joutsenlahti ehdotti jutun siirtämistä Keskusrikospoliisille.

– Katsoin, että KRP:n tutkintaryhmä hoitaa jutun kerrallaan ja pystyy keskittymään asiaan täysipainoisemmin.

Porin poliisi sopi murhajutun siirtämisestä Turun KRP:n kanssa. Asian
piti olla täysin selvä. Alibin saamien tietojen mukaan paperissa oli Keskusrikospoliisissa tuolloin vaikuttaneen Teijo Ristolan nimi.Vain allekirjoitus puuttui.
Oli vain pienestä hetkestä kiinni, ettei maailmalle lähetetty uutista UIvilan murhajutun uudesta tutkinnan johtajasta.

Teijo Ristolasta piti tulla Ulvilan murhajutun uusi tutkinnanjohtaja, mutta yllättäen tapahtui jotain hyvin poikkeuksellista.
Mikko Paatero, nykyinen poliisiylijohtaja, toimi tuolloin lääninpoliisijohtajana. Paatero määräsi, että Ulvilan murhajutun tutkintavastuu pidetään edelleen paikallispoliisilla, siis Porin poliisissa. Näin Joutsenlahti määrättiin jatkamaan sysipimeältä näyttäneen murhajutun tutkinnanjohtajana.

– Yritin saada jutun tutkintaa KRP;lle myöhemminkin mutta näihin vaatimuksiin ei suostuttu. Toimin jutun tutkijana yhtämittaisesti vuoden ja kahdeksan kuukautta. Olin ainut, joka oli jutussa mukana alusta saakka, joten tunsin jutun perinpohjaisesti, Joutsenlahti selvitti Alibille.
Elokuussa 2008 uudeksi tutkinnanjohtajaksi määrättiin rikosylikomisario Pauli Kuusiranta.


Virhe?

Tapahtuiko Ulvilan kimuraisessa murhajutussa ratkaiseva tutkintaan liittyvä virhe siinä, kun vaativa, vailla ratkaisua oleva henkirikos jätettiin paikallispoliisin murehdittavaksi?
Paikallispoliisi varmaan osaa tutkia vakavia rikoksia ihan yhtä hyvin kuin
Keskusrikospoliisikin. Siitä ei ole kysymys.
– Ulvilan tapauksessa olisi kaivattu uusia silmiä ja korvia. Ne olisivat voineet avata uuden näkökulman ja mahdollisen ratkaisun. Kun murhajuttu ei ollut lähelläkään ratkaisua, juttu olisi pitänyt antaa suosiolla Keskusrikospoliisille, kokenut henkirikostutkija miettii.

 

Lähde:

ALIBI 10/2014

 

Rikosylikomisario: Kannabiksen käytöstä aiheutuva rikosrekisterimerkintä kohtuuton

13.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

kannabis

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren sanoo kannabiksen käytöstä aiheutuvan rikosmerkinnän olevan kohtuuton. Hänen mielestä rangaistukset eivät ole oikea tapa hoitaa päihdeongelmaisten asioita.

– Yhdenkin kokeilun takia nuori voi saada rikosmerkinnän ja se näkyy poliisin rekistereissä. Se voi vaikuttaa, kun työnantajat pyytävät poliisia tekemään turvallisuusselvityksen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholi on kannabista haitallisempi aine. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että erilaisten haittojen takia aineita on vaikea vertailla.

– Kaikki riippuu paljon käyttötavasta. Jos ajatellaan fyysisiä vaikutuksia, alkoholin runsaalla käytöllä voi olla vakavia seurauksia kuten maksakirroosi.

Moniin muihin huumeisiin verrattuna kannabis on suhteellisen vaaraton. Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) pitääkin kaikkien huumeiden yhteen niputtamista vaarallisena.

– Huumeita ei haluta jakaa vaarallisiin ja vähemmän vaarallisiin, jotta emme anna viestiä jonkun huumeen vaarattomuudesta. Mutta silloin annamme viestin, että heroiini on yhtä vaaratonta kuin kannabis.

Soininvaara ei vapauttaisi kannabista ennen muita Euroopan maita, jotta Suomesta ei tule huumeparatiisia.

Kannabis on tänä vuonna jo onnistunut raivaamaan tietä laillisille markkinoille. Uruguay päätti alkuvuodesta laillistaa marihuanan. Yhdysvalloissa Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa on tästä vuodesta lähtien voinut ostaa marihuanaa viihdekäyttöön kannabismyymälästä.

Portugali dekriminalisoi kaikki huumeet jo vuonna 2001. Yhdysvaltalaisen Cato Instituutin tutkimuksen mukaan huumeiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vähentyneet Portugalissa huomattavasti, eikä huumeiden käyttö ole kuitenkaan lisääntynyt.

Coloradossa terveysvaikutuksia ei osata vielä arvioida. Osavaltio on neljässä kuukaudessa kerännyt lähes kahdeksan miljoonaa euroa verotuloina marihuanan myymisestä.

 

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/09/13/rikosylikomisario-kannabiksen-kaytosta-aiheutuva-rikosrekisterimerkinta-kohtuuton