Arkisto

Posts Tagged ‘tietourkinta’

Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein

2.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

marianna Kiukkonen

 

Useista rikoksista syytetty poliisi Marianne Kiukkonen ei niele syytöksiä.
Hän avaa tekojensa taustoja kirjoittamallaan henkilökohtaisella kannanotolla.
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein. Syyttäjä vaatii Marianne Kiukkoselle sakkorangaistusta kahdesta henkilörekisteririkoksesta sekä virkasalaisuuden rikkomisesta tai vaihtoehtoisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta.Syyttäjän mukaan Kiukkonen syyllistyi virkarikoksiin kahdesti katsoessaan ja tulostaessaan tietoja poliisin järjestelmästä, vaikka hänellä ei ollut virkatehtäviin liittyvää syytä toimintaansa.Kiukkosen oman näkemyksen mukaan hän on toiminut oikein ja poliisin velvollisuuksien mukaisesti.

Kiukkosen syytteistä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Hämmästelee syytettä

Toisessa tapauksessa Kiukkonen on syyttäjän mukaan katsonut tuttavaansa koskevaa rikosilmoitusta ja saanut tietoja, joihin hänellä ei ole ollut oikeutta.

Kiukkonen kertoo halunneensa auttaa miestä, joka oli riitautunut ex-puolisonsa kanssa eikä saanut tavata lastaan.

Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein

Kiukkonen on myöntänyt avanneensa ja tulostaneensa rikosilmoituksen sekä välittäneensä siitä tietoja tuttavalleen.Ilta-Sanomat kertoo, että sosiaalivirasto oli tehnyt rikosilmoituksen, koska epäili miehen pahoinpidelleen lastaan. Mies todettiin lopulta syyttömäksi.- Katsoin ilmoituksen, kirjoitin tutkijoille tapaukseen liittyviä taustoja. Sainkin itse syytteen, Kiukkonen hämmästelee kannanotossaan.Kiukkonen katsoo kokeneensa velvollisuudekseen puuttua asiaan.- Minulla oli auttamisenhalu äitinä, poliisina ja ihmisenä, Kiukkonen perustelee vielä puhelimessa Iltalehdelle.

Tietoa puolison exästä

 

Toisen tapauksen osalta Kiukkonen myöntää selvittäneensä puhelinnumeron silloisen kumppaninsa ex-puolisolle, joka Kiukkosen näkökulman mukaan käyttäytyi asiattomasti häntä ja miestä kohtaan.

Kiukkosen mukaan hän ei saanut naisesta mitään sellaisia tietoja, joita hänellä ei olisi jo ollut.

– Numero oli meillä kotona, Kiukkonen perustelee.

Vankilavierailu tutkitaan

 

Samaisen ex-avopuolisonsa lapsen tapaamiskiistan tiimoilta Kiukkonen teki myös vankilavierailun, jota selvitetään parhaillaan esitutkinnassa.

Kiukkonen oli ilmaantunut yllättäen Helsingin vankilan portille, esittänyt virkamerkkinsä ja vaatinut päästä tapaamaan tuomittua huumerikollista.

Kiukkosen mukaan hän halusi tapaamisen yhteydessä pyytää miestä todistajaksi tulevaan oikeusistuntoon. Kiukkonen kertoo, että mies oli hyvin perillä tapauksen käänteistä.

– En ole tekeytynyt rikostutkijaksi, vaan olin poliisin kenttähaalarissani normaalisti ja pyysin mahdollisuutta tavata haasteasiassani.

Vankila teki tapauksesta tutkintapyynnön.

 

”Ajojahti”

 

Kiukkonen katsoo puolustaneensa oikeudenmukaisuutta, mutta joutuneena itse kohtuuttoman ajojahdin kohteeksi.

Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein

– Salaisina pidettäviä tietojani on myyty lehtiin lähdesuojan takaa. Lisäksi tietoja on vääristelty, valehdeltu ja minua on herjattu valtakunnan medioissa.

Nainen kiistää syyllistyneensä poliisin tietojärjestelmien käyttämiseen väärin perustein molemmissa tapauksissa.

– Katson, että olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein, hän päättää kannanottonsa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100218714934_uu.shtml

 

Asiasta aikaisemmin:

 

Poliisit-sarjassa esiintynyttä Marianne Kiukkosta epäillään useista rikoksista

Mainokset

Jari Aarniolla oli puoli miljoonaa euroa käteistä

8.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0408-1.JPG

Poliisipomo Jari Aarniolla epäillään olleen käytössään yli 500 000 euron käteisvarat kymmenen vuoden aikana.

Aarnion epäillään käyttäneen rikoksilla saatua rahaa muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeisiin sekä lainaamalla isoja summia eri henkilöille.

Iltalehden tietojen mukaan Aarnio-vyyhdin tutkijat ovat päätyneet siihen, että Helsingin huumepoliisin ex-päälliköllä Jari Aarniolla oli käytössään kymmenen vuoden aikana (2004-2013) jopa yli 500 000 euron käteisvarat.

Laskelmat perustuvat tiliotteisiin sekä takavarikoissa löytyneisiin rahoihin. Tiliotteista löytyi huomattavia käteistalletuksia.

Kaksi kätköä

Tutkijoiden näkemyksen mukaan noin suuri käteisvaranto ei voinut selittyä millään perinnöllä tai muulla laillisella tavalla. He epäilevät, että rahat ovat peräisin huumerikoksista.

Viime toukokuussa Aarnion pihalta löytyi ”huomattavan suureksi” luonnehdittu rahakätkö. Summa oli IL:n tietojen mukaan noin 65 000 euroa. Setelit oli kätketty salaojaputken pätkän sisään laitettuun muovikoteloon. Kätkö sijaitsi pihapenkereen istutusten seassa kuorikkeen alla.

Tontilta löytyneen rahakätkön lisäksi Aarniolta paljastui myös toinen, pienempi rahakätkö. Se tehtiin tiettävästi jo tutkinnan alkuvaiheessa Aarnion autotallista. Tallista löytyi videokasetin kotelo, jonka sisällä oli tuhat euroa kahtena viidensadan euron seteleinä.

Rankat epäilyt

Rikosylikomisario Jari Aarniota epäillään noin 30 eri rikoksesta. Hänet on vangittu 17 rikoksesta törkeistä huumerikoksista virkasalaisuuden rikkomisiin.

Lahjusepäilyt liittyvät seurantalaitteita valmistavaan Trevociin. Epäilyjen mukaan yhtiö olisi lahjonut Aarniota, joka järjesteli yhtiön laitteita Helsingin poliisilaitokselle.

Vakavimmat rikosepäilyt liittyvät ns. tynnyrihuumejuttuun, jossa Aarnion epäillään olleen ”pääarkkitehtina”. Vyyhdissä tuotiin useita satoja kiloja hasista Hollannista Suomeen.

Aarnio on johdonmukaisesti kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090818640053_uu.shtml

Poliisit-sarjassa esiintynyttä Marianne Kiukkosta epäillään useista rikoksista

12.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

 

marianna Kiukkonen

 

Poliisit-televisiosarjassa esiintyneen Helsingin poliisilaitoksen vanhemman konstaapelin Marianne Kiukkosen epäillään syyllistyneen useisiin rikoksiin.

Tuorein esitutkinta on käynnistynyt toukokuisesta tapauksesta, jossa hän ilmaantui etukäteen varoittamatta virkapuvussa Helsingin vankilaan ja halusi päästä tapaamaan erästä vankia. ”Hän tuli tänne kuulustelemaan vankia. Niin hän esitti”, sanoo Helsingin vankilan apulaisjohtaja Tero Uuranmäki.

Rikosepäilyn mukaan kyse oli kuitenkin kuulustelun sijasta yksityisestä tapaamisesta.

Uuranmäki vahvistaa, että vankila teki Kiukkosen toiminnasta tutkintapyynnön kesäkuun alussa. Valtakunnansyyttäjänvirastosta puolestaan kerrotaan, että tutkintapyyntö on johtanut esitutkinnan aloittamiseen.

Lisäksi Kiukkosta vastaan on nostettu rikossyytteet kahdesta muusta tapauksesta, joissa hänen epäillään katsoneen viranomaisrekisterien salaisia tietoja ilman perusteita. Kiukkonen kiistää toimineensa väärin missään näistä tapauksista.
Tuoreimman rikosepäilyn osalta hän kiistää, että olisi vankilaan mennessä väittänyt olevansa kuulustelemassa vankia. Kiukkonen ei kuitenkaan suostunut täsmentämään HS:lle, mistä tapaamisessa oli kyse.

”Ihmisillä on elämässä erilaisia asioita hoidettavina”, hän sanoo.

Helsingin vankila järjesti Kiukkoselle tapaamisen vangin kanssa kuulusteluhuoneeseen. Kyseinen vanki on HS:n tietojen mukaan Cannonballin entinen jäsen, joka sai maaliskuussa kymmenen vuoden vankeustuomion huumerikoksista. Kiukkonen vahvistaa vangin henkilöyden.

”Hän ei ole ollut jengiläinen pitkään aikaan. Olen tuntenut hänet 90-luvulta lähtien. Olemme aikoinaan treenanneet yhdessä. Siinä ei ole mitään epäselvyyttä. Kun tulin poliisiin töihin, sanoin tuntevani entisen elämäni kautta rikokseen syyllistyneitä”, Kiukkonen sanoo.

Tuoreimmasta rikosepäilystä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti. Sen mukaan Kiukkosen ja vangin tapaaminen sisälsi kuulustelutilanteelle epätyypillisiä piirteitä kuten halailua. Kiukkosen partiotoveri odotti lehden mukaan häntä autossa vankilan ulkopuolella ainakin puolitoista tuntia.

”Olen antanut tästä asiasta Helsingin poliisilaitokselle selvityksen ja minulle on sanottu, että se on ookoo. Kukaan ei ole kertonut, mistä minua epäillään, eikä minua ole kuulusteltu. Minusta on pöyristyttävää, että joudun vastaamaan näistä asioista ensin medialle”, hän sanoo.

Kiukkonen on myös lähettänyt kommentteja aktiivisesti vankilassa tapaamansa miehen Facebook-seinälle.

Miehen profiilissa on muun muassa julkaistu viime vuonna kuva, jossa Kiukkonen poseeraa hymyillen virka-asussa kuntosalilla. Kuvan alla Kiukkonen kertoo olevansa kahvitauolla. Lisäksi ketjussa keskustellaan miesseuran hankinnasta Kiukkoselle.

Kiukkonen myös tsemppaa miestä tammikuussa julkaistussa statuspäivityksessä, jossa mies haistattelee keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajalle ja syyttäjälle.

Kiukkosen aiemmat rikosepäilyt koskevat kahta eri tapausta vuonna 2012

Kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki kertoo, että molemmissa tapauksissa kyse on rekisteritietojen perusteettomasta katsomisesta. Toisessa tapauksessa hänen epäillään myös kertoneen salaisia tietoja luvattomasti eteenpäin.

Tapausten vuoksi häntä vastaan on nostettu syytteet kahdesta henkilörekisteririkoksesta, virkasalaisuuden rikkomisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asianomistajia eli mahdollisten rikosten uhreja on yhteensä neljä.

Kiukkonen kiistää syyllistyneensä rikoksiin.

Oikeudenkäynti on määrä järjestää Helsingin käräjäoikeudessa 2. lokakuuta.

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki ei halua ottaa kantaa yksittäistapaukseen. Yleisellä tasolla hän kertoo, että jos rikosepäilyjä tulee ilmi, aina arvioidaan henkilön edellytyksiä hoitaa nykyisiä tehtäviään.

Vanhempi konstaapeli Kiukkonen on tullut tunnetuksi myös Fitness-alan ammattilaisena. Hän esiintyi Poliisit-sarjassa Jim-televisiokanavalla, joka kuuluu samaan Sanoma-konserniin kuin Helsingin Sanomat.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisit-sarjassa+esiintynytt%C3%A4+vanhempaa+konstaapelia+ep%C3%A4ill%C3%A4%C3%A4n+useista+rikoksista/a1407812475169

Tietourkinta, jopa sadat katsoneet vangin tietoja

10.7.2014 1 kommentti

poliisi leijona

Poliisi aloittaa kesälomakauden jälkeen rikostutkinnan tapauksesta, jossa jopa noin 150–170 virkamiehen epäillään katsoneen luvatta suomalaisen kovan luokan rikollisen henkilötietoja.

Rikoksista tuomittu mies kärsii tuomiota murhasta ja erittäin mittavista talousrikoksista.

Savon Sanomien tietojen mukaan julkisuudessa paljon esillä ollut rikollinen on viranomaisilta omia rekisteritietojaan pyytäessään huomannut, että hänen vankeusajan tietojaan ovat katsoneet jopa sadat virkailijat.

Mies on pyytänyt henkilörekisterien seurantatietoja sekä poliisilta että vankeinhoidosta. Savon Sanomien tietojen mukaan rikosepäilyt kohdistuvat etenkin vankiloiden vartijoihin.

Tämänhetkisten tietojen mukaan epäilynä on, että miehen rekisteritietoja ovat katsoneet lukuisat vartijat eri puolilta Suomea myös sellaisista vankiloista, joissa mies ei ole koskaan istunut tuomiotaan eikä ole ollut muutenkaan missään tekemisissä kyseisten vankiloiden tai tietoja katsoneiden vartijoiden kanssa.

Savon Sanomien tietojen mukaan Poliisihallitus on määrännyt Itä-Suomen poliisilaitoksen tutkimaan koko rikosvyyhdin. Se on kokoluokassaan Suomen suurin yksittäiseen henkilöön kohdistunut henkilörekisteririkosepäily.

Tapauksen tutkinnan toteuttaminen alkaa täsmentyä ilmeisesti vasta syksyllä, ketkä asiaa alkavat tutkia ja millaisella aikataululla. Tällä hetkellä tiedossa ei ole, kuinka moni henkilötietojen urkinnasta epäilty vartija on työnsä puolesta ollut tekemisissä kyseisen vangin kanssa ja mille osalle epäillyistä hän on täysin vieras.

Taustalla uusi ilmiö

Suomessa muutama vanki aloitti tarkoituksella syys-talvella 2011 lokitietojen pyytämisen, ketkä ovat katsoneet heidän tietojaan Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmästä.

Viime vuoden lopulla ja tänä vuonna ilmiö levisi Etelä-Suomen vankiloista koko Suomeen (SS 22.3.)

Osa vangeista halusi selvittää, ketkä vartijat tekevät tiedusteluyhteistyötä poliisin kanssa. Vangit alkoivat haastaa myös vartijoita oikeuteen ja vaatia heiltä korvauksia. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun vartijoihin kohdistui järjestelmällinen haastekampanja.

Aiemmin vangit ovat tehneet ahkerasti kanteluja ja valituksia ennemminkin laitosten johtajista.

Rikosseuraamuslaitoksen mukaan 80 vankia sai tiedot. Kun lokitietoja käytettiin laitoksen mukaan väärin ja niitä tilattiin myös mahdollisesti toisten yllytyksestä, tietoja antamista rajattiin. Vangit ovat tehneet asiasta valituksia hallinto-oikeuksiin.

Nyt ilmi on tullut ensimmäinen laaja epäily, että julkkisvangin tietoja olisi katsottu myös ilman asiasyytä. Tämä on vasta epäily. Poliisi käynnistää asiassa rikostutkinnan, jossa asia selvitetään.

 

http://www.savonsanomat.fi/savo/jopa-sadat-katsoneet-julkkisvangin-tietoja/1849703

Kuudelletoista poliisille sakkoja Mika Myllylän kuolinsyyn urkinnasta

16.3.2014 Kommentointi poissa käytöstä

mika myllylä

Kuusitoista poliisia sai sakkoja hiihtäjäsuuruus Mika Myllylän urkinnasta Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina iltapäivällä. Tuomioita tuli henkilörekisterikoksista ja virkavelvollisuuksien rikkomisista.

Sakkojen suuruus vaihtelee 160 eurosta 450 euroon. Poliisit olivat tutkineet Mika Myllylän kuolinsyytä tämän kuoleman jälkeen kesällä 2011.

Käräjäoikeuden mielestä poliisit loukkasivat Myllylän omaisten yksityisyyden suojaa. He olivat asianomistajina oikeudenkäynnissä.

Useimmat tuomituista tunnustivat teon, mutta toiset eivät oikeudessa kertomansa mukaan muistaneet tapahtumia.

Myllylän kuolinsyytietojen urkinta on tuonut syytteet yhteensä 90 poliisille ja muulle virkamiehelle eri puolilla Suomea.

Jo käsitellyistä tapauksista valtaosassa virkamiehet on tuomittu sakkoihin. Osa syytteistä on hylätty.

Syytteitä Helsingissä on ajanut kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto.

Syyttäjien mukaan poliisit syyllistyivät virkavelvollisuuden rikkomiseen ja henkilörekisteririkokseen katsoessaan poliisiasiain tietojärjestelmästä luvatta tietoja. Syytteiden nostamisesta päätti viime kesäkuussa viiden syyttäjän ryhmä.

Kihlakunnansyyttäjä Haavisto luonnehti tuolloin, että valtaosa syytteen saaneista on poliiseja. Mukana on myös muuta poliisilaitosten henkilökuntaa sekä tullin ja rajavartiolaitoksen työntekijöitä.

Helsingin Sanomat 14.3.2014

Poliisi saa tietoja suoraan Nokialta puhelimien sijainnista ilman rikosepäilyä

23.2.2014 1 kommentti

 

lumia

Nokian Lumia-puhelin vuotaa tietoja ulkomaille

Nokian johto on tiennyt jo kauan, että Lumia-älypuhelimien käyttötietoja vuotaa Yhdysvaltoihin. Siellä niihin voi päästä käsiksi turvallisuusvirasto NSA.

Kaksi vuotta sitten luottamus Nokian älypuhelimien tietoturvaan oli vielä suuri.

Maanantaina 5. maaliskuuta 2012 Nokian pääkonttorissa järjestettiin tilaisuus, jossa Nokia mainosti älypuhelimiensa tietoturvaa valtion it-hankinnoista päättäville virkamiehille.

Pian tilaisuuden jälkeen Nokian Lumia-puhelimia ostettiin suuria määriä Suomen valtionjohdolle: ministereille, kansanedustajille ja virkamiehille. Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok) käyttää Lumiaa.

Samalla alkoi tietovuoto. Sen keskipisteessä ovat Nokian Lumia-puhelimet ja niiden Windows Phone -käyttöjärjestelmä.

Toisin kuin Nokia kaksi vuotta sitten antoi ymmärtää, Lumia-puhelimet eivät turvaa käyttäjän yksityisyyttä – ainakaan sen paremmin kuin muiden suurten valmistajien puhelimet. Lumian käyttöjärjestelmä välittää käyttäjän yksityisiä tietoja Microsoftille Yhdysvaltoihin. Lukuisten tietoturvayhtiöiden mukaan Microsoft taas tekee yhteistyötä Yhdysvaltain turvallisuusviraston NSA:n kanssa.

Helsingin Sanomien kahdesta toisistaan riippumattomasta sisäpiirin lähteestä saamien tietojen mukaan Nokian ylin johto on tiennyt keväästä 2011 saakka, että Lumian käyttöjärjestelmä välittää runsaasti tietoja puhelimen käyttäjästä Microsoftille. Yhtiö on kuitenkin ollut hissukseen, koska asia on kiusallinen.

Tapauksen yhteydessä Helsingin Sanomille on selvinnyt toinenkin Nokiaan liittyvä, täysin erillinen ongelma. Suomessa poliisi on pyytänyt useita kertoja puhelimien sijaintitietoja suoraan Nokian pääkonttorista Keilaniemestä sellaisissakin tapauksissa, joissa mitään rikosta ei vielä ole tapahtunut. Lain mukaan poliisi tarvitsisi tietojen hankintaan käräjäoikeuden päätöksen.

Suomen viranomaiset alkoivat epäillä Nokian älypuhelinten turvallisuutta viime kesänä.

Kesäkuussa 2013 Yhdysvaltojen turvallisuusviraston NSA:n entinen työntekijä Edward Snowden kertoi, että NSA saa laitteiden ja palveluiden luottamuksellisia käyttötietoja esimerkiksi Googlelta, Facebookilta, Applelta ja Microsoftilta.

Viranomaiset hätkähtivät. Jos Microsoft toimii yhteistyössä NSA:n kanssa, voiko se päästä käsiksi Nokian älypuhelimien käyttötietoihin? Mitä jos Lumia-puhelimet välittävät tietoja vaikkapa Suomen pääministerin viestiliikenteestä Microsoftin palvelimille Yhdysvalloissa?

 

”Kun väitteet tulivat tietoomme, olimme yhteydessä suojelupoliisiin ja Viestintävirastoon”, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhapekka Ristola.

Suojelupoliisi ei kerro, ryhtyikö se toimiin vai ei. Viestintävirasto ryhtyi; sen tehtävä on valvoa viestisalaisuutta ja valtionhallinnon käyttämien laitteiden turvallisuutta.

14. kesäkuuta 2013 Viestintävirasto lähetti selvityspyynnön Nokialle, Nokia Solutions and Networksille ja kolmelle muulle yhtiölle. Virasto pyysi yhtiöiltä vakuutusta, että niiden laitteiden käyttäjien ”luottamuksellinen viestintä, paikkatiedot tai muut yksityiset tiedot eivät paljastu ulkopuolisille ilman käyttäjän suostumusta”. Virasto oli huolissaan etenkin siksi, että niin moni valtionjohdossa käyttää Lumia-puhelimia.

Helsingin Sanomat hankki jäljennöksen Viestintäviraston selvityspyynnöstä. Pyynnössä Viestintävirasto toteaa, että väärien tietojen antamisessa kyse voi olla väärästä todistuksesta viranomaiselle. Lisäksi: koska yhtiöiden laitteiden ja ohjelmistojen kautta voidaan paljastaa valtionsalaisuuksia, kyse voisi olla myös törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä, ellei yksityisyyden suojan puutteista kerrota viranomaiselle.

Nokia oli pinteessä. Yhtiön oli kerrottava Viestintävirastolle totuus, mutta sen piti varoa visusti aiheuttamasta harmia tärkeimmälle yhteistyökumppanilleen Microsoftille. Kesällä 2013 neuvottelut Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myymisestä Microsoftille olivat loppusuoralla.

Nokia oli vaihtanut älypuhelimiensa käyttöjärjestelmäksi Microsoftin Windows Phone -ohjelmiston alkuvuonna 2011. Kaksi toisistaan riippumatonta sisäpiirin lähdettä kertoo Helsingin Sanomille, että Nokian ylin johto tiesi alusta saakka käyttöjärjestelmän välittävän runsaasti käyttötietoja Microsoftille.

 

Vuonna 2011 tätä pidettiin kuitenkin välttämättömänä pahana. Samaa tekevät myös Googlen ja Applen käyttöjärjestelmät.

”Se, mikä on Euroopassa kiellettyä, on Yhdysvalloissa sallittua. Jos yhtiöllä on merkittävää liiketoimintaa Yhdysvalloissa, sen on tehtävä yhteistyötä turvallisuusviraston kanssa. Vaihtoehtona on vetäytyminen Yhdysvaltain markkinoilta, mikä tulisi hyvin kalliiksi”, sanoo asiasta perillä oleva sisäpiirin lähde.

Yhdysvalloissa yritysten on toimittava maan lakien mukaisesti, ja terrorisminvastaiset lait antavat NSA:lle mahdollisuuden päästä käsiksi puhelimien käyttötietoihin.

Samalla Yhdysvaltojen älypuhelinmarkkinat ovat maailman tärkeimmät. Siellä kuluttajat maksavat puhelimistaan enemmän kuin muilla markkina-alueilla. Pärjätäkseen älypuhelimissa valmistajien on pärjättävä Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa Googlen, Applen ja Microsoftin ohjelmistojen käyttötiedot tallennetaan suuriin tietovarastoihin, joihin NSA:lla on laillinen pääsy. Puhelimen käyttöjärjestelmä tietää, missä käyttäjä sijaitsee, millaisilla verkkosivuilla hän käy, mitä valokuvia on otettu, kenen kanssa käyttäjä puhuu ja viestii.

Asiasta on huolissaan myös Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Hän ehdotti viikko sitten, että Euroopan pitäisi kehittää omia verkkopalveluita, jotta NSA ei pääsisi eurooppalaisten yksityisiin tietoihin käsiksi.

Tietenkään tietoja ei urki vain Yhdysvallat. Sotšin olympialaisiin matkustaneita suomalaisministereitä neuvottiin jättämään puhelimet ja taulutietokoneet kotimaahan tietoturvan takia.

Nokia ei pystynyt antamaan Viestintäviraston toivomaa vakuutusta puhelimiensa yksityisyydensuojasta.

Heinäkuussa 2013 Viestintävirasto vesitti alkuperäisen pyyntönsä ja teki uuden, entistä suppeamman pyynnön Nokialle. Nokia ei pystynyt vieläkään vastaamaan. Siksi Viestintävirastossa järjestettiin elokuun lopussa keskustelutilaisuus, jossa yhdessä nokialaisten kanssa pohdittiin sitä, millaisen vakuutuksen yhtiö voisi antaa.

Viestintävirasto oli valmis tekemään myönnytyksiä Nokialle, jotta se saattoi näyttää täyttäneensä velvollisuutensa. Virasto vakuuttaa, että se jatkaa Nokian ja muiden valmistajien laitteiden tietoturvan selvittämistä.

Viestintäviraston kolmannessa pyynnössä vakuutus rajattiin koskemaan suomalaisille myytäviä laitteistoja ja ohjelmistoja. Pyynnön ulkopuolelle rajattiin alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden toimenpiteet. Toisin sanoen Nokian ei tarvinnut antaa vakuutusta Microsoftin puolesta. Nokia siis pesi kätensä Microsoftin käyttöjärjestelmän ongelmista.

Lopulta Nokia antoi pyydetyn vakuutuksen Viestintävirastolle lokakuussa. Se oli kirjoitettu kieli keskellä suuta.

”Nokian tiedossa ei ole, että sen Suomessa myytäviin tuotteisiin olisi tarkoituksellisesti asennettu valmistusvaiheessa sellaisia toiminnallisuuksia tai komponentteja, jotka mahdollistavat käyttäjän yksityisten tietojen paljastumisen ulkopuolisille käyttäjän tietämättä.” Vastauksen on allekirjoittanut Nokian apulaislakiasiainjohtaja Ilkka Rahnasto.

Mitä sitten tavallinen puhelimen käyttäjä tietää?

Jos käyttäjä hyväksyy puhelimen ehdottamat asetukset, käyttöjärjestelmä välittää käyttäjän luottamuksellisia tietoja Nokian ja Microsoftin Yhdysvalloissa ja muissa maissa sijaitseville palvelimille. Yhdysvaltoihin välitettäviä tietoja ovat esimerkiksi puhelimen sijainti, tekstiviestit, yhteystiedot ja verkkoselaimen käyttötiedot. Paikanna puhelin -ominaisuus jopa tallentaa sijaintitietoja säännöllisesti.

Kun Helsingin Sanomat pyysi Nokiasta vastausta siihen, mitä kaikkia tietoja puhelin välittää eteenpäin, vastaus oli monimutkainen. Nokian mukaan puhelin voi välittää tietoa siitä, missä sen käyttäjä on.

Nokiasta korostetaan, että käyttäjä voi halutessaan estää puhelimen kommunikoinnin ulkomaisten palvelimien kanssa. Tämä vaatii kuitenkin sen, että käyttäjä tietää, miten se tehdään puhelimen asetuksia säätämällä. Tämäkään ei välttämättä riitä. Vaikka puhelimen ominaisuuksien tiedonsiirron kytkisi pois päältä, käyttöjärjestelmä on silti yhteydessä ulkomaille.

 

Kyse on periaatteesta: kenellä on oikeus päästä käsiksi yksityisiin tietoihin. Käytäntö on eri asia: on mahdotonta sanoa, kiinnostaako NSA:ta seurata vaikkapa Suomen pääministerin viestiliikennettä.

Suomen perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Yhdysvalloissa NSA toimii paikallisten lakien mukaan. Jos NSA tonkisi terrorismilakien perusteella kenen tahansa suomalaisen viestiliikennettä Yhdysvalloissa, se ei olisi rikos. Jos NSA tekisi saman Suomessa, se olisi rikos.

HS:n selvityksen yhteydessä ilmeni myös toinen Nokiaan liittyvä yksityisyyden suojan ongelma, jolla ei ole tekemistä Lumian käyttöjärjestelmän kanssa

Helsingin Sanomien luotettavasta lähteestä saamien tietojen mukaan poliisi on pyytänyt Nokialta puhelimien sijaintitietoja vuosien ajan – paljon ennen Lumia-puhelimia. Nokia on usein pyyntöihin suostunut, koska se haluaa pitää yllä hyviä välejä poliisiin.

Poliisi tekee näitä pyyntöjä Nokialta hankkiakseen tietoja ihmisistä mahdollista esitutkintaa varten. Kyse ei siis aina ole ihmisistä, joita edes epäiltäisiin rikoksista.

”Perusteeksi riittää rikosten estäminen, eli mitään konkreettista tekoa ei tarvitse olla tapahtunut, vaan pelkkä poliisin oma epäily siitä, että jotain voisi tulevaisuudessa tapahtua, riittää”, sanoo asiasta hyvin perillä oleva lähde. Lähteellä ei ole tiedon kertomisessa omaa etuaan ajettavana.

Keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi pyytävät tietoja myös vastatakseen ulkomaisten viranomaisten apupyyntöihin. Yhteistyö kuuluu poliisin virkatehtäviin. Tiedustelu taas perustuu vaihtokauppoihin: saadakseen tietoja ulkomailta poliisin pitää tarjota vastineeksi jotain, esimerkiksi tietoa puhelimien käyttäjistä.

Pyytäessään tietoja Nokialta poliisi on vedonnut poliisilain pykälään, jonka mukaan sillä on oikeus saada tietoa yrityksiltä ja yhteisöiltä. Oikeus ei kuitenkaan koske luottamuksellisen viestinnän tietoja, kuten puhelimien sijaintitietoja, vaan ne saadakseen poliisilla pitäisi olla käräjäoikeuden päätös.

Keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Tero Kurenmaan mukaan hänen tiedossaan ei ole, että matkapuhelinten sijaintitietoja olisi pyydetty Nokialta tiskin alta.

”Hankimme matkapuhelinten sijaintitietoja teleoperaattoreilta tuomioistuimen antamalla televalvontaluvalla”, Tero Kurenmaa sanoo.

Helsingin Sanomien lähteen mukaan ilman käräjäoikeuden päätöstä pyydetyistä sijaintitiedoista ei ole dokumentteja.

Kuinka vakavasta asiasta tässä kaikessa sitten on kyse?

Se, että Nokian puhelimista virtaa käyttäjien tietoja Microsoftille Yhdysvalloissa, uhkaa toki teoriassa Suomen valtionjohdon ja kaikkien suomalaisten Lumian-puhelimien käyttäjien yksityisyyttä. Suomalaisten onkin hyvä tajuta, etteivät Nokian puhelimet ole sen turvallisempia kuin Applen iPhone- tai Googlen Android-puhelimet.

Toistaiseksi on vain vähän näyttöä siitä, miten tietoja käytetään, jos käytetään. Matkapuhelimella otettuja valokuvia kuitenkin tarkkaillaan: Muun muassa erään käyttäjän tapauksessa Microsoft sulki varoittamatta koko käyttäjän tilin siksi, että tämä oli ottanut kesällä valokuvia mökin rannassa alastomina leikkivistä lapsistaan. Microsoft oli ilmeisesti luokitellut käyttäjän pedofiiliksi.

Toinen asia on se, missä määrin Nokian johto on peitellyt puhelimiensa ongelmia. Ainakaan Nokia ei ole aktiivisesti tiedottanut käyttäjille, että puhelimista voi vuotaa tietoja Yhdysvaltoihin.

Nokia ei silti ole antanut väärää tietoa Viestintävirastolle, koska virasto tyytyi sellaiseen vakuutukseen, jonka Nokia oli valmis antamaan.

Vakavin asia tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion ja Helsingin yliopiston rikosoikeuden dosentin Sakari Melanderin mielestä on se, että poliisi on pyytänyt tietoja puhelimista suoraan Nokialta ilman oikeuden lupaa.

”Jos poliisi on pyytänyt puhelimien sijaintitietoja tai muita luottamuksellisen viestinnän tietoja Nokialta, poliisi on voinut jopa ylittää toimivaltansa”, Aarnio sanoo.

Samoilla linjoilla on Melander.

”Jos poliisi on hankkinut sijaintitietoja ilman käräjäoikeuden lupaa, kyse voi olla perusoikeuksiin puuttumisesta laittomasti. Se olisi hyvin vakava asia, koska oikeussuoja telepakkokeinoissa perustuu olennaisesti siihen, että niiden käyttö edellyttää tuomioistuimen lupaa”, sanoo Melander.

 

HELSINGIN SANOMAT 23.2.2014

Poliisi urkki asiakkaiden henkilötietoja

2.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi virkamerkki

Ylikonstaapelina Helsingin poliisilaitoksella toiminut mies on tutkinut poliisin tietojärjestelmistä kahden henkilön tietoja ilman asianmukaista syytä.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tällä viikolla virkavelvollisuuden rikkomisesta kymmeneen päiväsakkoon eli maksamaan 430 euroa.

Poliisin tunnuksilla on tehty neljä eri kertaa nimihakuja vuosina 2008 ja 2010.

Oikeuden mukaan vuonna 1956 syntyneellä poliisilla ei ollut tarvetta tehdä hakuja toimensa puolesta.

Tietojen selaaminen tuli ilmi, kun mies lähti ottamaan selvää, mistä hänen poliisista eläkkeellä oleva veljensä tiesi hänen saamistaan ylinopeussakoista. Asian tutkinnan yhteydessä valkeni, että tuomion saanut poliisi oli hakenut tietoja sekä miehen että tämän avopuolison, sosiaalityöntekijänä työskentelevän naisen nimellä.

Poliisi kiisti syytteen. Poliisi kertoi, että ensimmäinen haku liittyi poliisikollegan vuonna 2008 tekemään puhelinsoittoon, jossa kollega kertoi naissosiaalityöntekijän kiinniotosta. Poliisi tunsi naisen. Hän katsoi velvollisuudekseen ilman pyyntöä ottaa selvää, mitä asia koskee.

Samassa yhteydessä myös tämän miehen nimi nousi esiin, koska hän liittyi asiaan ja edessä olleeseen oikeudenkäyntiin.

Yksi hauista ei poliisin mukaan liittynyt mieheen, vaan samannimiseen maantieteelliseen paikkaan, ja se oli ollut osa järjestelmän kehitystyötä.

Kolmannella kerralla tehdyssä haussa tietoja oli etsitty molempien nimillä. Poliisi ei muistanut jälkikäteen, miksi myös sosiaalityöntekijä oli mukana haussa, joten viittaus maantieteelliseen paikkaan ei oikeuden mukaan ollut uskottava.

Viimeinen, molempien henkilöiden nimillä tehty haku tapahtui miehen ja sosiaalityöntekijän oikeudenkäynnin jälkeen.

Oikeus piti poliisin selityksiä hakujen liittyvän virkatehtävien hoitamiseen epäuskottavina.

Tuomittu työskentelee poliisin päivittäisrikostutkinnassa Pasilassa ja on yksi poliisin operatiivisen analyysijärjestelmän pääkäyttäjistä, kehittäjistä ja kouluttajista.

 

http://www.hs.fi/kaupunki/a1383281634733?jako=17107be485ad4a868de980511fdae6ab