Jari Aarnio A-Talkissa 2007:
”Hurjimmat väitteet, mitä ollaan kuultu, niin että Helsingin huumepoliisi johtaa huumekauppaa Helsingissä.”
Helsingin poliisin huumerikosyksikön päällikkö, rikosylikomisario Jari Aarnio on istunut yli puoli vuotta tutkintavankeudessa epäiltynä 15:stä eri rikoksesta. Rikosnimikkeistä vakavimmat ovat epäilyt törkeistä huumausainerikoksista ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Aarnion johtama Helsingin poliisin huumeyksikkö on vuosien varrella saavuttanut niin itsenäisen aseman, että sen toimia on ollut lähes mahdotonta valvoa. Kaikki tämä on tapahtunut Suomen ylimmän poliisijohdon silmien alla. Tässä ohjelmassa kerrotaan muun muassa neljästä kummallisesta huumeoperaatiosta.
AARNION VELJESKUNTA
Jari Aarnio aloitti Helsingin poliisin huumerikostutkinnassa 1981. Hän yleni nopeasti komisarioksi. 1987 hänet valittiin vuoden poliisiksi. -90-luvun taitteessa Jari Aarnio haki keskusrikospoliisiin, mutta ei sinne päässyt. Se ei kuitenkaan urakehitystä hidastanut. Vuonna1995 hänet palkittiin poliisin ansioristillä.
Punainen lanka 2000: Jari Aarnio kertoo tapauksesta, jossa Aarnio joutui kotonaan huumeliigan pommi-iskun kohteeksi ja kuinka hän esti kranaatin räjähtämisen viime hetkellä.
Kyse oli kostoiskusta, jota johti vankilan muurien sisäpuolelta Raimo Tienhaara, TeeHooksi kutsuttu huumerikollinen. TH oli laatinut niin sanotun poliisien tappolistan, jonka päällimmäiseksi oli kirjoitettu Jari Aarnion nimi. TH sai yllytyksestä murhan yritykseen 11 vuoden tuomion. 1999 Aarnio nousi Helsingin poliisin rikososaston huumeyksikön päälliköksi.
Gloria-lehti: ”Kun vähän päälle parikymppisenä tulin huumepoliisiin, ehdotin että pääsisin neljäksi kuukaudeksi lusimaan. Nähdäkseni, miten vankilan systeemit toimivat. Onneksi päälliköt olivat niin viisaita, etteivät innostuneet asiasta.”
”Rosvojen maailmassa ovat vallalla ihan eri lait, kieli ja kuviot. Ja ne minä tunnen.”
2007 alkoi Suomen oloissa poikkeuksellinen poliisien toimien tutkinta. Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koiviston aloittama esitutkinta koski Helsingin poliisin toimia huumerikostutkinnassa vuonna 2001. Huumepoliiseja epäiltiin siitä, että he olisivat katsoneet vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien.
Tv-uutiset 2007: ”Rikoksista epäillyt huumepoliisit päättivät puolustautua hyökkäämällä. Kaikki kahta ulkomaankomennuksella olevaa lukuunottamatta astelivat kameran eteen. Poliisit kiistävät virheet ja uskovat, että joku tahtoo savustaa heidät pois narauttamasta isoja konnia.” Jari Aarnio: ”Me ollaan meidän toiminnalla astuttu tänne järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan varpaille ja meidän täytyy ottaa myös se huomioon, että tää on tällainen ajojahtityyppinen toiminta, mihin me ollaan nyt jouduttu.”
Jari Aarnio Aamu-tv:ssä 2007: ”Siinä on koko syksyn jatkunut epäselvä tilanne ja meihin kohdistuneet poikkeukselliset toimet ja uskon, että se on johtanut siihen työuupumukseen, mistä ihmiset on sairauslomalla.”
Juttu kuivui kasaan tutkinnan edetessä. Jari Aarnio selvisi jupakasta kuivin jaloin.
Syksyllä 2010 Jari Aarnio siirtyi turvallisuusasiantuntijaksi teleyhtiö-Elisan yritysasiakasyksikköön. Aarnio irtisanoutui tehtävästä vajaan viiden kuukauden jälkeen. MOT:n Elisasta saaman selvityksen mukaan Aarnio lähti omasta halustaan. Hän palasi huumeyksikön johtoon.
Vuonna 2011 helsinkiläinen prostituoitu yritti kertoa tarinansa poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle. Se ei onnistunut. Prostituoitu ei päässyt Paateron pakeille. Hänellä oli tietoa muun muassa rikosylikomisario Jari Aarnion rahankäytöstä.
Sisäministeriössä ja Helsingin Sanomissa naisen tarina otettiin todesta.
Jari Aarnion ja prostituoidun tuttavuus oli alkanut kranaatti-iskun tutkinnan aikaan. Nainen on kranaatti-iskun tilaajan, Raimo Tienhaaran entinen kumppani. Hänen epäiltiin aluksi avustaneen TeeHoota vankilan ulkopuolella. Asema vaihtui tutkinnassa myöhemmin epäillystä todistajaksi.
Helsingin Sanomien mukaan Jari Aarnio auttoi prostituoitua muun muassa ammatinharjoittamisessa.
Suomen ylin syyttäjäviranomainen, Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti alkukesästä 2013 perustaa tutkintaryhmän Jari Aarnioon liittyvien rikosepäilyjen selvittämiseksi. Jo tutkintaryhmän alkumetrejä sävytti kohu: Poliisylijohtaja Paatero pahastui, kun Valtakunnansyyttäjänvirasto oli sivuuttanut Poliisihallituksen tutkintaryhmän kasaamisessa. Syytä ei kerrottu julkisuuteen. MOT:n saamien tietojen mukaan tutkinnassa epäiltiin aluksi sitä, että prostituoidun asiakkaina olisi käynyt korkea-arvoisia poliisijohtajia. Tähän ei ole löytynyt näyttöä.
1. TYNNYRILIIGA 2011-2012
PIHLAJAMÄEN LIIGA 2010-2011
Suhdesoppa sai uuden käänteen, kun tutkintaryhmä alkoi penkoa Tynnyrijutuksi kutsuttua KRP:n ja Helsingin poliisilaitoksen yhteisoperaatiota. Siinä rikollisorganisaatio toi Suomeen hasislevyjä tynnyreissä, yli 800 kiloa. Hasislevyissä oli tunnuksena Daavidin tähti ympyrän sisällä. Organisaatio jäi kiinni. Pitkiin vankeusrangaistuksiin tuomittujen joukossa oli Raine Sievälä. Hän on Raimo Tienhaaran veli. Daavidin tähti -tynnyreitä tuotiin Suomeen Hollannista pääasiassa vuoden 2011 aikana.
Samoihin aikoihin Daavidin tähti -logolla varustettuja hasislevyjä toi Suomeen toinenkin ryhmittymä. Sen johtohahmo oli Raimo Tienhaara. Hän sai huumausainerikoksista 11:n ja puolen vuoden tuomion.
Helsingin huumeyksikön mukaan TeeHoon organisaatio, niin sanottu Pihlajamäen liiga, toi huumausaineita Virosta.
Daavidin tähti -logot yhdistävät veljesten hasisliigat toisiinsa ja onkin mahdollista, että hasislevyjen alkuperä on ollut yksi ja sama eli Hollanti. Nyt meneillään olevassa tutkinnassa myös Jari Aarnion ja United Brotherhood-jengin johtohahmon Keijo Vilhusen nimet ovat nousseet esiin.
MOT:
”Voisiko olla niin, että Aarnio on päässyt osaltaan hyötymään näistä huumausaine-eristä?”
Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnan syyttäjä:
”No tutkinnankohde on tietysti tässäkin yhteydessä, niin kuin tietysti vakuustakavarikkokin kertoo, että selvitämme sitä, että jos huumausaineita tuodaan maahan, niin ne menevät markkinoille ja mihin ne mahdollisesti menevät.”
Hasista levitettiin Etelä-Suomeen satoja kiloja ja joku siitä kaupasta on myös hyötynyt. Keskusrikospoliisi hoiti tynnyrijutun kansainvälisen puolen eli vastasi tutkinnasta maahantuontiin asti. Suomessa tutkintavastuu huumeiden levityksestä siirtyi Helsingin huumeyksikölle. Siinä vaiheessa tapahtui jotain, jota Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi on kutsunut erimielisyydeksi tutkinnassa.
Jukka Haavisto:
”Ei minulla oo mitään tiedossa, mitään sellaisia, että siellä mitään, että kyse olisi mistään henkilöiden riidoista tai tällaisista.”
Leppiniemen vihjaamat erimielisyydet liittyvät julkisuudessa esillä olleeseen salaperäiseen ”Pasilan mieheen”.
MOT:
”Onko kyse Jari Aarniosta?”
Jukka Haavisto:
”…Tynnyrijutun yhteydessähän on ollu selvityksiä siitä, että kuka se henkilö siinä yhteydessä olisi. Meidän tutkinnassa taas me selvitämme tässä sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus niihin meidän epäilemiin huumausainerikoksiin.”
MOT:
”Tässä tynnyrikeississä myös huumeiden vastaanottajalle kerrottiin etukäteen, että tiettyä lastia ei kannata ottaa vastaan. Tulee mieleen tapaus vuodelta 2001. Jostakin sitä tietoa on tähän organisaatioon tullut.”
Jukka Haavisto:
”No me tutkimme tässä yhteydessä tietysti sitä, että mikä on Jari Aarnion osuus näissä, näissä asioissa. Täällähän on tuotu, hänen avustajansa puolesta, julkisuudessa esiin, että tähän liittyy tietolähdetoimintaa.”
Tynnyrijutussa rikosorganisaatioon oli valunut tietoa, että yhtä tynnyrierää ei kannattanut ottaa vastaan. Kyse oli tynnyristä, jonka Hollannin poliisi oli tyhjentänyt hasiksesta ja pakannut täyteen hiekkaa ja tiiliskiviä. Tutkivat poliisiyksiköt tiesivät vaihdosta. Tieto levisi jostain myös rikollisille.
2. LÄNSI-SATAMAN YHTEISOPERAATIO 2001
Samanlaista tietovuotoa epäiltiin vuonna 2001, kun virolainen huumekuriiri toi autolautalla Suomeen amfetamiinia ja kokaiinia. Yhteisoperaatio oli käynnistynyt, kun KRP oli saanut Virosta vihjeen huumeiden salakuljetuksesta. KRP:ssä epäiltiin, että joku Helsingin poliisista olisi varoittanut huumeiden noutajaa Suomen päässä, koska noutaja ei paikalle saapunut. Epäilyn mukaan huumeiden noutaja olisi ollut Helsingin poliisin vinkkimies, jota näin siis suojeltiin kiinni jäämiseltä. Näyttöä tähän ei koskaan saatu.
3. MAASTOKÄTKÖ ESPOOSSA 2001
Vuosien varrella on ollut muitakin erikoisia huumejuttuja, jotka ovat herättäneet epäilyksiä vinkkimiesten suojelemisesta. Yksi tällainen tapahtui Espoon Mankkaalla, Mustavuoren ulkoilumaastossa 2001. Kyse oli tapauksesta, jossa henkilön epäiltiin pitäneen hallussaan kilon amfetamiinia. Tapaukselle saatiin piste vasta pari kuukautta sitten.
Helsingin huumeyksikkö halusi jutun itselleen Keskusrikospoliisilta, piti juttua auki seitsemän vuotta, eikä löytänyt näyttöä rikoksesta.
Valtakunnansyyttäjänvirasto määräsi Espoon poliisin tutkimaan jutun loppuun saakka. Käräjäoikeus tuomitsi huumausainerikollisen kolmen vuoden vankeusrangaistukseen ja Hovioikeus vahvisti tuomion maaliskuussa 2014. Tapaus on sama, josta kaksi helsinkiläispoliisia sai tuomiot tuottamuksellisesta virkarikoksesta tutkinnan laiminlyönnin takia edellisten huumepoliisitutkintojen jälkeen.
Helsingin poliisi on julkisuudessa väittänyt, ettei sillä ole tietolähdetoimintaa siinä määrin, että alamaailman tiedottajia tarvitsisi merkitä poliisin valtakunnalliseen tietolähderekisteriin.
Mikko Paatero:
”Varmasti käyttää tiedottajia. Mutta onko sellaisia, että edellytykset rekisteröintiin on ollut, koska siitä päättää sitten Helsingin laitoksen johto. Mut varmasti tietolähteitä on käytetty. Ja onko niitä riittävästi dokumentoitu, niin se selviää varmasti tässä oikeuskäsittelyssä.”
Tieto siitä, ettei Helsingin poliisi ole rekisteröinyt ensimmäistäkään tietolähdettä, järkytti viime syksynä sisäministeri Päivi Räsästä siinä määrin, että poliisiylijohtaja Paaterokin menetti hetkellisesti ministerin luottamuksen.
Riitta Leppiniemen mukaan puolustautuminen on vaikeaa, koska käytetyt tietolähteet pitäisi paljastaa.
Jari Aarnio A-Talkissa 2007:
”Me puhutaan leveesti tällä hetkellä tiedottajista. Mikä on tiedottaja? Onko se talonmies, onko se ohikulkija, onko se jonkun firman henkilöstöpäällikkö, onko se joku rikollinen vai onko se jotain siltä väliltä? Se on määrittelemättä. Se on erittäin vaarallista, että me puhutaan joistain tiedottajista.”
4. HOLLANTILAINEN TURUN SATAMASSA 2007
Tapahtumat Turun satamassa helmikuussa 2007 viittaavat myös siihen, että alamaailmasta on tietoa saatu. Normaalisti Turun satamassa salakuljettajaa olisi vastassa Tulli, Turun poliisi tai KRP:n Turun osasto. Tällä kertaa vastassa olikin Helsingin huumepoliisi, joka oli ottanut paikallispoliisiin yhteyttä vasta viime metreillä ja korostanut, ettei KRP:tä tarvitse informoida. Myös Tullin puolella tapaus herätti närkästystä.
Hollantilainen mies oli rakentanut vanhaan Volvoon valepohjan, jonka alle oli piilotettu lähes 40 kiloa hasista.
Helsingin huumepoliisi tutki juttua, mutta vain kuriiri jäi kiinni. Organisaatio jäi selvittämättä. Hollantilainen kuriiri sai kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden tuomion. Hollantilaisen avustajana oikeudessa toimi asianajaja Riitta Leppiniemi.
MOT:
”Mihin tietolähteet on kirjattu jos ei rekisteriin?”
Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Lähtökohta on ollut se, että meillä ei ole ollut sellaista varsinaista tietolähderekisteriä ja se on yksi osa tätä käynnissä olevaa tutkintaa, joten siitä en voi sen enempää lausua.”
MOT:
”Mutta asetusten mukaan tietolähteet pitäisi kirjata johonkin. Onko ne kirjattu johonkin?”
Juha Hakola:
”Kyllä lähtökohta on se käsitykseni mukaan, että näin on tapahtunut.”
Huumausainerikoksista istuva vanki otti MOT:hen yhteyttä. Hän väitti olevansa KRP:n tietolähde ja istuvansa syyttömänä kahdeksan vuoden tuomiota. Helsingin huumepoliisi oli käräyttänyt hänet kesken ison ekstaasioperaation, jossa hän omien sanojensa mukaan toimi KRP:n lukuun.
MOT:
”Mitä ajattelit, kun kuulit ensi kerran, että Jari Aarniota epäillään vakavista rikoksista?”
KRP:n entinen tietolähde:
”No että olin oikeassa koko aikana. Ja alusta asti olin puhunu Aarniosta, Piip:sta, Piip:sta ja muutama muu huumerikostutkijasta nimenomaan sama asia… Ja kuinka he suojelevat kauppa. Suomessa on kaksoismarkkinointi, huumemarkkinointi. Sanottu näin rehellisiä alamaailma, mikä maksavat kelle, eikä vasikoi ketään… Ja toinen markkinointi, mikä ylläpitää Helsingin huumepoliisi.”
Helsingin huumepoliisi aina pidättelee niitä rehellisiä alamaailman myyjät. Ja jostain syystä oma kauppiaita ei ikinä edes ollut vankiloissa. He on kaikki siviili-ihmisiä, hienoja, ajelevat Mercedeksiä viissatasia ja Lexuksia.
MOT:
”Onko roolisi poliisin tiedottajana tullut esille oikeudenkäynneissä?”
KRP:n entinen tietolähde:
”Ei yhtään.”
MOT:
”Ei kummassakaan tapauksessa?”
KRP:n entinen tietolähde:
”Ei. Viimesenä tapaus, se menee ihan törkeeksi…. mun vaimo, mun todistaja, yritti puhua. Hän oli pelkokopissa todistamassa Helsinki käräjäoikeudessa. Se henkilö, rikostutkija, mistä me puhuttiin ilmesty paikalle. Hän sammutti mikki ja sano, et tää on salassa pidettävä tieto, sitä sä et voi puhua käräjäoikeudelle.”
Vangin tarinaa on vaikea uskoa. Saimme lopulta vahvistuksen, että mies on Suomen ensimmäinen rekisteröity alamaailman tiedottaja. Tietolähdesopimus löytyy KRP:n kassakaapista.
Törkeät huumausainerikokset ovat Aarnio-tutkintojen keskiössä. Toinen päähaara on lahjusrikokset, jotka taas liittyvät Trevoc-nimiseen viranomaisille tarkkailulaitteita valmistavaan yritykseen.
MOT:
”Millainen rooli Jari Aarniolla on ollut Trevoc-yhtiössä?”
Jukka Haavisto:
”No meillähän on selvityksen alla, tietysti julkisuudessakin ollut tietoja, että epäillään, että Keijo Vilhunen on osallistunut sinne, sinne toimintaan ja kun ollut tällainen toinen yhtiö, mikä on antanut niin kuin rahoitusta tänne yhtiöön, niin niitä asioita selvitetään, että millä tavalla Jari Aarnio on ollut mukana siinä yhtiön toiminnassa ja toisaalta, onko hänen työnantajansa tiennyt siitä asiasta ja onko hän ollu mahdollisesti esteellinen toimimaan niissä asioissa.”
MOT:
”Onko teillä näyttöä siitä, että Aarnio olisi saanut rahaa Trevocilta?”
Jukka Haavisto:
”Meillä on syytä epäillä, että tällainenkin asia siellä esiin on tullut… Me selvitämme parhaillaan, että mikä, mikä Aarnion tosiasiallinen rooli on ollut näitten laitteiden hankkimisessa Helsingin poliisilaitokseen.”
Tutkinnassa on tullut ilmi, että United Brotherhood-jengin johtajan Keijo Vilhusen sisko oli perustamassa firmaa, joka rahoitti Trevocia sen alkutaipaleella.
Saimme yhteyden Trevocin edustajaan. Hänen mukaansa Trevoc on tullut huijatuksi. Yrityksessä ei tiedetty naisen yhteydestä jengipomoon. Trevoc luotti täysin Suojelupoliisin tekemiin turvallisuusselvityksiin. Niissä ei noussut pintaan yhteys vaaralliseen United Brotherhood-jengiin. Trevoc kieltää maksaneensa mitään Aarniolle. Aarnio on ollut Trevocille vain tärkeän asiakkaan eli Helsingin poliisilaitoksen edustaja.
MOT:
”Mitä kaikkea poikkeuslupia ja erityismäärärahoja olette myöntäneet Helsingin poliisilaitokselle sinä aikana, kun olette olleet poliisiylijohtaja?”
Mikko Paatero, poliisiylijohtaja:
”Ei aavistustakaan, mitä kaikkea on myönnetty. Sellaisiin tehtäviin missä heillä on erityisrooli ollut, niin sellaisia on varmasti myönnetty…. Mutta en näe siinä mitään ongelmaa.”
MOT:
”Jää sellainen vaikutelma, että vastustatte kaikkia poliisin yhteisiä järjestelmiä ja haluatte tehdä asiat omalla tavallanne?”
Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Ei.. se vaikutelma on väärä, koska kyllä tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki ne järjestelmät ovat yhdenmukaisia, meillä on hallitusti yhteinen koulutus ollut niihin ja ihan keskusrikospoliisin ja poliisiylijohdon määrittelemillä tavoilla näitä käytetään.”
Jari Aarnio ei ole ainoa huumepoliisin pomo, jonka on epäilty astuneen lain väärälle puolelle. Viron keskusrikospoliisin ylikomisariona työskennellyt Vallo Jäärats tuomittiin 2009 suurten kokaiinierien toistuvasta hallussapidosta, laittomasta tarkkailusta ja lahjuksen ottamisesta neljän vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Jäärats tuomittiin myös siitä, että hän välitti tuttavalleen poliisin tietokannoista hankittuja tietoja.
Jari Aarnion epäillyt rikokset ovat herättäneet keskustelua myös Suomenlahden eteläpuolella.
Ivo Kolk, tiedustelupäällikkö, Viron keskusrikospoliisi:
”Mulla tuntuu näin, että, että se huumausaineiden rikostorjunta on ehkäpä kaikkein vaarallisin rikospoliisin työstä.”
MOT:
”Elikkä siinä on, on niinkun vaarana luisua väärälle puolelle.”
Ivo Kolk:
”Juuri, että siellä on erittäin paljon läheisiä kontakteja rikosten tekijöiden kanssa.”
MOT:
”Viron keskusrikospoliisin tiedostelupäällikkö Ivo Kolk kertoi haastattelussa, että huumausainerikoksia tutkivat poliisit ovat suurimmassa vaarassa livetä lain väärälle puolelle. Ja hän ehdottikin, että huumepoliiseja tulisi kierrättää, että heidän tehtävänsä olisivat määräaikaisia. Mitä mieltä tästä olette?”
Mikko Paatero:
”Kyllä mä olen samaa mieltä siitä, että jos katsotaan koko poliisin kenttää, niin varmasti se huumepoliisin työ on siellä syvimmällä. Ja sen suhteen ei varmasti mikään huono ajatus.”
MOT:
”Jos vielä puhutaan näitä, näistä Helsingin, tavallaan, erityisoikeuksista tai, tai erikoisuuksista, olette sallinut Helsingin poliisilaitokselle oman virolaisen poliisiyhdysmiehen.”
Mikko Paatero:
”Emme ole sallinut sitä, vaan se on Suomen ja Viron poliisiylijohtojen hyväksymä yhdysmies, joka on sijoitettu Helsingin poliisilaitokselle…
Ajatus on, että se hyödyttää koko Suomea. Ja nyt esimerkiksi tästä on erikseen sovittu nyt kun, kun hän täällä on. Mut et sijoituspaikaksi on määritelty ainakin toistaiseksi Helsingin poliisilaitos.”
Aikaisemmin Viron poliisiyhdysmies oli sijoitettuna keskusrikospoliisiin. Nyt Virolla ei ole virallista poliisiyhdysmiestä, vaan tallinnalainen poliisi istuu Helsingin poliisilaitoksella.
MOT:
”Mitä ajattelette siitä, että Helsingin poliisilaitos haluaa toimia itsenäisesti Viron suuntaan?”
Ivo Kolk:
”En osaa mitenkään kommentoida sitä, kun mä en tiedä, että haluaako Helsingin poliisilaitos itsenäisesti toimia Viron suuntaan. Kun jos katotaan yhteisiä rikosasioita, sitten enimmäkseen tai melkeen sataprosenttisesti ne ovat niinkun Viron keskusrikospoliisin ja Suomen keskusrikospoliisin välillä.”
MOT:
”Onko teillä tämän tallinnalaisen poliisin ansiosta pääsy Viron poliisirekistereihin?”
Juha Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”Käsitykseni mukaan meillä ei ole, mutta hän luonnollisesti poliisimiehenä pystyy hyödyntämään tarvittaessa omia rekistereitään.”
MOT:
”Onko siitä apua teidän tutkintaan?”
Jari Hakola:
”Kyllä. Siitä on erittäin paljon apua ja sitä hyödyntää myös muut poliisiyksiköt, ei vain Helsingin poliisilaitos.”
MOT:
”Käsitykseni mukaan sieltä ei tietoa paljon muille yksiköille ole jaettu.”
Mikko Paatero:
”No, se voi olla. Ja siihen me tullaan kiinnittämään kyllä huomiota tällä hetkellä.”
Jari Aarnio A-Studio: Stream 2013:
”Pitää olla siinäkin taas rehellinen, että muuttaako se meidän maassa rikollisuuden kuvaa jotenkin, että onko liivejä vai ei? Jotenkin mulla on sellainen käsitys arjen tutkinnan kautta, että se ei kovin paljon siitä muutu.”
MOT:
”Eikö teitä ole kummastuttanut Aarnion lausunnot esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta?”
Mikko Paatero:
”No, nämä lausunnot, jotka poikkesivat KRP:n käsityksistä, niin siitä keskusteltiin sen jälkeen. Että tämmöstä kuvaa ei saisi poliisista tulla ulospäin, että toinen yksikkö kertoo toista ja toinen toista. Se keskustelu on sisäisesti käyty.”
MOT:
”Niin, Aarniohan katsoi, että näillä niin sanotuilla liivijengeillä ei ole juuri vaikutusta turvallisuustilanteeseen Suomessa. Oletteko samaa mieltä?”
Mikko Paatero:
”En ole samaa mieltä.”
Esitimme haastattelupyynnön myös Jari Aarnion asianajajalle Riitta Leppiniemelle. Leppiniemi kieltäytyi vetoamalla syyttäjän asettamaan ilmaisukieltoon.
MOT:
”Aarnio on asianajajansa välityksellä kiistänyt rikokset, mutta ei ole halunnut tarkemmin kommentoida niitä.”
Jukka Haavisto, tutkinnanjohtaja, kihlakunnan syyttäjä:
”No se on heidän valitsema näkökulma, ja se on heidän oikeutensa ottaa näin siihen kantaa. Eihän kenelläkään tietysti oo mitään velvollisuutta lausua asioista julkisuudessa.”
MOT:
”Aarnion tontilta on kaivettu kymmenien tuhansien eurojen rahakätkö. Miltä se vaikuttaa kokeneesta poliisimiehestä?”
Jari Hakola, tiedotusjohtaja, Helsingin poliisilaitos:
”On aivan selvää, että eihän tällainen tämmöinen on erittäin ikävää ja nyt tutkinta varmaan tuo tullessaan vastauksia moniin avoimiin kysymyksiin.”
Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Aarnion omaisuutta takavarikkoon lähes kahden miljoonan euron arvosta. Rakennustyömaan tontilta löytynyt rahakätkö sai käräjäoikeuden myöntämään jutun tutkinnalle lisää aikaa. Uusi määräaika syytteen nostamiselle on 31. heinäkuuta.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/09/aarnion-veljeskunta-kasikirjoitus
LISÄÄ AIHEESTA
Poliisirikollisena 