Valvontakamera tallensi Aarnion pahoinpitelyn

Tapauksen tutkinnasta vastaava rikosylikomisario ei ole vielä nähnyt nauhaa.

Tutkintavankeudessa istuva rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin tiistaina Vantaan vankilassa. Poliisin mukaan valvontakamera tallensi pahoinpitelyn.

Rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, etteivät tutkijat ole vielä saaneet valvontakameratallennetta haltuunsa. Hänen mukaansa tapahtumissa ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä.

– Molemmat ovat kertoneet tapahtuman samalla tavallaan.

Poliisi aikoo katsoa nauhan ensi viikolla, vaikka tapahtumien kulku onkin tiedossa. Hyvärisen mukaan tallenteen katsominen ei ole kiireellisyyslistan kärjessä.

Rikoskomisario ei tiedä vielä tarkalleen, millaisia vammoja Aarnio pahoinpitelyn yhteydessä sai.

– Lääkäri osaa sanoa sen. Emme ole vielä saaneet lääkärin todistusta.

 

Uutisoimme keskiviikkona välikohtauksesta, jossa Aarnion kanssa samalla osastolla ollut vanki potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen. Vammat eivät kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaanhoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla. Välikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Aarnio joutui fyysisen väkivallan kohteeksi vankilassa.

Valvontakameratallenteesta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnion_pahoinpitely_tallentui_valvontakameralle/7507257

Poliisi voi pian nähdä lento- ja laivamatkustajien tiedot

Poliisi voi tulevaisuudessa päästä tarkastamaan esimerkiksi lentojen ja laivayhteyksien matkustajatiedot. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan asia tuodaan eduskuntaan lähiaikoina.

Uudistuksen tavoitteena on suitsia terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta. Tullilla ja rajavartiolaitoksella on jo oikeus tarkastaa matkustajatiedot rikosten ehkäisyä varten, poliisilla tällä haavaa vain rajatuissa yksittäistapauksissa.

Räsäsen mukaan kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, että poliisi alkaisi kytätä tavallisten ihmisten matkustelua. Poliisi ei esimerkiksi saisi tallentaa matkustajatietoja mihinkään.

”Poliisi vain seuloisi epäiltyjä tai seurattuja henkilöitä, joilla esimerkiksi epäillään olevan yhteyksiä terroristijärjestöihin”, Räsänen sanoo.

Työn alla on muitakin keinoja, joilla yritetään puuttua terrorismiin tehokkaammin. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys terrorismiin kouluttautumisen kriminalisoimisesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1410842285462?jako=3b7650b6c72bb8e9eaccb8823df37171

Poliisi pidätti alaikäisen syyttä – putkassa kaksi yötä suotta

Poliisi otti kiinni alaikäisen pojan ja pidätti tämän epäiltynä puukotuksesta, vaikka hän ei liittynyt mitenkään tapaukseen.

Poliisi piti 16-vuotiasta poikaa putkassa lähes kaksi täyttä vuorokautta kolmen eri päivän aikana, koska paikallisen päihdeporukan aikuinen mies antoi poikaan sopivia tuntomerkkejä kuvaillessaan puukottajaansa. 32-vuotiasta miestä oli puukotettu jalkaan.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan poika kertoi pelänneensä ainutlaatuista tilannetta todella paljon.

Lisäksi poliisi teki kotietsinnän pojan huoneeseen kouluasuntolassa ja takavarikoi kännykän.

Kotietsinnän huomasivat heti myös pojan koulukaverit niin, että häntä kiusattiin kuukausia. Yksikin tuttu tervehti häntä huutamalla ”mitä puukottaja”.

Tapaus sattui joulukuussa 2012. Se tuli julki vasta nyt, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus käsitteli asiaa ja antoi perjantaina tuomion väärän ilmiannon tehneelle miehelle.

Uhri ja nainen pelkäsivät puukottajaa

Tapaus sai alkunsa, kun väkivaltarikoksista useasti tuomittu 37-vuotias mies ja 28-vuotias eläkeläisnainen kutsuivat tuttunsa kerrostaloasuntoon Suonenjoella. Kutsuttu päihdeongelmainen 32-vuotias mies luuli menevänsä tapaamaan vain naista.

Asunnossa 37-vuotias mies löi kylään tullutta miestä keittiöveitsellä reiteen ja vannotti, ettei tämä kerro hänestä poliisille, vaan nimeää tekijöiksi paikalliset ”juniorit”.

Uhri ajoi taksilla tekijän kanssa terveyskeskukseen ja molemmat saivat hoitoa vammoihinsa.

Kun puukotusvamma ilmoitettiin poliisille, uhri kertoi nuorten huudelleen ravintolaillan jälkeen hänelle, pummanneen tupakkaa ja hyökänneen päälle. Mies kertoi puukottajan tuntomerkeiksi löysät housut, hupparin ja skeittikengät.

37-vuotias mies eli oikea puukottaja kertoi poliisikuulusteluissa, että hän oli osunut sattumalta Suonenjoen keskustaan ja hätistänyt nuorisojengin pois tuttunsa kimpusta. Miehet kertoivat ajaneensa taksilla naisen luo ja vielä terveyskeskukseen.

Nainen vahvisti kuulleensa, että puukottaja oli paikallista nuorisoa.

Poliisi otti tuntomerkkeihin täsmäävän pojan kiinni seuraavalla viikolla.

Poliisit käyttivät puukotuksen uhria katsomassa sellissä ollutta poikaa. Uhri vastasi poliisille, että koko, ikä ja hiustenväri sopivat tekijään.

Alaikäisen pidättäminen edellyttäisi kovia perusteita

Poika vapautettiin odottamaan esitutkinnan päättymistä. Rikostutkinta oli vielä kesken, kun oikea puukottaja joutuikin muista rikoksista Pelson vankilaan.

Elokuussa 2013 nainen ja uhri menivätkin kertomaan poliisille, että olivat valehdelleet aiemmin. Vasta silloin rikosepäilyt hälvenivät kokonaan pojan yltä.

Uhri kertoi, että hän oli keksinyt nuorisojengin omasta päästään ja osin puukottajan kuvailun perusteella. Pidätettyä poikaa kukaan päihdeporukasta ei varsinaisesti tuntenut, mutta oli saattanut nähdä kaupungilla.

Myös nainen kertoi, että hän oli puhunut puukottajan haluamalla tavalla. Molempia oli pelottanut puukottajan väkivaltaisuus.

Savon Sanomat ei tavoittanut jutun tutkinnanjohtajaa kertomaan alaikäisen pojan pidättämispäätöksestä.

Itä-Suomen poliisin mukaan yleensä alaikäinen epäilty vain kutsutaan kuulusteluun. Alaikäisen kiinniottamiseen saati pidättämiseen pitää saada tutkinnassa jotain lisäperusteita.

Poliisin mukaan on entistä yleisempää, ettei uhri uskalla nimetä tekijää, vaikka tietäisi hänet. On kuitenkin harvinaista, että tekijäksi kuvaillaan jotain sivullista.

Oikeus antoi tuomiot

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi puukottajan eli 37-vuotiaan miehen oikeuden käytössä kuultavan uhkaamisesta, koska tämä oli uhkaillut puukotuksen uhria väkivallalla, jos uhri kertoo poliisille oikean tekijän.

Oikeus tuomitsi puukotuksen uhrin, 32-vuotiaan miehen väärästä ilmiannosta. Hänen on maksettava syyttä pidätetylle pojalle 2 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Lisäksi 28-vuotias nainen sai tuomion avunannosta törkeään pahoinpitelyyn ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä eli kuulustelussa valehtelemisesta. Porukka sai samalla kertaa tuomioita muista rikoksista.

http://www.savonsanomat.fi/savo/alaikainen-putkassa-kaksi-yota-suotta/1890555

Luvan puhelinkuunteluun voi saada kevyin perustein Helsingin huumepoliisin ja krp:n telepakkokeinohakemuksissa on selvä laatuero

Po­lii­si pää­see kä­sik­si huu­me­ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen pu­he­lin­kes­kus­te­lui­hin ja te­le­tie­toi­hin hy­vin yli­mal­kai­sil­la ha­ke­muk­sil­la. Hel­sin­gin Sa­no­mien sel­vi­tyk­sen mu­kaan myös Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­set ovat usein niin huo­nos­ti pe­rus­tel­tu­ja, et­tä sa­lais­ten pak­ko­kei­no­jen käyt­töä on jäl­ki­kä­teen mah­do­ton­ta val­voa.

 

Sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin ja kes­kus­ri­kos­po­lii­sin (krp) ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on sel­vä laa­tue­ro.

Hel­sin­gin po­lii­si pe­rus­te­lee ha­ke­muk­siaan yleen­sä erit­täin niu­kas­ti. Sen si­jaan krp:n ha­ke­muk­set si­säl­tä­vät pal­jon yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa tut­kit­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Li­säk­si niis­sä se­los­te­taan, mil­lä pe­rus­teil­la juu­ri tiet­ty pu­he­lin­liit­ty­mä ha­lu­taan po­lii­sin seu­ran­taan.

Myös tul­lin ha­ke­muk­set oli­vat yleen­sä yk­si­tyis­koh­tai­sia, mut­ta jou­kos­sa on myös yli­mal­kai­sia ha­ke­muk­sia.

HS al­koi teh­dä sel­vi­tys­tä ke­vät­tal­vel­la sen jäl­keen, kun kä­vi il­mi, et­tä muu­ta­maa Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sia epäil­lään pe­rus­teet­to­mien te­le­pak­ko­kei­no­jen ha­ke­mi­ses­ta ja käyt­tä­mi­ses­tä. Hei­dän epäil­lään esit­tä­neen tuo­miois­tui­mel­le vää­riä tie­to­ja.

 

Po­lii­si pää­see kä­sik­si huu­me­ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen pu­he­lin­kes­kus­te­lui­hin ja te­le­tie­toi­hin hy­vin yli­mal­kai­sil­la ha­ke­muk­sil­la. Hel­sin­gin Sa­no­mien sel­vi­tyk­sen mu­kaan myös Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­set ovat usein niin huo­nos­ti pe­rus­tel­tu­ja, et­tä sa­lais­ten pak­ko­kei­no­jen käyt­töä on jäl­ki­kä­teen mah­do­ton­ta val­voa.

Sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin ja kes­kus­ri­kos­po­lii­sin (krp) ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on sel­vä laa­tue­ro.

Hel­sin­gin po­lii­si pe­rus­te­lee ha­ke­muk­siaan yleen­sä erit­täin niu­kas­ti. Sen si­jaan krp:n ha­ke­muk­set si­säl­tä­vät pal­jon yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa tut­kit­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Li­säk­si niis­sä se­los­te­taan, mil­lä pe­rus­teil­la juu­ri tiet­ty pu­he­lin­liit­ty­mä ha­lu­taan po­lii­sin seu­ran­taan.

Myös tul­lin ha­ke­muk­set oli­vat yleen­sä yk­si­tyis­koh­tai­sia, mut­ta jou­kos­sa on myös yli­mal­kai­sia ha­ke­muk­sia.

HS al­koi teh­dä sel­vi­tys­tä ke­vät­tal­vel­la sen jäl­keen, kun kä­vi il­mi, et­tä muu­ta­maa Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sia epäil­lään pe­rus­teet­to­mien te­le­pak­ko­kei­no­jen ha­ke­mi­ses­ta ja käyt­tä­mi­ses­tä. Hei­dän epäil­lään esit­tä­neen tuo­miois­tui­mel­le vää­riä tie­to­ja.

Sel­vi­tys kos­ki Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­sa jul­ki­sik­si tul­lei­ta te­le­pak­ko­kei­no­pää­tök­siä vuo­sil­ta 2010–2013. Tar­kas­te­luun va­lit­tiin huu­me­ri­kok­sia kos­ke­vat pää­tök­set, jois­sa pak­ko­kei­non koh­de oli tun­te­ma­ton eli po­lii­si ei tien­nyt, ku­ka pu­he­lin­liit­ty­mää käyt­tää. Pää­tök­siä oli yh­teen­sä yli 300.

Sa­lai­sis­sa pak­ko­kei­nois­sa se­kä ha­ke­muk­sen et­tä pää­tök­sen pe­rus­te­lu­jen mer­ki­tys ko­ros­tuu, sil­lä is­tun­nos­sa ovat läs­nä vain lu­van ha­ki­ja ja tuo­ma­ri.

Koh­de saa tie­don hä­neen koh­dis­tu­nees­ta pak­ko­kei­nos­ta vas­ta myö­hem­min. Tun­te­ma­ton koh­de ei vält­tä­mät­tä saa tie­toa lain­kaan, jos hä­nen hen­ki­löy­ten­sä ei sel­viä.

HS:n sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la kym­me­nis­sä ha­ke­muk­sis­sa ja pää­tök­sis­sä jää täy­sin epä­sel­väk­si, mik­si po­lii­si epäi­lee jon­kin tie­tyn te­le­liit­ty­män käyt­tä­jää huu­me­ri­kok­sis­ta.

Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sil­la on ta­pa­na vii­ta­ta esi­mer­kik­si ”ri­kos­tie­dus­te­lul­la saa­tui­hin tie­toi­hin” tai ”luo­tet­ta­vi­na pi­det­tä­viin vih­je­tie­toi­hin” il­man tar­kem­paa erit­te­lyä, mi­tä nä­mä tie­dot ovat.

Kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­siin ei yleen­sä kir­ja­ta, mil­lais­ta tar­ken­ta­vaa kes­kus­te­lua tuo­ma­ri oli käy­nyt po­lii­sin kans­sa en­nen lu­van myön­tä­mis­tä. Kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa lu­pa myön­net­tiin po­lii­sin ha­ke­muk­sen mu­kai­ses­ti.

Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­sa ta­soe­ro krp:n ja Hel­sin­gin po­lii­sin ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on huo­mat­tu, ker­too pak­ko­kei­noa­sioi­den vas­tuu­tuo­ma­ri Jukka Jaakkola Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­ta.

”Kyl­lä sii­nä on ero. Voi sa­noa jo­pa, et­tä ky­sees­sä on kult­tuu­rie­ro”, Jaak­ko­la sa­noo.

Jos ha­ke­mus on yleis­luon­toi­nen, tuo­ma­rit ker­to­vat ky­se­le­vän­sä li­sä­tie­to­ja is­tun­nos­sa. Esi­mer­kik­si kä­rä­jä­tuo­ma­ri Eero Nikkarinen ker­too var­mis­ta­van­sa ai­na, kuin­ka suu­res­ta huu­me­ju­tus­ta on ky­se. Li­säk­si hän tar­kas­taa, mi­kä yh­teys te­le­liit­ty­män käyt­tä­jäl­lä on asiaan.

 

 

Se­kä Nik­ka­ri­nen et­tä Jaak­ko­la myön­tä­vät, et­tä kes­kus­te­lu­jen kir­jaa­mi­ses­sa on pa­ho­ja puut­tei­ta. Jaak­ko­la huo­maut­taa, et­tä Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keus kä­sit­te­lee vuo­sit­tain noin 5 000 pak­ko­kei­noa­siaa. Jos jo­kai­seen pää­tök­seen käy­tet­täi­siin kym­me­nen mi­nuut­tia enem­män, sii­tä ker­tyi­si yli sa­ta työ­päi­vää.

Jaak­ko­lan mu­kaan oi­keus ei ole ol­lut yh­tey­des­sä Hel­sin­gin po­lii­siin ha­ke­mus­ten puut­tei­den ta­kia, mut­ta niis­tä saa­te­taan huo­maut­taa is­tun­nos­sa.

”Jo­ka ker­ta oi­keas­taan käy­dään täs­tä kes­kus­te­lua, kun ha­ke­mus on niin vail­li­nai­nen, et­tä sii­hen pi­tää saa­da tar­ken­nuk­sia. Tä­mä on to­del­la pit­käai­kais­ta kes­kus­te­lua ol­lut, ei­kä se ole mi­hin­kään joh­ta­nut”, Jaak­ko­la myön­tää.

Uut­ta poh­dit­ta­vaa an­taa me­neil­lään ole­va tut­kin­ta, jos­sa muu­ta­man hel­sin­ki­läis­po­lii­sin epäil­lään ha­ke­neen lu­pia vää­ril­lä tie­doil­la.

”Tuo­ma­ril­la ei ole mi­tään mah­dol­li­suut­ta tie­tää, mil­loin ih­mi­set va­leh­te­le­vat. Läh­tö­koh­ta on, et­tä kun po­lii­si jo­tain vir­ka­vas­tuul­la esit­tää, se pi­tää paik­kan­sa”, Jaak­ko­la sa­noo.

Hel­sin­gin apu­lais­po­lii­si­pääl­lik­kö Ilkka Koskimäki oli­si toi­vo­nut oi­keu­den vies­tit­tä­vän ha­ke­mus­ten puut­teis­ta.

”Har­mi, et­tä vuo­si­kau­det sa­to­ja [lu­pia] myön­ne­tään, ei­kä kos­kaan ole tul­lut pa­lau­tet­ta meil­le po­lii­si­lai­tok­sel­le sii­tä, et­tä ha­ke­muk­set ovat puut­teel­li­sia. Tä­mä on tie­tys­ti eri­koi­nen ti­lan­ne.”

Kos­ki­mä­ki huo­maut­taa, et­tä po­lii­si­lai­tok­sen kan­nal­ta olen­nai­nen laa­dun kri­tee­ri on se, et­tä kaik­ki ta­pah­tuu lail­li­ses­ti. Ha­ke­muk­sen puut­teet kor­ja­taan käy­mäl­lä tar­ken­ta­vaa kes­kus­te­lua is­tun­nos­sa. Oi­keu­den pi­täi­si hä­nen mie­les­tään myös kir­ja­ta pää­tök­sen pe­rus­te­lut.

”Kyl­lä­hän vas­tuu asian lail­li­suu­des­ta on kä­rä­jäoi­keu­del­la. Jos edel­ly­tyk­siä [lu­van myön­tä­mi­sel­le] ei ole, ha­ke­mus täy­tyy hy­lä­tä. Mi­nun tie­dos­sa­ni ei ole yh­tään hyl­ky­ta­paus­ta. Kyl­lä täs­sä var­mas­ti on tar­kas­te­lun paik­ka, se on ihan sel­vä”, Kos­ki­mä­ki poh­tii.

 

Helsingin Sanomat 31.8.2014

Näin selvitys tehtiin

 Sel­vi­tyk­sen ai­neis­to­na oli Hel­sin­gin kä­rä­jä­oi­keu­den pak­ko­kei­no­diaa­ri vuo­sil­ta 2010–2013.

 Sel­vi­tyk­sen koh­teik­si poi­mit­tiin sel­lai­set jul­ki­sik­si tul­leet, huu­maus­ai­ne­ri­kok­siin liit­ty­vät te­le­pak­ko­kei­no­pää­tök­set, jois­sa pak­ko­kei­non koh­de oli tun­te­ma­ton.

 Pää­tök­siä oli yh­teen­sä 318. Näis­tä luet­tiin kaik­ki asia­kir­jat.

 Ha­ke­muk­sis­ta 189 oli Hel­sin­gin po­lii­sin te­ke­miä, 72 kes­kus­ri­kos­po­lii­sin, 55 tul­lin ja kak­si Län­si-Uu­den­maan po­lii­sin.

 Esi­merk­ke­jä sel­vi­tyk­ses­sä käy­te­tyis­tä ha­ke­muk­sis­ta ja pää­tök­sis­tä löy­tyy HS.fi:s­tä

 

 

// Epäillyssä lavastushankkeessa oli löperöt luvat – Kotimaa – Päivän lehti – Helsingin Sanomat

Epäil­lys­sä la­vas­tus­hank­kees­sa Hel­sin­gin huu­me­po­lii­si sai Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­ta lu­vat te­le­kuun­te­luun ja -val­von­taan hy­vin yli­mal­kai­sil­la ha­ke­muk­sil­la.

Oi­keu­den pää­tök­ses­tä ei il­me­ne, et­tä tuo­ma­ri oli­si myös­kään is­tun­nos­sa ky­sel­lyt tar­ken­nuk­sia ha­ke­muk­seen.

Tut­kin­ta­van­keu­des­sa ole­van ri­ko­sy­li­ko­mi­sa­rio Jari Aarnion epäil­lään yrit­tä­neen la­vas­taa syy­tön­tä mies­tä syyl­li­sek­si tör­keään huu­mau­sai­ne­ri­kok­seen. Myös muu­ta­maa hä­nen alais­taan epäil­lään osal­li­suu­des­ta sa­maan ri­kok­seen.

HS:n tie­to­jen mu­kaan la­vas­tuk­sen uh­ri on Aar­nion ri­kos­kump­pa­nik­si epäil­lyn ri­kol­lis­po­mon tut­ta­va.

Yk­si Aar­nion alai­sis­ta, vi­ras­ta pi­dä­tet­ty ri­kos­ko­mi­sa­rio, ha­ki al­ku­vuo­des­ta 2012 en­sim­mäi­sen lu­van epäil­lyn uh­rin te­le­kuun­te­luun ja -val­von­taan. Ha­ke­muk­sen pe­rus­te­lut mah­tu­vat seit­se­mään ri­viin.

Pe­rus­te­lu­jen mu­kaan po­lii­sin tut­kit­ta­va­na on laa­ja am­fe­ta­mii­nin ja ha­sik­sen maa­han­tuon­ti- ja le­vi­tys­ta­paus, jo­hon mie­hen epäil­lään kes­kei­ses­ti liit­ty­vän.

”Po­lii­sin saa­mien luo­tet­ta­vi­na pi­det­tä­vien vih­jei­den mu­kaan [mie­hen] epäil­lään le­vit­tä­vän huu­mau­sai­nei­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Po­lii­sin ri­kos­tie­dus­te­lu­tie­to­jen mu­kaan [mies] on jat­ku­vas­ti yh­tey­des­sä mui­hin tör­keis­tä huu­mau­sai­ne­ri­kok­sis­ta epäil­tyi­hin hen­ki­löi­hin olo­suh­teis­sa, jot­ka vah­vis­ta­vat hä­neen koh­dis­tu­via ri­ko­se­päi­ly­jä. [Mie­hen] epäil­lään ole­van vaa­ti­muk­ses­sa mai­ni­tul­la te­le­liit­ty­mäl­lä yh­tey­des­sä ri­kos­kump­pa­nei­hin­sa”, ri­kos­ko­mi­sa­rio kir­joit­taa ha­ke­muk­ses­sa.

Kä­rä­jäoi­keus myön­si lu­van. Kuu­kau­den ku­lut­tua kä­rä­jäoi­keus myön­si jat­ko­lu­van täs­mäl­leen sa­moil­la tie­doil­la.

Kuu­kau­den ku­lut­tua täs­tä myön­net­tiin uu­si jat­ko­lu­pa. Ha­ke­muk­seen oli li­sät­ty mai­nin­ta aiem­mis­ta lu­vis­ta ja to­det­tiin, et­tä te­le­tie­to­jen kaut­ta on saa­tu vah­vis­tus­ta mie­heen koh­dis­tu­vil­le ri­ko­se­päi­lyil­le.

Sa­maan mie­heen koh­dis­tet­tiin li­säk­si kak­si muu­ta te­le­pak­ko­kei­no­ha­ke­mus­ta. Ne oli­vat lä­hes sa­nas­ta sa­naan sa­mo­ja kuin en­sim­mäi­nen lu­pa­ha­ke­mus.

Mies ei kos­kaan jou­tu­nut syyt­tee­seen huu­me­ri­kok­sis­ta.

 

 

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Korkein+oikeus+moittii+Helsingin+poliisia+laittomista+kotietsinn%C3%B6ist%C3%A4/a1409105372625

Poliisi otti lehtikuvaajan kiinni – EIT käsittelee tapauksen uudelleen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Smash Asem -ratkaisu otetaan uuteen käsittelyyn.

Tuomioistuimen paneeli on päättänyt hyväksyä tuomiosta jätetyn valituksen.

EIT päätti alkuvuodesta, että Suomi ei loukannut Suomen Kuvalehden kuvaajan sananvapautta, kun poliisi otti tämän kiinni Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2006.

Valituksen käsittelee tuomioistuimen suuri jaosto.

Aarnio pysyy vangittuna – syyteharkinnalle lisäaikaa heinäkuun loppuun

Päivitetty 24.5.2014 23:50

Huumepoliisin päällikköä epäillään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä huumausainerikoksesta.

Helsingin käräjäoikeus on myöntänyt lisäaikaa syytteiden nostamiselle Helsingin huumepoliisin hyllytettyä päällikköä Jari Aarniota vastaan. Uuden aikarajan mukaan mahdolliset syytteet pitää nostaa 31.7. mennessä.

Aikaisempi takaraja syytteiden nostamiselle oli toukokuun lopussa.

Myös Aarnion vangitsemista on jatkettu. Hän on ollut vangittuna noin puoli vuotta. Häntä epäillään huumerikosten lisäksi lahjus- ja virkarikoksista. Aarnio on kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

Laaja ja pitkään kestänyt tutkinta on tutkinnanjohtaja Jukka Haaviston mukaan valmistumassa pian.

– Tässä on useita kokonaisuuksia, ja niitä on tutkittu voimallisesti eteenpäin. Kyllä me hyvin loppuvaiheessa ollaan, Haavisto arvioi.

Aarnion ja hänen asianajajansa mukaan tutkinta olisi voinut sujua ripeämminkin.

– Tässä on varsin laajoja kuulemisia, varsin laajoja kotietsintöjä tehty ja ehkä poikkeuksellisella tavalla käyty läpi asioita kovinkin pitkältä ajalta, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi sanoo.

Viime viikolla Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto tiedotti, että Aarnion tapauksen tutkinnassa on löydetty huomattava summa käteistä rahaa. Iltalehden mukaan Aarnion rakennustyömaalta Porvoosta olisi löydetty kymmenien tuhansien eurojen rahakätkö.

Jari Aarnion omaisuutta on määrätty takavarikkoon ainakin 1,9 miljoonan euron edestä.

http://yle.fi/uutiset/aarnio_pysyy_vangittuna__syyteharkinnalle_lisaaikaa_heinakuun_loppuun/7258927

Käräjäoikeus myönsi Aarnio-tutkinnalle lisää aikaa*HS

Helsingin käräjäoikeus on myöntänyt lisää aikaa huumepoliisin päällikön Jari Aarnion jutun tutkinnalle. Uusi määräaika syytteen nostamiselle on 31. heinäkuuta.

Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoi perjantaina, että tutkinta on loppusuoralla. Jos aikataulu pitää, mahdollinen oikeudenkäynti alkaa elokuussa.

Aarniota epäillään muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkarikoksista. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Aarnio on lisäksi kiistänyt, että hänelle olisi ollut laitonta rahaa.

Aarnio on ollut vangittuna marraskuusta lähtien. Hän vaati perjantaina vapauttamistaan, mutta oikeus ei suostunut pyyntöön.

Uusin käänne tutkinnassa on Aarnion talotyömaalta löytynyt rahakätkö. HS:n tietojen mukaan käteistä löytyi yli 50000 euroa. Seteleistä etsitään sormenjälkiä ja dna:ta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1400821551009?jako=d8326957150c5d2d3a853b5c000217fc

Helvetin enkelit -ratsioissa lainvastaisuuksia

Poliisin ratsiat moottoripyöräjengi Helvetin enkeleiden rikosjutussa eivät menneet kaikilta osin sääntöjen mukaan.

 

Helsingin hovioikeuden mukaan poliisi toimi osin pakkokeinolain vastaisesti kotietsinnöissä, jotka tehtiin kerhotiloille Espooseen sekä erään jengiläisen naisystävän asuntoon.

Poliisin virhe kerhotiloilla liittyi siihen, ettei kiinteistössä asunut mies saanut olla läsnä etsinnässä. Paikalla oli ryhmän väitetty johtaja.

Asunnolla taas osa poliiseista oli jäänyt huoneistoon, kun epäillyn naisystävä meni avaamaan kellarivarastoa. Naisella ei ollut mahdollisuutta seurata, mitä asunnossa tällä välillä tapahtui.

Ratsiat tehtiin helmikuussa 2013. Isossa operaatiossa otettiin kiinni Helvetin enkeleiden ja sen kannattajakerhon edustajia. Käräjillä jengisyytteet menivät nurin mutta tuomioita tuli väkivalta- ja muista rikoksista.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014052218331068_uu.shtml

Aarnioon kohdistuu jo 15 rikosepäilyä

Helsingin huumepoliisin hyllytetyn päällikön Jari Aarnion rikosepäilyjen lista vain pitenee.

Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vangittu kaikkiaan viidestätoista eri rikoksesta. Tutkinta alkoi alunperin Trevoc-lahjusepäilyistä, laajeni huumausainerikosepäilyihin ja nyt viimeksi siihen, että Aarnio on hakenut telepakkokeinolupia väärin perustein ja vuotanut salassapidettäviä tietoja.

Jari Aarnio on koko ajan kiistänyt kaikki rikokset.

Marraskuu

Jari Aarnio pidätettiin 12.11. 2013. Tuolloin häntä epäiltiin törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Aarnio vangittiin 15.11.2013.

1) Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen 24.5.2008-12.11.2013, Helsinki

2) Avunanto törkeään petokseen 1.7.2009-12.11.2013, Helsinki

3) Törkeä lahjuksen ottaminen 17.1.2012-12.11.2013, Helsinki

Tuolloin tutkinnanjohtajat kertoivat, että epäilyt liittyvät poliisin seurantalaitehankintoihin ja näitä valmistavaan yritykseen Trevociin.

Joulukuu

Joulukuussa listaan tuli lisää epäilyjä. Aarnio vangittiin 13. joulukuuta myös näistä rikoksista:

4) Törkeä huumausainerikos 14.4.2011-20.4.2011, Tuusula, Helsinki

5) Törkeä huumausainerikos 18.5.2011-23.5.2011, Loviisa, Helsinki

6) Törkeä huumausainerikos 26.10.2011-1.11.2011, Helsinki

7) Törkeä huumausainerikos 22.12.2011-10.2.2012, Loviisa Helsinki

Nämä rikosepäilyt nivoutuvat hasiksen salakuljettamiseen tynnyreissä. Tuota juttua tutkivat sekä krp että Helsingin huumepoliisi ja tutkinnasta syntyi erimielisyyksiä.

Aarnio vaati joulukuussa vapauttamistaan kahdesti turhaan.

Helmikuu

Torstaina Aarnio vaati pääsyä vapaalle ensi kertaa sitten joulukuun, mutta tutkinnanjohtajat lisäsivät vangitsemislistaan kahdeksan uutta rikosta (lista alla). Aarniota ei vapautettu, vaan Aarnio vangittiin myös näistä todennäköisin syin epäiltynä:

8) Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen 25.4.2012-10.5.2012, Helsinki

9) Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen 19.6.2012 – 18.7.2012, Helsinki

10) Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen 10.1.2013 – 9.2.2013, Helsinki

11) Yllytys virkavelvollisuuden rikkomiseen 31.5.2013 – 9.9.2013, Helsinki

12) Yllytys virkasalaisuuden rikkomiseen 31.5.2013 – 9.9.2013, Helsinki

13) Virkasalaisuuden rikkominen 31.5.2013 – 10.9.2013, Helsinki

14) Virka-aseman väärinkäyttäminen 2.9.2013 – , Helsinki

15) Virkasalaisuuden rikkominen 17.2.2009 – 3.4.2009, Helsinki

Tutkinnanjohtajien mukaan nämä uudet rikosepäilyt liittyvät perusteettomien pakkokeinojen hakemiseen ja käyttämiseen sekä tietovuotoihin, eivät kuitenkaan ns. Putin-vuotoon.

Tutkinta on siis laajentunut sitä mukaa, kun asioita on pöyhitty. Nyt jutun kimpussa on kymmeniä keskusrikospoliisin tutkijoita.

Syytteen nostaminen siirtyi

Viime vuoden marraskuussa oikeus määräsi, että syyte Aarniota vastaan on nostettava viimeistään tänään. Jutun syyttäjäksi määrätty Mikko Männikkö Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta haki määräaikaan pidennystä.

Käräjäoikeus määräsi uudeksi syytteennostamisen määräajaksi 27. toukokuuta.

Jos aikaraja pitää ja jutussa on edelleen vangittuja, niin jutun käsittely alkaisi Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuun puolivälissä.

Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi epäili, että tutkinta ja käsittely venyvät pidemmälle. Leppiniemi kritisoi tutkintaa torstaina oikeudessa voimakkain sanankääntein.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/naista-rikoksista-jari-aarniota-epaillaan—lista-ja-taustaa/2804040

Huumepoliisi tajuttomana sairaalaan 12 tunnin kuulusteluista

 

Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikostutkintaan liittyvät tapahtumat saivat alkunsa eilen, kun kolme huumetoimiston poliisia meni vapaaehtoisesti Aarnion tapaukseen liittyviin kuulusteluihin. Miehiä kuulusteltiin aamuyhdeksästä lähtien 12 tuntia. Tämän jälkeen heille ilmoitettiin, että heidät on pidätetty virkarikoksista epäiltyinä. Miehet toimitettiin Espoon poliisivankilaan.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan yksi miehistä oli sairauslomalla ja päässyt juuri sairaalasta. Hän oli kuitenkin halukas menemään kuulusteluihin asioiden selvittämiseksi.

Kuultuaan illalla pidätyksestä mies kertoi kuulustelijoille, ettei hän voi lähteä putkaan, koska hän on sairauslomalla ja hänelle on määrätty voimakas lääkitys. Miehellä oli mukanaan lääkärintodistus.

Tästä huolimatta poliisi sulki hänet Espoon poliisivankilaan. Viime yönä 40-vuotias mies vajosi tajuttomaksi, ja hänet toimitettiin ambulanssilla Jorvin sairaalaan. Alustava epäily on aivoverenvuoto.

Mies on osoittanut heräämisen merkkejä, mutta hänen todellisesta tilastaan ei pystytä sanomaan vielä mitään tarkkaa.

Helsingin poliisilaitos aikoo tehdä asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Pidätetyt miehet ovat olleet epäiltyinä jo aikaisemmin Aarniota koskevassa tutkinnassa.

Jutun tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kieltäytyy kommentoimasta asiaa Suomen Kuvalehdelle. Jutun toista tutkinnanjohtajaa Krista Soukolaa ei tavoitettu.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/aarnio-jutun-raju-kaanne-pidatetty-huumepoliisi-tajuttomana-sairaalaan/?shared=30089-48222a1c-1