Archive

Archive for the ‘POLIISIN PAKKOKEINOT’ Category

Valvontakamera tallensi Aarnion pahoinpitelyn

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

valvontakamera
Tapauksen tutkinnasta vastaava rikosylikomisario ei ole vielä nähnyt nauhaa.

Tutkintavankeudessa istuva rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin tiistaina Vantaan vankilassa. Poliisin mukaan valvontakamera tallensi pahoinpitelyn.

Rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, etteivät tutkijat ole vielä saaneet valvontakameratallennetta haltuunsa. Hänen mukaansa tapahtumissa ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä.

– Molemmat ovat kertoneet tapahtuman samalla tavallaan.

Poliisi aikoo katsoa nauhan ensi viikolla, vaikka tapahtumien kulku onkin tiedossa. Hyvärisen mukaan tallenteen katsominen ei ole kiireellisyyslistan kärjessä.

Rikoskomisario ei tiedä vielä tarkalleen, millaisia vammoja Aarnio pahoinpitelyn yhteydessä sai.

– Lääkäri osaa sanoa sen. Emme ole vielä saaneet lääkärin todistusta.

 

Uutisoimme keskiviikkona välikohtauksesta, jossa Aarnion kanssa samalla osastolla ollut vanki potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen. Vammat eivät kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaanhoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla. Välikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Aarnio joutui fyysisen väkivallan kohteeksi vankilassa.

Valvontakameratallenteesta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnion_pahoinpitely_tallentui_valvontakameralle/7507257

Poliisi voi pian nähdä lento- ja laivamatkustajien tiedot

10.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

finnair

Poliisi voi tulevaisuudessa päästä tarkastamaan esimerkiksi lentojen ja laivayhteyksien matkustajatiedot. Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan asia tuodaan eduskuntaan lähiaikoina.

Uudistuksen tavoitteena on suitsia terrorismia ja kansainvälistä rikollisuutta. Tullilla ja rajavartiolaitoksella on jo oikeus tarkastaa matkustajatiedot rikosten ehkäisyä varten, poliisilla tällä haavaa vain rajatuissa yksittäistapauksissa.

Räsäsen mukaan kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, että poliisi alkaisi kytätä tavallisten ihmisten matkustelua. Poliisi ei esimerkiksi saisi tallentaa matkustajatietoja mihinkään.

”Poliisi vain seuloisi epäiltyjä tai seurattuja henkilöitä, joilla esimerkiksi epäillään olevan yhteyksiä terroristijärjestöihin”, Räsänen sanoo.

Työn alla on muitakin keinoja, joilla yritetään puuttua terrorismiin tehokkaammin. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys terrorismiin kouluttautumisen kriminalisoimisesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1410842285462?jako=3b7650b6c72bb8e9eaccb8823df37171

Poliisi pidätti alaikäisen syyttä – putkassa kaksi yötä suotta

6.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi RINTAMERKKI

Poliisi otti kiinni alaikäisen pojan ja pidätti tämän epäiltynä puukotuksesta, vaikka hän ei liittynyt mitenkään tapaukseen.

Poliisi piti 16-vuotiasta poikaa putkassa lähes kaksi täyttä vuorokautta kolmen eri päivän aikana, koska paikallisen päihdeporukan aikuinen mies antoi poikaan sopivia tuntomerkkejä kuvaillessaan puukottajaansa. 32-vuotiasta miestä oli puukotettu jalkaan.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan poika kertoi pelänneensä ainutlaatuista tilannetta todella paljon.

Lisäksi poliisi teki kotietsinnän pojan huoneeseen kouluasuntolassa ja takavarikoi kännykän.

Kotietsinnän huomasivat heti myös pojan koulukaverit niin, että häntä kiusattiin kuukausia. Yksikin tuttu tervehti häntä huutamalla ”mitä puukottaja”.

Tapaus sattui joulukuussa 2012. Se tuli julki vasta nyt, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus käsitteli asiaa ja antoi perjantaina tuomion väärän ilmiannon tehneelle miehelle.

Uhri ja nainen pelkäsivät puukottajaa

Tapaus sai alkunsa, kun väkivaltarikoksista useasti tuomittu 37-vuotias mies ja 28-vuotias eläkeläisnainen kutsuivat tuttunsa kerrostaloasuntoon Suonenjoella. Kutsuttu päihdeongelmainen 32-vuotias mies luuli menevänsä tapaamaan vain naista.

Asunnossa 37-vuotias mies löi kylään tullutta miestä keittiöveitsellä reiteen ja vannotti, ettei tämä kerro hänestä poliisille, vaan nimeää tekijöiksi paikalliset ”juniorit”.

Uhri ajoi taksilla tekijän kanssa terveyskeskukseen ja molemmat saivat hoitoa vammoihinsa.

Kun puukotusvamma ilmoitettiin poliisille, uhri kertoi nuorten huudelleen ravintolaillan jälkeen hänelle, pummanneen tupakkaa ja hyökänneen päälle. Mies kertoi puukottajan tuntomerkeiksi löysät housut, hupparin ja skeittikengät.

37-vuotias mies eli oikea puukottaja kertoi poliisikuulusteluissa, että hän oli osunut sattumalta Suonenjoen keskustaan ja hätistänyt nuorisojengin pois tuttunsa kimpusta. Miehet kertoivat ajaneensa taksilla naisen luo ja vielä terveyskeskukseen.

Nainen vahvisti kuulleensa, että puukottaja oli paikallista nuorisoa.

Poliisi otti tuntomerkkeihin täsmäävän pojan kiinni seuraavalla viikolla.

Poliisit käyttivät puukotuksen uhria katsomassa sellissä ollutta poikaa. Uhri vastasi poliisille, että koko, ikä ja hiustenväri sopivat tekijään.

Alaikäisen pidättäminen edellyttäisi kovia perusteita

Poika vapautettiin odottamaan esitutkinnan päättymistä. Rikostutkinta oli vielä kesken, kun oikea puukottaja joutuikin muista rikoksista Pelson vankilaan.

Elokuussa 2013 nainen ja uhri menivätkin kertomaan poliisille, että olivat valehdelleet aiemmin. Vasta silloin rikosepäilyt hälvenivät kokonaan pojan yltä.

Uhri kertoi, että hän oli keksinyt nuorisojengin omasta päästään ja osin puukottajan kuvailun perusteella. Pidätettyä poikaa kukaan päihdeporukasta ei varsinaisesti tuntenut, mutta oli saattanut nähdä kaupungilla.

Myös nainen kertoi, että hän oli puhunut puukottajan haluamalla tavalla. Molempia oli pelottanut puukottajan väkivaltaisuus.

Savon Sanomat ei tavoittanut jutun tutkinnanjohtajaa kertomaan alaikäisen pojan pidättämispäätöksestä.

Itä-Suomen poliisin mukaan yleensä alaikäinen epäilty vain kutsutaan kuulusteluun. Alaikäisen kiinniottamiseen saati pidättämiseen pitää saada tutkinnassa jotain lisäperusteita.

Poliisin mukaan on entistä yleisempää, ettei uhri uskalla nimetä tekijää, vaikka tietäisi hänet. On kuitenkin harvinaista, että tekijäksi kuvaillaan jotain sivullista.

Oikeus antoi tuomiot

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi puukottajan eli 37-vuotiaan miehen oikeuden käytössä kuultavan uhkaamisesta, koska tämä oli uhkaillut puukotuksen uhria väkivallalla, jos uhri kertoo poliisille oikean tekijän.

Oikeus tuomitsi puukotuksen uhrin, 32-vuotiaan miehen väärästä ilmiannosta. Hänen on maksettava syyttä pidätetylle pojalle 2 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Lisäksi 28-vuotias nainen sai tuomion avunannosta törkeään pahoinpitelyyn ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä eli kuulustelussa valehtelemisesta. Porukka sai samalla kertaa tuomioita muista rikoksista.

http://www.savonsanomat.fi/savo/alaikainen-putkassa-kaksi-yota-suotta/1890555

Luvan puhelinkuunteluun voi saada kevyin perustein Helsingin huumepoliisin ja krp:n telepakkokeinohakemuksissa on selvä laatuero

31.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Huumeliigan käytössä oli lukuisia puhelinliittymiä.

Po­lii­si pää­see kä­sik­si huu­me­ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen pu­he­lin­kes­kus­te­lui­hin ja te­le­tie­toi­hin hy­vin yli­mal­kai­sil­la ha­ke­muk­sil­la. Hel­sin­gin Sa­no­mien sel­vi­tyk­sen mu­kaan myös Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­set ovat usein niin huo­nos­ti pe­rus­tel­tu­ja, et­tä sa­lais­ten pak­ko­kei­no­jen käyt­töä on jäl­ki­kä­teen mah­do­ton­ta val­voa.

 

Sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin ja kes­kus­ri­kos­po­lii­sin (krp) ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on sel­vä laa­tue­ro.

Hel­sin­gin po­lii­si pe­rus­te­lee ha­ke­muk­siaan yleen­sä erit­täin niu­kas­ti. Sen si­jaan krp:n ha­ke­muk­set si­säl­tä­vät pal­jon yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa tut­kit­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Li­säk­si niis­sä se­los­te­taan, mil­lä pe­rus­teil­la juu­ri tiet­ty pu­he­lin­liit­ty­mä ha­lu­taan po­lii­sin seu­ran­taan.

Myös tul­lin ha­ke­muk­set oli­vat yleen­sä yk­si­tyis­koh­tai­sia, mut­ta jou­kos­sa on myös yli­mal­kai­sia ha­ke­muk­sia.

HS al­koi teh­dä sel­vi­tys­tä ke­vät­tal­vel­la sen jäl­keen, kun kä­vi il­mi, et­tä muu­ta­maa Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sia epäil­lään pe­rus­teet­to­mien te­le­pak­ko­kei­no­jen ha­ke­mi­ses­ta ja käyt­tä­mi­ses­tä. Hei­dän epäil­lään esit­tä­neen tuo­miois­tui­mel­le vää­riä tie­to­ja.

 

Po­lii­si pää­see kä­sik­si huu­me­ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen pu­he­lin­kes­kus­te­lui­hin ja te­le­tie­toi­hin hy­vin yli­mal­kai­sil­la ha­ke­muk­sil­la. Hel­sin­gin Sa­no­mien sel­vi­tyk­sen mu­kaan myös Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­set ovat usein niin huo­nos­ti pe­rus­tel­tu­ja, et­tä sa­lais­ten pak­ko­kei­no­jen käyt­töä on jäl­ki­kä­teen mah­do­ton­ta val­voa.

Sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin ja kes­kus­ri­kos­po­lii­sin (krp) ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on sel­vä laa­tue­ro.

Hel­sin­gin po­lii­si pe­rus­te­lee ha­ke­muk­siaan yleen­sä erit­täin niu­kas­ti. Sen si­jaan krp:n ha­ke­muk­set si­säl­tä­vät pal­jon yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa tut­kit­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Li­säk­si niis­sä se­los­te­taan, mil­lä pe­rus­teil­la juu­ri tiet­ty pu­he­lin­liit­ty­mä ha­lu­taan po­lii­sin seu­ran­taan.

Myös tul­lin ha­ke­muk­set oli­vat yleen­sä yk­si­tyis­koh­tai­sia, mut­ta jou­kos­sa on myös yli­mal­kai­sia ha­ke­muk­sia.

HS al­koi teh­dä sel­vi­tys­tä ke­vät­tal­vel­la sen jäl­keen, kun kä­vi il­mi, et­tä muu­ta­maa Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sia epäil­lään pe­rus­teet­to­mien te­le­pak­ko­kei­no­jen ha­ke­mi­ses­ta ja käyt­tä­mi­ses­tä. Hei­dän epäil­lään esit­tä­neen tuo­miois­tui­mel­le vää­riä tie­to­ja.

Sel­vi­tys kos­ki Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­sa jul­ki­sik­si tul­lei­ta te­le­pak­ko­kei­no­pää­tök­siä vuo­sil­ta 2010–2013. Tar­kas­te­luun va­lit­tiin huu­me­ri­kok­sia kos­ke­vat pää­tök­set, jois­sa pak­ko­kei­non koh­de oli tun­te­ma­ton eli po­lii­si ei tien­nyt, ku­ka pu­he­lin­liit­ty­mää käyt­tää. Pää­tök­siä oli yh­teen­sä yli 300.

Sa­lai­sis­sa pak­ko­kei­nois­sa se­kä ha­ke­muk­sen et­tä pää­tök­sen pe­rus­te­lu­jen mer­ki­tys ko­ros­tuu, sil­lä is­tun­nos­sa ovat läs­nä vain lu­van ha­ki­ja ja tuo­ma­ri.

Koh­de saa tie­don hä­neen koh­dis­tu­nees­ta pak­ko­kei­nos­ta vas­ta myö­hem­min. Tun­te­ma­ton koh­de ei vält­tä­mät­tä saa tie­toa lain­kaan, jos hä­nen hen­ki­löy­ten­sä ei sel­viä.

HS:n sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la kym­me­nis­sä ha­ke­muk­sis­sa ja pää­tök­sis­sä jää täy­sin epä­sel­väk­si, mik­si po­lii­si epäi­lee jon­kin tie­tyn te­le­liit­ty­män käyt­tä­jää huu­me­ri­kok­sis­ta.

Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sil­la on ta­pa­na vii­ta­ta esi­mer­kik­si ”ri­kos­tie­dus­te­lul­la saa­tui­hin tie­toi­hin” tai ”luo­tet­ta­vi­na pi­det­tä­viin vih­je­tie­toi­hin” il­man tar­kem­paa erit­te­lyä, mi­tä nä­mä tie­dot ovat.

Kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­siin ei yleen­sä kir­ja­ta, mil­lais­ta tar­ken­ta­vaa kes­kus­te­lua tuo­ma­ri oli käy­nyt po­lii­sin kans­sa en­nen lu­van myön­tä­mis­tä. Kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa lu­pa myön­net­tiin po­lii­sin ha­ke­muk­sen mu­kai­ses­ti.

Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­sa ta­soe­ro krp:n ja Hel­sin­gin po­lii­sin ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on huo­mat­tu, ker­too pak­ko­kei­noa­sioi­den vas­tuu­tuo­ma­ri Jukka Jaakkola Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­ta.

”Kyl­lä sii­nä on ero. Voi sa­noa jo­pa, et­tä ky­sees­sä on kult­tuu­rie­ro”, Jaak­ko­la sa­noo.

Jos ha­ke­mus on yleis­luon­toi­nen, tuo­ma­rit ker­to­vat ky­se­le­vän­sä li­sä­tie­to­ja is­tun­nos­sa. Esi­mer­kik­si kä­rä­jä­tuo­ma­ri Eero Nikkarinen ker­too var­mis­ta­van­sa ai­na, kuin­ka suu­res­ta huu­me­ju­tus­ta on ky­se. Li­säk­si hän tar­kas­taa, mi­kä yh­teys te­le­liit­ty­män käyt­tä­jäl­lä on asiaan.

 

 

Se­kä Nik­ka­ri­nen et­tä Jaak­ko­la myön­tä­vät, et­tä kes­kus­te­lu­jen kir­jaa­mi­ses­sa on pa­ho­ja puut­tei­ta. Jaak­ko­la huo­maut­taa, et­tä Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keus kä­sit­te­lee vuo­sit­tain noin 5 000 pak­ko­kei­noa­siaa. Jos jo­kai­seen pää­tök­seen käy­tet­täi­siin kym­me­nen mi­nuut­tia enem­män, sii­tä ker­tyi­si yli sa­ta työ­päi­vää.

Jaak­ko­lan mu­kaan oi­keus ei ole ol­lut yh­tey­des­sä Hel­sin­gin po­lii­siin ha­ke­mus­ten puut­tei­den ta­kia, mut­ta niis­tä saa­te­taan huo­maut­taa is­tun­nos­sa.

”Jo­ka ker­ta oi­keas­taan käy­dään täs­tä kes­kus­te­lua, kun ha­ke­mus on niin vail­li­nai­nen, et­tä sii­hen pi­tää saa­da tar­ken­nuk­sia. Tä­mä on to­del­la pit­käai­kais­ta kes­kus­te­lua ol­lut, ei­kä se ole mi­hin­kään joh­ta­nut”, Jaak­ko­la myön­tää.

Uut­ta poh­dit­ta­vaa an­taa me­neil­lään ole­va tut­kin­ta, jos­sa muu­ta­man hel­sin­ki­läis­po­lii­sin epäil­lään ha­ke­neen lu­pia vää­ril­lä tie­doil­la.

”Tuo­ma­ril­la ei ole mi­tään mah­dol­li­suut­ta tie­tää, mil­loin ih­mi­set va­leh­te­le­vat. Läh­tö­koh­ta on, et­tä kun po­lii­si jo­tain vir­ka­vas­tuul­la esit­tää, se pi­tää paik­kan­sa”, Jaak­ko­la sa­noo.

Hel­sin­gin apu­lais­po­lii­si­pääl­lik­kö Ilkka Koskimäki oli­si toi­vo­nut oi­keu­den vies­tit­tä­vän ha­ke­mus­ten puut­teis­ta.

”Har­mi, et­tä vuo­si­kau­det sa­to­ja [lu­pia] myön­ne­tään, ei­kä kos­kaan ole tul­lut pa­lau­tet­ta meil­le po­lii­si­lai­tok­sel­le sii­tä, et­tä ha­ke­muk­set ovat puut­teel­li­sia. Tä­mä on tie­tys­ti eri­koi­nen ti­lan­ne.”

Kos­ki­mä­ki huo­maut­taa, et­tä po­lii­si­lai­tok­sen kan­nal­ta olen­nai­nen laa­dun kri­tee­ri on se, et­tä kaik­ki ta­pah­tuu lail­li­ses­ti. Ha­ke­muk­sen puut­teet kor­ja­taan käy­mäl­lä tar­ken­ta­vaa kes­kus­te­lua is­tun­nos­sa. Oi­keu­den pi­täi­si hä­nen mie­les­tään myös kir­ja­ta pää­tök­sen pe­rus­te­lut.

”Kyl­lä­hän vas­tuu asian lail­li­suu­des­ta on kä­rä­jäoi­keu­del­la. Jos edel­ly­tyk­siä [lu­van myön­tä­mi­sel­le] ei ole, ha­ke­mus täy­tyy hy­lä­tä. Mi­nun tie­dos­sa­ni ei ole yh­tään hyl­ky­ta­paus­ta. Kyl­lä täs­sä var­mas­ti on tar­kas­te­lun paik­ka, se on ihan sel­vä”, Kos­ki­mä­ki poh­tii.

 

Helsingin Sanomat 31.8.2014

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

27.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

korkein oikeus

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Korkein+oikeus+moittii+Helsingin+poliisia+laittomista+kotietsinn%C3%B6ist%C3%A4/a1409105372625

Poliisi otti lehtikuvaajan kiinni – EIT käsittelee tapauksen uudelleen

3.6.2014 Kommentointi poissa käytöstä

cedh_42199_26_1011_2012-09-21

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Smash Asem -ratkaisu otetaan uuteen käsittelyyn.

Tuomioistuimen paneeli on päättänyt hyväksyä tuomiosta jätetyn valituksen.

EIT päätti alkuvuodesta, että Suomi ei loukannut Suomen Kuvalehden kuvaajan sananvapautta, kun poliisi otti tämän kiinni Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä vuonna 2006.

Valituksen käsittelee tuomioistuimen suuri jaosto.

Aarnio pysyy vangittuna – syyteharkinnalle lisäaikaa heinäkuun loppuun

23.5.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Päivitetty 24.5.2014 23:50

aarnio jari

Huumepoliisin päällikköä epäillään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä huumausainerikoksesta.

Helsingin käräjäoikeus on myöntänyt lisäaikaa syytteiden nostamiselle Helsingin huumepoliisin hyllytettyä päällikköä Jari Aarniota vastaan. Uuden aikarajan mukaan mahdolliset syytteet pitää nostaa 31.7. mennessä.

Aikaisempi takaraja syytteiden nostamiselle oli toukokuun lopussa.

Myös Aarnion vangitsemista on jatkettu. Hän on ollut vangittuna noin puoli vuotta. Häntä epäillään huumerikosten lisäksi lahjus- ja virkarikoksista. Aarnio on kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

Laaja ja pitkään kestänyt tutkinta on tutkinnanjohtaja Jukka Haaviston mukaan valmistumassa pian.

– Tässä on useita kokonaisuuksia, ja niitä on tutkittu voimallisesti eteenpäin. Kyllä me hyvin loppuvaiheessa ollaan, Haavisto arvioi.

Aarnion ja hänen asianajajansa mukaan tutkinta olisi voinut sujua ripeämminkin.

– Tässä on varsin laajoja kuulemisia, varsin laajoja kotietsintöjä tehty ja ehkä poikkeuksellisella tavalla käyty läpi asioita kovinkin pitkältä ajalta, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi sanoo.

Viime viikolla Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto tiedotti, että Aarnion tapauksen tutkinnassa on löydetty huomattava summa käteistä rahaa. Iltalehden mukaan Aarnion rakennustyömaalta Porvoosta olisi löydetty kymmenien tuhansien eurojen rahakätkö.

Jari Aarnion omaisuutta on määrätty takavarikkoon ainakin 1,9 miljoonan euron edestä.

http://yle.fi/uutiset/aarnio_pysyy_vangittuna__syyteharkinnalle_lisaaikaa_heinakuun_loppuun/7258927

Käräjäoikeus myönsi Aarnio-tutkinnalle lisää aikaa*HS

Helsingin käräjäoikeus on myöntänyt lisää aikaa huumepoliisin päällikön Jari Aarnion jutun tutkinnalle. Uusi määräaika syytteen nostamiselle on 31. heinäkuuta.

Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoi perjantaina, että tutkinta on loppusuoralla. Jos aikataulu pitää, mahdollinen oikeudenkäynti alkaa elokuussa.

Aarniota epäillään muun muassa useista törkeistä huumausainerikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkarikoksista. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Aarnio on lisäksi kiistänyt, että hänelle olisi ollut laitonta rahaa.

Aarnio on ollut vangittuna marraskuusta lähtien. Hän vaati perjantaina vapauttamistaan, mutta oikeus ei suostunut pyyntöön.

Uusin käänne tutkinnassa on Aarnion talotyömaalta löytynyt rahakätkö. HS:n tietojen mukaan käteistä löytyi yli 50000 euroa. Seteleistä etsitään sormenjälkiä ja dna:ta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1400821551009?jako=d8326957150c5d2d3a853b5c000217fc