Arkisto

Posts Tagged ‘tietovuoto’

Jari Aarniolla oli puoli miljoonaa euroa käteistä

8.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0408-1.JPG

Poliisipomo Jari Aarniolla epäillään olleen käytössään yli 500 000 euron käteisvarat kymmenen vuoden aikana.

Aarnion epäillään käyttäneen rikoksilla saatua rahaa muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeisiin sekä lainaamalla isoja summia eri henkilöille.

Iltalehden tietojen mukaan Aarnio-vyyhdin tutkijat ovat päätyneet siihen, että Helsingin huumepoliisin ex-päälliköllä Jari Aarniolla oli käytössään kymmenen vuoden aikana (2004-2013) jopa yli 500 000 euron käteisvarat.

Laskelmat perustuvat tiliotteisiin sekä takavarikoissa löytyneisiin rahoihin. Tiliotteista löytyi huomattavia käteistalletuksia.

Kaksi kätköä

Tutkijoiden näkemyksen mukaan noin suuri käteisvaranto ei voinut selittyä millään perinnöllä tai muulla laillisella tavalla. He epäilevät, että rahat ovat peräisin huumerikoksista.

Viime toukokuussa Aarnion pihalta löytyi ”huomattavan suureksi” luonnehdittu rahakätkö. Summa oli IL:n tietojen mukaan noin 65 000 euroa. Setelit oli kätketty salaojaputken pätkän sisään laitettuun muovikoteloon. Kätkö sijaitsi pihapenkereen istutusten seassa kuorikkeen alla.

Tontilta löytyneen rahakätkön lisäksi Aarniolta paljastui myös toinen, pienempi rahakätkö. Se tehtiin tiettävästi jo tutkinnan alkuvaiheessa Aarnion autotallista. Tallista löytyi videokasetin kotelo, jonka sisällä oli tuhat euroa kahtena viidensadan euron seteleinä.

Rankat epäilyt

Rikosylikomisario Jari Aarniota epäillään noin 30 eri rikoksesta. Hänet on vangittu 17 rikoksesta törkeistä huumerikoksista virkasalaisuuden rikkomisiin.

Lahjusepäilyt liittyvät seurantalaitteita valmistavaan Trevociin. Epäilyjen mukaan yhtiö olisi lahjonut Aarniota, joka järjesteli yhtiön laitteita Helsingin poliisilaitokselle.

Vakavimmat rikosepäilyt liittyvät ns. tynnyrihuumejuttuun, jossa Aarnion epäillään olleen ”pääarkkitehtina”. Vyyhdissä tuotiin useita satoja kiloja hasista Hollannista Suomeen.

Aarnio on johdonmukaisesti kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090818640053_uu.shtml

Aarnio-jutun tutkinta viittä vaille valmis: maanantaina osin syyteharkintaan

5.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Raskaista rikoksista epäillyn, huumepoliisin päällikön virasta hyllytetyn Jari Aarnion rikosvyyhti on osin valmis syyteharkintaan. Raskaimpia rikosvyyhtejä, kuten petoksia ja huumausainerikoksia koskeva esitutkinta jatkuu kuitenkin yhä.

 

Aarnio-tutkinta siirtyy osin valtakunnansyyttäjän syyteharkintaan ensi viikon alussa. Esitutkintaa tekevien syyttäjien poikkeuksellisesta ratkaisusta kertova tutkinnanjohtaja Krista Soukola sanoo myös, että nyt Aarnio-tutkinnassa on saatu valmiiksi juttukokonaisuuden kannalta kaikkein pienimmät osat.

– Törkeisiin petoksiin ja huumausainerikoksiin eli isoimmissa juttukokonaisuuksissa esitutkinnan tekijät antavat vielä aikaa uusille loppulausunnoille aina syyskuun 15. päivään saakka. Tämän jälkeen on arvion aika. On pohdittava, antavatko uudet loppulausunnot aihetta lisätutkintaan, kertoo Soukola.

Syyskuun puolivälin jälkeen koko esitutkinnan on määrä olla valmis. Aarnio-kokonaisuus siirtyy näin valtakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen johtaman tutkintaryhmän syyteharkintaan.

Aarniota epäillään kaikkiaan liki 30 rikoksesta, mm. huume-, lahjus- ja virkarikoksista.

Yksi erikoinen yksityiskohta järeiden epäilyjen joukossa liittyy ns. Putin-vuotoon. Tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola sanoo, että Aarniota ei kuitenkaan epäillä Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimen merkitsemisestä poliisin epäiltyjen EPRI-rekisteriin.

– Sen sijaan olemme selvittäneet sitä, mistä Putinin nimen poliisirekisterimerkintä vuosi julkisuuteen. Soukola sanoo, että tämä vuoto medialle on ollut osanen Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston Aarnio-tutkintaa.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnio-jutun_tutkinta_viitta_vaille_valmis_maanantaina_osin_syyteharkintaan/7455708

Kolme Jari Aarnion alaista pidätetty virkarikoksista

5.2.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Kakola-25988

Poliisi on pidättänyt kolme Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion alaista epäiltynä virkarikoksista. Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto kertoo, että kyse on alaisista, jotka ovat olleet epäiltynä aiemminkin. Miehet pidätettiin, koska heidän kohdallaan on tullut esiin uusia asioita. Epäilyt eivät kuitenkaan liity Aarnion juttuun nyt liitettyyn tietovuotoepäilyyn.

Aiemmin päivällä paljastui, että Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään nyt myös tietovuodosta. Epäilyt liittyvät poliisin salaiseen tiedustelurekisteriin, jota kutsutaan epäiltyjen rekisteriksi (epri). Rekisteristä on kohuttu viime keväästä lähtien niin kutsutun Putin-vuodon jälkeen.

Vuotoepäilyjä on tutkittu tähän asti valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen johdolla. Nyt tutkinnanjohto siirtyy syyttäjille, jotka johtavat Aarnioon kohdistuvien rikosepäilyjen tutkintaa.

”Aarnion tutkinnassa ilmi tulleiden seikkojen takia on harkittu, että on parempi siirtää asia Aarnion jutun tutkinnan yhteyteen. On syytä epäillä, että jutuilla on yhteys keskenään”, kertoo valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Hämäläinen ei halua kertoa siirron syistä tarkemmin.

Myöskään vuotojutun uusi tutkinnanjohtaja, syyttäjä Jukka Haavisto ei halua avata asiaa tarkemmin.

”En voi tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, minkälaista selvitystä asiasta on. Jutun tutkijoina jatkaa rikostutkijoita Länsi-Uudenmaan poliisista”, Haavisto sanoo.

Haavisto ei myöskään paljasta, onko jutussa muita epäiltyjä.

Aarniota epäillään useista törkeistä rikoksista ja hän on ollut vangittuna marraskuusta lähtien. Hän on kiistänyt jyrkästi syyllistyneensä rikoksiin.

Putin-vuotokohu alkoi viime vuoden huhtikuussa, kun MTV:n 45 minuuttia -ohjelmassa kerrottiin, että keskusrikospoliisi oli kirjannut Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimen epäiltyjen rekisteriin.

Nimi oli kirjattu rekisteriin, koska Putin oli palkinnut venäläisen Night Wolves -moottoripyöjengin jäsenen mitalilla. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoi uutisen julkaisun jälkeen, että Putin-kirjaus oli selkeästi virheellinen.

Myöhemmin Suomen Kuvalehti kertoi, että myös entisen formulakuljettajan Mika Salon nimi oli kirjattu epäiltyjen rekisteriin.

Kohun seurauksena alkoi kaksi erillistä tutkintaa. Toisessa haarassa on tutkittu sitä, kuka tai ketkä mahdollisesti vuosivat salaisia tietoja rekisteristä MTV:lle ja Suomen Kuvalehdelle. Toisessa haarassa on tutkittu sitä, onko epäiltyjen rekisteriin päätynyt virheellisiä kirjauksia ja onko rekisteriä valvottu asianmukaisesti.

Rekisterin laillisuuteen liittyvä tutkinta on loppusuoralla. Hämäläinen kertoo, että tapausta tutkitaan tällä hetkellä virkavelvollisuuden rikkomisena.

”Esitutkinnan mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty henkilöitä sellaisilla perusteilla, jotka eivät täytä laissa säädettyjä edellytyksiä. Tutkinta keskittyy siihen, ovatko jotkut henkilöt laiminlyöneet tehtäviä, jotka liittyvät epäiltyjen rekisterin valvontaan, ohjeistukseen ja koulutukseen”, Hämäläinen kertoo.

Hämäläisen mukaan huono ohjeistus ja valvonta ovat johtaneet siihen, että kirjausten rima on laskenut vuosien mittaan.

”Ei ole näyttöä siitä, että tietoja olisi käytetty väärin tai että joku olisi yrittänyt hyötyä virheellisistä kirjauksista. Laista tulee kuitenkin aika tiukat rajat, minkälaisia tietoja saa rekisteröidä”, hän lisää.

Epäiltyjä oli alun perin kymmenkunta. Jos syyttäjä tekee esitetyt päätökset tutkinnan rajoittamisesta, jäljelle jää neljä epäiltyä, jotka työskentelevät esimiestehtävissä keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.

 

Jari Aarniota epäillään useista rikoksista

Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään törkeistä huumausainerikoksista, törkeästä lahjuksen ottamisesta, avunannosta törkeään petokseen, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Keskiviikkona kävi ilmi, että häntä epäillään myös salaisten tietojen vuotamisesta medialle.

Aarnio on ollut vangittuna marraskuusta lähtien ja hänet on pidätetty virasta.

Aarnio on kiistänyt jyrkästi syyllistyneensä rikoksiin.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Kolme+Jari+Aarnion+alaista+pid%C3%A4tetty+virkarikoksista/a1391569506688

MOT väittää poliisin Putin-merkintä oli harkittu ratkaisu – Vuotokin oli harkittu

27.5.2013 Kommentointi poissa käytöstä

keskusrikospoliisi krp

Ylen MOT-ohjelma esittää maanantai-iltana väitteitä, joiden mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi olisi laitettu Suomen poliisin rekisteriin tarkoituksella ja harkiten. Poliisijohto väitti Putin-merkintää virheelliseksi.

Salaisen rekisterin merkintä vuoti julkisuuteen huhtikuussa, kun MTV3:n 45-minuuttia paljasti asian. MOT:in mukaan myös vuoto oli harkittu teko.

Yle MOT:in kotisivuilla sanotaan, että jokin taho haluaa horjuttaa keskusrikospoliisin asemaa järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntijana.

MOT:in jakso Putingate esitetään maanantaina 27.5.2013 TV1:ssä kello 20.

 

Suomen poliisijohto astui miinaan keskiviikkona 10. huhtikuuta. MTV3 oli pyytänyt poliisiylijohtajalta rekistereitä koskevaa haastattelua. Tuleen päätettiin laittaa kakkosmies Robin Lardot, joka tuntee paremmin poliisin rekisterit.

Lardot joutui yllättäen vastaamaan hankalaan kysymykseen: miksi Putin? Lardot ei asiaa kommentoinut, mutta parin tunnin päästä poliisiylijohto vahvisti salaisen rekisterin tiedon: Putin löytyy tietokannasta.

Kohu Putin-merkinnästä levisi päivän aikana ulkomaiden tiedotusvälineisiin asti. Suomen poliisille ja poliitikoille naureskeltiin, ei ehkä merkinnän takia, vaan siksi, että anteeksipyytely toi mieleen vanhat suomettumisen ajat.

Kun moinen merkintä kerran leimataan Virheeksi, on tulkinnasta vaikea luopua, vaikka pöytään tuodaan minkälaisia järkeilyjä. Kaikissa maailman tiedusteluorganisaatioissa on todennäköisesti tehty sama havainto kuin keskusrikospoliisissa: Venäjän presidentti hengailee avoimesti moottoripyöräjengin johtajan kanssa.

Voiko tiedon perusteella rekisteröiminen olla moitittavaa tai peräti laitonta vain Suomessa? Asiaa tutkii nyt jopa valtionsyyttäjä. Jos rekisterin tietokannat käydään läpi tiheällä kammalla, sieltä voi löytyä monen mielestä virheellistä tietoa. Yhdelle virhe kun voi olla toiselle oleellinen havainto.

Putin-merkinnän vuotamisen jälkeen Poliisihallitus painoi paniikkinappulaa, vaikka olisi voinut ns. nukkua yönkin yli. Tai osoittaa myöhemmin uutta harkintaa kuten keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren. Ensin Elfgren tuomitsi merkinnän, mutta totesi muutaman yön nukuttuaan, että Suomen poliisilla ei saisi olla yhteiskuntaluokkia tai tehtäviä, jotka antavat immuniteetin rekisterimerkinnöille.

Putingate -ohjelmassa kerrotaan miksi ja miten merkintään päädyttiin. Kirjausta Venäjän presidentistä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne asian historiaa. Olennaisempaa koko sotkussa on kuitenkin vuoto. Se mollaa keskusrikospoliisin asemaa ja kiihdyttää poliisiyksiköiden välisiä vanhoja jännitteitä.

Minulla ei ole varmuutta siitä kuka salaisen rekisteritiedon teki ja kuka sen tiedotusvälineelle vuoti? Tutkijoilla on kuitenkin tiedossaan ne, jotka Putin-merkintää ehtivät käydä katsomassa.

Poliisit harrastavat tietourkintaa jatkuvasti! Nelosen uutisten koe paljasti.

30.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisissa 74 virkamiestä oli hakenut tietoja Anneli Auerin nimellä. Poliisihallitus arvelee, että 50-70 heistä on ollut asialla luvatta. Auer hämmästyi suurta lukua. ”Mutta sitähän minä arvelin, että poliisissa ehkä on eniten sitä kiinnostusta ja uteliaisuutta.”

Hiihtäjälegenda Mika Myllylään kohdistunut tietourkinta poliisissa ei ollut yksittäistapaus. Nelosen uutisten selvitys paljasti, että Anneli Auerin tiedot ovat kiinnostaneet kymmeniä poliiseja. Aueriin kohdistuvien tutkintojen salaamisen takia uteliaat eivät kuitenkaan ole päässeet katsomaan tietoja.Myös verottaja jäi Nelosen uutisten selvityksessä kiinni julkkisten tietojen urkinnasta. Sen sijaan Kela selvisi testistä puhtain paperein.

Selvityksen tarkoituksena oli testata, kuinka paljon viranomaisissa urkitaan tietoja. Lain mukaan virkamiehet saavat käsitellä ihmisten tietoja vain, jos siihen on virkaan liittyvä syy. Nelosen uutiset pyysi koehenkilöiksi kolme julkisuuden henkilöä. Mukaan lupautuivat kirjailija Jari Tervo, kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) ja Anneli Auer.

Ennen testiä koehenkilöt luottivat viranomaisiin.

Vaikka muun muassa Myllylän tapaus oli herättänyt epäluuloja.
– Vaikea tietysti uskoa, että kovin paljon näitä tietoja nyt oltaisiin siellä selailtu, mutta toisaalta tässä on eri harjoitusten kautta nähnyt elämää ja maailmaa sen verran, että hirveästi ei enää yllättyisi mistään, Kaikkonen arvioi ennen testiä.

Jari Tervon mukaan lainvastaiseen urkintaan pitää puuttua.
– Pitää ehdottomasti olla nollatoleranssi, koska kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että viranomaiset tekevät sitä, mitä heidät on palkattu tekemään. Se on demokratian kulmakivi, Tervo painotti.

Koehenkilöt allekirjoittivat tietopyynnön, jossa pyydettiin selvittämään, kuinka moni virkamies oli viime vuoden aikana käsitellyt koehenkilön tietoja ilman virkaan liittyvää syytä. Tietopyyntöjen kohteiksi valittiin kolme yhteiskunnan tukipilaria, Kela, verottaja ja poliisi.

Koehenkilöillä oli aavistus siitä, mikä on heikoin lenkki.

– Poliisi kenties. En tiedä”, Anneli Auer veikkasi.
Miksi arvelet, että poliisi voisi olla heikoin lenkki?
– No siellä päässä varmaan on kovasti uteliaisuutta.
Myös Kaikkonen ja Tervo uskoivat, että poliisi pärjäisi testeissä heikoimmin.
– Ei tässä nyt haluaisi poliisia ensimmäisenä epäillä, mutta valitettavasti mielessä on kyllä käynyt jossain kohtaa sekin, että sekin voi olla mahdollista, että poliisista on vuodettu tietoja julkisuuteen. Jos näin on, se on kyllä hyvin valitettavaa, Kaikkonen sanoi.
– Kuvittelisin, että suurin hittiluku olisi poliisissa, koska olen kuullut kaupungilla kerrottavan, että jotkut poliisimiehet ehkä jopa rahan toivossa myyvät tietoja, Tervo muotoili.

Tietopyynnöt jätettiin viranomaisille joulukuussa. Toukokuun puolivälin paikkeilla viimeinenkin viranomainen, poliisi, oli valmis.

Kela selvisi testistä liehuvin lipuin: kenenkään tietoja ei ollut urkittu.

Verottaja ei pärjännyt yhtä hyvin. Yksi verovirkailija oli katsellut luvatta Jari Tervon tietoja.
– Sehän on ikävä tieto, Tervo kommentoi.
– Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on tietenkin tottunut siihen, että ihminen voi luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät kansalaisten tietoja heille suotujen valtuuksien perusteella. Siksi yksikin tapaus on erittäin huono uutinen.

Anneli Auerin tietoja oli katsonut luvatta viisi verovirkailijaa. Auer on hämmästynyt siitä, ettei urkkijoita ollut tämän enempää.

Antti Kaikkosen tietoja ei verottajalla ole urkittu. Loppusaldo, kuusi kiinni jäänyttä urkkijaa, oli kuitenkin verottajalle ikävä yllätys.
– Peruslähtökohta on ja pitääkin olla minun mielestäni se, että me luotamme meidän henkilökuntaamme ja siihen, että henkilökunta pääsääntöisesti aivan pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta toimii erittäin luotettavasti ja asiantuntevasti, sanoo viestintäjohtaja Martti Lahti verohallinnosta.
– Olen todella pahoillani organisaationi puolesta. Ei ole hyväksyttävää toimintaa.

Kaikki testissä kiinni jääneet verovirkailijat ovat saaneet kirjallisen huomautuksen.

Poliisissa kenenkään koehenkilön tietoihin ei onnistuttu pääsemään käsiksi. Yritystä oli kuitenkin runsaasti.

Jari Tervo ei ole ollut poliisitutkinnan kohteena. Hänen nimellään oli tehty yksi haku, mutta se on poliisihallituksen mukaan kohdistunut toiseen samannimiseen. Jari Tervo kertookin, että hänellä on parikymmentä kaimaa. Anneli Aueriin ja Antti Kaikkoseen kohdistuneet esitutkinnat taas ovat salattuja.
Tämän takia poliisihallituksesta pyydettiin tiedot myös niin sanotuista koputtelijoista eli ihmisistä, jotka ovat yrittäneet päästä katsomaan tietoja.
Jatkotuloksista selvisi, että Antti Kaikkosen nimellä tietoja on hakenut neljä virkamiestä. Toisaalta Kaikkosellakin on muutamia täyskaimoja, joten haku on voinut kohdistua johonkuhun heistä.

Nimellä Anneli Auer tietoja on hakenut 74 virkamiestä.

Poliisihallitus arvelee, että 50-70 heistä on ollut asialla luvatta. Auer yllättyy urkintayritysten määrästä.
– No tämä on sitten jo vielä isompi (luku), mitä olisi odottanut. Mutta sitähän minä arvelin, että poliisissa ehkä on eniten sitä kiinnostusta ja uteliaisuutta.
Auer myöntää, että urkintayritykset tuntuvat vähän loukkaavilta.
– No ehkä jossain määrin, mutta sitten taas kun suhteuttaa siihen kaikkeen muuhun, miten minua on urkittu monella muulla vakavammalla tavalla, niin ei tämä siihen suhteutettuna niin iso asia ole. Minuahan on salakuunneltu ja tämä peitepoliisi oli, puhelut on salakuunneltu ja päiväkirjat luettu ja kaikki mahdollinen on tutkittu, Auer kuvailee.

Antti Kaikkonen pitää testin tuloksia jossain määrin yllätyksinä ja pettymyksinäkin.
– Tämä osoittaa sen, että tässä tarvitaan julkista keskustelua tästä aiheesta, jotta kaikissa viranomaistahoissa ymmärretään, että ei tämä ole asiallista.

Poliisihallituksessa koputtelijoiden suureen määrään suhtaudutaan tyynesti.

– Se (koputtelu) ei ole lainvastainen teko eli siinä ei ole rikottu lakia, mutta niin ei pidä menetellä, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.
Onko ainoa keino estää poliisien laiton tietourkinta sitten tietojen salaaminen?
– Toivottavasti ei.Meillä on aika tiukka ohjeistus tällä hetkellä, miten saa menetellä. Jotkut pitävät sitä jo liiankin tiukkana.

Paatero muistuttaa, että poliisin pitää päästä käsiksi tiedostoihin esimerkiksi rikosten sarjoittamiseksi, koska eri paikkakunnilla tapahtuneiden samantyyppisten rikosten taustalta voi löytyä sama henkilö.
– Itse asiassa tämäkin selvitys osoitti kuitenkin sen, että näyttää siltä, että Myllylän tapaus tietyllä tapaa painii omassa sarjassaan, valitettavassa sarjassa, Paatero toteaa.

Poliisiylijohtaja myöntää, että tietopyyntöjen käsittely vei kohtuuttomasti aikaa, viitisen kuukautta. Hänen mukaansa syy on vanhentuneessa tekniikassa. Pitkä käsittelyaika ei herätä koehenkilöiden luottamusta.
– Sikäli kun minä yhtään mitään tietotekniikasta ymmärrän, niin voisin kuvitella, että tämä on pikemmin päivien kysymys kuin viikkojen saati kuukausien kysymys, Kaikkonen huomauttaa.

Tervo on samoilla linjoilla.

– Sehän kuulostaa aina hankalalta tilanteelta, jos viranomainen valvoo viranomaista, siis itse sama viranomainen. Sitä paitsi jos neljä kuukautta tehdään ahkerasti töitä ja tuloksena on nolla, niin vanhana toimittajana ei se minun luottamustani herätä.

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/nelosen-uutisten-testi-paljasti-anneli-auerin-tiedot-kiinnostivat-kymmeniä-virkamiehiä

Sisäministeri uskoo, että kyse on inhimillisestä uteliaisuudesta

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan viranomaisille on tarpeen täsmentää, mikä ihmisten tietojen käsittelyssä on luvallista. Räsäsen mukaan poliisijohdon on pidettävä huolta siitä, että toiminta on asianmukaista.

Räsäsen mukaan pelisäännöt ovat periaatteessa selvät ja lainsäädäntö on selkeä. Viranomaiset saisivat katsoa vain niitä tietoja, jotka ovat viran hoidon kannalta olennaisia.

Räsänen uskoo, että tietojen katselun taustalla on inhimillistä uteliaisuutta.

”Tässä voi olla osin sellaista ajatusta, että tietoja voisi käydä katsomassa huomaamatta”, Räsänen sanoo.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan pelkkä yritys nähdä tietoja ei varsinaisesti riko lakia. Hän kuitenkin sanoo, että niin ei pidä menetellä. Paateron mukaan poliisilla on jo nykyisin melko tiukka ohjeistus asiasta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Sis%C3%A4ministeri+uskoo+ett%C3%A4+kyse+on+inhimillisest%C3%A4+uteliaisuudesta/a1305571969865

150 poliisia epäiltynä rikoksesta!

18.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Valtakunnansyyttäjä on asettanut syyttäjäryhmän hoitamaan hiihtäjänä tunnetun Mika Myllylän kuolemaan liittyvää epäilyä salassa pidettävien tietojen oikeudettomasta katselusta.

Yli 150 poliisimiestä ja muuta virkamiestä on epäiltynä Myllylän kuolemaan ja kuolemansyyhyn liittyvien tietojen luvattomasta käsittelystä. Epäillyillä on ollut pääsy poliisin tietojärjestelmiin.

Syyttäjäntehtäviä hoitamaan on määrätty viidestä kihlakunnansyyttäjästä koottu syyttäjäryhmä, jonka vetäjänä toimii Itä-Uudenmaan kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto. Eri tuomioistuimissa mahdollisesti nostettavia syytteitä ajamaan voidaan määrätä muitakin syyttäjiä.

Myös sijoitusklubi Wincapitaan liittyvälle epäillylle rikosvyyhdille on perustettu syyttäjäryhmä. Ryhmään kuuluu 14 kihlakunnansyyttäjää.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/122606-150-poliisia-ja-virkamiesta-epailtyna-%E2%80%93-myllyla-tapaus-etenee

Yli sataa poliisia epäillään Myllylä-urkinnasta

24.3.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Yli sataa poliisia epäillään laittomuuksista edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän tietojen kaivelussa.

Nelosen uutisten mukaan esitutkinta alkaa noin 140 poliisin toiminnasta. Heitä epäillään henkilörekisteririkoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Iso joukko poliiseja haki poliisin tietojärjestelmistä tietoja Myllylän kuoleman syystä.

Noin 50 poliisia on pystynyt todistamaan, että heillä oli tietojen katseluun perusteltu syy. Esitutkinnan aloittaminen on yhä ratkaisematta viiden poliisin osalta.

Tutkinnanjohtaja Krista Soukola valtakunnansyyttäjänvirastosta sanoi Nelosen uutisille, että pieni osa poliiseista on myöntänyt katselleensa tietoja uteliaisuudesta. Suuri osa kertoi, että tietohaku liittyi viranhoitoon. Asiaa selvitellään heidänkin osaltaan esitutkinnassa.

NELONEN 23.3.2012