Archive

Archive for the ‘Kotietsintä’ Category

Poliisi pidätti alaikäisen syyttä – putkassa kaksi yötä suotta

6.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi RINTAMERKKI

Poliisi otti kiinni alaikäisen pojan ja pidätti tämän epäiltynä puukotuksesta, vaikka hän ei liittynyt mitenkään tapaukseen.

Poliisi piti 16-vuotiasta poikaa putkassa lähes kaksi täyttä vuorokautta kolmen eri päivän aikana, koska paikallisen päihdeporukan aikuinen mies antoi poikaan sopivia tuntomerkkejä kuvaillessaan puukottajaansa. 32-vuotiasta miestä oli puukotettu jalkaan.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan poika kertoi pelänneensä ainutlaatuista tilannetta todella paljon.

Lisäksi poliisi teki kotietsinnän pojan huoneeseen kouluasuntolassa ja takavarikoi kännykän.

Kotietsinnän huomasivat heti myös pojan koulukaverit niin, että häntä kiusattiin kuukausia. Yksikin tuttu tervehti häntä huutamalla ”mitä puukottaja”.

Tapaus sattui joulukuussa 2012. Se tuli julki vasta nyt, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus käsitteli asiaa ja antoi perjantaina tuomion väärän ilmiannon tehneelle miehelle.

Uhri ja nainen pelkäsivät puukottajaa

Tapaus sai alkunsa, kun väkivaltarikoksista useasti tuomittu 37-vuotias mies ja 28-vuotias eläkeläisnainen kutsuivat tuttunsa kerrostaloasuntoon Suonenjoella. Kutsuttu päihdeongelmainen 32-vuotias mies luuli menevänsä tapaamaan vain naista.

Asunnossa 37-vuotias mies löi kylään tullutta miestä keittiöveitsellä reiteen ja vannotti, ettei tämä kerro hänestä poliisille, vaan nimeää tekijöiksi paikalliset ”juniorit”.

Uhri ajoi taksilla tekijän kanssa terveyskeskukseen ja molemmat saivat hoitoa vammoihinsa.

Kun puukotusvamma ilmoitettiin poliisille, uhri kertoi nuorten huudelleen ravintolaillan jälkeen hänelle, pummanneen tupakkaa ja hyökänneen päälle. Mies kertoi puukottajan tuntomerkeiksi löysät housut, hupparin ja skeittikengät.

37-vuotias mies eli oikea puukottaja kertoi poliisikuulusteluissa, että hän oli osunut sattumalta Suonenjoen keskustaan ja hätistänyt nuorisojengin pois tuttunsa kimpusta. Miehet kertoivat ajaneensa taksilla naisen luo ja vielä terveyskeskukseen.

Nainen vahvisti kuulleensa, että puukottaja oli paikallista nuorisoa.

Poliisi otti tuntomerkkeihin täsmäävän pojan kiinni seuraavalla viikolla.

Poliisit käyttivät puukotuksen uhria katsomassa sellissä ollutta poikaa. Uhri vastasi poliisille, että koko, ikä ja hiustenväri sopivat tekijään.

Alaikäisen pidättäminen edellyttäisi kovia perusteita

Poika vapautettiin odottamaan esitutkinnan päättymistä. Rikostutkinta oli vielä kesken, kun oikea puukottaja joutuikin muista rikoksista Pelson vankilaan.

Elokuussa 2013 nainen ja uhri menivätkin kertomaan poliisille, että olivat valehdelleet aiemmin. Vasta silloin rikosepäilyt hälvenivät kokonaan pojan yltä.

Uhri kertoi, että hän oli keksinyt nuorisojengin omasta päästään ja osin puukottajan kuvailun perusteella. Pidätettyä poikaa kukaan päihdeporukasta ei varsinaisesti tuntenut, mutta oli saattanut nähdä kaupungilla.

Myös nainen kertoi, että hän oli puhunut puukottajan haluamalla tavalla. Molempia oli pelottanut puukottajan väkivaltaisuus.

Savon Sanomat ei tavoittanut jutun tutkinnanjohtajaa kertomaan alaikäisen pojan pidättämispäätöksestä.

Itä-Suomen poliisin mukaan yleensä alaikäinen epäilty vain kutsutaan kuulusteluun. Alaikäisen kiinniottamiseen saati pidättämiseen pitää saada tutkinnassa jotain lisäperusteita.

Poliisin mukaan on entistä yleisempää, ettei uhri uskalla nimetä tekijää, vaikka tietäisi hänet. On kuitenkin harvinaista, että tekijäksi kuvaillaan jotain sivullista.

Oikeus antoi tuomiot

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi puukottajan eli 37-vuotiaan miehen oikeuden käytössä kuultavan uhkaamisesta, koska tämä oli uhkaillut puukotuksen uhria väkivallalla, jos uhri kertoo poliisille oikean tekijän.

Oikeus tuomitsi puukotuksen uhrin, 32-vuotiaan miehen väärästä ilmiannosta. Hänen on maksettava syyttä pidätetylle pojalle 2 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Lisäksi 28-vuotias nainen sai tuomion avunannosta törkeään pahoinpitelyyn ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä eli kuulustelussa valehtelemisesta. Porukka sai samalla kertaa tuomioita muista rikoksista.

http://www.savonsanomat.fi/savo/alaikainen-putkassa-kaksi-yota-suotta/1890555

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

27.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

korkein oikeus

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Korkein+oikeus+moittii+Helsingin+poliisia+laittomista+kotietsinn%C3%B6ist%C3%A4/a1409105372625

Huumepoliisit tekivät tutkintapyynnön keskusrikospoliisin iskusta

21.1.2014 1 kommentti

Käräjäoikeutta pyydetään selvittämään, oliko poliisitalossa tehdylle kotietsinnälle lailliset perusteet.

 

lakikirja

 

Helsingin huumerikosyksikkö on tehnyt tutkintapyynnön Helsingin käräjäoikeuteen huumetoimiston tiloihin tehdystä kotietsinnästä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan huumepoliisit pyytävät tuomioistuinta tutkimaan, oliko kotietsinnälle lainmukaiset edellytykset ja perusteet.

Keskusrikospoliisi iski huumepoliisin työtiloihin Helsingin poliisitalossa Pasilassa joulukuussa. Useita tunteja kestäneeseen operaatioon osallistui toistakymmentä aseistautunutta poliisimiestä luotiliivit päällä. Iskun yhteydessä neljä poliisia otettiin kiinni. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Kotietsintä liittyy huumepoliisin päällikön Jari Aarnion juttuun. Aarnion alaisten epäillään osallistuneen samaan törkeään huumausainerikokseen, josta Aarniota epäillään.

Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Pasi Kumpula vahvistaa Suomen Kuvalehdelle, että asia on vireillä tuomioistuimessa. Tutkinnanjohtajille on lähetetty asiasta vastauspyyntö.

”Laki asettaa kotietsinnän kynnyksen melko alhaalle. Siihen riittää pelkästään se, että on syytä epäillä jonkun tehneen tietynlaisen rikoksen”, Kumpula sanoo.

Aarnion tapausta tutkivat Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Jukka Haavisto ja Krista Soukola. Haavisto on asiasta vähäsanainen. ”En halua tältä osin kommentoida keskeneräistä tutkintaa.”

Käräjätuomari Kumpulan mukaan tutkinnanjohtajien pitää vastata käräjäoikeuden pyyntöön tammikuun 27. päivään mennessä. Sen jälkeen asialle määrätään käsittelypäivä, ja juttu käsitellään Helsingin käräjäoikeuden istunnossa Kumpulan johdolla.

”Tämäntyyppiset jutut ovat aika tuoreita tuomioistuimissa”, Kumpula sanoo. ”Kotietsintäasioita on ollut Helsingin käräjäoikeudessa, jossa pakkokeinoasioita on paljon, ehkä noin 20 koko sinä aikana kun laki on tällaisen toimenpiteen mahdollistanut.”

Asiaa päästään käsittelemään käräjäoikeuden istuntoon parin viikon sisällä.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Aarnion 15. marraskuuta epäiltynä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja avunannosta törkeään petokseen. Myöhemmin häntä on epäilty myös törkeistä huumausainerikoksista. Edelleen vangittuna oleva Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huumepoliisit-tekivat-tutkintapyynnon-krpn-iskusta-oliko-kotietsinta-laillinen/?shared=27797-02a030c9

Etsintäkuulutettu jätti oven avaamatta poliisille – ei laitonta

2.12.2013 Kommentointi poissa käytöstä

lakikirja

Etsintäkuulutettu mies ei syyllistynyt laittomuuteen, kun hän ei päästänyt poliisipartiota asuntoon. Näin katsoo apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Viranomaiset soittivat maaliskuussa ovikelloa, koputtivat, ilmoittivat postiluukusta olevansa poliiseja ja kehottivat miestä avaamaan oven. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja poliisit pääsivät asuntoon lopulta huoltomiehen avaimella.

Länsi-Uudenmaan syyttäjä katsoi, että kyse oli haitanteosta virkamiehelle ja lätkäisi miehelle rangaistusmääräyksellä 14 päiväsakkoa. Mies itse kertoi olleensa nukkumassa ja kiisti kuulleensa koputuksia.

Apulaisvaltakunnansyyttäjän mielestä pelkkä oven avaamatta jättäminen ei täyttänyt haitanteon tunnusmerkistöä. Kalske on hakenut rangaistusmääräyksen purkua korkeimmasta oikeudesta.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/etsintakuulutettu-jatti-oven-avaamatta-poliisille—-ei-laitonta/2424512

Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on vangittu.

15.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio

Helsingin huumepoliisin päällikkö Aarnio on vangittu epäiltynä törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja avunannosta törkeään petokseen. Hän kiistää epäilyt.

Aarnio vangittiin Helsingin käräjäoikeudessa. Siististi ja vapaaseen tyyliin pukeutunut Aarnio oli silminnähden allapäin.

Asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan Aarnio kiistää syyllisyytensä.

Käräjäoikeus vangitsi Aarnion todennäköisin syin epäiltynä rikoksista, mikä on kahdesta vaihtoehdosta vankempi peruste.

Epäilyt kytkeytyvät poliisin seurantalaitehankintoihin ja näitä laitteita valmistavaan yritykseen Trevociin.

Epäilty törkeä virka-aseman väärinkäyttö ajoittuu vuoden 2008 toukokussta kuluneen viikon tiistaille. Avunanto törkeään petokseen alkoi puolestaan vuoden 2007 heinäkuussa. Törkeä lahjuksen vastaanotto ajoittuu viime vuoden tammikuulta tälle viikolla.

Aarnion epäillään saaneen yhtiöstä etuuksia ja osallistuneen esteellisenä hankintoihin, joita hänen työnantajansa yhtiöstä teki.

Vangittavaksi vaaditaan lisäksi kolmea muutakin ihmistä, joilla on kytköksiä Trevociin ja sen tytäryhtiöön. Yksi epäillyistä on suojelupoliisin työntekijä.

Päätös Aarnion virasta pidättämisestä on tarkoitus tehdä myöhemmin tänään. Vangitsemisistunnon jälkeen Aarnio on tarkoitus kuljettaa kuultavaksi laitokselle, minkä jälkeen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen tekee päätöksensä.

Poliisi teki kotietsinnän poliisilaitokselle

18.9.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi auto KYLKI 2012

Poliisin epäiltyjen rekisterin laillisuutta tutkivat syyttäjät pääsivät tutustumaan rekisteriin vasta, kun he määräsivät kotietsinnän. Poliisihallitus ei halunnut antaa tietoja vapaaehtoisesti, koska rekisterin tiedot ovat lain mukaan salaisia.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on joutunut turvautumaan poikkeuksellisiin keinoihin tutkiessaan poliisin epäiltyjen rekisterin lainmukaisuutta. Tutkintaryhmä pääsi tutustumaan rekisteriin vasta sen jälkeen, kun tutkinnanjohtajat olivat antaneet määräyksen kotietsinnästä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun kotietsinnän kohteena on poliisi.

”Me yritimme muutamaan kertaan saada niitä [tietoja] vapaaehtoisuuden pohjalta, ja kun se ei tuntunut onnistuvan, päätettiin antaa asiassa kotietsintämääräys”, kertoo tutkinnanjohtaja, valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen.

Rekisteriä ylläpitävä poliisihallitus korostaa, ettei tarkoitus ollut hankaloittaa tutkintaa.

”Kyseessä ovat salassa pidettävät tiedot, epäiltyjen tietojärjestelmä, josta on tarkasti säädetty, kenelle tietoja saa luovuttaa. Tässä haluttiin katsoa niin päin, että varmasti mennään pykälien mukaan oikein”, kertoo rekisterinpitopäällikkö Jari Råman poliisihallituksesta.

Råman toteaa, että kotietsinnän etu on se, että syyttäjä harkitsee, mikä tieto on tarpeellista tutkinnan kannalta.

”Näin ei jouduta tilanteeseen, jossa yksittäinen poliisimies joutuu arvioimaan, onko tieto syyttäjälle tarpeen. Mahdollisesti hän joutuu hankalaan tilanteeseen, että ollaanko samaa mieltä asiasta.”

Sekä Hämäläinen että Råman painottavat, että etsintä hoidettiin virkamiesmäisesti ja asiallisesti, eikä episodista ole jäänyt mitään hampaankoloon sen enempää poliisihallitukseen kuin valtakunnansyyttäjänvirastoonkaan.

Kotietsintä tehtiin kuudella eri kerralla Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella kesän aikana.

”Sinänsä se on ihan sama, missä se tehdään, koska se tehtiin tietokonejärjestelmään. Tärkeintä on vaan se, että oltiin poliisin tiloissa”, tutkinnanjohtaja Hämäläinen sanoo.

Ennen etsintää tutkintaryhmää oli vahvistettu yhdellä rekisterin tuntevalla poliisilla. Tutkintaryhmä sai tunnukset rekisteriin, ja sen jälkeen se sai etsiä rekisteristä tarvitsemansa tiedot.

Hämäläinen on tyytyväinen etsinnän tulokseen.

”Saimme sellaista tietoa, joka tukee näitä meidän epäilyjä. Ainakin on syytä epäillä, että sinne järjestelmään on tietyissä tapauksissa kirjattu henkilöitä sellaisilla perusteilla, jotka ihan tarkkaan ottaen eivät vastaa lain tarkoitusta.”

Hämäläinen arvelee, että tutkinta valmistuu parin kuukauden kuluttua.

Tutkinta alkoi sen jälkeen, kun Venäjän presidentin Vladimir Putinin huomattiin päätyneen rekisteriin. Nyt esitutkinnassa selvitetään, oliko Putinista tehty merkintä lainmukainen ja ovatko poliisit tehneet rekisteriin merkintöjä muistakin ihmisistä heppoisin perustein.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1379512027422?jako=4cd41ad3e2dc3744b9f18b86088db159

Poliisin rekisteriurkinnan valvonta epäuskottavaa

9.8.2013 2 kommenttia

C

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen kritisoi ankarasti viranomaisten suhtautumista poliisien luvattomaan rekisteritietojen katseluun. Hän myös siirtäisi henkilörekisterien käytön valvonnan kokonaan pois poliisilta.

 

Voutilaisen mukaan poliisin rekisteriurkintaan suhtaudutaan sekä tutkinnassa että oikeudessa pehmeämmin kuin esimerkiksi

– Käsittelyssä on alueellisia eroja. Joissain tilanteissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä tai esitutkinta on lopetettu esimerkiksi taloudellisiin syihin vedoten. Joskus on katsottu, että tapaus ei ole yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Myös hallinnollisia huomautuksia on annettu, mutta näin ei voi kuitenkaan menetellä, kun kysymyksessä on rikosasia.

Voutilainen arvioi, että poliisien kohdalla tutkintaa rajataan tiukemmin. Urkinnasta epäillyn terveydenhuollon työntekijän osalta saatetaan selvittää paljonkin rekisterinkäyttöhistoriaa, mutta poliisin kohdalla keskitytään helposti pienempään kokonaisuuteen.

Vedottu muistamattomuuteen ja vähäisyyteen

Syyttämättäjättämispäätöksissä on vedottu muun muassa muistamattomuuteen, teon vähäisyyteen, puuttuviin atk-taitoihin ja siihen, että luvattomasta katselusta ei ole aiheutunut vahinkoa kenellekään.

– Tämähän tarkoittaisi sitä, että jos henkilöllä on mielenkiintoinen työ, niin siinä olisi luontaisetuna oikeus katsella muiden tietoja vain uteliaisuudesta.

Voutilainen pitää erikoisena myös vaatimusta, että katselusta pitäisi aiheutua haittaa, jotta se johtaisi syytteeseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rekisteristä selvinneitä tietoja vuodettaisiin ulkopuolisille.

– Silloinhan kyseessä on jo toinen rikosnimike eli virkasalaisuuden rikkominen.

Voutilainen huomauttaa, että myös Valtakunnansyyttäjän virasto on ohjeistanut syyttäjiä kiinnittämään huomiota asian vakavuuteen.

– Nämä eivät ole vähämerkityksisiä asioita. Henkilörekisteririkoksessa on aina kyse yksityistä henkilöä koskevasta asiasta. Silloin yksityinen etu vaatii, että nämä asiat tutkitaan.

”Valvonta Tietosuojavaltuutetulle”

Voutilainen siirtäisi henkilötietojen käsittelyn valvonnan kokonaan poliisin ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssien lisäämistä.

– Nämä urkinnat syövät poliisin uskottavuutta. Poliisi vaatii uusia teknisiä menetelmiä käyttöönsä esimerkiksi tietoverkon valvonnassa. Jos tällaisia vaatimuksia esitetään, myös poliisin oma valvonta on saatava uskottavalle tasolle. Sitä se ei tällä hetkellä ole, Voutilainen sanoo.

Tällä hetkellä poliisi neuvoo väärinkäytöstä epäilevän omalle poliisilaitokselle, jossa arvioidaan, onko tutkinnalle tarvetta. Poliisin virkarikosepäilyissä tutkintaa johtaa syyttäjä.

”Myllylän urkinnasta sakot poikkeuksellisen pieniä”

Entisen hiihtäjän Mika Myllylän kuoleman jälkeen poliisihallitus teki pistokokeen, jossa kävi ilmi, että Myllylän tietoja oli katsellut toistasataa virkamiestä. Yli 90 sai syytteen.

Voutilaisen mukaan ensimmäiset oikeuden tuomiot ovat olleet poikkeuksellisia.

– Pohjois-Karjalan käräjäoikeus poikkesi merkittävästi vallitsevasta käytännöstä. Päiväsakot olivat huomattavasti alakanttiin eli 20-30 päiväsakkoa alle sen, mitä vastaavissa tapauksissa on annettu.

Urkki 19 000 kertaa – vetosi puutteellisiin atk-taitoihin

Myllylän tapauksessa käräjäoikeus uskoi yhtä poliisia, joka kertoi opetelleensa atk-taitoja urkinnan yhteydessä. Voutilaisen mukaan perustelu ei ole uusi. Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2007 tapausta, jossa vanhempi konstaapeli oli katsonut rekisteritietoja luvatta 19 000 kertaa. Hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.

– Hän selvitti oikeudessa, että ei osannut käyttää järjestelmää. Mies oli kuitenkin osannut käyttää sitä todistetusti 19 000 kertaa, Voutilainen ihmettelee.

Urkinta tulee tyypillisesti ilmi, kun poliisi lipsauttaa puheissaan jotain, mikä saa epäilemään luvatonta katselua.

– Näissä tapauksissa urkitaan naapureiden tietoja, katsotaan luvatta omia tietoja, tehdään ystävän palveluksia tai toimitaan ihan vahingoittamistarkoituksessa.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja—selvisi-syytteitta