Archive

Archive for the ‘Rattijuopumus’ Category

KKO ei antanut poliisille valituslupaa rattijuopumus tapauksessa

19.3.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Korkein oikeus katsoo ratkaisussaan, ettei humalassa ojaan ajaneen poliisimiehen tapaukselle tarvinnut antaa hovioikeuden jatkokäsittelylupaa.

Epäily törkeästä rattijuopumuksesta todettiin Kaarinan Luodontiellä heinäkuussa 2010. Poliisi suistui autollaan ojaan ja puhalsi 2,62 promillen lukemat. Hän yritti pelastaa itsensä erilaisilla selityksillä.

Ensin pyysi vaimoltaan, että tämä sanoisi ajaneensa autoa. Vaimo kuitenkin kieltäytyi.

Tämän jälkeen poliisi väitti, että autoa oli ajanut tuntemattomaksi jäänyt nainen. Naista ei kuitenkaan koskaan löydetty. Poliisi ei osannut antaa tarkkoja tuntomerkkeja naisesta tai kertoa esimerkiksi tämän etunimeä.

Myös selitykset siitä, missä poliisi olisi mysteerinaisen tavannut, vaihtelivat. Varsinais-Suomen käräjäoikeus ei uskonut selityksiä ja tuomitsi vuosi sitten liikennevalvontatehtävissä toimineen poliisimiehen kolmen ja puolen kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä 720 euron sakkoihin.

KKO punnitsi jatkokäsittelyn edellytyksiä
Hovioikeus ei viime kesäkuussa myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa, jolloin poliisi kääntyi korkeimman oikeuden puoleen.

Korkein oikeus otti valituksen käsittelyyn, muttei muuttanut hovioikeuden päätöstä. Syyttömyyttään viimeiseen saakka vakuuttanut poliisi oli pyytänyt hovioikeutta arvioimaan näyttöä uudelleen, mutta korkeimman oikeuden mukaan syytä tähän ei ollut. Merkittäviä uusia todisteita syyttömyyden puolesta ei ollut.

Muutakaan painavaa syytä jatkokäsittelyluvan myöntämiseen ei ollut. Laissa mainittu ”erityisen painava syy” ei korkeimman oikeuden mukaan ole se, että ratkaisulla oli huomattava merkitys poliisin ammatissa toimimisen kannalta. Rattijuopumustuomioita saaneet poliisit ovat yleensä saaneet potkut tai irtisanoutuneet itse.

Korkein oikeus antoi ratkaisunsa asiassa viime perjantaina.

Mtv3 19.03.2012

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/03/1514405/poliisimiehen-kummalliset-selitykset-kanniajelusta-eivat-purreet-korkeimpaan-oikeuteen

http://www.kko.fi/57899.htm

Poliisilta ei mene virka vaikka vähän rötöstelisi

6.1.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi menettää virkansa harvoin, vaikka syyllistyisi laittomuuteen.

Noin kymmenen irtisanotun poliisin määrä vuodessa on pieni koko poliisivoimiin, noin 7 800 työntekijään suhteutettuna.
Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla.
Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisin voimankäytössä , jolloin rikosnimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina. Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

Suomessa irtisanotaan kymmenkunta rötöksiin syyllistynyttä poliisia vuodessa, kertoo Savon Sanomat. Usein irtisanomisen taustalla on alkoholin käyttö.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 poliisi on yleisimmin erotettu virasta, jos hän on ollut töissä useita kertoja humalassa, kieltäytynyt päihdehoidosta tai tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta.

Irtisanomislinjaa on Savon Sanomien mukaan höllennetty 80- ja 90-luvuilta, kun tuomioistuinten päätökset ovat muovanneet oikeuskäytäntöä. Aiemmin esimerkiksi poliisin kärähtäminen ratista johti välittömästi irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Myös poliisin toiminta virkatehtävissä voi johtaa esitutkintaan. Yleinen syy on se, että poliiseja epäillään pahoinpitelystä, kun asiakkaat ovat tehneet ilmoituksen väkivallasta voimankäyttötilanteessa.

—Poliisi on lainkuuliaista porukkaa, mutta isoon joukkoon mahtuu myös hiukan vapaammilla moraalikäsityksillä olevia henkilöitä. Kun laillisuuden vartijoita ollaan, pitäisi systeemin pelata, Pohjois-Savon poliisipäällikkö Kari Helmonen sanoo.

Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla. Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisinvoimankäytössä, jolloin rikos nimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
– Ihmiset ovat entistä valveutuneimpia oikeuksistaan, Heimonen sanoo.

Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina.
— Mutta irtisanomisen raja on paljon alempana, Heimonen toteaa.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

JOHTOA ANKARAMMIN

Linja poliisin tekemien rötöstelyjen seuraamuksista on höllentynyt.

Aikaisemmin esimerkiksi rattijuopumus johti automaattisesti irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Linja alkoi muuttua 1980- ja 1990-luvulla, kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin uutta oikeuskäytäntöä.

—Virassa jatkaminen riippuu myös omasta tehtävästä. Jos
saa tuomion rattijuopumuksesta, harkinta on sitä ankarampaa, mitä lähempänä liikennevalvontaa työskentelee.
Päällikkötasoa kohdellaan ankarammin kuin suorittavassa portaassa olevia, henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö Poliisihallituksesta sanoo.

TUOMIO KAVALLUKSESTA

Tuorein esimerkki poliisin tekemästä rikoksesta on Pohjois-Savon käräjäoikeudesta viimemarraskuulta. Eteläsuomalainen vanhempi konstaapeli sai
viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä kavalluksesta.

Hän oli kavaltanut anoppinsa rahoja reilut 8000 euroa omaan ja vaimonsa käyttöön.

Mies työskentelee Helsingin poliisilaitoksella järjestyspoliisissa. Hänet on pidätetty virastaan, kunnes lainvoimainen päätös tulee. Hän on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio kertoo, että Helsingissä tulee vuosittain ilmi noin 15 tapausta, joissa virassa toimivaa

poliisia kohtaan aloitetaan esitutkinta tai poliisi saa tuomionrikoksesta.

—Yleensä tapaukset ovat rattijuopumuksia tai pahoinpitelyjä kotona. virantoimituksessa tai muissa tilanteissa. Harvemmin kyse on omaisuuteen kohdistuvista rikoksista, Aupio kertoo.

Vanhemman konstaapelin tapauksessa Aapio joutuu miettimään viran jatkoa tavallista perusteellisemmin, koska tuomio tuli yksityiselämään kuuluvasta
asiasta eikä se liittynyt poliisin tehtävänhoitoon.

TEHOKASTA SUOJELUA!

Tämän jutun tietojen keraaminen oli harvinaisen vaikeaa.
Usein tiedon etsintä alkaa organisaation viestintävastaavasta.

Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Jukka Mäkelä totesi puhelimessa, että “virkamieslain mukaiset toimenpiteet on aloitettu, mikä
tarkoittaa arviota ja harkintaa mahdollisista toimenpiteistä.

Tapauskohtaisesti katsotaan, voiko poliisi toimia virassa’

Koska uutista varten piti saada tarkempaa tietoa, soitin Helsingin Itäisen poliisipiirin ylikomisariolle Veli Hukkaselle, joka käski lyhytsanaisesti soittaa samaiselle Mäkelälle.

Soitin Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikölle Jukka Riikoselle, jonka sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta apulaispoliisipäällikkö
Lasse Aapio voi vastata kysymyksiin.

Aapion sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta otti soittopyynnön vastaan. Aapio soitti pian takaisin, mutta vaikeni, kun kuuli kysymysten
aiheen. Asia oli kesken eikä kyseistä poliisia ollut vielä kuultu.

Poliisilaitosten toiminta kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan. Ministeriön poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää käski kysyä poliisihallituksesta poliisien kurinpitomenettelyistä ja valtakunnallisista poliisien rikos tilastoista.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Maija Herranen sanoi, että hänen täytyy kysyä asiaa esimieheltään Tiina Erängöltä.

Aikaa tiedonkeruuseen kului noin kuukausi. Yleensä tiedot uutisjuttua varten kerätään päivässä tai kahdessa.

SAVONSANOMAT 6.1.2012

MUUT MEDIAT AIHEESTA:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/savon_sanomat_suomessa_irtisanotaan_kymmenkunta_poliisia_vuodessa_3155306.html

Presidenttiä vartioineelle poliisille ehdollista ja sakot törkeistä rattijuopumuksista

30.11.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Liikkuvan poliisin Kultarannan komennuskuntaan kuulunut vanhempi konstaapeli on tuomittu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Sen ohessa miehelle tuomittiin 20 päiväsakkoa eli yhteensä 120 euroa. Sakkomäärä jäi pieneksi, koska mies menetti tapahtumien johdosta virkansa. Ajokielto ulottuu heinäkuun loppuun 2012.

Vuonna 1967 syntynyt poliisi ajoi 17. heinäkuuta virka-autoa kotoaan Kaarinasta Naantaliin. Kultarannan vahdit havaitsivat humalatilan, kun kierrokselle lähtenyt konstaapeli ei pysynyt polkupyörän satulassa. Kultarannassa vieraili tuolloin YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon seurueineen.

Kolme päivää myöhemmin konstaapeli kävi Turun poliisilaitoksella. Virkailijat havaitsivat ikkunasta, ettei mies saanut kunnolla avainta auton oveen. Hänet puhallutettiin ja nyt löytyi alkoholia 1,29 mg/l uloshengitysilmaa eli reilusti törkeät lukemat.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/283632/Presidenttia+vartioineelle+poliisille+ehdollista+ja+sakot+torkeista+rattijuopumuksista

Ylikonstaapeli ajoi humalassa

1.9.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Varsinais-Suomen poliisilaitoksen palveluksessa oleva rikosylikonstaapeli on kärähtänyt ratista.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi konstaapelin rattijuopumuksesta 50 päiväsakkoon. Maksettavaa hänelle kertyi 1600 euroa. Tuomion oikeus antoi ns. kirjallisessa menettelyssä.

Rattijuopumukseen rikosylikonstaapeli syyllistyi tämän vuoden toukokuussa.

Liikkuva poliisi oli suorittamassa puhallusratsiaa Helsingin valtatiellä, Turun keskustan tuntumassa aamuvarhaisella 14. toukokuuta. Konstaapelin puhallus koe näytti 0,82 promillen lukemaa. Tarkkuusalkometrin mukaan litrassa konstaapelin uloshengitysilmaa oli alkoholia 0,32 milligrammaa.

Konstaapeli kertoi kuulusteluissa katsoneensa edellisenä iltana Suomen semifinaaliottelua jääkiekon
MM-kisoissa ja nauttineensa avopuolisonsa kanssa jännittämisen lomassa kaksi pulloa kuohuviiniä.
Aamulla konstaapeli lähti omalla autollaan Turkuun.

– Lähdin, koska tunsin olevani täysin ajokuntoinen. Minulla ei ollut mitään tunnetta, että veressäni olisi ollut vielä alkoholia, konstaapeli kertoi kuulusteluissa.

Konstaapeli kertoi katuvansa tekoaan erittäin paljon.
— jos minulla olisi tuolloin ollut pienikin tunne, että en olisi ollut ajokuntoinen, niin en olisi lähtenyt
ajamaan tuona aamuna, koska minulla ei ollut mitään pakollista menoa, konstaapeli vakuutti.

Ylikonstaapeli on ollut väliaikaisessa ajokiellossa tapahtumasta lähtien. Oikeus katsoi, että hän tarvitsee ajokorttia työnsä vuoksi ja päätti, että runsaan kolmen kuukauden ajokielto on riittävä rangaistus.

Varsinais-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Jukka Mäkilähteen
mukaan rikosylikonstaapeli on saanut jatkaa virassaan normaalisti. Mäkilähteen mukaan käräjäoikeuden päätöksen saatua lainvoiman asiaan ottaa kantaa poliisipäällikkö.

– Vaihtoehtoina ovat varoitus, määräaikainen erottaminen tai erottaminen virasta. Jos hän ei tyydy poliisipäällikön ratkaisuun, hän voi hakea siihen muutosta virkamieslautakunnalta, Mäkilähde sanoo.

Oudot selitykset paljastivat 2,62 promillen humalassa ajaneen poliisin

11.2.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Ojaan ajaminen ja sen jälkeen kerrotut omituiset selitykset paljastivat turkulaisen poliisin syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen viime heinäkuussa Kaarinassa. Turun Sanomat kertoi perjantaina, että poliisia epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuominnut poliisin kolmen ja puolen kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä 720 euron sakkoihin.

Tapaus paljastui, kun poliisi suistui autollaan ojaan Luodontiellä Kaarinassa. 2,62 promillen lukemat puhaltanut poliisi pyysi ensin vaimoltaan, että tämä sanoisi ajaneensa autoa. Vaimon kieltäydyttyä poliisi väitti, että ajaja olikin tuntemattomaksi jäänyt nainen. Tällaista naista ei kuitenkaan koskaan löydetty. Myös poliisin antamat selvitykset siitä, missä hän naisen tapasi, vaihtelivat, minkä vuoksi oikeus ei pitänyt kertomusta uskottavana. Poliisi kiisti epäilyt vielä oikeudessa ja vaati valtiota korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Poliisipäällikkö Tapio Huttunen kertoi perjantain Turun Sanomissa, että vastaavien tapausten jälkeen poliisit eivät ole palanneet hoitamaan virkaansa.

Turun Sanomat 11.2.2011

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/196348/Oudot+selitykset+paljastivat+262+promillen+humalassa+ajaneen+poliisin

 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109224-ts-oikeus-kummeksui-poliisin-selitysta

Vanhempi konstaapeli löytyi sammumispisteessä autostaan

12.10.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Puoli litraa salmiakkikossua. Sekaan huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä. Siinä yhdistelmä, joka kohottirattiin nousseen poliisin promillet yli 2,6:een.


Mies käveli niin, ettei meinannut tie riittää, todistaja kuvaili siviilipukeissa olleen konstaapelin horjahtelua espoolaisen kauppakeskuksen parkkipaikalle viime helmikuussa.
Kun sivullinen havaitsi, että humalainen olikin lähdössä ajamaan autoa, oli jo liian myöhäistä.
– Olisin yrittänyt estää ajon, jos olisin ehtinyt, hän kertoi myöhemmin poliisille.

Istui parkissa

Mies kuitenkin soitti heti hätäkeskukseen ja antoi auton tuntomerkit. Perään hälytetty partio löysikin etsityn auton ja sen liki sammumispisteessä olleen kuljettajan varsin nopeasti tämän kotitalon parkkipaikalta.

Liikkuvan poliisin vanhemmaksi konstaapeliksi paljastunut mies kiisti jyrkästi syyllistyneensä rattijuopumukseen. Hän kertoi poliisille, että oli vain jäänyt autoon kuuntelemaan musiikkia ja juomaan
salmiakkikossua. – Eikö autossa saa istua ja kuunnella radiota? Vaikka join autossa istuessani alkoholia, se ei olekiellettyä. Kiistän syyllistyneeni törkeään rattijuopumukseen,hän sanoi.

Tuomio lieveni

Syyttäjä vaati vanhemmalle konstaapelille ehdollista vankeutta ja oheissakkoja.Espoon käräjäoikeus tuomitsi poliisin kuitenkin pelkkään 1 400 euron sakkorangaistukseen. Oikeus otti lieventävinä seikkoina huomioon miehen pitkään jatkuneen sairauden ja hankalan elämäntilanteen. Tuomittu oli kärytessään sairauslomalla.

Heinäkuun 1. päivänä annettuun tuomioon siältyi myös ajokielto, joka päättyi 6. syyskuuta. Miestä ei kuitenkaan käryn jälkeen ole nähty poliisiautonratissa.
– Päädyimme siihen, että hänet erotetaan virastaan kuuden kuukauden määräajaksi. Sen jälkeen hän voi palata virkaansa, ei kuitenkaan valvontatehtäviin tien päälle, sanoo liikennepoliisitarkastaja Harri Auvinen liikkuvasta poliisista.

Tapaus selvisi sakoilla

Syyttäjä vaati vanhenmalle konstaapelille ehdollista vankeutta ja sakkoa. Espoon käjaoikeus tuomitsipoliisin 1400 euron sakkorangaistukseen.

Pääministerin turvamies rattijuoppo!

25.9.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Pääministerin Matti Vanhasen pitkäaikainen turvamies tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta Hyvinkään käräjäoikeudessa.

Tapaus sattui 3.huhtikuuta Riihimäellä. Suojelupoliisin (supo) työntekijä ajoi henkilöautoa jossa oli lisäksi kyydissä 3 muuta ihmistä. Mies puhalsi poliisin ratsiassa 1,36 promillea.

Supon viestintäjohtajan mukaan Liinu Lehto-Seljanvaaran mukaan kyseinen poliisi ei työskennellyt Vanhasen turvamiehenä enää tapahtuman jälkeen.

Mies on ollut poliisitutkinnasta lähtien pidätettynä virantoimituksesta.
Seljanvaaran mukaa kyseinen poliisi on saanut rangaistuksen. Entinen turvamies tuomittiin 35 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä 17 päiväsakkoon (391€). Häntä ei ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen.

Poliisin työsuhde jatkuu edelleen.

Poliisin saama ajokielto päättyi elokuun alussa, vaikka syyttäjä vaati alunperin 6 kuukauden mittaista ajokieltoa.