Arkisto

Archive for the ‘Kuolemantuottamus’ Category

Rikollisen perässä kaahannut poliisi aiheutti sivullisen kuoleman: Tuomio

17.6.2014 2 kommenttia

uusi poliisi maija vauhti kuva

Helsingin hovioikeus tuomitsi hälytysajossa ylinopeutta ajaneen kuolonkolarin aiheuttaneen poliisin syylliseksi liikenteen vaarantamisesta, kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kertoo uutispalvelu Edilex.

Poliisi tuomittiin 60 päiväsakon rangaistukseen.

Poliisi lähti Tuusulantiellä ylinopeutta vastaan tulleen auton perään ja aiheutti Tuusulantien ja Fallbackantien risteyksen liikennevaloissa toisen henkilöauton kuljettajan kuolemaan johtaneen kolarin.

Poliisiautoa vastaan tullut auto ajoi 150 kilometrin tuntinopeutta, vaikka rajoitus alueella oli 50 kilometriä tunnissa. Poliisi lähti ylinopeutta ajaneen perään ajaen 100 kilometriä tunnissa.

Poliisi ohitti nelikaistaisella tiellä autoja oikealta ja vasemmalta. Poliisi törmäsi Tuusulantielle oikealta Fallbackantieltä tulleen auton vasempaan kylkeen kuljettajan oven kohdalle. Tämän seurauksena kuljettaja loukkaantui ja kuoli tapahtumapaikalla saamiinsa vammoihin.

Mainokset

Vartijan ampunut poliisi valitti tuomiostaan hovioikeuteen

12.9.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Pudasjärven poliisiaseman kahvilassa joulukuussa 2010 sattunut ampumistapaus etenee hovioikeuteen.

Viiden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen poliisilaitoksella työskennelleen, pudasjärvisen vartijan ampumisesta saanut poliisi on valittanut tuomiostaan Rovaniemen hovioikeuteen.

Poliisi on tyytymätön Oulun käräjäoikeudelta heinäkuussa 2012 saamaansa tuomioon. Käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen törkeään kuolemantuottamukseen, vaaran aiheuttamiseen ja tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Myös surmansa saaneen vartijan omaiset ilmoittivat käräjäoikeudelle olevansa tyytymättömiä saamaansa kärsimyskorvaukseen sekä oikeudenkäyntikuluihinsa, mutta he eivät jättäneet valitusta määräajassa. Käräjäoikeus velvoitti poliisihallituksen ja vartijan ampuneen poliisin maksamaan surmansa saaneen vartijan omaisille yhteensä 27 000 euron korvaukset.

Asiakirjat lähtivät hovioikeuteen keskiviikkona. Se käsittelee asiaa myöhemmin.

 

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vartijan-ampunut-valitti-tuomiostaan-hovioikeuteen/605423/

 

Aiemmin:

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/06/27/vartijan-ampuneelle-poliisille-vankeutta/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/06/06/syyttaja-vaatii-poliisille-ehdollista-tuomiota-vartijakuolemasta/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/01/23/poliisille-syyte-torkeasta-kuolemantuottamuksesta/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/01/03/poliisi-tuli-kahvioon-aseen-kanssa-vartija-kuoli/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2011/04/29/poliisia-epaillaan-torkeasta-kuolemantuottamuksesta-seka-tuottamuksellisesta-virkavelvollisuuden-rikkomisesta-ja-vaaran-aiheuttamisesta/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2011/01/03/vartijan-kuolema-johtui-vahingonlaukauksesta-kahviossa/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2010/12/18/professori-kummeksuu-poliisiylijohtajan-lausuntoja-pudasjarven-ampumaturmasta/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2010/12/16/asemoka-johtui-unohduksesta/

 

 

 

Kko tuomitsi henkisesti sairaan vesurimiehen ampuneen poliisin sakkoihin

10.7.2004 Kommentointi poissa käytöstä

Merikarvialla vesuria heiluttaneen mielenterveyspotilaan ampunut poliisimies tuomittiin korkeimmassa oikeudessa (KKO) 120 päiväsakkoon. Maksettavaa kertyi runsaat 3100 euroa.

Tuomio tuli hätävarjelun liioitteluna tehdyistä pahoinpitelystä ja kuolemantuottamuksesta.

Tapausta voi pitää merkittävänä ennakkoratkaisuna, koska se linjaa poliisin voimankäytön rajoja.

Toinen vesurimiestä taltuttanut poliisi tuomittiin niin ikään hätävarjelun liioitteluna tehdystä pahoinpitelystä, mutta hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Tilanne oli niin nopea, ettei häneltä voinut kohtuudella vaatia muunlaista käytöstä.

Muut syytteet eli virkavelvollisuuden rikkomiset KKO hylkäsi.

Tapahtumat alkoivat Merikarvialla 2001, kun mielenterveysongelmista kärsinyt mies lähti kotipihastaan karkuun sairaankuljettajia. Mukaansa hän otti 80-senttisen vesurin.

Etsintöjen jälkeen kolmihenkinen poliisipartio ja poliisikoira yhyttivät miehen hakkuuaukealta. Mies lähti vesuri koholla kohti koiraa ja sen takana ollutta koirapoliisia.

Toinen poliisi ampui miestä sääreen kahdesti, sitten koira päästettiin irti. Koira nappasi miestä kädestä, kaatoi hänet, mutta päästi irti, kun mies löi sitä vesurilla päähän.

Mies nousi ja tarttui uudelleen vesuriin, jolloin koirapoliisi ampui häntä reiteen. Tähän mies kuoli sairaalassa.

Käräjä- ja hovioikeus vapauttivat poliisit syytteistä. KKO oli toista mieltä.

Pääkysymyksinä olivat, ylittivätkö poliisit hätävarjeluoikeuden rajat ampumalla hoitoon toimitettavan mielenterveyspotilaan ja käyttivätkö he keinoja, jotka eivät olleet välttämättömiä ja joita ei voi puolustaa.

Poliisien oli tarkoitus hoitaa kiinniotto käskyttämällä, väsyttämällä ja koiran avulla. Poliisit kertoivat, että koira oli jäljestyksestä väsynyt eikä reagoinut miehen hyökkäykseen.

Laukauksien aikana mies ei ollut sellaisella etäisyydellä, että hän olisi voinut vesurilla vahingoittaa poliiseja.

KKO katsoikin, että säärilaukaukset ampuneen poliisin käyttämät voimakeinot eivät olleet välttämättömiä, ja tämä teki miehelle ruumiillista väkivaltaa.

Kuolettavan, kolmannen laukauksen ampuneen poliisin aseenkäyttökään ei ollut puolustettavissa eikä välttämätöntä, kun otetaan huomioon hakkuaukealla vallinneet olot ja hyökkääjä henkilönä, KKO toteaa. Muitakin keinoja olisi voinut harkita ja käyttää.

Oikeuden mielestä poliisimieheltä edellytetään tavallista enemmän joustavuutta, kun hyökkääjä on psyykkisesti sairas – poliisi voi esimerkiksi väistää ja perääntyä.

Sakkorangaistus on KKO:n mielestä kuitenkin riittävä tekijän vähäisen syyllisyyden vuoksi. Hänet velvoitettiin myös korvaamaan henkisestä kärsimyksestä uhrin vanhemmille 3400 euroa kummallekin, mutta korvaukset maksaa valtio.

Asian ratkaisivat äänestämällä oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kati Hidén, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki ja Pasi Aarnio.

Päätös oli harvinaisen erimielinen:

Aarnio ja Bygglin olisivat jättäneet kuolettavan laukauksen ampuneen poliisin tuomitsematta, koska muunlaista käyttäytymistä ei tilanteessa voinut vaatia.

Mansikkamäki ja Hidén olisivat antaneet hänelle kuusi kuukautta ehdollista hätävarjelun liioitteluna tehdyistä törkeistä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä. Toinen poliisi olisi saanut sakot.

Taipale puolestaan olisi hylännyt toisen poliisin syytteet kokonaan, koska tämä suojeli koirapoliisia ja toimi oli välttämätön.

Helsingin Sanomat 10.7.2004

Lääninpoliisineuvos ehdolliseen vankeuteen

27.3.1998 Kommentointi poissa käytöstä

LAHTI-Etelä-Suomen lääninpoliisin kakkosmies, lääninpoliisineuvos Seppo Pirinen , 54, tuomittiin torstaina 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen Padasjoella viime syyskuussa tapahtuneesta kuolonkolarista.

Lahden käräjäoikeus katsoi Pirisen syyllistyneen liikenteen vaarantamiseen, kahteen kuolemantuottamukseen ja kolmeen vamman tuottamukseen. Onnettomuudessa saivat surmansa tuusulalaisen perheen kolmikuukautinen vauva ja Pirisen kyydissä ollut 56-vuotias mies.

Tuusulalainen perhe vaati Piriselle tuomiota törkeästä liikenteen vaarantamisesta. Tämän syytteen käräjäoikeus hylkäsi.

Onnettomuudessa loukkaantuivat tuusulalaisen perheen isä, äiti ja 2-vuotias poika. Myös Pirinen loukkaantui melko vakavasti.

Lahden käräjäoikeuden laamanni Ilkka Tuomola perusteli tuomiota Pirisen huomattavalla ylinopeudella. Hän muistutti, että onnettomuus tapahtui sunnuntaina illansuussa, jolloin vastaantulevaa liikennettä oli runsaasti.

Laamannin mukaan jokaisen autonkuljettajan pitäisi ymmärtää, että mitä lujempaa ajetaan sitä todennäköisempää on, että auto alkaa heittelehtiä; kun vastaantulevia on paljon, törmäyksen todennäköisyys on suuri.

Pirinen vetosi sakkorangaistuksen puolesta, koska ehdollinenkin vankeus voi aiheuttaa hänelle viran menetyksen tai siirron toisarvoisiin tehtäviin. (HS)

Helsingin Sanomat 27.3.1998

Karjaalaiselle poliisille sakot kuoleman- tuottamuksesta

17.10.1991 Kommentointi poissa käytöstä

Karjaalainen vanhempi konstaapeli tuomittiin maksamaan 80 päiväsakkoa, yhteensä noin 5500 markkaa, työtoverinsa kuolemantuottamuksesta. Tammisaaren kihlakunnanoikeus määräsi hänet myös korvaamaan noin 55000 markkaa oikeudenkäynti-, hautaus- ja ruumiinavauskuluja, todistajanpalkkioita ja uhrin lapsen koulutusavustusta.

Kuolemantapaus sattui viime joulukuussa, kun poliisit olivat palaamassa pikkujoulujuhlistaan. Yksi poliiseista ryhtyi riehumaan kotiinkuljetuksen aikana paikalle tilatussa poliisiautossa, ja syytetty konstaapeli piteli tätä aloillaan painamalla toveriaan leuasta ja kaulasta. Kuljetuksen päätyttyä poliisin havaittiin kuolleen.

Päätöksen perustelujen mukaan toveriaan aloillaan pitäneen poliisin olisi pitänyt tietää, että leuan ja kaulan alueen puristaminen saattaa aiheuttaa kuoleman.

Nyt tuomittua konstaapelia syytettiin myös pahoinpitelystä. Uhrin omaiset vaativat myös toiselle samoissa juhlissa ja samassa autossa olleelle poliisille rangaistusta avunannosta pahoinpitelyyn ja kuolemantuottamukseen. Kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet ja velvoitti omaiset korvaamaan konstaapelille oikeudenkäyntikuluja 20000 markkaa.

Toistaiseksi on ratkaisematta, vaikuttaako päätös tuomitun konstaapelin virka-asemaan. Esitutkinta-aikaa lukuunottamatta konstaapeli on ollut työssä.

 

Helsingin Sanomat 17.10.1991