Arkisto

Archive for lokakuu 2012

Poliisi teki laittoman kotietsinnän

31.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

 

Poliisi teki lainvastaisen kotietsinnän Lappeenrannan Helvetin Enkelien kerhotilojen yhteydessä olevaan yksityisasuntoon.

Kouvolan hovioikeus totesi poliisin laittoman toiminnan tänään antamallaan päätöksellä. Kymenlaakson käräjäoikeus oli jo aiemmin päätynyt samalle kannalle.

Poliisin mielestä koko Helvetin Enkelien kerhotalo on yhtä ja samaa tilaa, joten oli riittävää, että kerhon edustaja oli läsnä kotietsintää tehtäessä.

Oikeus kuitenkin päätyi sille kannalle, että asukkaalla itsellään olisi ollut oikeus olla läsnä, kun kotietsintää tehtiin. Asukas oli kotietsinnän aikaan kiinniotettuna Kotkassa rattijuopumusepäilyn takia. Hän on moottoripyöräkerhon jäsen.

Väärin tehdyn kotietsinnän kohteella on mahdollisuus saattaa poliisin epäilty virkarikos erikseen tutkittavaksi.

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012103116273423_uu.shtml

Pietarissa kymmeniä poliiseja erotettu huumeiden käytön vuoksi

31.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Pietarin poliisilaitoksesta on erotettu lähes sata poliisia sen vuoksi, etteivät he läpäisseet pakollista huumetestiä.

– Seulan perusteella tiedämme, että sata poliisia on käyttänyt huumeita ja lähes kaikki heistä on erotettu, kertoi poliisipäällikkö Sergei Umnov keskiviikkona.

Huumeseulonnat aloitettiin lähes vuosi sitten. Pietarissa ja sen ympäristössä työskentelee lähes 30 000 poliisia.

Virallisten tilastojen mukaan Venäjällä on 2,5-6 miljoonaa huumeiden väärinkäyttäjää, ja yli 100 000 ihmistä kuolee vuosittain huumeisiin.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288512608393.html

Syyttömille maksettavat korvaukset kasvavat räjähdysmäisesti

27.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Syyttömästi vangituille ja tuomituille maksetut korvaukset ovat lähes kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa. Tänä vuonna korvauksia maksetaan todennäköisesti ennätysmäärä, lähes kaksi miljoonaa euroa.

Kiinnostavaksi ilmiön tekee se, että yksikään viranomainen ei tiedä, mistä korvaussummien voimakas kasvu johtuu.

Vuosina 2007-2009 korvauksia maksettiin vuosittain vajaat 750 000 euroa. Vuonna 2010 korvaussumma lähes tuplaantui lähes 1,4 miljoonaan euroon. Kasvu on jatkunut ripeänä, ja tänä vuonna korvaussumman ennakoidaan olevan lähellä kahta miljoonaa euroa.

Myös korvaushakemusten määrä on jonkin verran noussut. Aiemmin hakemuksia tuli vuosittain noin 400, mutta viime vuonna hakemusten määrä ylitti 500 rajan. Myös tänä vuonna ennakoidaan yli 500:aa hakemusta.

Hakemusten määrä ei kuitenkaan selitä korvaussumman kasvua. Keskimääräinen korvaussumma näyttää nousseen alle 2000 eurosta yli kolmanneksen.

Ilmiön syytä on yritetty selvittää niin oikeusministeriössä, valtiokonttorissa kuin poliisihallituksessakin. Edes valistuneita arvauksia ei ole.

– Ei valitettavasti ole sitäkään. Mietitty kyllä on kovasti, mutta mitään vastausta ei ole suoraan löydetty, sanoo lakiasiain päällikkö Pekka Syrjänen valtiokonttorista.

Syrjäsen mukaan pidätysvuorokauden hinta on 100-120 euroa. Tyypillinen korvaus maksetaan lyhyestä, 1-3 päivän pidätyksestä.
Pidätettyjen määrässä tai vapaudenmenetysaikojen pituudessa ei ole tapahtunut muutoksia, jotka selittäisivät ilmiötä. Pidätettyjen määrä on pysynyt jo vuosikausia reilussa 10 000:ssa. Vuosituhannen alkuun verrattuna pidätettyjen määrä on itse asiassa hieman vähentynyt.

Poliisihallituksessa arvellaan, että laajojen sarjajuttujen yleistyminen saattaa selittää ilmiötä ainakin osittain. Isossa jutussa saattaa alkuvaiheessa olla paljon pidätettyjä.

– Heidän asemansa tutkinnan myöhemmässä vaiheessa muuttuu. Joko voidaan todeta, että ei ole syytä viedä heidän osaltaan asiaa syyttäjälle tai sitten voi olla myöskin, että heidän asemansa muuttuu muuksi kuin rikoksesta epäilty, arvioi poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa poliisihallituksesta.

Lausmaa myös pohtii, voisiko ulkomaisten epäiltyjen määrän lisääntyminen selittää ilmiötä. Ulkomaalaisia saatetaan joutua pitämään pidätettynä ja vangittuna pidempään, sillä heidän henkilöllisyytensäkin voi alussa olla epäselvä. Esitutkinnan tekeminen tulkin avulla myös vie enemmän aikaa.

 

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/syytt%C3%B6mille-maksettavat-korvaukset-kasvavat-r%C3%A4j%C3%A4hdysm%C3%A4isesti

Syytteen saanut poliisipomo pois esimiestehtävistä

26.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Pahoinpitelystä syytteen saanut helsinkiläinen poliisipomo on siirretty toistaiseksi pois esimiestehtävistä.

Helsingin poliisin johto päätti perjantaina, että rikosylitarkastaja Jouko Salon tehtävät painottuvat suunnitteluun ainakin niin kauan kunnes oikeus on ratkaissut rikosasian.

Salo antoi poliisilaitoksen johdolle selvityksensä asiasta perjantaiaamuna virkamiesoikeudellisessa kuulemisessa.

Itä-Suomen kihlakunnansyyttäjä ilmoitti viime viikolla nostaneensa syytteen Saloa vastaan viime huhtikuun tapahtumista.

Salon epäillään pahoinpidelleen tuolloin naisen Joensuussa hotelli Kimmelin yökerhossa. Iltalehti on aiemmin kertonut, että Salo olisi lyönyt hänen tanssipartnerinsa varpaille astunutta naista nyrkillä poskeen.

Epäilty pahoinpitelyrikos tulee Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käsittelyyn näillä näkymin marraskuun lopulla.

Jutusta aikaisemmin:

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/10/19/poliisipomo-saa-syytteen-pahoinpitelysta/

Noudattaako poliisi itse lakia?

24.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisin salaisen toiminnan valvonta on osoittautunut puutteelliseksi. Ylen Silminnäkijä-ohjelma on saanut haltuunsa aineistoa, jotka osoittavat poliisin kuunnelleen esimerkiksi vankien ja asianajajien luottamuksellisia puheluita, vaikka tällaisen kuuntelun ei pitäisi olla mahdollista.

Lisäksi poliisi on yrittänyt saada huumerikostutkinnan yhteydessä asianajajilta tietoa keinoilla, joita laki ei tällä hetkellä tunne.

– Keskusrikospoliisi tarjosi minulle mahdollisuutta todistajansuojeluohjelmaan siitä hyvästä, että rikkoisin uskollisuuden päämiehelleni ja ’myisin’ hänet poliisille. Minulle ja perheelleni luvattiin ylläpito ulkomailla loppuelämäkseni, kertoo asianajaja Asko Keränen.

Poliisin ja tullin tutkinnanjohtajat ja heidän esimiehensä sanovat tiedustelun noudattavan esitutkinta- ja pakkokeinolakia.

Salaisen toiminnan valvonta vaikeaa

Vaikeinta on valvoa salaista tiedonhankintaa. Esimerkiksi puhelinkuuntelussa tulleen ylimääräisen tiedon käytöstä ei ole olemassa riittävää lainsäädäntöä, sanoo Juha Haapamäki eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta Silminnäkijän haastattelussa.

Poliisin toiminnan lainmukaisuuden valvonta on keskeinen oikeusturvakysymys. Korostetun tärkeää se on salaisessa tiedonhankinnassa, koska siinä käytetään poikkeuksellisia keinoja, telekuuntelua, valvontaa, ja peitetoimintaa. Näitä käytetään lähinnä vakavan huumausainerikollisuuden tutkinnassa.

Poliisi sai hiljattain moitteet myös pakkokeinolain toteuttamisesta kotietsinnöissä. Lisäksi poliisihallitus on joutunut puuttumaan poliisien tapaan ilmoittaa epäillyille heidän oikeuksistaan.

Suurin osa eduskunnan oikeusasiamiehen toimistoon tulevista kanteluista koskee poliisin toimintaa.

http://yle.fi/uutiset/noudattaako_poliisi_itse_lakia/6348099

”Poliisin kuulustelumoka uhkaa avata rikoksentekijöille Pandoran lippaan”

23.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi joutuu tästedes entistä tarkemmin kertomaan rikoksesta epäillylle hänen oikeuksistaan. Poliisihallitus on antanut tästä uudet ohjeet maan kaikille poliisilaitoksille sekä keskusrikospoliisille ja Liikkuvalle poliisille.

Syynä on korkeimman oikeuden (KKO) ennakkoratkaisu, joka johti kovasta ns. Helsingin Glo-hotellin huumejutusta annetun pitkän vankeusrangaistuksen purkamiseen. Täysin identtisestä jutusta on myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antanut aiemmin ratkaisunsa.

KKO:n mukaan ulkomaiselle epäillylle ei kerrottu hänen oikeudestaan olla edistämättä oman rikosepäilynsä tutkintaa ja pysyä vaiti. Epäiltyä myös kuulusteltiin, vaikka hänelle määrätty puolustaja ei ollut läsnä. Kaiken lisäksi kuulustelupöytäkirjat laadittiin suomeksi, jota afrikkalaistaustainen epäilty ei lainkaan osannut.

– Poliisi pelkää nyt, että tapaus johtaa Pandoran lippaan avaamiseen, sanoo poliisilähde, joka asian arkaluonteisuuden vuoksi haluaa pysytellä nimettömänä. Hänen mukaansa KKO voi varautua jopa useisiin kymmeniin tuomioiden purkuhakemuksiin.

Korkeimmasta oikeudesta vahvistetaan, että KKO on jo myöntänyt myös toisen tuomion purkuluvan. Lisäksi useita muita hakemuksia tuomioiden purkamiseksi on vireillä, kaikki samasta syystä.

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194773278560/artikkeli/+kuulustelumoka+uhkaa+avata+rikoksentekijoille+pandoran+lippaan+.html

Poliisi otti kiinni epäillyn rikoksen uhrin häntä suojellakseen

21.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

 

Oikeusasiamies ei nähnyt perustetta omaisuuden suojaamiselle ottamalla potentiaalinen hyväksikäytön uhri säilöön.

Kantelijan kohdalla oli nyt ollut kyse oikeudettomasta vapaudenriistosta, joka on vastoin Suomen perustuslain 7 §:ää ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklaa. Henkilöltä voidaan riistää hänen henkilökohtainen vapautensa vain lain nojalla ja lain määräämässä järjestyksessä kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkemmin määritellyissä tilanteissa. Saman artiklan 5 kohdan mukaan jokaisella, jonka vapaus on riistetty artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen. Edelleen ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.
Oikeusasiamies kehotti poliisilaitosta vakavasti harkitsemaan, kuinka se voisi hyvittää kantelijalle häneen kohdistetun oikeudettoman vapaudenriiston. Oikeusasiamies pyysi poliisilaitosta olemaan tässä tarkoituksessa sopivalla tavalla yhteydessä kantelijaan ja ilmoittamaan oikeusasiamiehelle toimenpiteistään 31.8.2012 mennessä.

Poliisilaitos ilmoitti pyytäneensä menettelyä kantelijalta anteeksi ja maksaneensa tälle 200 euron hyvityksen. Asia ei antanut aihetta oikeusasiamiehen jatkotoimenpiteisiin.

 

Oikeusasiamies esittää laittoman vapaudenriiston hyvittämistä (seloste)

 

Poliisipomo saa syytteen pahoinpitelystä

19.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Helsinkiläinen poliisipomo saa syytteen pahoinpitelystä. Kihlakunnansyyttäjä Seppo Tiittanen ilmoitti perjantaina, että hän on nostanut syytteen rikosylitarkastaja Jouko Saloa vastaan.

Salon epäillään pahoinpidelleen naisen keväällä Joensuussa. Epäilty rikos tapahtui hotelli Kimmelin yökerhossa.

Juttu tulee Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käsittelyyn näillä näkymin marraskuun lopulla.

http://www.hs.fi/kotimaa/Helsinkil%C3%A4inen+poliisipomo+saa+syytteen+pahoinpitelyst%C3%A4/a1305608339168

Jutusta aikaisemmin:

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/08/08/silminnakija-poliisipomo-loi-naista-nyrkilla-paahan/

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/08/07/poliisipomoa-epaillaan-naisen-pahoinpitelysta-yokerhossa/

Suomen korkeimmat poliisijohtajat taas rikoksen poluilla…

19.10.2012 2 kommenttia

Maan korkeimmat poliisijohtajat kärysivät ylinopeudesta Kuutostiellä.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kesäisen ylinopeuden taustalta on paljastunut toinen, yhtä korkean tason kaahaus.

Vain kaksi sekuntia Paateron kärähtämisen jälkeen oli sisäministeriön poliisiosaston päällikön vuoro.

Ylijohtaja Kauko Aaltomaan sakot ovat tähän saakka säilyneet poissa julkisuudesta.

Aaltomaan nopeudeksi 80:n alueella kirjattiin 93 km/t. Seurauksena oli 70 € rikesakko. Paateron samansuuruisen sakon perusteena oli 94 kn/t:n ylinopeus.

– Tieto pitää paikkansa, vahvistaa Lahden liikenneturvallisuuskeskuksesta vastaava ylikomisario Pekka Kokkonen.

Ajoi lähellä

Iltalehden tietojen mukaan poliisijohtajilla olisi ollut kiire 14. kesäkuuta Imatran Valtionhotellissa pidettäville poliisipäällikköpäiville. Käry kävi valtatie 6:llä Luumäen kohdalla.

Matkaa Imatralle oli vielä noin 70 kilometriä. Kello oli 8.25 aamulla, kun tolppakamera rekisteröi peräkkäiset ylinopeudet.

Poliisipomojen todelliset ylinopeudet olivat kuitenkin kolme kilometriä suuremmat kuin mitä sakkoihin merkittiin. Käytäntö on sama kaikissa tolppakameraseuraamuksissa: niihin tehdään aina kolmen kilometrin vähennys, jotta kuljettajan oikeusturva ei vaarantuisi mahdollisen mittarivirheen vuoksi.

Poliisiylijohtaja Paatero kaahasi varsin lähellä Aaltomaan autoa. Tilanteessa liikuttiin jo poliisin puuttumiskynnyksen rajoilla.

Poliisin valtakunnallisen sakko-ohjeistuksen mukaan tilanteeseen on puututtava silloin, kun yli kuudenkympin alueella joku ajaa alle kahden sekunnin päässä toisen takana. Seurauksena on tällöin huomautus.

Seuraukset kovenevat sitä mukaa mitä lyhempi etäisyys on edellä ajavaan. Alle sekunnin etäisyydet lasketaan jo päiväsakoissa.

”Olen erehtyväinen”

Kun Paateron kaahaus tuli syyskuussa julki, hän kertoi ajaneensa letkassa samaan nopeutta kuin muutkin, eikä hän omien sanojensa mukaan huomannut nopeusrajoituksen alenemista.

–  Kaduttaa todella paljon. Ei vaan tälläistä pitäisi käydä, Paatero sanoin tuolloin.
Ylijohtaja Kauko Aaltomaan sakot ovat tähän saakka säilyneet poissa julkisuudesta.
Iltalehden tavoittama Aaltomaa sanoo olevansa harmissaan ylinopeudesta.

– En edes huomannut välähdystä. Sain tietää asiasta vasta, kun (maksu)lappu tuli kotiin, hän sanoin.

Aaltomaa korostaa noudattavansa hyvin tarkoin nopeusrajoituksia.

– En kuitenkaa ole kone. Olen erehtyväinen, hän toteaa.

ILTALEHTI 19.10.2012

Poliisi valvoi vapaa ajallaan liikennettä, tuntuvat sakot tuli.

18.10.2012 6 kommenttia

Oulun käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tuntuviin sakkoihin, kun tämä oli ryhtynyt vapaa ajallaan pitämään liikennevalvontaa.  Sen kohteeksi joutui yrittäjä, joka nokkapokan jälkeen teki poliisista tutkintapyynnön.

Poliisimies voi toimia vapaa-ajallaankin, jos on estettävä vakava rikos tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaava vaara, sanoo poliisilaki. Mutta se sanoo myös, ettei poliisin käytös yksityiselämässä saa vaarantaa luottamusta poliisiin. Nämä pykälät unohtuivat Oulun poliisilaitoksen konstaapelilta perheajelulla, jonka jälkipyykki käytiin käräjillä.

On keväinen tiistai iltapäivä Muhoksella. Muuan vapaalla oleva, Oulun poliisilaitoksen järjestyspoliisin vanhempi konstaapeli on palaamassa kotiinsa, ja kyydissä ovat vaimo sekä kaksi lasta. Konstaapeli ajelee kuudenkympin rajoitusalueella, kunnes hänet yrittää ohittaa Mercedes Benz Sprinter pakettiauto.

Tästä konstaapeli ei pidä, ja hän kiihdyttää omaa nopeuttaan. Äskeinen ohittaja joutuu kiihdyttämään päästäkseen omalle kaistalleen ennen vastaantulijoita.

Autoa kuljettaa oululainen yrittäjä, joka navigaattoristaan on nähnyt ohittamansa auton vauhdiksi noin 55 kilometriä tunnissa. Siispä vilkku päälle ja ohi.

Vilkku ja käsimerkki

Kanssa autoilijan käytöstä paheksuva yrittäjä vilauttaa ohittaessaan kansainvälistä käsimerkkiä, mutta ohituksen jälkeen konstaapeli ohittaa vielä yrittäjän ja hiljentää sitten vauhtiaan kiilaten hänet tien laitaan. Yrittäjä äkki jarruttaa välttääkseen törmäyksen tai ojaanajon. Nyt autot ovat ajoradalla osittain poikittain, ja tiellä on muutakin liikennettä.

Yrittäjä näkee nyt autostaan ulos säntäävän kiukkuisen, siviiliasuisen miehen. Tämä sanoo olevansa poliisi, ja että yrittäjä ajoi ylinopeutta ja että matkanteko päättyisi nyt.

–  Näytä virkamerkki, yrittäjä tokaisee noustuaan itsekin autostaan.

–  Jäi kotiin lompakkoon, mies vastaa.

–  Mene sitten hakemaan, yrittäjä kuittaa.

Kuin elokuvassa

Tilanne etenee nyt kuin elokuvassa, kuten yrittäjä Oulun käräjäoikeudessa kuvaili kohtausta.

Poliisiksi esittäytynyt mies yrittää tarttua häntä rinnuksiin, mutta yrittäjä torjuu tämän. Nyt mies potkaisee yrittäjää vatsaan, jolloin vastapuoli potkaisee miestä polvitaipeeseen puolustautuakseen.

Poliisiksi esittäytynyt mies sanoo nyt pistävänsä yrittäjän ”kenttään”, mutta yrittäjä torjuu tämänkin.
Hän toteaa autoon jääneelle toverilleen, että mies taitaa olla kännissä. Hänen palatessaan autoonsa mies yrittää vielä tarttua kädellään autonovesta, mutta yrittäjä pääsee autoonsa ja liuuttaa sen liikkeelle.

Oulussa lähellä Maikkulan risteystä odottava poliisipartio antaa yrittäjälle pysähtymiskäskyn. Poliisiauto on siviilimallinen, mutta sen miehistö on virka asuinen. Nyt ei siis kysellä virkamerkkiä.

Lainvartijat tekevät asianmukaiset tarkistukset ja puhalluskokeen. Nollaa näyttää kuten pitääkin, ja yrittäjän matka jatkuu. Ensin hän tiedustelee poliiseilta, onko häntä pysäytyspaikalle asti seurannut mies jonkin sortin poliisi.

–   Jonkin sortin poliisi hän on, tarkastuksen tehnyt konstaapeli vastaa.

–   Miksi häntä ei puhallutettu, yrittäjä tiedustelee.-

–   Se mies ei käytä alkoholia, kuuluu vastaus.

Tuon ”jonkin sortin poliisin” henkilöllisyys jää yrittäjälle epäselväksi, mutta tämän auton rekisteritunnuksen hän muistaa.

Tutkintapyyntö

Seuraavana päivänä yrittäjä tekee Oulun poliisilaitokselle tutkintapyynnön. Hän on vahvoilla, sillä hänellä on todistaja.

Tutkintapyyntö otetaan vastaan, juttua saapuu myöhemmin hoitamaan poliisien väärinkäytöksiin erikoistunut rikostutkija. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä, liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja virkavelvollisuuden rikkomisena.

Mainituilla nimikkeillä myös virallinen syyttäjä esitti rangaistusvaatimuksen käräjillä, joita istuttiin runsas vuosi myöhemmin, eli elokuussa 2011.

Konstaapeli kertoi tehneensä yrittäjästä rikosilmoituksen 3.8.2011, eli lähes vuosi kohtauksen jälkeen ja vain kaksi päivää ennen käräjäoikeuden pääkäsittelypäivää. Asia oli kuulemma hiukan unohtunut, mutta hän halusi totuuden esille.

Käräjäoikeudessa konstaapeli kiisti kaikki syytteet sekä yrittäjän korvaus vaatimukset.

Konstaapelin mukaan hänellä oli ollut poliisina velvollisuus yrittää pysäyttää epäilty, ”ylinopeutta ajanut rattijuoppo”.

Konstaapeli kiisti äkkijarrutuksen ja kiilauksen, sillä yrittäjä oli itse pysäyttänyt autonsa. Potku yrittäjän käsivarteen oli ollut torjuntapotku, sillä yrittäjä oli käynyt ensin konstaapeliin käsiksi ja lyönyt häntä. Syytetty oli mielestään toiminut virkavelvollisuuksiensa mukaisesti.

Konstaapeli kertoi, että hänen autonsa taakse oli ajanut pakettiauto reippaalla ylinopeudella ja kiinni puskurissa. Pakettiauto oli lähtenyt ohittamaan konstaapelia, jolloin tämä oli yrittänyt tunnistaa kuljettajan.

Samalla konstaapeli oli nostanut vähän oman autonsa nopeutta ja havainnut kuljettajan vaikuttavan aggressiiviselta tämän näytettyä keskisormea.

Ajo vaikutti epävarmalta, konstaapeli kertoi oikeudessa.

Päätin ohittaa pakettiauton, ja kun pääsin sen ohitse, kuljettaja vilkutteli valoja ja minäkin näytin suuntavilkkua ja jarruttelin pikkuisen, että jarruvalot syttyisivät.

Konstaapelin mukaan pakettiauton pysähdyttyä sen kuljettaja ryntäsi ulos ja tuli kohti.

Säikähdin ja tulin myös ulos. Sanoin ”poliisista” ja yritin keskustella miehen kanssa nopeusrajoituksesta sekä haistaa mahdollisen alkoholin. Mies oli hyvin aggressiivinen eikä näyttänyt hallitsevan itseään, syytetty kertoi.

Miehen mentyä autoonsa hän yritti kiskaista oven kiinni, jolloin tartuin auton ovesta. Samassa hän löi minua vasemman korvan alapuolelle, jolloin potkaisin torjuntapotkun ja se osui miestä käsivarteen.

Yrittäjä tuli konstaapelin mukaan ulos uhmakkaana, ja konstaapeli perääntyi. Yrittäjä luovutti tilanteessa konstaapelin käsityksen mukaan, kun matkustajana ollut mies ei tullut ulos autosta.

Nyt konstaapeli soitti hätäkeskukseen ja yrittäjä lähti ajamaan pois konstaapelin seuratessa häntä.

Näin ei toimita!

Konstaapeli kertoi käräjäoikeudessa yrittäjän auton pikkuisen heijanneen edestakaisin, sitten jopa heittelehtineen. Syyttäjän mukaan konstaapeli ei ollut esitutkinnassa kertonut mitään tällaista.

Käräjäoikeus katsoi, että konstaapeli oli tahallaan rikkonut tieliikennelakia lisätessään nopeuttaan yrittäjän ohittaessa häntä vasemmalta, jolloin yrittäjä oli joutunut myös lisäämään ajonopeuttaan päästäkseen oikealle ajokaistalle ennen vastaantulevia ajoneuvoja. Tämän jälkeen konstaapeli oli heti ohittanut yrittäjän tämän palattua omalle kaistalleen.

Lisäksi konstaapeli oli jarruttanut niin, että yrittäjä oli joutunut ohjaamaan tien reunaan oikealle ja joutunut myös jarruttamaan voimakkaasti estääkseen törmäyksen konstaapelin autoon.

Lisäksi oikeus totesi konstaapelin tahallaan tehneen ruumiillista väkivaltaa yrittäjälle yrittäen ainakin kaksi kertaa tarttua tätä rinnuksista sekä potkaisemalla miestä jalkaterällä mahaan.

Konstaapeli oli rikkonut montakin poliisilain pykälää, kuten käyttänyt poliisivaltuuksia vapaa ajallaan, vaikka se ei olisi ollut poliisilain mukaan välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi tai muutenkaan tarpeen.

Käräjäoikeuden mukaan konstaapelin toiminta oli ollut omiaan poliisilain mukaan vaarantamaan luottamusta poliisiin. Lisäksi hänen tekojaan ei voida niiden haitallisuuden ja vahingollisuuden kannalta pitää vähäisinä.

Virkaveli ei vakuuttanut

Käräjäoikeuden mielestä yrittäjänkertomus tapahtumista oli yksityiskohtainen ja johdonmukainen. Lisäksi kertomusta tuki hänen matkustajansa kertomus.

Konstaapelikin kertoi tapahtumista yksityiskohtaisesti, mutta hän ei ollut vastaajana velvollinen pysymään totuudessa. Lisäksi hän oli kertonut asiat eri tavoin käräjäoikeudessa ja esitutkinnassa.

Hänen virkaveljensä kertomus ei käräjäoikeuden mukaan perustunut omiin havaintoihin, vaan siihen mitä konstaapeli ja yrittäjä olivat hänelle

kertoneet. Tarkastuksen suorittaneen poliisimiehen kertomuksesta ilmeni kohtia, joista käräjäoikeus päätteli, kenen kertomusta tämä oli pitänyt lähtökohtana.

Oikeuden mukaan tähän oli vaikutusta kahden konstaapelin ammatti  ja työtoveruudella.

Käräjäoikeuden mielestä konstaapelin syyllisyydestä ei jäänyt asiassa mitään epäilyä.

Oikeus totesi hänen vuonna 2008 saaneen sakkorangaistuksen saman kaltaisesta teosta, kuin mistä nytkin oli kysymys. Tosin tuolloin oli ollut kohteena oikea hurjastelija, mutta takaa ajo vapaa ajalla oli ollut vaarallinen.

Yrittäjän vaatimaa 200 euron korvausta kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oikeus piti määrältään kohtuullisena. Rangaistukseksi konstaapelille tuomittiin 60 päiväsakkoa, josta kertyi 900 euroa.

Konstaapeli ilmoitti heti tuomion kuultuaan valittavansa hovioikeuteen. Rovaniemen hovioikeus määräsikin jutulle pääkäsittelypäiväksi 31. elokuuta 2012, mutta konstaapeli vetivalituksensa viime tipassa pois.

Ja ettei jäisi epäselväksi, niin konstaapelin autossa istunutta ja tilanteennähnyttä vaimoa ei haastettu todistamaan. Siihen ei nimittäin laki velvoita lähisukulaista.

Löikö yrittäjä poliisia?

Oululaisyrittäjä pitää tapausta tyrmistyttävänä, vaikka hän voittikin jutun oikeudessa.

Kun henkilö tuomitaan pahoinpitelystä, niin tiettävästi tuolloin harkitaan myös vakavasti mahdollisten aselupien peruuttamista, yrittäjä tietää.

–   Tunnen paljonkin poliiseja, ja he ovat asiallista väkeä. Tämä tapaus oli pohjanoteeraus, ja tiettävästi mies jatkaa poliisina kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tässä yrittäjä onkin oikeassa. Oulun poliisilaitoksen kenttätoimiston päällikön, ylikomisario Arto Aution mukaan konstaapeli on normaalisti työssä edelleen. Ja olihan käräjäoikeuden tuomiokin pitkään lainvoimaa vailla, koska hän valitti hoviin. Ia nyt tapauksesta on jo aikaa.

Mutta miksi takaa ajajapoliisille ei tehty puhalluskoetta?

–          Se kyllä kuuluisi tehdä aina liikenteessä sattuneiden tilanteiden molemmille osapuolille, mutta ilmeisesti olosuhteet ovat olleet yllätykselliset ja sekavat, ylikomisario Autio arvelee.

Ja vielä yksi juttu, joka jää ikuiseksi arvoitukseksi ainakin oikeudellisesti. Löikö yrittäjä todella poliisia, kuten tämä väitti? Ja näkikö sitä kukaan?

ALIBI 10/2012