Arkisto
Suomalaiset POLIISIPELLET taas vauhdissa!
Ulvilan murhatutkinnan aineisto kateissa – tai ei ehkä sittenkään
Kahdella komisariolla on eri näkemys siitä, onko Ulvilan murhatutkintaan liittyvää aineistoa kateissa.
Kyse on ryhmätunnistuksen aineistosta, jossa Anneli Auer osoitti rivistä miehen, joka vaikutti hänen miehensä murhaajalta.
Tapauksen entisen tutkinnanjohtajan Juha Joutsenlahden mukaan ryhmätunnistukseen liittyvä aineisto on joutunut kadoksiin.
– Näin minulle on ilmoitettu, ettei videota tai pöytäkirjaa löydy, sanoo Joutsenlahti Ylen uutisten verkkosivujen mukaan.
Rikoskomisario Erik Salonsaaren mukaan taas ainakaan video ei ole kateissa.
– Voin sanoa vain, että videotallenne ryhmätunnistustilanteesta on tallessa. (Sitä koskevasta) pöytäkirjasta en osaa sanoa, kertoo Salonsaari.
Salonsaari tarkentaa, että hän ei tiedä kovin paljoa Ulvilan surman tutkintaan liittyvistä asioista, koska ei ollut tutkinnassa mukana alusta lähtien.
Tunnistus johti virkarikosepäilyyn
Anneli Auer osoitti tunnistustilanteessa rivistä porilaismiehen, joka sittemmin todettiin syyttömäksi. Mies ehti viettää viikon epäiltynä poliisivankilassa.
Käräjäoikeus katsoi sittemmin Auerin syylliseksi miehensä murhaan, mutta hovioikeus vapautti hänet. Tapaus on menossa korkeimman oikeuden käsittelyyn.
Joutsenlahtea epäillään virkarikoksesta juuri tunnistustilanteen vuoksi. Epäilyn mukaan Joutsenlahti määräsi lähettämään murhasta epäilemänsä miehen kuvan Auerille ennen tunnistustilaisuutta.
Veriteko tapahtui vuonna 2006, ja porilaismies oli epäiltynä vuonna 2007.
Juha Joutsenlahti siirrettiin pois murhajutun tutkinnanjohtajan tehtävästä vuonna 2008. Hän kertoo koko tapauksen ja myös kadonneeksi väittämänsä materiaalin siirtyneen silloin muille.
Erik Salonsaari puolestaan johti vuonna 2011 seksuaalirikostutkintaa, jossa epäiltyinä olivat Anneli Auer ja hänen miesystävänsä Jens Kukka. Käräjäoikeus tuomitsi heidät vankeuteen, ja molemmat ovat valittaneet hovioikeuteen.
Joutsenlahtea ei tavoitettu haastattelua varten.
Kyseisistä poliisipelleistä aiemmin:
Ulvilan surma: Tutkinta-aineistoa kadonnut mystisesti
Ex-tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti myöntää että ryhmätunnistamista koskeva video samoin kuin tunnistamiseen liityvä pöytäkirja ovat kadonneet.
Ulvilan surman tutkimusten aikana järjejestetty ryhmätunnistus videoitiin ja kirjattiin pöytäkirjaan käsin. Entisen tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahden mukaan kyseiset materiaalit ovat tällä hetkellä kadoksissa.
– Näin minulle on ilmoitettu, ettei videota tai pöytäkirjaa löydy. Sen jälkeen kun vuonna 2008 jätin tutkinnanjohtajan tehtävät ja koko tapauksen muille, myös materiaali siirtyi muualle. En pysty muistamaan viiden vuoden takaisia asioita, koska silloin tapahtumia oli todella paljon, joten itse en muista onko tällainen pöytäkirja tehty vai ei. Tutkinnanjohtajana ollessani vaadin pääsääntöisesti, että kaikki asiakirjat on tehty ja aineisto on avointa, Joutsenlahti sanoo.
Joutsenlahti kiistää edelleen syytökset
Ulvilan surmatapauksen entinen tutkinnanjohtaja, komisario Juha Joutsenlahti kiistää jyrkästi väitteet siitä, että hän olisi painostanut ja kiristänyt teatterinjohtaja Kai Tannerilta tunnustusta kahdenkesken sellissä.
Joutsenlahden mukaan hän ei ollut kertaakaan Tannerin kanssa kahdestaan.
– Vaikuttaisi siltä, että kyllä tässä ajan kuluessa näköjään asiat aika paljon muuttuvat. Tosiasia on se, etten ollut Kai Tannerin kanssa kertaakaan kahdestaan, vaan läsnä oli aina joku tutkija. Nämä väitteet, että olisin jotenkin pakottanut tai uhkaillut tai kiristänyt, ne tuntuvat aika kummallisilta, Joutsenlahti sanoo.
Joutsenlahti on täysin varma, ettei mahdollisuutta kovisteluun ole edes ollut, koska hänellä ei ole tapana olla kuultavan kanssa kahdestaan, ellei kuultava henkilö erikseen sitä pyydä.
– Tämä on aivan samanlainen väite kuin se, että minulla olisi ollut Anneli Auerin kanssa seksisuhde. Olen tavannut Auerin toistakymmentä kertaa, mutta siinä on aina ollut läsnä joku tutkija.
”Sellissä vieraili tuntematon henkilö”
Juha Joutsenlahti saapui Yle Satakunnan radion haastatteluun mukanaan dokumentti, jonka allekirjoittajana on Kai Tannerin asianajaja Jouko Kauppila. 19. heinäkuuta 2007 lähetetyssä kirjeessä Kauppila halusi poliisin selvittävän, kuka kävi Tannerin sellissä myöhään illalla.
Kirjeessä todetaan, että Tannerin sellissä kävi tuntematon henkilö, joka ei kertonut nimeään. Sen sijaan henkilö oli kertonut Tannerille, ettei hän ole mukana tutkinnassa. Komisario Joutsenlahden mielestä tämä todistaa, että kyseessä on ollut joku muu kuin hän.
– Miksi minua ei suoraan nimetty tässä selvityspyynnössä, jos kerran Tanner minut tunnisti, ihmettelee Joutsenlahti.
http://yle.fi/uutiset/ulvilan_surma_tutkinta-aineistoa_kadonnut_mystisesti/6336580
Kotkan poliisijohdon vastuu putkapahoinpitelyssä tutkitaan
Myös ylempien poliisiviranomaisten vastuuta selvitetään Kotkan Meripäivien aikana putkatiloissa tapahtuneen törkeän pahoinpitelyn osalta.
Yli 50-vuotias virolaismies sai vakavia vammoja noin 50 minuuttia kestäneen pahoinpitelyn aikana.
Tutkinnan yhteydessä on kuultu kahta vartijaa mahdollisista laiminlyönneistä. Rikoskomisario Ville Hahl Päijät-Hämeen poliisilaitokselta Lahdesta kertoo myös poliisilaitoksen ylemmän johdon joutuvan kuultavaksi siitä, oliko sellitilojen valvonta asianmukaisesti järjestetty.
Näin paljon Suomen putkiin kuolee ihmisiä
Putkakuolemien määrä laski rajusti viime vuonna. Vuonna 2011 Suomen putkiin kuoli kahdeksan ihmistä, mikä on noin puolet keskimääräistä vähemmän.
Poliisiammattikorkeakoulusta saatujen tietojen mukaan 2000-luvulla putkiin on kuollut vuosittain keskimäärin 20 ihmistä. Selvää laskua tapahtui viime vuoden lisäksi vuonna 2009, jolloin putkaan kuoli 12 ihmistä.
Määrän ei odoteta pysyvän yhtä alhaisena tänä vuonna, sillä heinäkuun loppuun mennessä poliisilaitosten putkiin oli kuollut jo yhdeksän ihmistä.
Ylikomisario Raimo Lemmetti Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo, että pitkällä aikavälillä putkakuolemien määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi.
– 1990-luvulla putkiin saattoi kuolla jopa 30 ihmistä vuosittain. Tässä on syytä mainita, että poliisien ja poliisivartijoiden koulutuksessa korostetaan ensiarvion merkitystä ja ensiaputaitoja. Niitä on kehitetty jatkuvasti, jotta esimerkiksi sydänsairasta juopunutta ei viedä putkaan, vaan suoraan ensihoidon ammattilaisen hoidettavaksi, Lemmetti havainnollisti.
Selviytymisasemat apuun
Lemmetin mukaan myös juopuneiden kiinniotot ovat vähentyneet, vaikka putkakuolemien määrä ei ole pystytty vähentämään samassa suhteessa.
– Viime vuonna kiinniottoja oli noin 78 000, kun taas vielä muutama vuosikymmen sitten niitä saattoi olla jopa 300 000. Juopuneiden selviämisasemilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, että kiinniottoja pystytty vähentämään. Putkaa pidetään viimeisenä vaihtoehtona, Lemmetti toteaa.
Lemmetti sanoo, että usein putkaan kuolee alkoholiongelmainen keski-ikäinen mies. Tyypillistä on myös se, että moni heistä on ollut poliisille entuudestaan tuttu.
– Jotkut heistä ovat saattaneet käydä putkassa kymmeniä, ellei yli sata kertaa ennen kuolemaa. Naisia putkaan kuolee hyvin harvoin, joinakin vuosina ei ollenkaan, Lemmetti sanoo.
Yleisin kuolinsyy on erilaiset myrkytykset.
– Alkoholi- ja huumemyrkytykset ovat yleisimpiä . Yksittäisiä kuolinsyitä ovat ne, jolloin henkilö on kuollut sairaskohtauksen tai tapaturman seurauksena.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1593241/nain-paljon-suomen-putkiin-kuolee-ihmisia
Vartijan ampuneelle poliisille vankeutta
Pudasjärven poliisiaseman vartijan ampunut poliisi on tuomittu viideksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Vartija kuoli poliisiaseman kahviossa joulukuussa vuonna 2010, kun poliisit olivat harjoitelleet omatoimista voimankäyttöä.
Poliisi sai Oulun käräjäoikeudessa tuomion törkeästä kuolemantuottamuksesta, vaaran aiheuttamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Tuomion mukaan vanhempi konstaapeli, kaksi poliisia sekä vartija olivat illalla osallistuneet vapaaehtoiseen voimankäytön harjoitteluun, jossa ei ollut varsinaista johtajaa. Harjoituksen päätyttyä he olivat siirtyneet kahvioon, jossa naispoliisi ja vartija olivat päättäneet jatkaa harjoittelua. Kolmas poliisi oli osallistunut harjoitukseen siten, että hän huudoillaan lähetti merkin vetää ase kotelosta.
Kahvion pöydän ääressä istunut vanhempi konstaapeli oli jostain syystä päättänyt osallistua harjoitukseen, vaikka hän oli jo tehnyt aseensa toimintakykyiseksi.
Oikeuden mukaan ei ole syytä epäillä, että poliisi olisi ryhtynyt tekoon tietoisena siitä, että ase on toimintakunnossa. Teon huolimattomuus on kuitenkin poikkeuksellisen vakava.
Mies kuoli putkaan Oulussa
Poliisi ei epäile rikosta Oulun poliisilaitoksella tapahtuneessa putkakuolemassa. Rikosylikomisario Jarkko Maksniemi Kainuun poliisista kertoo, että tapauksesta tehdään seuraavaksi kuolemansyyn selvitys.
Mies kuoli putkaan Oulun poliisilaitoksella viime viikon lopulla. Kuollutta miestä ei epäilty rikoksesta.
Oulussa tapahtunutta putkakuolemaa tutkii Kainuun poliisi, sillä poliisihallituksen linjauksen mukaan putkakuolemia ei tutkita siinä poliisilaitoksessa, jossa ne ovat tapahtuneet.
Kaleva 8.5.2012
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/mies-kuoli-putkaan-oulussa/592582/
Selviämään tuotu mies menehtyi putkaan Lahdessa
Lahden pääpoliisiaseman päihtyneiden säilytystiloissa menehtyi viime yönä 51-vuotias mies. Vahvasti humalassa ollut mies oli tuotu Lahden keskustasta maanantaina iltapäivällä kello 16.15 putkaan selviämään. Vartijat olivat todenneet miehen olevan elossa yöllä.
Tiistaiaamulla kello 05.45 poliisilaitoksen vartija havaitsi miehen elottomaksi. Sairaankuljettajat kävivät toteamassa miehen kuolleeksi.
Poliisin mukaan miehen kuolemaan ei liity rikosta. Miehen kuolinsyy selvitetään oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa. Normaalikäytännön mukaan tällaiset tapaukset tutkii toinen poliisilaitos, joten kuolemansyyn tutkinnan tekee Kanta-Hämeen poliisilaitos.
Turun Sanomat 17.4.2012
Mies kuoli putkaan Ylivieskassa
Mies kuoli tänä aamuna putkaan Ylivieskan poliisiasemalla.
Vuonna 1967 syntynyt kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisiaseman säilöönotettujen tiloihin puoli yhdeksän aikoihin aamulla. Häntä yritettiin elvyttää, mutta elvytys ei tuottanut tulosta.
Mies oli otettu aamuyöllä säilöön juopumuksen takia. Sairasauto tarkasti miehen kunnon heti säilöönpanon jälkeen.
Oulun poliisi tutkii kuolemaa normaalina kuolemansyyn selvittämisenä.
MTV3 24.3.2012
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1517735/mies-kuoli-putkaan-ylivieskassa
Mies kuoli putkaan Jämsässä
Jämsäläinen iäkäs mies menehtyi juopuneiden säilöönottotilassa tiistai-illan ja keskiviikkoaamun välisenä aikana. Poliisilaitoksen vartija havaitsi tilanteen keskiviikkoaamuna. Paikalle hälytettiin ambulanssi ja ensihoitoyksikkö. Miestä yritettiin elvyttää, mutta siitä ei ollut apua.
Mies otettiin säilöön edellisiltana, kun hän oli häiriköinyt humalassa.
Putkakuolemaa tutkii Pirkanmaan poliisilaitos.
15.3.2012
http://www.jamsanseutu.fi/Uutiset/1194728337405/artikkeli/mies+kuoli+putkaan+jamsassa.html
Suomen putkiin kuolee edelleen keskimäärin 20 ihmistä vuodessa.
Juopuneiden kiinniotot ovat vähentyneet neljässä vuosikymmenessä 300 000:sta runsaaseen 77 000:een, mutta putkakuolemien määrää ei ole pystytty vähentämään samassa suhteessa. Eniten putkakuolemia sattui 1990-luvun alkuvuosina, jopa noin 30 vuodessa.
Jokainen putkakuolema tilastoidaan ja arvioidaan tutkinnan jälkeen Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. Näin on tehty vuodesta 2002 lähtien.
Yleensä putkaan kuolee alkoholi- tai huumeongelmainen mies, joka saattaa majoittua poliisin tiloissa kymmeniä kertoja vuodessa. Yleisin kuolinsyy on alkoholimyrkytys.
– Kolmannes putkaan kuolevista on vakioasiakkaita. Hyvin moni heistä on myös käytetty terveystarkastuksessa tai sitten sairaankuljetusyksikkö on todennut asiakkaan putkakuntoiseksi, sanoo rikosylikomisario Raimo Lemmetti Poliisiammattikorkeakoulusta.
Poliisien ja poliisivartijoiden koulutuksessa painotetaan ensiarvion merkitystä. Jokaisen asiakkaan kohdalla pyritään selvittämään, uhkaako jokin hänen terveyttään. Myös ensiaputaitoja on kehitetty ja yhdenmukaistettu.
Poliisirikollisena 