Arkisto

Posts Tagged ‘virka-aseman väärinkäyttö’

Jari Aarniolla oli puoli miljoonaa euroa käteistä

8.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0408-1.JPG

Poliisipomo Jari Aarniolla epäillään olleen käytössään yli 500 000 euron käteisvarat kymmenen vuoden aikana.

Aarnion epäillään käyttäneen rikoksilla saatua rahaa muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeisiin sekä lainaamalla isoja summia eri henkilöille.

Iltalehden tietojen mukaan Aarnio-vyyhdin tutkijat ovat päätyneet siihen, että Helsingin huumepoliisin ex-päälliköllä Jari Aarniolla oli käytössään kymmenen vuoden aikana (2004-2013) jopa yli 500 000 euron käteisvarat.

Laskelmat perustuvat tiliotteisiin sekä takavarikoissa löytyneisiin rahoihin. Tiliotteista löytyi huomattavia käteistalletuksia.

Kaksi kätköä

Tutkijoiden näkemyksen mukaan noin suuri käteisvaranto ei voinut selittyä millään perinnöllä tai muulla laillisella tavalla. He epäilevät, että rahat ovat peräisin huumerikoksista.

Viime toukokuussa Aarnion pihalta löytyi ”huomattavan suureksi” luonnehdittu rahakätkö. Summa oli IL:n tietojen mukaan noin 65 000 euroa. Setelit oli kätketty salaojaputken pätkän sisään laitettuun muovikoteloon. Kätkö sijaitsi pihapenkereen istutusten seassa kuorikkeen alla.

Tontilta löytyneen rahakätkön lisäksi Aarniolta paljastui myös toinen, pienempi rahakätkö. Se tehtiin tiettävästi jo tutkinnan alkuvaiheessa Aarnion autotallista. Tallista löytyi videokasetin kotelo, jonka sisällä oli tuhat euroa kahtena viidensadan euron seteleinä.

Rankat epäilyt

Rikosylikomisario Jari Aarniota epäillään noin 30 eri rikoksesta. Hänet on vangittu 17 rikoksesta törkeistä huumerikoksista virkasalaisuuden rikkomisiin.

Lahjusepäilyt liittyvät seurantalaitteita valmistavaan Trevociin. Epäilyjen mukaan yhtiö olisi lahjonut Aarniota, joka järjesteli yhtiön laitteita Helsingin poliisilaitokselle.

Vakavimmat rikosepäilyt liittyvät ns. tynnyrihuumejuttuun, jossa Aarnion epäillään olleen ”pääarkkitehtina”. Vyyhdissä tuotiin useita satoja kiloja hasista Hollannista Suomeen.

Aarnio on johdonmukaisesti kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090818640053_uu.shtml

Virkarikos: Poliisit katsoivat nopeussakkoja läpi sormien

15.2.2014 Kommentointi poissa käytöstä

peltipoliisi

 

Kahta poliisia epäillään siitä, että he ovat jättäneet tahallaan kirjoittamatta sakkoja tienvarsien valvontakameroiden nappaamille autoilijoille. Epäilyt sijoittuvat Pohjois-Suomeen.

”Puhutaan noin paristakymmenestä tapauksesta, joissa kamera on reagoinut mutta sakot on jätetty kirjoittamatta. Sakot olisi pitänyt antaa, mutta tapaukset eivät ole hirveän räikeitä”, kertoo tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Tero Kekki.

Tero Kekin mukaan epäselvyyksiä on tullut ilmi noin kahden vuoden ajalta.

Kekki kertoo, että poliisien ei epäillä jättäneen sakkoja vahvistamatta esimerkiksi huolimattomuuden takia. Hän ei kuitenkaan halua avata epäiltyä motiivia tässä vaiheessa tarkemmin.

”Epäillään, että jokin syy on ollut, miksi juuri nämä on jätetty sakottamatta. Voi olla, että osaan tai kaikkiin tapauksiin löytyy vielä jokin selitys”, Kekki sanoo.

Tapausta tutkitaan tällä haavaa virkavelvollisuuden rikkomisena. Toinen mahdollinen rikosnimike on virka-aseman väärinkäyttö.

Tutkinnassa on pohdittu myös sitä, onko vastaavaa voinut sattua myös muissa liikenneturvallisuuskeskuksissa, joissa peltipoliisien sakkoja on vahvistettu.

”Meillä ei ole tietoa mistään konkreettisesta, että vastaavaa olisi muualla”, Kekki sanoo.

Esimerkiksi viime vuonna automaattiset liikennevalvontakamerat kuvasivat noin 400 000 ajoneuvoa.

Kuvat käsitellään liikenneturvallisuuskeskuksissa, joissa työskentelevät poliisit vahvistavat järjestelmän ehdottamat huomautukset, rikesakot ja sakot.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta sanoo, että sakkojen kirjoittamisessa ei ole harkinnan varaa.

”Riippumatta siitä, kuka ylinopeuden on ajanut, seuraamuksen pitää olla sama kaikille. Kyse on ihmisten tasavertaisesta kohtelusta. Silloin on eri asia, jos kyse on hälytysajosta tai muuten pakkotilanteesta”, Ihalainen sanoo.

Järjestelmän valvonta perustuu Ihalaisen mukaan virkavastuuseen ja esimiesvalvontaan. ”Poliisit toimivat virkavastuulla, ja lisäksi esimiesten pitää kouluttaa porukkaa ja pitää nuhteessa”, hän sanoo.

Ihalainen on itse toiminut aiemmin Lahden liikenneturvallisuuskeskuksen päällikkönä. Hän kertoo, että vaikeissa tapauksissa hän kirjoitti sakot itse.

”Itse kirjoitin kaikki poliiseille menevät sakot. Välillä tuli unettomia öitä, kun niitä joutui kirjoittamaan. Ikävältä se tuntui, mutta ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä se työ”, Ihalainen sanoo.

Ystävien ja sukulaisten kohdalla on itsestäänselvää, että sakkojen käsittely pitää jääviyssyistä siirtää toiselle henkilölle.

”Aiemmin ei ole ollut epäilyjä väärinkäytöksistä, mutta asiaa on aika ajoin nostettu esille ihan varmuuden vuoksi”, Ihalainen kertoo.

Koko maan automaattinen liikennevalvonta keskitetään Helsinkiin tämän vuoden aikana. Ihalaisen mukaan se vähentää osaltaan houkutuksia väärinkäytöksiin.

”Kun tulee yksi suuri keskus, järjestelmä menee selkeämpään suuntaan. Siellä käsitellään 400 000 tapausta vuodessa. Aika vaikea sinne on kenenkään soitella ja pyytää poistamaan sakkoja. Ei tule vastaan näitä henkilökohtaisia juttuja, joita on saattanut tulla alueellisissa keskuksissa.”

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Virkarikosep%C3%A4ily+Poliisit+katsoivat+nopeussakkoja+l%C3%A4pi+sormien/a1392367785851

Joutsenlahti puolusteli valokuvien levittelyä: Maan tapa

3.2.2014 Kommentointi poissa käytöstä

juha joutsenlahti

Virkarikoksesta syytetyn Juha Joutsenlahden mukaan valokuvien näyttäminen ja useiden tunnistusten tekeminen on yleistä poliisin keskuudessa.

Syyttäjä Jorma Äijälän mukaan nykyiset säädökset määräävät, ettei ryhmätunnistusta tulisi tehdä, jos henkilö on jo osallistunut jollain tavoin tunnistukseen samassa rikosasiassa.

Joutsenlahti kiisti oikeudessa virkarikoksen, mutta myöntää tehneensä virheen.

– Tarkoitus oli vilpitön ja hyvä, mutta kiireessä nämä ohjeet ja määräykset olisi pitänyt tarkistaa paremmin. Myönnän, että toiminta oli kiireessä huolimatonta, Joutsenlahti totesi.

Auer tunnisti porilaisnäyttelijän kolme kertaa tapauksessa. Ensin poliisin lähettämästä valokuvasta, sen jälkeen kahdeksasta eri valokuvasta ja lopulta myös tunnistusrivistöstä.

Joutsenlahden mukaan hän ei peitellyt huppukuvien lähettämistä Auerille, vaan kuvat olivat julkisesti nähtävillä hänen työpöydällään. Hän myös pyysi alaistaan lähettämään Auerille kuvan eikä tehnyt sitä itse.

Joutsenlahti vetosi myös siihen, että kaksi jälkimmäistä tunnistusta olivat tiedossa muun muassa näyttelijän vangitsemisoikeudenkäynnissä.

– Minun täytyy myöntää, ettei minulla ollut nämä säännökset hallussa, mutta täytyy puolustukseksi sanoa, ettei ollut kyllä kellään muullakaan. Ei sitä huomanneet muut poliisit, eikä käräjäoikeus, Joutsenlahti totesi.

Hänen mukaansa on yleistä, että poliisi näyttää valokuvia esitutkinnan aikana.

– Tämä on jokapäiväistä toimintaa poliisissa. Esimerkiksi myöhemmin tässä tutkinnassa Anneli Auerin ja hänen tyttärensä kuvia käytiin näyttämässä eläinkaupoissa. Se on täysin virheellistä ja vastoin tätä, Joutsenlahti kertoo.

Joutsenlahden mukaan hän on joutunut tikun nokkaan asian takia. Hän epäilee syyksi sitä, että on avoimesti kertonut uskovansa Anneli Auerin syyttömyyteen.

– Kun todistin toukokuussa 2010 käräjäoikeudessa Auerin puolesta, kesäkuussa minut siirrettiin toisiin tehtäviin, Joutsenlahti kertoo.

Joutsenlahti on tällä hetkellä pidätettynä virastaan. Häneltä on viety virka-ase sekä virkamerkki.

 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014020318005130_uu.shtml

Joutsenlahti joutuu oikeuteen virkarikoksesta syytettynä

24.1.2014 Kommentointi poissa käytöstä

juha joutsenlahti

Ulvilan murhan ex-tutkinnanjohtaja joutuu oikeuteen virkarikoksesta syytettynä.

 

Korkein oikeus ei antanut valituslupaa syyteoikeuden vanhentumisasiassa. Vaasan hovioikeus katsoi lokakuussa, että Joutsenlahtea koskevan syyteoikeuden jatkamisella oli perusteet.

Joutsenlahden epäillään toimittaneen Anneli Auerille etukäteen valokuvan miehestä, joka esiintyi myöhemmin poliisin tunnistusrivissä. Joutsenlahti kiistää epäilyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014012417972398_uu.shtml

Ulvilan surman ex-tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti pidätettiin virastaan

1.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

juha joutsenlahti

Satakunnan poliisilaitos on pidättänyt Ulvilan surman ex-tutkinnanjohtajan, komisario Juha Joutsenlahden virasta perjantaista alkaen rikossyytteen ajaksi. Valtionsyyttäjä on nostanut syytteen Joutsenlahtea vastaan ensisijaisesti virka-aseman väärinkäyttämisestä ja toissijaisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kyse on Joutsenlahden menettelystä tutkinnanjohtajana Ulvilan surmajutun tutkinnassa vuonna 2007.

Syyte koskee epäiltyä virkavelvollisuuden vastaista menettelyä valokuvatunnistuksen ja ryhmätunnistuksen järjestämisessä sekä vangitsemisvaatimuksen esittämisessä tuomioistuimelle.

Satakunnan poliisilaitoksen mukaan Joutsenlahden edellytykset hänen tehtäviensä hoitamiseen ovat luottamuksen puutteen vuoksi lakanneet.

Satakunnan käräjäoikeuden on määrä antaa tuomionsa Ulvilan surmajutussa joulukuun puolivälissä.

Anneli Aueria syytetään miehensä Jukka S. Lahden murhasta.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1383277973549?jako=f6db99c477ac5c8a06c553f7849bbddc

 

 

Poliisi myönsi oleskeluluvan omalle miehelleen

4.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Osastosihteeri oli työskennellyt muun muassa lupayksikön esimiehenä.

Hän oli kahdesti myöntänyt oleskeluluvan silloiselle aviomiehelleen, vaikka oli esteellinen osallistumaan päätöksentekoon. Lisäksi hän oli salannut esimieheltään sen, että hakija oli hänen aviopuolisonsa.

Nainen tuomittiin kahdesta virka-aseman väärinkäyttämisestä 60 päiväsakkoon. Poliisilaitos otti lieventävänä seikkana huomioon sen, että ensisijaisena päämääränä ei ole ollut hyödyn tavoittelu. Nainen sai kirjallisen varoituksen.

http://www.hs.fi/kotimaa/10+poliisin+kurinpitotapausta/a1354538561888

Poliisi urkki ex-vaimonsa matkatietoja – sakot tuli

1.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Helsingin hovioikeus on tuominnut sakkoihin 34-vuotiaan helsinkiläinen poliisimiehen, joka oli käyttänyt virka-asemaansa hyväkseen urkkiakseen ex-vaimonsa matkatietoja.

Mies sai virka-aseman väärinkäyttämisestä ja henkilörekisteririkoksesta 80 päiväsakkoa eli yhteensä noin tuhat euroa sakkoa. Mies oli erotettuna kaksi kuukautta.

Poliisimies oli keväällä 2010 mustasukkaisuuden takia halunnut tietää, kenen kanssa hänen entinen vaimonsa oli matkalla. Hän oli lähettänyt virkapaikaltaan Malmin ulkomaalaispoliisista matkatoimistoon sähköpostin, jossa hän oli udellut tietoja vaimon matkavarauksesta ja seurueeseen kuuluvista muista ihmisistä. Matkatoimisto luuli tiedustelun liittyvän miehen virkatehtäviin, joten se antoi tiedot samana päivänä.

Lisäksi mies oli penkonut ex-vaimon ja tämän naispuolisen matkaseuralaisen tietoja poliisin, väestörekisterikeskuksen ja rajavartiolaitoksen tietojärjestelmistä.

Mies hyödynsi saamiaan tietoja menemällä lentokentälle vastaan, kun vaimo palasi ystävättärensä kanssa matkalta.

Hovioikeus kovensi miehen rangaistusta ja rikosnimikettä. Käräjäoikeudessa mies oli tuomittu henkilörekisteririkoksen lisäksi vain virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Hovioikeus huomauttaa, että urkkiessaan tietoja poliisimiehenä mies oli saanut tietoja, joita hänelle ei muuten olisi voitu antaa.

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/poliisi-urkki-ex-vaimonsa-matkatietoja
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194775126850/artikkeli/poliisille+sakkoja+kahden+naisen+matkatietojen+urkinnasta+-+toinen+oli+miehen+puoliso.html

Poliisi valvoi vapaa ajallaan liikennettä, tuntuvat sakot tuli.

18.10.2012 6 kommenttia

Oulun käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tuntuviin sakkoihin, kun tämä oli ryhtynyt vapaa ajallaan pitämään liikennevalvontaa.  Sen kohteeksi joutui yrittäjä, joka nokkapokan jälkeen teki poliisista tutkintapyynnön.

Poliisimies voi toimia vapaa-ajallaankin, jos on estettävä vakava rikos tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaava vaara, sanoo poliisilaki. Mutta se sanoo myös, ettei poliisin käytös yksityiselämässä saa vaarantaa luottamusta poliisiin. Nämä pykälät unohtuivat Oulun poliisilaitoksen konstaapelilta perheajelulla, jonka jälkipyykki käytiin käräjillä.

On keväinen tiistai iltapäivä Muhoksella. Muuan vapaalla oleva, Oulun poliisilaitoksen järjestyspoliisin vanhempi konstaapeli on palaamassa kotiinsa, ja kyydissä ovat vaimo sekä kaksi lasta. Konstaapeli ajelee kuudenkympin rajoitusalueella, kunnes hänet yrittää ohittaa Mercedes Benz Sprinter pakettiauto.

Tästä konstaapeli ei pidä, ja hän kiihdyttää omaa nopeuttaan. Äskeinen ohittaja joutuu kiihdyttämään päästäkseen omalle kaistalleen ennen vastaantulijoita.

Autoa kuljettaa oululainen yrittäjä, joka navigaattoristaan on nähnyt ohittamansa auton vauhdiksi noin 55 kilometriä tunnissa. Siispä vilkku päälle ja ohi.

Vilkku ja käsimerkki

Kanssa autoilijan käytöstä paheksuva yrittäjä vilauttaa ohittaessaan kansainvälistä käsimerkkiä, mutta ohituksen jälkeen konstaapeli ohittaa vielä yrittäjän ja hiljentää sitten vauhtiaan kiilaten hänet tien laitaan. Yrittäjä äkki jarruttaa välttääkseen törmäyksen tai ojaanajon. Nyt autot ovat ajoradalla osittain poikittain, ja tiellä on muutakin liikennettä.

Yrittäjä näkee nyt autostaan ulos säntäävän kiukkuisen, siviiliasuisen miehen. Tämä sanoo olevansa poliisi, ja että yrittäjä ajoi ylinopeutta ja että matkanteko päättyisi nyt.

–  Näytä virkamerkki, yrittäjä tokaisee noustuaan itsekin autostaan.

–  Jäi kotiin lompakkoon, mies vastaa.

–  Mene sitten hakemaan, yrittäjä kuittaa.

Kuin elokuvassa

Tilanne etenee nyt kuin elokuvassa, kuten yrittäjä Oulun käräjäoikeudessa kuvaili kohtausta.

Poliisiksi esittäytynyt mies yrittää tarttua häntä rinnuksiin, mutta yrittäjä torjuu tämän. Nyt mies potkaisee yrittäjää vatsaan, jolloin vastapuoli potkaisee miestä polvitaipeeseen puolustautuakseen.

Poliisiksi esittäytynyt mies sanoo nyt pistävänsä yrittäjän ”kenttään”, mutta yrittäjä torjuu tämänkin.
Hän toteaa autoon jääneelle toverilleen, että mies taitaa olla kännissä. Hänen palatessaan autoonsa mies yrittää vielä tarttua kädellään autonovesta, mutta yrittäjä pääsee autoonsa ja liuuttaa sen liikkeelle.

Oulussa lähellä Maikkulan risteystä odottava poliisipartio antaa yrittäjälle pysähtymiskäskyn. Poliisiauto on siviilimallinen, mutta sen miehistö on virka asuinen. Nyt ei siis kysellä virkamerkkiä.

Lainvartijat tekevät asianmukaiset tarkistukset ja puhalluskokeen. Nollaa näyttää kuten pitääkin, ja yrittäjän matka jatkuu. Ensin hän tiedustelee poliiseilta, onko häntä pysäytyspaikalle asti seurannut mies jonkin sortin poliisi.

–   Jonkin sortin poliisi hän on, tarkastuksen tehnyt konstaapeli vastaa.

–   Miksi häntä ei puhallutettu, yrittäjä tiedustelee.-

–   Se mies ei käytä alkoholia, kuuluu vastaus.

Tuon ”jonkin sortin poliisin” henkilöllisyys jää yrittäjälle epäselväksi, mutta tämän auton rekisteritunnuksen hän muistaa.

Tutkintapyyntö

Seuraavana päivänä yrittäjä tekee Oulun poliisilaitokselle tutkintapyynnön. Hän on vahvoilla, sillä hänellä on todistaja.

Tutkintapyyntö otetaan vastaan, juttua saapuu myöhemmin hoitamaan poliisien väärinkäytöksiin erikoistunut rikostutkija. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä, liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja virkavelvollisuuden rikkomisena.

Mainituilla nimikkeillä myös virallinen syyttäjä esitti rangaistusvaatimuksen käräjillä, joita istuttiin runsas vuosi myöhemmin, eli elokuussa 2011.

Konstaapeli kertoi tehneensä yrittäjästä rikosilmoituksen 3.8.2011, eli lähes vuosi kohtauksen jälkeen ja vain kaksi päivää ennen käräjäoikeuden pääkäsittelypäivää. Asia oli kuulemma hiukan unohtunut, mutta hän halusi totuuden esille.

Käräjäoikeudessa konstaapeli kiisti kaikki syytteet sekä yrittäjän korvaus vaatimukset.

Konstaapelin mukaan hänellä oli ollut poliisina velvollisuus yrittää pysäyttää epäilty, ”ylinopeutta ajanut rattijuoppo”.

Konstaapeli kiisti äkkijarrutuksen ja kiilauksen, sillä yrittäjä oli itse pysäyttänyt autonsa. Potku yrittäjän käsivarteen oli ollut torjuntapotku, sillä yrittäjä oli käynyt ensin konstaapeliin käsiksi ja lyönyt häntä. Syytetty oli mielestään toiminut virkavelvollisuuksiensa mukaisesti.

Konstaapeli kertoi, että hänen autonsa taakse oli ajanut pakettiauto reippaalla ylinopeudella ja kiinni puskurissa. Pakettiauto oli lähtenyt ohittamaan konstaapelia, jolloin tämä oli yrittänyt tunnistaa kuljettajan.

Samalla konstaapeli oli nostanut vähän oman autonsa nopeutta ja havainnut kuljettajan vaikuttavan aggressiiviselta tämän näytettyä keskisormea.

Ajo vaikutti epävarmalta, konstaapeli kertoi oikeudessa.

Päätin ohittaa pakettiauton, ja kun pääsin sen ohitse, kuljettaja vilkutteli valoja ja minäkin näytin suuntavilkkua ja jarruttelin pikkuisen, että jarruvalot syttyisivät.

Konstaapelin mukaan pakettiauton pysähdyttyä sen kuljettaja ryntäsi ulos ja tuli kohti.

Säikähdin ja tulin myös ulos. Sanoin ”poliisista” ja yritin keskustella miehen kanssa nopeusrajoituksesta sekä haistaa mahdollisen alkoholin. Mies oli hyvin aggressiivinen eikä näyttänyt hallitsevan itseään, syytetty kertoi.

Miehen mentyä autoonsa hän yritti kiskaista oven kiinni, jolloin tartuin auton ovesta. Samassa hän löi minua vasemman korvan alapuolelle, jolloin potkaisin torjuntapotkun ja se osui miestä käsivarteen.

Yrittäjä tuli konstaapelin mukaan ulos uhmakkaana, ja konstaapeli perääntyi. Yrittäjä luovutti tilanteessa konstaapelin käsityksen mukaan, kun matkustajana ollut mies ei tullut ulos autosta.

Nyt konstaapeli soitti hätäkeskukseen ja yrittäjä lähti ajamaan pois konstaapelin seuratessa häntä.

Näin ei toimita!

Konstaapeli kertoi käräjäoikeudessa yrittäjän auton pikkuisen heijanneen edestakaisin, sitten jopa heittelehtineen. Syyttäjän mukaan konstaapeli ei ollut esitutkinnassa kertonut mitään tällaista.

Käräjäoikeus katsoi, että konstaapeli oli tahallaan rikkonut tieliikennelakia lisätessään nopeuttaan yrittäjän ohittaessa häntä vasemmalta, jolloin yrittäjä oli joutunut myös lisäämään ajonopeuttaan päästäkseen oikealle ajokaistalle ennen vastaantulevia ajoneuvoja. Tämän jälkeen konstaapeli oli heti ohittanut yrittäjän tämän palattua omalle kaistalleen.

Lisäksi konstaapeli oli jarruttanut niin, että yrittäjä oli joutunut ohjaamaan tien reunaan oikealle ja joutunut myös jarruttamaan voimakkaasti estääkseen törmäyksen konstaapelin autoon.

Lisäksi oikeus totesi konstaapelin tahallaan tehneen ruumiillista väkivaltaa yrittäjälle yrittäen ainakin kaksi kertaa tarttua tätä rinnuksista sekä potkaisemalla miestä jalkaterällä mahaan.

Konstaapeli oli rikkonut montakin poliisilain pykälää, kuten käyttänyt poliisivaltuuksia vapaa ajallaan, vaikka se ei olisi ollut poliisilain mukaan välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi tai muutenkaan tarpeen.

Käräjäoikeuden mukaan konstaapelin toiminta oli ollut omiaan poliisilain mukaan vaarantamaan luottamusta poliisiin. Lisäksi hänen tekojaan ei voida niiden haitallisuuden ja vahingollisuuden kannalta pitää vähäisinä.

Virkaveli ei vakuuttanut

Käräjäoikeuden mielestä yrittäjänkertomus tapahtumista oli yksityiskohtainen ja johdonmukainen. Lisäksi kertomusta tuki hänen matkustajansa kertomus.

Konstaapelikin kertoi tapahtumista yksityiskohtaisesti, mutta hän ei ollut vastaajana velvollinen pysymään totuudessa. Lisäksi hän oli kertonut asiat eri tavoin käräjäoikeudessa ja esitutkinnassa.

Hänen virkaveljensä kertomus ei käräjäoikeuden mukaan perustunut omiin havaintoihin, vaan siihen mitä konstaapeli ja yrittäjä olivat hänelle

kertoneet. Tarkastuksen suorittaneen poliisimiehen kertomuksesta ilmeni kohtia, joista käräjäoikeus päätteli, kenen kertomusta tämä oli pitänyt lähtökohtana.

Oikeuden mukaan tähän oli vaikutusta kahden konstaapelin ammatti  ja työtoveruudella.

Käräjäoikeuden mielestä konstaapelin syyllisyydestä ei jäänyt asiassa mitään epäilyä.

Oikeus totesi hänen vuonna 2008 saaneen sakkorangaistuksen saman kaltaisesta teosta, kuin mistä nytkin oli kysymys. Tosin tuolloin oli ollut kohteena oikea hurjastelija, mutta takaa ajo vapaa ajalla oli ollut vaarallinen.

Yrittäjän vaatimaa 200 euron korvausta kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oikeus piti määrältään kohtuullisena. Rangaistukseksi konstaapelille tuomittiin 60 päiväsakkoa, josta kertyi 900 euroa.

Konstaapeli ilmoitti heti tuomion kuultuaan valittavansa hovioikeuteen. Rovaniemen hovioikeus määräsikin jutulle pääkäsittelypäiväksi 31. elokuuta 2012, mutta konstaapeli vetivalituksensa viime tipassa pois.

Ja ettei jäisi epäselväksi, niin konstaapelin autossa istunutta ja tilanteennähnyttä vaimoa ei haastettu todistamaan. Siihen ei nimittäin laki velvoita lähisukulaista.

Löikö yrittäjä poliisia?

Oululaisyrittäjä pitää tapausta tyrmistyttävänä, vaikka hän voittikin jutun oikeudessa.

Kun henkilö tuomitaan pahoinpitelystä, niin tiettävästi tuolloin harkitaan myös vakavasti mahdollisten aselupien peruuttamista, yrittäjä tietää.

–   Tunnen paljonkin poliiseja, ja he ovat asiallista väkeä. Tämä tapaus oli pohjanoteeraus, ja tiettävästi mies jatkaa poliisina kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tässä yrittäjä onkin oikeassa. Oulun poliisilaitoksen kenttätoimiston päällikön, ylikomisario Arto Aution mukaan konstaapeli on normaalisti työssä edelleen. Ja olihan käräjäoikeuden tuomiokin pitkään lainvoimaa vailla, koska hän valitti hoviin. Ia nyt tapauksesta on jo aikaa.

Mutta miksi takaa ajajapoliisille ei tehty puhalluskoetta?

–          Se kyllä kuuluisi tehdä aina liikenteessä sattuneiden tilanteiden molemmille osapuolille, mutta ilmeisesti olosuhteet ovat olleet yllätykselliset ja sekavat, ylikomisario Autio arvelee.

Ja vielä yksi juttu, joka jää ikuiseksi arvoitukseksi ainakin oikeudellisesti. Löikö yrittäjä todella poliisia, kuten tämä väitti? Ja näkikö sitä kukaan?

ALIBI 10/2012

Ulvilan surman ex-tutkinnanjohtajaa epäillään virka-aseman väärinkäytöstä

13.7.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Ulvilan surman entistä tutkinnanjohtajaa epäillään virka-aseman väärinkäytöstä, kertoo Iltalehti.

Ulvilan surman alkuperäisenä tutkinnanjohtajana toimineen Juha Joutsenlahden epäillään käyttäneen virka-asemaansa väärin Jukka S. Lahden vuonna 2006 tapahtuneen surman tutkinnassa.

Valtakunnansyyttäjänviraston poliisirikosten tutkinnanjohtaja Anssi Hiivala vahvistaa epäilyn lehdelle. Hän ei halua kommentoida, mistä epäillyssä virka-aseman väärinkäytössä on kysymys.

Joutsenlahti oli Ulvilan surman tutkinnanjohtajana runsaat 1,5 vuotta. Sen jälkeen hänen tilalleen vaihdettiin toinen henkilö, sillä tapauksen selvittäminen ei edennyt.

Käräjäoikeus tuomitsi Lahden puolison Anneli Auerin murhasta elinkautiseen vankeuteen, mutta hovioikeus hylkäsi murhasyytteen viime heinäkuussa. Tapausta käsitellään seuraavaksi korkeimmassa oikeudessa.

Joutsenlahti on kertonut pitävänsä Aueria syyttömänä ja uskovansa ulkopuoliseen tekijään.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/07/1580212/il-ulvilan-surman-ex-tutkinnanjohtajaa-epaillaan-virka-aseman-vaarinkaytosta

Poliisille ehdollista vankeutta vakuutusyhtiön huijaamisesta

16.2.2010 Kommentointi poissa käytöstä

 

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi haapajärveläisen miehen perjantaina törkeästä väärennyksestä, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja petoksesta.

Oikeuden mukaan ylikonstaapeli kirjasi onnettomuustutkintaan vääriä tietoja vuoden 2008 kesäkuussa. Hänen poikansa oli suistunut tieltä, mutta poliisi kirjasi totuuden vastaisesti tietojärjestelmään, että kyseessä oli hirvikolari.

Hirvikolarin perusteella poliisi sai vakuutusyhtiöltä korvausta. Normaalista ulosajosta korvausta ei olisi herunut.

Vahinkoilmoituksen perusteella vakuutusyhtiö maksoi poliisimiehelle noin 4 500 euron korvauksen, minkä poliisi on myöhemmin maksanut vakuutusyhtiölle takaisin.

Virkarikokset paljastuivat poliisin sisäisessä tarkastustoiminnassa.

Iltalehti 16.2.2010