Arkisto
Poliisi myöntää oikeusmurhia tapahtuu
”Vuosien kokemuksella on myönnettävä, että oikeusmurhia tapahtuu molempiin suuntiin, Rikosylikonstaapeli Marja Vuento toteaa.
Raiskausilmoituksista yli viidennes perättömiä
Perättömät raiskausilmoitukset ovat viikoittainen ongelma poliisille. Viranomaisten arvion mukaan yli joka viides poliisin tietoon tulleista raiskausväitteistä osoittautuu perättömäksi. Nämä tapaukset eivät johda syyteharkintaan ja oikeuskäsittelyyn.
Vuosittain poliisi kirjaa noin tuhat raiskausilmoitusta ja yli tuhat lievempää ilmoitusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Rikosylikonstaapeli Marja Vuento Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että aiheettomien ilmoituksen määrä on kasvanut samaa tahtia naisten alkoholin kulutuksen kanssa.
–Iso osa perättömistä ilmoituksista tehdään kännissä ajattelemattomasti. Joku voi haluta ilmaisen kyydin taksikuskilta, toinen sepittää raiskausväitteen välttyäkseen putkayöltä ja kolmas selittää hätävalheen puolisolle tai kotiväelle. Kun kanssaihminen ottaa sitten yhteyden poliisiin, puheita on vaikea perua, Vuento kertoo.
Perättömissä väitteissä nimetään tekijäksi usein ulkomaalaistaustainen mies tai miehet. Rikoskomisario Ville Hahlin mukaan tähän on kaksi syytä.
Ulkomaalaistaustaiset ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin joka toisessa raiskaustapauksessa epäiltyinä.
–Toiseksi, jos ilmoituksen tekijä nimeää tekijäksi tummaihoisen, häneltä ei odoteta niin tarkkoja tuntomerkkejä kuin jos tekijä olisi kantasuomalainen, Hahl selvittää.
Suuri perättömien ilmoitusten määrä sitoo poliisin resursseja, mutta ilmoitukset tekevät hallaa myös seksuaalirikosten todellisille uhreille.
–Siskot tekevät mielettömän karhunpalveluksen toisille naisille. Raiskauksen uhreja kohdellaan vähintäänkin asiallisesti nykypäivänä, mutta poliisi joutuu kuulusteluissa varmistamaan tarinan todenperäisyyden, Vuento sanoo.
Koska raiskauksella ei yleensä ole silminnäkijää, poliisiviranomaiset ja oikeuslaitos joutuvat punnitsemaan uhrin ja väitetyn tekijän puheiden luotettavuutta.
–Vuosien kokemuksella on myönnettävä, että oikeusmurhia tapahtuu molempiin suuntiin, Vuento toteaa.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/142571/Raiskausilmoituksista+yli+viidennes+perattomia
Presidentin ”poliisi” on tarpeeton ?
Supo aloittanut esitutkintoja vain harvoin
Suojelupoliisi on ensimmäistä kertaa suostunut kertomaan tietoja esitutkinnassa olleista jutuista. Nelosen uutisten saamista tilastoista ilmenee, että supo on käynnistänyt esitutkintoja vain harvakseltaan.
Tähän saakka supo on varjellut tietoa siitä, kuinka paljon esitutkintoja se on tehnyt. Nyt se kuitenkin suostui Nelosen uutisten pyyntöön saada tilastotiedot syyteharkintaan siirretyistä sekä päättyneistä ja keskeytetyistä esitutkinnoista.
Tietojen luovuttaminen oli yllätys, sillä vielä viime vuoden lopulla supo kieltäytyi antamasta tietoja. Silloin supo perusteli kieltäytymistään sillä, että tietojen julkisuus voisi vaikeuttaa sen tehtävien hoitamista. Toukokuussa Nelosen uutiset uudisti pyyntönsä, tällä kertaa kirjallisesti. Supolta pyydettiin myös kirjallinen, valituskelpoinen päätös, mikäli se kieltäytyy antamasta tietoja.
Parinkymmenen vuoden aikana supo on aloittanut yhteensä 31 esitutkintaa. Se alkoi itse tehdä esitutkintoja vasta vuonna 1989 uuden esitutkinta- ja pakkokeinolakien tullessa voimaan. Siihen asti keskusrikospoliisi oli hoitanut maanpetosjuttujen tutkinnan.
Alkuvuodet olivat Supossa rauhallisia. 1990-luvun puolivälin tienoilla alkoi kuitenkin tapahtua: ruuhkavuosi oli 1994, jolloin supo lopetti tutkinnan kahdentoista epäillyn osalta. Edellisenä vuonna lopetettuja tutkintoja oli viisi.
Supon mukaan ”ei ole yllätys, että suurin osa lopetetuista esitutkintatapauksista ajoittuu 1990-luvun alkupuolelle, jolloin Neuvostoliitto ja koko itäblokki oli juuri kaatunut”. Supo vastasi tilastoja koskeviin jatkokysymyksiin sähköpostitse.
Vuosituhannen molemmin puolin supo siirsi syyteharkintaan yhteensä neljän epäillyn jutut. Kaksi ensimmäistä johti syytteeseen ja tuomioon.
Vuonna 1998 syyteharkintaan siirtyi tapaus, jossa ulkoministeriön virkamiestä epäiltiin asiakirjojen luovuttamisesta Venäjän tiedustelupalvelulle. Kaksi vuotta myöhemmin puolustusvoimissa työskennellyttä luutnanttia epäiltiin niin ikään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta venäläisille. Molemmat saivat sittemmin korkeimmassa oikeudessa 1 vuotta 2 kuukautta ehdollista vankeutta.
Vuonna 2002 syyteharkintaan siirtyi Alpo ja Jukka Rusia koskeva juttu, jossa oli tutkittu veljesten epäiltyä yhteydenpitoa Itä-Saksan tiedustelupalveluun Stasiin. Valtionsyyttäjä päätti, ettei juttua viedä oikeuteen, koska törkeästä vakoilusta ei ole näyttöä.
Rusi-jutun jälkeen supo on lopettanut neljän jutun tutkinnan ja keskeyttänyt yhden. Supon mukaan tutkinta on yleensä lopetettu sen takia, että ”on käynyt ilmi, että rikosta ei ole tehty”. Joissakin tapauksissa tutkinta on lopetettu sen takia, ettei asiassa voida nostaa syytettä ketään vastaan esimerkiksi sen takia, että asianomistaja ei vaadi rangaistusta.
Ainoa supon tutkittavaksi tuleva asianomistajarikos on valtion johtoon kuuluvaan henkilöön kohdistunut laiton uhkaus. Supon mukaan se on lopettanut ”joitakin” tällaista asiaa koskevia tutkintoja.
Aiemmin supo on julkisuudessa kertonut, että se on käynnistänyt ”puolenkymmentä” esitutkintaa epäillyistä itävakoilutapauksista ns, Rosenholz-aineiston tietojen perusteella.
Supo selittää esitutkintojen pientä määrää sillä, että sen perustehtävä on ”valtion turvallisuutta mahdollisesti vaarantavien hankkeiden ja rikosten ennalta estäminen”.
Siten supo katsoo, että jo esitutkinnan aloittaminen kielii epäonnistumisesta tässä perustehtävässä, ennalta ehkäisemisessä.
Nelosen uutisten saamista tilastotiedoista ei voida päätellä sitä, onko supossa tällä hetkellä käynnissä esitutkintoja. Lain mukaan tiedot esitutkinnasta ovat salaisia siihen asti, kunnes asia on ollut esillä oikeudessa tai syyttäjä tehnyt päätöksen jättää syyte nostamatta taikka poliisi päättänyt lopettaa jutun tutkinnan.
Nelosen Uutiset 28.6.2010
Poliisi poseerasi bikineissä
21-vuotiasta arkansilaista poliisivartijaa uhkaavat potkut, kun hänen esimiehensä näkivät nuoren naisen kuvat Playboy-lehden nettisivuilla.
Naispoliisi on lomautettu toistaiseksi.
”Kesäkuun 7. päivän Viikon Cyber-tytöksi” nimetty Jessie Lunderby poseerasi kuvissa pikkuisissa pinkeissä bikineissä.
– Se, mihin hän oikeastaan syyllistyi, on keskustelun alla. Meillä on tiettyjä eettisiä käytäntöjä ja koodeja, joita kaikkien pitäisi noudattaa, huomauttaa Lunderbyn esimies seriffi Tim Helder.
Lunderby ei ole samaa mieltä.
– On kuin he vain olisivat odottaneet jotain tällaista tapahtuvan, ja sitten siitä on tehty inhottavan iso numero, kritisoi Lunderby paikalliselle tv-kanavalle.
Helderin mukaan Lunderby vain pahensi tilannettaan lisäämällä työpaikkanaan olevan poliisiaseman nimen Playboyn nettisivuille.
– Minun mielestäni vaatteiden poisottamisella ja tekemällä yksityisestä asiasta julkinen ei ole saatu aikaan mitään hyvää lainvalvonnan auttamiseksi, Helder jyrähti.
Lunderbylla ei ole korkeita odotuksia työpaikkansa säilymisestä poliisivankilan vartijana.
– Luultavasti saan potkut, hän totesi.
Ex-poliisijohtajaa syytetään Ruotsissa seksirikoksista
Entinen poliisijohtaja on saanut syytteet useista seksirikoksista Ruotsissa. Häntä syytetään muun muassa 17-vuotiaan kahlitsemisesta ja raiskauksesta sekä lasten hyväksikäytön suunnittelusta. Syytekohtia on yli 20.
Syyttäjän mukaan suuri osa rikoksista on tehty Tukholmassa tammikuusta 2009 alkaen. Mies pidätettiin falunilaisessa hotellissa tammikuun 2010 lopulla, kun hänen epäiltiin olleen matkalla tapaamaan alaikäistä tyttöä.
Pitkän uran tehnyt 64-vuotias poliisijohtaja on luennoinut tasa-arvosta ja seksuaalisesta häirinnästä. Hän on kiistänyt useimmat syytteet.
Poliisin nimi nousi esiin viime kesänä sattuneen kuolemantapauksen tutkinnassa. Kuolleen 60-vuotiaan miehen tietokoneelta löytyi tietoja, jotka johtivat hänen jäljilleen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2010/06/1147951
Omaisten asianajaja vaatii poliisin peitetoimintaa selvitettäväksi
Vuonna 2006 Ulvilassa sattuneen henkirikoksen selvittely on saanut ainutlaatuista huomiota ja rikoksen tutkinnassa on käytettty erikoisia keinoja. Tänään Satakunnan käräjäoikeus antoi välituomion, jolla Anneli Auer todetaan syylliseksi, mutta lopullinen tuomio annetaan vasta nyt tehtävän mielentilatutkimuksen jälkeen.
Omaisten asianajaja, turkulainen Seppo Kauppila kertoo oikeuskäsittelyn olleen luonteltaan aivan poikkeuksellinen.
– En muista ainakaan oman kokemukseni perusteella vastaavaa oikeudenkäyntiä, jossa henkilöä on ensin pidetty asianomistajana ja vuosien kuluttua kuulusteltu syylliseksi epäiltynä.
Kauppilan mukaan tällaisessa tapauksessa on syytä olettaa, että jotakin dramaattista uutta selvitystä olisi löytynyt, mitkä syyttäjän puolelta on esitetty uusina seikkoina. Vastaavasti puolustus on tuonut aikaisempaan esitutkintaan liittyviä seikkoja esille.
– Eniten jään tässä kaipaamaan avoimuutta, Kauppila toteaa.
Hänen mukaansa juttu ei ole vielä täysin ratkennut. Hän kertoo, että syyttäjä on julkisuudessa ilmoittanut jo etukäteen, että lopputuloksesta riippumatta joku asianosaisista vie tapauksen hovioikeuteen.
– Vaikka tuomiota ei ole vielä julistettu, niin syyllisyyskysymyksen osalta voidaan todeta, että se asia on ratkaistu. Kysymys on vain siitä, mnkä rikosnimeke tulee olemaan.
Peitetoiminta julki
Paljon on keskusteltu myös poliisin peitetoiminnasta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan poliisi soluttautui Auerin poikaystäväksi ja perheen sisälle. Kauppilakin tietää poliisin peitetoiminnasta vain sen, mitä julkisesti on kerrottu.
Poliisilta ei oikeudenkäynnissä tietoa tästä peitetoiminnasta saatu, vaikka Kauppila esitti käräjäoikeudessa, että tieto toiminnasta olisi pitänyt paljastaa ainakin asianosaisille, syytetylle, omaisille ja puolutustukselle.
– Päämiesteni eli omaisten intresseissä on nimenomaan saada selville ne tosiasiat, joihin syytteet ja tuleva ratkaisu perustuvat. Heitä, kuten itseänikin kiinnostaa tuo peitetoiminta, Kauppila sanoo.
Käräjäoikeus hyväksyi poliisin kannan, eikä julkistanut tietoja peitetoiminnasta.
– Poliisin näkemys on, että noin kahdeksan kuukautta kestäneessä peitetoiminnassa soluttautuja ei ole voinut tehdä havaintoja syytettä tukevaan tai sitä vastaan puhuvaan aineistoon, Kauppila toteaa.
Syyttäjä pelkäsi rikollisjengiä – jätti jutun sikseen!
Poliisi: Syyttäjä pelkäsi rikollisjengiä – jätti jutun sikseen!
Järjestäytynyt rikollisuus näyttää koventuvan Suomessa ja ottavan otteen myös viranomaisista. Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Oksasen mukaan Suomessa on ainakin yksi tapaus, jossa syyttäjä jätti viemättä jengiläisen jutun hovioikeuteen. Tämä saattoi johtua pelosta, jota syyttäjä koki rikollisjengiä kohtaan.
Rikoskomisario Jussi Oksanen paljasti asian Lahdessa poliisin, finanssialan ja oikeustoimittajien ajankohtaisseminaarissa. Oksanen ei suostunut kertomaan tietämästään oikeusjutusta tämän enempää, ei edes sitä, missä päin maata kyseinen tapaus on sattunut.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo tuoreimmassa Alibissa, että poliisikin saa vakavasti otettavia uhkauksia rikollisjärjestöiltä.
– Ne liittyvät aika pitkälti huumemaailmaan ja siellä olevaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Poliisilla on tietyt mekanisminsa, joilla uhkauksiin reagoidaan. Siihen pitää varautua, että vakavat uhkaukset – ja myös väkivalta – lisääntyvät viranomaisia kohtaan, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo Alibissa.
Poliisi pysäytti kuorma-autokuskin ampumalla Kuopiossa
Poliisi sai rintaan ampumalla pysäytetyksi kuorma-auton kuljettajan, joka kaahasi viitostiellä Kuopion pohjoispuolella maanantain vastaisena yönä.
Sitä ennen piikkimatto oli tyhjentänyt kuorma-auton renkaat, mutta mies jatkoi pakoa.
Poliisiin mukaan vuonna 1970 syntynyt ajokortiton mies oli vahvasti juovuksissa. Häntä epäillään murhan yrityksestä, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.
Mies on sairaalahoidossa. Poliisin mukaan hänellä ei ole hengenvaaraa.
Tapahtumasarjaa tutkii keskusrikospoliisi, koska tapaukseen liittyy poliisin aseenkäyttö. Tapauksen tutkinnanjohtajana on kihlakunnansyyttäjä Heli Haapalehto Valtakunnansyyttäjänvirastosta.
Haapalehdon mukaan tutkinnassa selvitetään, onko ampuja syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn hätävarjelutilanteessa. Epäiltynä on myös päivystävä komisario, joka antoi luvan ampumiseen.
Väärällä
kaistalla
Takaa-ajo alkoi aamukahden aikaan Lapinlahdella, jossa poliisipartio havaitsi kuorma-auton ajavan etelän suuntaan lievähköä ylinopeutta. Lisäksi auto muistutti tuntomerkeiltään aikaisemmin rikospaikalla nähtyä autoa.
Poliisit yrittivät Nerkoon kohdalla pysäyttää pakenijan valoja väläyttämällä. Toinen partio asetti piikkimaton tielle Siilinjärven Pöljällä. Vaikka eturenkaat tyhjenivät, kuorma-auto jatkoi matkaa.
Takaa-ajon alkuvaiheessa Siilinjärven keskustan kohdalle saakka viitostie on kaksikaistainen. Poliisin mukaan kuorma-auto ajautui kymmeniä kertoja väärälle kaistalle.
Tulitusta
moottoritiellä
Moottoritiellä pakenijaa yritettiin pysäyttää ampumalla useita laukauksia kohti kuorma-auton jäädyttäjää. Sitten kuorma-auton vauhtia koetettiin hiljentää ajamalla sen eteen. Pakenija osui useita kertoja poliisiautojen perään ja kylkiin.
Siilinjärven Vuorelassa poliisimaija kääntyi poikittain, jolloin kuorma-auto työnsi sitä eteenpäin kymmeniä metrejä.
Tässä vaiheessa poikittain olleessa autossa ollut poliisimies ampui käsiaseella kaksi laukausta, joista toinen osui pakenijan rintaan. Laukaus meni sekä poliisiauton ikkunan että kuorma-auton tuulilasin läpi.
Takaa-ajoa oli kestänyt lähes 60 kilometriä.
Rikoskomisario Heino Kosonen KRP:stä kertoi, että kuorma-auto oli aiemmin nähty erään varkaustapauksen tapahtumapaikalla. Autoa ajanut mies ei ole sen omistaja. Poliisi esittänee häntä vangittavaksi lähipäivinä.
Apulaispoliisipäällikkö Seppo Korhonen Pohjois-Savon poliisista kertoi, että pakenijaa ampunut poliisi jatkaa normaalisti viranhoitoa tapauksen tutkinnan aikana.
Poliisia epäillään törkeästä pahoinpitelystä!!
Rattijuoppoa ampunutta poliisia epäillään törkeästä pahoinpitelystä hätävarjelutilanteessa.
Poliisin viimeöinen pitkä takaa-ajo Lapinlahdelta Siilinjärven Vuorelaan kärjistyi lopulta tilanteeseen, jossa poliisi ampui paennutta kuorma-autonkuljettajaa rintaan.
Poliisin toiminta tutkitaan
Syyttäjänvirasto ja keskusrikospoliisi tutkivat poliisin voimankäytön tapauksessa. Ampunutta poliisia epäillään törkeästä pahoinpitelystä hätävarjelutilanteessa.
Poliisirikostutkinnanjohtaja on nimetty Valtakunnansyyttäjän virastosta. Tutkinnassa selvitetään, olisiko tilanne voitu selvittää ilman kuljettajaan kohdistunutta ampumista. Tilanteessa mukana olleet poliisit jatkavat toistaiseksi normaalisti virassaan.
Savon Sanomat 21.6.2010
Oikeuskanslerilta kritiikkiä huumepoliisijutun tutkinnasta
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on tyytymätön tapaan, jolla Helsingin huumepoliiseihin kohdistunutta rikostutkintaa hoidettiin.
Hän ei löydä niissä kuitenkaan lainvastaisuuksia, mutta moni asia olisi voitu epäiltyjen oikeusturvan vuoksi tehdä toisin.
Jonkka antoi 77-sivuisen päätöksensä maanantaina Helsingin huumepoliisin johtajan Jari Aarnion, krp:n rikosylikomisario Tero Haapalan ja yhdeksän muun poliisimiehen kanteluihin.
Rikosepäily alkoi sisäministeriön laillisuusvalvontana. Selvitystä tehnyt totuuskomissio nauhoitti ympäri maata muiden poliisien puhutuksia, mutta äänitteet hävitettiin.
Jonkka ei nähnyt siinä rikettä, mutta olisi epäiltyjen oikeusturvan kannalta pitänyt nauhat tallessa.
Tutkintaa johti valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto, joka kokosi tutkijat krp:stä. Jonkan mukaan toinen kokoonpano olisi ollut ulkoisen uskottavuuden kannalta parempi. Tutkijat ja epäillyt olivat osin entisiä työtovereita, osin esimiehiä ja alaisia.
Kantelijat pitivät esitutkintaa myös asenteellisena. Jonkan mukaan menettely esitutkinnassa on joiltakin osin ollut kritiikille altista ja moitittavaakin.
Mitään erityisen vakavaa epäiltyjen oikeusturvaa vaarantavaa ei kuitenkaan ole ilmennyt, päätöstä perustellaan.
Poliisi pysäyttää lakimiehen (peräsuolen levittäjä)
Lakimies Jussi ajoi kotiin siltaa pitkin vietettyään suurenmoisen päivän kalastaen merellä. Hänen saaliinsa oli puhdistettuna, fileroituna ja sanomalehteen käärittynä matkustajan puolella. Hän oli saapumassa myöhään kotiin ja nosti vauhtia. Yhtäkkiä hyppäsi esiin poliisi tutka kädessä ja viittoili Jussia ajamaan tien sivuun. Jussi totteli kuten kunnon kansalainen.
Poliisi käveli ikkunan viereen ja sanoi,
”Tiedätkö kuinka lujaa sinä ajoit, POIKA?”
Jussi ajatteli hetken ja arveli, ”Öh, 90 kilsaa tunnissa?”
”110 kilometriä tunnissa, poika! 110 kilometriä tunnissa 80 kilometrin alueella.!” sanoi poliisi.
”Mutta jos konstaapeli tiesi sen, niin miksi te kysyitte sitä”, vastasi Jussi.
Ärsyyntyen Jussin vastauksesta poliisi julisti voitonriemuisena ”Se oli ylinopeutta ja sinä saat sakkolapun!”
Poliisi tuli lähemmäs Jussia katsoen hänen sotkuisia kalastusvaatteitaan, ”Sinulla ei taida olla edes mitään töitä! Minä en ole koskaan nähnyt noin sotkuista autoa koko elämäni aikana!”
Jussi vastasi, ”Minulla on töitä! Minulla on hyvä työ, josta saan kunnollista palkkaa”
Poliisi kumartui ikkunaan, haistoi Jussin kalan saalista ja kysyi, ”Minkälainen työ sinun kaltaisellasi pummilla voi olla?”
”Olen peräsuolen levittäjä!” vastasi Jussi.
”Mitä sinä sanoit, POIKA?” kysyi poliisi. ”Olen peräsuolen levittäjä!”
Poliisi raapi päätään kysyen, ”Mitä peräsuolen levittäjä tekee?”
Jussi selitti, ”Ihmiset soittavat minulle kun heidän pitää olla levitettyjä. Minä sitten menen heidän luokseen. Minä aloitan parilla sormella, sitten pari lisää ja sitten koko kädellä, sitten kahdella. Sitten minä vedän niitä yhä etäämmälle toisistaan, kunnes etäisyyttä on semmoinen täydet 180 senttiä.”
Poliisi oli tämän kuvion lumoissa kysyessään
”Mitä ihmettä voidaan tehdä 180 senttisellä persreiällä?”
Jussi vastasi huolettomasti ”Sille voidaan antaa tutka käteen ja pistää sillan päähän seisomaan!”
Poliisirikollisena 