Archive

Archive for tammikuu 2002

Pahoinpitelystä tuomittu ei sovi poliisiksi

30.1.2002 Kommentointi poissa käytöstä

Sisäministeri Ville Itälä (kok) on puuttunut poliisin nuhteettomuusodotuksista vellovaan keskusteluun, joka alkoi siitä, että Vantaan poliisissa työskentelee kymmenistä vaimonsa pahoinpitelyistä tuomittu mies.

Itälä korosti tiistaina, että poliisin virka on luottamuksen takia sellainen, että nuhteettomuusvaade on korkealla.

”Pahoinpitelytuomio on sen kaltainen teko, että sellaisen saanutta ei pitäisi nimittää poliisiksi. Harkintavalta on kuitenkin aina päättävällä virkamiehellä”, Itälä sanoi.

Sisäministeriö on ohjeistanut poliisin paikallisjohtoa nimitykseen liittyvistä kriteereistä vantaalaistapauksen seurauksena.

Poliisi tuomittiin puolitoista vuotta sitten Orimattilassa 11 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 41:stä vaimoonsa kohdistuneesta pahoinpitelystä ja yhdestä törkeästä pahoinpitelystä.

STT

Helsingin Sanomat 30.1.2002

Poliisi hakkasi raskaana olleen vaimonsa 12 kertaa

27.1.2002 1 kommentti

Syyskuun lopussa 1996 mäntsäläläinen poliisi suuttui 12:tta viikkoa raskaana olleelle vaimolleen. Hän tarttui naista ranteista kiinni, painoi seinää vasten ja heitti tämän sängylle. Nainen joutui viikoksi sairaalaan , koska hänen kohtunsa alkoi supistella ja alapäänsä vuotaa verta.

Pahoinpitely ei ollut ensimmäinen. Mallinakin työskennellyt poliisi oli hakannut lentoemäntävaimoaan jo parin seurusteluaikoina, mutta kolmekymppinen pariskunta oli silti mennyt vähän aikaisemmin naimisiin.

Lokakuussa 1997 mies hakkasi vaimonsa päätä auton lasiin. Kotona mies heitteli naista sängylle ja seinille, hakkasi ja puristi kaulasta. Nainen sai mustelmia, kuhmuja ja hänen kohtunsa alkoi taas supistella.

Mies pahoinpiteli vaimoaan tämän raskauden aikana yhteensä 12 kertaa. Hän vakuutti väkivallan loppuvan, kun perheeseen tulee lapsia.

Huhtikuussa 1997 nainen sai kaksoset. Synnytyksen jälkeen mies löi naista kasvoihin, repi hiuksista, potki vartaloon ja hakkasi tämän päätä lattiaan. Naista sattui erityisesti keisarileikkaushaavaan, joka ei ollut vielä parantunut.

Parin päivän päästä mies hakkasi vaimonsa uudestaan ja löi tätä vielä autossa kasvoihin, kun nainen oli ajamassa autolla lääkäriin.

 

Pahoinpitelyt

jatkuivat säännöllisesti koko kevään ja kesän 1997, pahimmillaan peräkkäisinä päivinä. Vaimo kertoi pahoinpitelyistä useita kertoja lääkäreille ja pakeni välillä naapuriin, muttei halunnut nostaa syytettä. Myös jotkut miehen työtovereista tiesivät pahoinpitelyistä.

Syksyllä poliisin esimies kävi miehen kotona, ja mies lupasi lopettaa pahoinpitelyn.

Lupaus ei pitänyt edes päivää. Naisen syntymäpäivänä marraskuun alussa mies löi, potki ja heitteli vaimoaan jälleen.

Seuraavina päivinä hän jatkoi pahoinpitelyä, hakkasi, painoi kättä vaimonsa suun ja nenän eteen ja painoi naisen kasvoja tyynyä vasten.

Kun pariskunnan tuttava näki naisen pahoinpitelyn jälkeen, hän ei heti tunnistanut tätä.

Viikon kuluttua syntymäpäivästä mies hakkasi vaimonsa päätä lattiaan ja seinään, raahasi tämän vähissä vaatteissa ulos ja hieroi tämän selkää puista aitaa vasten.

Naapurit näkivät pahoinpitelyn. Nainen sai mustelmia, ruhjeita, hiertymiä ja hänen huulensa ja ikenensä vuotivat verta.

Jouluostosmatkalla mies hakkasi vaimoaan autossa kasvoihin, palleaan, vatsaan ja jalkoihin.

Maaliskuussa 1998 mies pahoinpiteli vaimoaan kolmessa erässä samana päivänä niin, että nainen menetti tajuntansa.

Kuulustelupöytäkirjojen mukaan nainen kertoi pitäneensä parin toista lasta sylissään paetessaan miestä huoneen nurkkaan. Toinen lapsi konttasi perässä, mutta mies jatkoi hakkaamista lapsista välittämättä. Lopulta mies soitti itse poliisit.

 

Pariskunta erosi.

Kun viimeisestä pahoinpitelystä oli kulunut pari päivää, poliisi pidätettiin virasta ja tuomittiin toukokuussa 1998 yhteensä 41 pahoinpitelystä ja yhdestä törkeästä pahoinpitelystä 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

Orimattilan käräjäoikeus määräsi miehen myös menettämään poliisinvirkansa, koska hänen tekonsa osoittivat hänet sopimattomaksi poliisin toimeen.

Helmikuussa 2000 mies aloitti työt Vantaan poliisissa.

 

Helsingin Sanomat 27.1.2002

Pahoinpitelystä tuomittua poliisia ei olisi pitänyt ottaa töihin

19.1.2002 Kommentointi poissa käytöstä

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio arvostelee Vantaan poliisipäällikön Yrjö Laihion päätöstä ottaa palvelukseen vaimonsa pahoinpitelyjen takia potkut saanut poliisi. Raution mielestä kyseinen mies ei ole sopiva poliisin tehtäviin.

Vanhempana konstaapelina Mäntsälässä työskennellyt poliisi tuomittiin toukokuussa 1998 vajaan vuoden ehdolliseen vankeuteen yhteensä 41 pahoinpitelystä ja yhdestä törkestä pahoinpitelystä. Pahoinpitelyt oli tehty kahden ja puolen vuoden aikana, niiden uhri oli poliisin silloinen vaimo. Käräjäoikeus katsoi, että poliisin menettely osoitti hänet sopimattomaksi virkaansa. Sen vuoksi oikeus määräsi hänet viralta pantavaksi.

Puolentoista vuoden

kuluttua, helmikuussa 2000, mies palasi poliisiksi, sillä hän sai töitä Vantaan poliisista. Mies on edelleen töissä.

Apulaisoikeusasiamies Rautio muistuttaa päätöksessään, että perustuslain mukaan julkisiin virkoihin nimitettävältä vaaditaan taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa. Koetellun kansalaiskunnon yksi elementti on nuhteeton käytös. Poliisikoulutukseen pääsyn ehtona on muun muassa se, että henkilö on sopiva poliisiksi. Lisäksi poliisiasetuksessa todetaan, että poliisin on virassa ja yksityiselämässä käyttäydyttävä niin, ettei poliisi arvo kärsi.

Rautio huomauttaa,

ettei laissa ole tarkemmin määritelty, mitä sopivuudella tarkoitetaan.

Viraltapantukin voidaan Raution mielestä ajan kuluessa ja muiden olojen muuttuessa taas nimittää virkamieheksi. Tällöin on otettava huomioon rikosten vakavuus ja viran asettamat velvoitteet.

”Joka tapauksessa ei ole toivottavaa, että hallintoviranomainen kovin pian nimittää virkamieheksi henkilön, joka tuomioistuimen päätöksellä on katsottu ilmeisen sopimattomaksi toimimaan tehtävissään”, Rautio painottaa.

Hän jatkaa, että poliisin tehtävien luonteesta johtuu, että poliisien pitää olla korostetun puolueettomia ja nuhteettomia.

”Poliisin tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja poliisia kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta onkin nähdäkseni ongelmallista, mikäli näinkin pian lukuisista pahoinpitelyistä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomittu henkilö otetaan takaisin poliisin palvelukseen”, Rautio toteaa.

Raution mielestä tässä tapauksessa miehen tuomiosta oli kulunut liian vähän aikaa. Lisäksi miehen rikokset olivat melko vakavia, ja myös rangaistus oli varsin ankara.

Vaikka miehen nimittäminen ei Raution mielestä ollut perusteltua, Vantaan poliisipäällikkö Laihio ei ylittänyt harkintavaltaansa.

Helsingin Sanomat 19.1.2002

Pahoinpitelystä tuomittua poliisia ei olisi pitänyt ottaa töihin

19.1.2002 Kommentointi poissa käytöstä

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio arvostelee Vantaan poliisipäällikön Yrjö Laihion päätöstä ottaa palvelukseen vaimonsa pahoinpitelyjen takia potkut saanut poliisi. Raution mielestä kyseinen mies ei ole sopiva poliisin tehtäviin.

Vanhempana konstaapelina Mäntsälässä työskennellyt poliisi tuomittiin toukokuussa 1998 vajaan vuoden ehdolliseen vankeuteen yhteensä 41 pahoinpitelystä ja yhdestä törkestä pahoinpitelystä. Pahoinpitelyt oli tehty kahden ja puolen vuoden aikana, niiden uhri oli poliisin silloinen vaimo. Käräjäoikeus katsoi, että poliisin menettely osoitti hänet sopimattomaksi virkaansa. Sen vuoksi oikeus määräsi hänet viralta pantavaksi.

Puolentoista vuoden kuluttua, helmikuussa 2000, mies palasi poliisiksi, sillä hän sai töitä Vantaan poliisista. Mies on edelleen töissä.

Apulaisoikeusasiamies Rautio muistuttaa päätöksessään, että perustuslain mukaan julkisiin virkoihin nimitettävältä vaaditaan taitoa, kykyä ja koeteltua kansalaiskuntoa. Koetellun kansalaiskunnon yksi elementti on nuhteeton käytös. Poliisikoulutukseen pääsyn ehtona on muun muassa se, että henkilö on sopiva poliisiksi. Lisäksi poliisiasetuksessa todetaan, että poliisin on virassa ja yksityiselämässä käyttäydyttävä niin, ettei poliisi arvo kärsi.

Rautio huomauttaa,ettei laissa ole tarkemmin määritelty, mitä sopivuudella tarkoitetaan.

Viraltapantukin voidaan Raution mielestä ajan kuluessa ja muiden olojen muuttuessa taas nimittää virkamieheksi. Tällöin on otettava huomioon rikosten vakavuus ja viran asettamat velvoitteet.

”Joka tapauksessa ei ole toivottavaa, että hallintoviranomainen kovin pian nimittää virkamieheksi henkilön, joka tuomioistuimen päätöksellä on katsottu ilmeisen sopimattomaksi toimimaan tehtävissään”, Rautio painottaa.

Hän jatkaa, että poliisin tehtävien luonteesta johtuu, että poliisien pitää olla korostetun puolueettomia ja nuhteettomia.

”Poliisin tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja poliisia kohtaan tunnettavan luottamuksen kannalta onkin nähdäkseni ongelmallista, mikäli näinkin pian lukuisista pahoinpitelyistä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomittu henkilö otetaan takaisin poliisin palvelukseen”, Rautio toteaa.

Raution mielestä tässä tapauksessa miehen tuomiosta oli kulunut liian vähän aikaa. Lisäksi miehen rikokset olivat melko vakavia, ja myös rangaistus oli varsin ankara.

Vaikka miehen nimittäminen ei Raution mielestä ollut perusteltua, Vantaan poliisipäällikkö Laihio ei ylittänyt harkintavaltaansa.

Helsingin Sanomat 19.1.2002