Arkisto

Posts Tagged ‘poliisipäälikkö’

Poliisin rattijuopumus jäi arvoitukseksi

11.3.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Onnettomuusautoa kuljetti kouvolalainen poliisi, jota Kuroset epäilevät rattijuopoksi. Epäilys heräsi, kun poliisia ei saatu verikokeisiin. Kurosten mukaan poliisi pakoili koetta työtoveriensa suosiollisella avustuksella.

Kouvolalaiset Marjatta ja Aulis Kuronen eivät ole päässeet yli poikansa kuolemasta, vaikka siitä on pian 40 vuotta. Kurosten 9-vuotias Pekka-poika jäi heinäkuussa 1973 auton alle aivan kotikulmillaan.

Mahdollinen rattijuopumus jäi siis ikuiseksi arvoitukseksi.

1970-luvulla kuljettaja vietiin verikokeisiin vain, jos oli syytä epäillä rattijuoppoutta. Jo eläkkeelle jäänyt poliisipäällikkö Erkki Lehto muistuttaakin, että eri osapuolten oikeusturva on parantunut viime vuosikymmeninä eikä spekuloinneille enää jää samalla tavalla tilaa kuin ennen.

— Nykyisin onnettomuusauton kuljettaja puhallutetaan automaattisesti.

Lue Kurosten tarina Kouvolan Sanomien sunnuntaisivuilta 11. maaliskuuta 2012.

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2012/03/11/Poliisin+rattijuopumus+j%C3%A4i+arvoitukseksi/2012213074429/4

Poliisilta ei mene virka vaikka vähän rötöstelisi

6.1.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi menettää virkansa harvoin, vaikka syyllistyisi laittomuuteen.

Noin kymmenen irtisanotun poliisin määrä vuodessa on pieni koko poliisivoimiin, noin 7 800 työntekijään suhteutettuna.
Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla.
Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisin voimankäytössä , jolloin rikosnimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina. Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

Suomessa irtisanotaan kymmenkunta rötöksiin syyllistynyttä poliisia vuodessa, kertoo Savon Sanomat. Usein irtisanomisen taustalla on alkoholin käyttö.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 poliisi on yleisimmin erotettu virasta, jos hän on ollut töissä useita kertoja humalassa, kieltäytynyt päihdehoidosta tai tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta.

Irtisanomislinjaa on Savon Sanomien mukaan höllennetty 80- ja 90-luvuilta, kun tuomioistuinten päätökset ovat muovanneet oikeuskäytäntöä. Aiemmin esimerkiksi poliisin kärähtäminen ratista johti välittömästi irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Myös poliisin toiminta virkatehtävissä voi johtaa esitutkintaan. Yleinen syy on se, että poliiseja epäillään pahoinpitelystä, kun asiakkaat ovat tehneet ilmoituksen väkivallasta voimankäyttötilanteessa.

—Poliisi on lainkuuliaista porukkaa, mutta isoon joukkoon mahtuu myös hiukan vapaammilla moraalikäsityksillä olevia henkilöitä. Kun laillisuuden vartijoita ollaan, pitäisi systeemin pelata, Pohjois-Savon poliisipäällikkö Kari Helmonen sanoo.

Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla. Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisinvoimankäytössä, jolloin rikos nimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
– Ihmiset ovat entistä valveutuneimpia oikeuksistaan, Heimonen sanoo.

Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina.
— Mutta irtisanomisen raja on paljon alempana, Heimonen toteaa.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

JOHTOA ANKARAMMIN

Linja poliisin tekemien rötöstelyjen seuraamuksista on höllentynyt.

Aikaisemmin esimerkiksi rattijuopumus johti automaattisesti irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Linja alkoi muuttua 1980- ja 1990-luvulla, kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin uutta oikeuskäytäntöä.

—Virassa jatkaminen riippuu myös omasta tehtävästä. Jos
saa tuomion rattijuopumuksesta, harkinta on sitä ankarampaa, mitä lähempänä liikennevalvontaa työskentelee.
Päällikkötasoa kohdellaan ankarammin kuin suorittavassa portaassa olevia, henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö Poliisihallituksesta sanoo.

TUOMIO KAVALLUKSESTA

Tuorein esimerkki poliisin tekemästä rikoksesta on Pohjois-Savon käräjäoikeudesta viimemarraskuulta. Eteläsuomalainen vanhempi konstaapeli sai
viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä kavalluksesta.

Hän oli kavaltanut anoppinsa rahoja reilut 8000 euroa omaan ja vaimonsa käyttöön.

Mies työskentelee Helsingin poliisilaitoksella järjestyspoliisissa. Hänet on pidätetty virastaan, kunnes lainvoimainen päätös tulee. Hän on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio kertoo, että Helsingissä tulee vuosittain ilmi noin 15 tapausta, joissa virassa toimivaa

poliisia kohtaan aloitetaan esitutkinta tai poliisi saa tuomionrikoksesta.

—Yleensä tapaukset ovat rattijuopumuksia tai pahoinpitelyjä kotona. virantoimituksessa tai muissa tilanteissa. Harvemmin kyse on omaisuuteen kohdistuvista rikoksista, Aupio kertoo.

Vanhemman konstaapelin tapauksessa Aapio joutuu miettimään viran jatkoa tavallista perusteellisemmin, koska tuomio tuli yksityiselämään kuuluvasta
asiasta eikä se liittynyt poliisin tehtävänhoitoon.

TEHOKASTA SUOJELUA!

Tämän jutun tietojen keraaminen oli harvinaisen vaikeaa.
Usein tiedon etsintä alkaa organisaation viestintävastaavasta.

Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Jukka Mäkelä totesi puhelimessa, että “virkamieslain mukaiset toimenpiteet on aloitettu, mikä
tarkoittaa arviota ja harkintaa mahdollisista toimenpiteistä.

Tapauskohtaisesti katsotaan, voiko poliisi toimia virassa’

Koska uutista varten piti saada tarkempaa tietoa, soitin Helsingin Itäisen poliisipiirin ylikomisariolle Veli Hukkaselle, joka käski lyhytsanaisesti soittaa samaiselle Mäkelälle.

Soitin Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikölle Jukka Riikoselle, jonka sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta apulaispoliisipäällikkö
Lasse Aapio voi vastata kysymyksiin.

Aapion sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta otti soittopyynnön vastaan. Aapio soitti pian takaisin, mutta vaikeni, kun kuuli kysymysten
aiheen. Asia oli kesken eikä kyseistä poliisia ollut vielä kuultu.

Poliisilaitosten toiminta kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan. Ministeriön poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää käski kysyä poliisihallituksesta poliisien kurinpitomenettelyistä ja valtakunnallisista poliisien rikos tilastoista.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Maija Herranen sanoi, että hänen täytyy kysyä asiaa esimieheltään Tiina Erängöltä.

Aikaa tiedonkeruuseen kului noin kuukausi. Yleensä tiedot uutisjuttua varten kerätään päivässä tai kahdessa.

SAVONSANOMAT 6.1.2012

MUUT MEDIAT AIHEESTA:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/savon_sanomat_suomessa_irtisanotaan_kymmenkunta_poliisia_vuodessa_3155306.html

Poliisipäällikkö ahdisteli naisalaisiaan

11.5.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisipomoa ei syytetä alaistensa koskettelusta

Syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen apulaispoliisipäälliköstä, jonka epäiltiin ahdistelleen kahta alaistaan tupakkatauolla.

Väittämän mukaan hän olisi kosketellut naisia ovenaukaisutilanteessa ja mennyt liian lähellä naisia heitä puhutellessaan.

Viralliset syyteharkintakohdat liittyivät kunnianloukkaukseen, työturvallisuusrikokseen ja työsyrjintään.

Päätöksestä selviää, että jotain koskettua todella tapahtui. Syyttäjän mukaan ei kuitenkaan ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

Syylliseksi epäilty apulaispoliisipäällikkö siirrettiin osin muihin tehtäviin ja eri paikkakunnalle tutkimusten ajaksi.

Välikohtaus tapahtui viime vuoden alkupuolella.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/poliisipomoa-ei-syyteta-alaistensa-koskettelusta/art-1288387719164.htm

Turkulaista ylikonstaapelia epäillään rattijuopumuksesta

2.2.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Turkulainen ylikonstaapeli on epäiltynä rattijuopumuksesta. Turun Sanomien saamien tietojen mukaan hän puhalsi yli törkeän rattijuopumusrajan, joka on 1,2 promillea. Ylikonstaapeli tavattiin viime kesänä epäselvissä olosuhteissa, joiden perusteella voitiin epäillä hänen ajaneen autoaan humalassa. Ilmeisesti miestä ei napattu kuitenkaan suoraan auton ratista.

Tapaus sattui viime heinäkuun lopulla. Juttua on tutkittu Pirkanmaan syyttäjäviraston johdolla. Esitutkinta on nyt saatu valmiiksi ja juttu on syyttäjällä. Epäilty poliisimies ei ole hoitanut virkaansa kiinnijäämisensä jälkeen.

Varsinais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Tapio Huttunen sanoo, ettei kurinpitotoimenpiteitä voida tehdä ennen kuin henkilö on palaamassa tai palannut työhönsä.

– Mutta tapauksissa, joissa poliisi on tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta, ei kyseinen henkilö ole enää palannut hoitamaan virkaansa.

Turun Sanomat

Poliisi urkki itseään, tuomittiin

12.11.2009 Kommentointi poissa käytöstä

Sodankyläläinen poliisi on tuomittu 750 euron sakkoihin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Poliisi oli tehnyt kymmeniä aiheettomia kyselyitä poliisin tietojärjestelmään kolmesta työtoveristaan ja yhdestä yksityishenkilöstä.

Lisäksi Lapin käräjäoikeus velvoitti poliisin maksamaan asianomistajille korvauksia yksityisyyden loukkauksesta 200 – 1 200 euroa. Poliisimies velvoitettiin maksamaan myös asianomistajien oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 37 500 euroa.

Lapin käräjäoikeus totesi Sodankylässä toimivan vanhemman konstaapelin tehneen ajalla 2.9. 2005 – 3.10.2006 poliisin tietojärjestelmään Patjaan yhteensä 58 kyselyä, joihin ei ollut virkatehtäviin liittyvää asiallista perustetta.

Etsi tietoja itseään koskevasta rikostutkinnasta

Osa kyselyistä oli kohdistunut arkaluontoisiin henkilötietoihin, joiden tarpeeton käsittely on lain mukaan kiellettyä. Käräjäoikeuden mukaan kyselyitä tehdessään poliisi oli rikkonut henkilötietolain ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain säännöksiin perustuvia virkavelvollisuuksiaan tahallaan.

Kyselyistä 26 kohdistui muualla kuin Sodankylän poliisilaitoksella tutkittavina olleisiin rikosilmoituksiin, joissa poliisimies oli itse ollut joko syylliseksi epäiltynä tai asianomistajana. Kyselyjen yhteydessä mies myös tulosti rikosilmoituksia.

Poliisi oli itseään koskevat kyselyt tehdessään rikkonut henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännöksiin perustuvia virkavelvollisuuksia tahallaan. Hän oli hankkinut itseään koskevia asiakirjoja tai tietoja asianmukaista pyyntöä esittämättä. Tällaisten tietojen antamisesta päättää aina asiaa käsittelevä viranomainen ja siihen on määritelty laissa tietty menettely.

Saamiaan tietoja tuomittu käytti antaessaan loppulausuntoja itseään koskevissa rikosasioissa. Joidenkin, kuten esimerkiksi nyt kysymyksessä olevan jutun, rikosilmoitusten tutkinta oli ollut kesken kyselyjä tehtäessä.

Käräjäoikeus: Tietojen urkkiminen heikensi luottamusta poliisiin

Käräjäoikeus katsoi, että poliisimies oli erityisesti kyselyitä tehdessään seurannut itseään koskevien rikosasioiden tutkinnan etenemistä ja pyrkinyt siten pääsemään muita asianosaisia parempaan asemaan.

Käräjäoikeus totesi, että miehen menettely heikentää luottamusta siihen, että poliisi käyttää sille suotuja valtuuksia asianmukaisesti ja puolueettomasti.

Poliisipäällikkö: Jatkotoimenpiteet päätetään myöhemmin

Lapin käräjäoikeuden torstainen päätös johtaa toimenpiteisiin vasta myöhemmin poliisin organisaatiossa. Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkön Martti Kallion mukaan asiaa käsittellään virkamiesoikeudellisessa menettelyssä, sitten kun tuomio on saanut lainvoiman.

– Virkamieslaissa vaihtoehtoina on varoitus, määräaikainen irtisanominen tai kokonaan irtisanominen. Nämä otetaan harkintaan kaikissa tämän tyyppisissä asioissa, sen jälkeen kun asialla on lainvoimainen päätös, Kallio toteaa.

Lapin käräjäoikeuden päätöksestä on 30 päivän valitusaika Rovaniemen hovioikeuteen.

-Ensimmäinen harkinta-aika on tämä 30 päivää ja sitten katsotaan missä tilanteessa silloin ollaan.

Sodankyläläinen poliisi toimii yhä virkatehtävissään Lapin poliisilaitoksen palveluksessa. Kallion mukaan virantoimituksesta häntä ei voi pidättää, koska se olisi pitänyt tehdä heti kun juttu paljastui.

Kallio sanoo, että hän ei ota kantaa, miksi tällaista ratkaisua ei ole aikoinaan tehty. Toisaalta tilannetta mutkistaa myös poliisin organisaatiouudistus. Tietojen kaivelu tapahtui ennen organisaatiouudistusta, eikä Kallio ollut vielä tuolloin sodankyläläisen poliisin esimies.

– En voi ottaa kantaa siihen mitä vanhan organisaation virkamiehet ja esimiehet ovat tehneet. Se on heidän asiansa. Tämä on nyt uuden organisaation käsissä tässä vaiheessa ja nyt katsotaan saako alioikeuden päätös koska lainvoiman, Kallio sanoo.

YLE Lappi/Maiju Saijets

Kun poliisirikoksesta ei tiedota kukaan

27.6.2009 Kommentointi poissa käytöstä

Keski-ikäisen savolaispoliisin päälle langennut raiskausepäily ja sen ympärillä vellonut viranomaisten hiljaisuus paljastavat selvästi, miten yhteiskunnallisesti tärkeäkin asia saattaa kadota täysin johonkin poliisilaitoksen ja syyttäjäviraston väliseen maastoon, kun yhteispeli ei toimi ja laki sen sallii.

Jos poliisimiestä epäillään lapsen raiskauksesta, se on ainakin tiedotusvälineen näkökulmasta ehdottomasti kertomisen arvoinen asia. Asiaa voi ajatella myös toisin päin: jos siitä ei lehdissä kerrottaisi, millaisessa maassa eläisimme? Kysymys on sama, vaikka toistaiseksi puhutaan vasta epäilystä.

Savolaispoliisi pidätettiin virasta huhtikuussa. Vasta kesäkuun puolivälin jälkeen Savon Sanomat sai asiasta vihiä ja teki uutisen, vähäisillä mutta olennaisilla tiedoilla. Siinä vaiheessa syytekin oli jo kirjoitettu, mikä lisäsi asian vakavuutta entisestään. Syyttäjä siis ei katsonut tapausta huuhaaksi ja asia menee piakkoin oikeussaliin.

Koko tänä aikana yksikään viranomainen ei asiasta oma-aloitteisesti kertonut. Olisi siis saattanut teoriassa käydä jopa niin, että käräjät olisi käyty ja mahdolliset tuomiot luettu, mutta kukaan ulkopuolinen ei olisi koskaan saanut tietää poliisimiehen mahdollisista teoista.

Mahdollisuus kertoa poliisiin kohdistuvasta epäilystä oli ainakin virasta pidättämisen määränneellä poliisipäälliköllä, esitutkinnan tehneellä syyttäjällä tai syyteharkinnan ratkaisseella syyttäjällä.

Mutta ei, näin ei kukaan keväällä päättänyt, koska jokaisella on myös lainmukainen mahdollisuus olla kertomatta. Oikeastaan pitää puhua jopa velvollisuudesta olla kertomatta. Ja tässä piilee ongelma.

Kun poliisia epäillään rikoksesta, tutkintaa johtaa ja tiedottamisesta vastaa syyttäjä. Saman syyttäjän harteille jää päätös siitä, milloin, miten ja mitä tiedottaa, vai tiedottaako lainkaan.

Kukaan muu – esimerkiksi poliisipäällikkö, joka on vastikään joutunut hyllyttämään alaisensa – ei voi lain mukaan asiasta ainakaan oma-aloitteisesti lausua mitään.

Sama tiedottamisvastuu koskee tietenkin myös normaalimpaa tilannetta, jossa poliisi on tutkinnanjohtaja. Mutta ainakin valtaosa kokeneista poliiseista tuntee tiedottamisen pelisäännöt: merkittävästä tutkinnasta kerrotaan viimeistään kun se on valmis, useimmiten jo ennen.

Syyttäjillä linja on erilainen, tarkalleen ottaen jokaisella omansa. Tämänkin tapauksen syyttäjä-tutkinnanjohtaja sanoi olevansa pidättyväinen tiedottamisen suhteen.

Niin hän saa lain mukaan ollakin, mutta silti voi kysyä koko tutkinnassa mukana olleilta, eikö pieni yhteistyö ja tiedotusstrategia olisi ollut paikallaan. Asia on tärkeä siksi, että syyttäjät eivät tutki nakkivarkauksia, vaan poliisin tekemiksi epäiltyjä rikoksia.

Ei olisi syntynyt ulkopuolisen ehkä jopa harhaista käsitystä siitä, että viranomaiset siinä vain yrittävät asiaa julkisuudesta pimittämällä suojella poliisimiestä, joka on raiskannut lapsen yhdeksän vuotta sitten.

 

Helsingin Sanomat 27.6.2009

Poliisimies saamassa syytteen raiskauksesta

20.6.2008 Kommentointi poissa käytöstä

Yli 50-vuotiasta itäsuomalaista ylikonstaapelia epäillään raiskauksesta ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tapauksessa, jonka väitetään sattuneen kesällä 1999. Mies on kiistänyt syytteen ja hänet pidätettiin virastaan huhtikuussa toistaiseksi.

Tapauksen syyteharkinta on tehty, ja syytteet tulevat olemaan samat kuin esitutkinnassa tutkitut rikosepäilyt. Näin asia tulee todennäköisesti syksyllä käsittelyyn Kuopion käräjäoikeuteen.

Asia tuli julki juuri ennen juhannusta Savon Sanomissa.

Vaikka kyseessä on poliisiin kohdistunut vakava rikosepäily, jossa vieläpä väitettynä uhrina on alaikäinen, viranomaiset eivät ole tiedottaneet tutkinnasta.

Yksittäistä syytä toiminnalle ei löydy tapauksessa, joka näyttää alkutietojen valossa yritykseltä peitellä poliisiin kohdistuva rikosepäily.

Vertailun vuoksi: Kevään kuluessa on Itä-Suomessa tutkittu toistakin raiskausjuttua, jossa poliisi tiedotti Tohmajärvellä viidestä epäillystä nuoresta miehestä jo silloin, kun he olivat vasta tutkintavankeudessa.

Epäillyn poliisin esimies, Sisä-Savon poliisilaitoksen poliisipäällikkö Esko Airaksinen sanoo, ettei juuri tiedä asiasta. Syytteestäkin hän luki Savon Sanomista.

”Sen alkutilanteen tiedän totta kai. Hänet on pidätetty virasta sen epäilyn vuoksi. Päätöksen teki sijaiseni”, hän sanoo.

Hänen mukaansa syyttäjänvirasto ei ole pitänyt laitosta ajan tasalla tutkinnasta eikä hän ole siten voinut tiedottaa asiasta.

”Jos tämäkin juttu olisi niin sanotusti tuore ja jollakin tavalla järjellinen, niin kyllä tilanne olisi toinen. Mutta ei sitä nyt ensimmäisenä tuontyyppisissä jutuissa kantti kestä rynnätä tiedottamaan, varsinkin kun me ollaan irti siitä selvittelystä.”

Järjellisellä hän kertoo tarkoittavansa sitä, että ilmoitus olisi tehty heti eikä vasta vuosien kuluttua. Airaksinen ei usko alaisensa syyllistyneen rikokseen.

Tutkinnanjohtaja, syyttäjä Reijo Rapo kiistää, että kyse olisi poliisia suojelevasta salailusta.

”Ei, nimenomaan tässä on tosi tarkkaan tutkittu juttu. Jos sisällöstä voi sanoa, niin se ei ole täysin selvä niin kuin Tohmajärvellä”, hän sanoo.

”Mediaa ei tiedotettu mutta valtakunnansyyttäjänvirastoa on. Onko mediaa syytä tiedottaa, se on vähän problemaattinen kysymys, mikä on se raja”, Rapo sanoo.

Hän toteaa myös, että usein rikosprosessien alun suuri uutisointi voi ”tuomita” epäillyn jo alkuunsa. Ja lopputuloksena voi olla vapauttava päätös, mistä taas ei enää uutisoida niin paljon.

Jutun varsinainen syyttäjä on kesälomalla.

 

Poliisia epäillään nuoren tytön raiskauksesta

Kuopio. Sisä-Savon poliisin kokenutta poliisimiestä epäillään nuoren tytön raiskauksesta, kertoo Savon Sanomat verkkosivuillaan. Keski-ikäinen ylikonstaapeli on pidätetty virastaan tapauksen selvittelyn ajaksi.

Sekä poliisitutkinta että sitä seurannut syyteharkinta asiassa on jo tehty.

Tutkinnassa rikosnimikkeet olivat raiskaus ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lehden mukaan syyttäjä on päättänyt nostaa syytteet miestä vastaan.

 

Helsingin Sanomat 20.6.2008