Väite poliisin putkapahoinpitelystä: Tallenne kärhämästä poliisitalossa pyyhkiytyi ”sopivasti”
Lahdessa tapahtuneeksi väitetyn poliisiväkivaltatapauksen tutkinnanjohtajaksi on määrätty kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta. Hän vahvistaa, että tapauksesta on tehty ilmoitus. Hänen tarkoituksenaan on kuulla väitteen esittänyttä 42-vuotiasta nastolalaismiestä. Kiistelty tapaus sattui huhtikuun 12. päivänä, jolloin nastolalainen oli pidätetty.
Kuulemisen jälkeen Mäkinen ratkaisee, ylittyykö tutkintakynnys eli aloitetaanko esitutkinta asiasta.
Nastolalaismies väittää, että poliisi pahoinpiteli häntä Lahden poliisitalossa ennen selliin viemistä.
Poliisi kysyi mieheltä kuulustelussa seuraavana päivänä haitanteosta virkamiehelle. Nastolalainen kiisti rikosepäilyn.
Mies pyysi, että valvontanauha tapahtumasta otetaan talteen ”jotta nähdään mitä mulle on tehty”.
– Minulta itseltäni tuli verta korvista, nenästä ja suusta. Pyydän, että lääkäri tutkii minun vammani, mies sanoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.
Nastolalaisen asianajaja Ilkka Kopra ihmettelee, jos poliisi ei ole katsonut tallennetta.
– Ihmettelen, jos kukaan ei ole katsonut tallennetta, kun sieltä näkyy väitetty teko, jonka epäilty kiistää eli haitanteko virkamiehelle. Minusta olisi luonnollista, että tutkija katsoisi nauhan.
Näin nauha olisi käynyt todisteesta myös poliisille ja syyttäjälle.
Rikosylitarkastaja Mika Heikkonen Hämeen poliisin oikeudellisesta yksiköstä sanoo saaneensa tiedon tallenteen tarpeeesta kaksi viikkoa kolme päivää kiistellyn tapahtuman jälkeen. Kun Lahdessa tallenteet ajetaan yli kahden viikon kuluttua ”nauhoituksesta”, tallennetta tapahtumasta ei löytynyt.
Torstaina oikeuteen tuotiin samasta kärhämästä syntynyt haitantekosyyte, siis sama asia poliisin kannalta katsottuna. Sen sijaan nastolalaisen pahoinpitelyväitteestä ei ole vielä edes päätetty, aloitetaanko esitutkinta, vaikka tapahtumasta on kulunut jo yli 5,5 kuukautta.
– Minusta nuo asiat pitäisi pitää yhdessä, sanoo asianajaja Kopra.
Asianajajan pyynnöstä käräjäoikeus siirsi haitantekosyytteen käsittelyn myöhemmäksi.
Tutkinnanjohtaja Mäkinen huomauttaa, että väitteitä poliisiväkivallasta tulee silloin tällöin. Usein on kyse siitä, että poliisi on joutunut käyttämään voimatoimia pidätetyn vastarinnan murtamiseksi. Silloin joudutaan pohtimaan, ovatko poliisin käyttämät voimatoimet olleet hyväksyttäviä suhteessa siihen, mitä tilanne on vaatinut.
– Myös säännösten hyväksymä väkivalta saattaa aiheuttaa pidätetylle mustelmia ja kipuja, hän muistuttaa.
Autoa kuljettanut nastolalainen oli Hartolassa kieltäytynyt huumetestistä. Häntä kuljetettiin testiin Lahteen. Matkalla hän oli potkinut ja riehunut poliisiauton takatilassa niin voimakkaasti, että häneen oli käytetty OC-sumutetta. Poliisin mukaan Lahdessa mies oli riuhtonut itseään irti poliisimiesten otteesta ja käyttäytynyt aggressiivisesti.
– Käsittääkseni tallenteiden säilyttämisestä ei poliisilla ole yleistä ohjetta, mutta tarkistan asian. Kaikissa paikoissa ei edes oteta tallenteita, tutkinnanjohtaja Mäkinen sanoo.
Hän muistuttaa, että rikoksista epäiltyjen säilytystiloja ei saa kuvata. Tallenteita otetaan rikoksista pidätettyjen yleisistä tiloista ja niin sanotuista juoppoputkista.
Tuleeko tästä seurauksia poliisille, jolle nauhan säilyttämispyyntö esitettiin?
– En ota kantaa, sanoo Mäkinen.
Rikosylikomisario Martti Hirvonen, onko Lahden poliisitalossa muutettu käytäntöä niin, ettei tallenteita pääse enää katoamaan?
– Käytännön pitäisi olla kohtuullisen varma. Aina tietystion riski, että jonkin onnettomuuden takia tallenne voi kadota.
Poliisirikollisena 