Archive

Archive for marraskuu 2012

Poliisi otti viimein äänirekisterin käyttöön

30.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Kiireellisenä pidetty hanke käynnistyi jo 20 vuotta sitten. Nyt poliisi käyttää sitä ensi kertaa.

 

Poliisi on kaikessa hiljaisuudessa ottanut uuden rikoksesta epäiltyjen äänirekisterin käyttöön muutama viikko sitten.

Sähköinen puheentunnistusjärjestelmä ja ääninäytteiden rekisteri ovat alkuvaiheessa käytössä vain yhdessä poliisiyksikössä keskusrikospoliisissa ja toisessa yksikössä Päijät-Hämeen poliisilaitoksella.

Mikäli pilottiyksiköiden kokemukset osoittautuvat myönteisiksi, äänirekisteri laajenee valtakunnalliseen käyttöön nykyisten sormenjälki-, dna- ja jalkineenjälkirekistereiden rinnalle.

”Suomi on nyt yksi harvoista maista, joissa poliisi on ottanut äänentunnistusjärjestelmän oikeasti käyttöön. Tätä ennen sitä ovat käyttäneet Euroopassa vain jotkin poliisiyksiköt Espanjassa ja Hollannissa”, kertoo tutkimusjohtaja Tapani Reinikainenkeskusrikospoliisista.

Äänirekisterihanke on kuitenkin edennyt Suomessa kaikkea muuta kuin rivakasti.

Ensi keväänä voidaan viettää hankkeen 20-vuotisjuhlia.

Sisäministeriö myönsi toukokuussa 1993 keskusrikospoliisille muutaman sadan tuhannen silloisen markan rahoituksen äänirekisterin kehittämiseen.

Krp piti tuolloin sähköistä puheentunnistusjärjestelmää yhtenä tärkeimmistä poliisin kehittämishankkeista. Sitä oli tarkoitus käyttää erityisesti uhkaus- ja kiristysrikosten tutkinnassa.

Reinikaisen mukaan keskusrikospoliisin äänentunnistusaikeet olivat 1990-luvun alkuvuosina liian paljon edellä aikaansa.

”Silloin ei ymmärretty, että jos jokin asia on osoitettu tieteellisesti, siitä on vielä pitkä matka sen asian käyttämiseen tavallisessa poliisitoiminnassa”, Reinikainen sanoo.

Äänirekisterihanke vaipuikin jäihin vuosikausiksi. Rekisterin kehittäminen alkoi uudelleen vasta vuosina 2006–2007.

Senkin jälkeen keskusrikospoliisi on lykännyt toistuvasti äänirekisterin käyttöönottoa, koska hanke jäi vuodesta toiseen ilman rahoitusta.

Viimein tänä vuonna poliisi osti äänirekisterijärjestelmän espanjalaiselta Agnitio-yritykseltä 642 000 eurolla. Tarjouskilpailuun osallistui kaksi muutakin yritystä, mutta niiden tarjoukset eivät vastanneet poliisin pyyntöä.

”Järjestelmä on nyt asennettu ja toimintakunnossa. Homma on lähtenyt vihdoin käyntiin”, Reinikainen sanoo.

Hän ei halua enää ennakoida, milloin äänirekisteri voi olla kaikkien rikostutkijoiden käytössä koko Suomessa.

”Tavoitteena on, että saisimme muutamassa vuodessa luotua vakiintuneet toimintatavat ääninäytteiden käyttämiseen”, Reinikainen sanoo.

Ääni on epävarma tunniste

 Äänirekisteriä on tarkoitus käyttää vakavien rikosten tutkinnassa.

Tällaisia ovat esimerkiksi henkirikokset ja törkeät huumausainerikokset.

Uudesta rekisteristä voi olla hyötyä rikostutkijoille etenkin silloin, kun he kuuntelevat salaa rikoksesta epäillyn puhelinta tai jotain paikkaa kuten rikollisjengin kerhotilaa.

Kun poliisi on tallentanut tuntemattoman ihmisen puhetta, tietokoneohjelma etsii rekisteristä mahdollisimman vastaavia ääninäytteitä. Äänen perusteella ei voi tunnistaa ihmistä varmasti, mutta äänirekisteri voi ohjata tutkintaa oikeaan suuntaan.

Poliisilla on oikeus taltioida rikoksesta epäiltyjen ääninäytteitä rekisteriin, kun heidän tietonsa rekisteröidään poliisitutkinnan yhteydessä.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisi+otti+viimein+%C3%A4%C3%A4nirekisterin+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/a1354164925617

Poliisipomo kiisti käräjillä pahoinpitelysyytteet

29.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Pahoinpitelystä syytetty rikosylitarkastaja Jouko Salo, 61, kiistää häntä vastaan nostetun pahoinpitelysyytteen.

Salolle luettiin syyte pahoinpitelystä Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa Joensuussa torstaina.

Leivättömän pöydän ääreen johtanut nujakka tapahtui hotelli Kimmelin yökerhon tanssiparketilla Joensuussa huhtikuussa.

Kihlakunnansyyttäjä Seppo Tiittasen mukaan Salo oli kiivastuksissaan lyönyt asianomistajana oikeudessa ollutta naista kädellä kasvoihin. Nainen sai lyönnistä mustelman kasvoihinsa ja haavauman suuhunsa.

Salo tanssi parketilla vaimonsa kanssa. Syyttäjän mukaan hän olisi kiivastunut vaimoonsa tanssiparketilla tapahtuneesta kosketuksesta.

Asianomistajan oikeudessa kertoman mukaan Salon vaimo oli syyttänyt häntä siitä, että hän olisi polkenut tätä parketilla varpaille. Lisäksi Salon vaimo olisi käyttäytynyt  häntä kohtaan syyttävästi ja puolustellut miehensä käyttäytymistä.

Puolustus kiisti syytteen. Asianajaja Jussi Haaran mukaan kyse ei ole pahoinpitelystä, vaan tahattomasta yhteentörmäyksestä ahtaalla tanssiparketilla.

Salon itsensä mukaan pariskunta oli töninyt heitä parketilla jo useita kertoja ennen yhteentörmäystä. Hänen vaimonsa oli huomattanut asiasta, mutta asianomistajan tanssipartneri oli vain innostunut siitä.

Salon mukaan hän ei ole voinut aiheuttaa asianomistajan vammoja edes vahingossa.

Tapahtuman aikaan Joensuussa oli seuraavana päivänä alkamassa poliisien kansainvälisen vapaa-ajanjärjestön Suomen osaston kokous. Salo on järjestön toiminnantarkastaja.

Kokoukseen tulleita poliiseja oli jo majoittuneina hotelliin ja osa heistä oli tapahtuma-aikaan yökerhossa.

Oikeuden alussa laamanni Juhani Mähönen kysyi osapuolilta ovatko he mahdollisesti valmiita sopimaan asian.

Syyttäjän mukaan tapaus on kuitenkin saanut niin paljon julkisuutta. että se on syytä käsitellä oikeudessa.

Torstaina oikeus kuulee asiassa osapuolten lisäksi kuutta todistajaa. Oikeus antaa jutussa kansliapäätöksen myöhemmin.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288520158215.html

Krp:n ja Helsingin poliisilaitoksen rikostutkijoiden välit äärimmäisen kireät

28.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Kaksi merkittävintä vakavan rikollisuuden torjuntayksikköä – keskusrikospoliisi ja Helsingin poliisilaitos – ovat poikkeuksellisen kovissa riidoissa.

45 minuuttia -ohjelman tietojen mukaan joidenkin krp:n ja Helsingin poliisin rikostutkijoiden keskinäiset välit ovat äärimmäisen tulehtuneet. Sekä krp:n että Helsingin laitoksen johto ovat asiasta tietoisia.

Kyse on ennen kaikkea vakavien rikosten tutkinnassa mukana olevista poliisimiehistä. Kireä tilanne on heijastunut myös päivittäistyöhön ja tullut ilmi muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa arvioissa. Helsingin poliisi on kyseenalaistanut useasti krp:n julkisuuteen antamia tietoja ja lukuja järjestäytyneen rikollisuuden laajuudesta ja uhkakuvista.

Tulehtuneet välit ovat yhä perua taannoin Helsingin huumepoliiseihin kohdistuneesta rikostutkinnasta ja sitä seuranneista oikeudenkäynneistä.

”Emme anna liioiteltua kuvaa”

Krp on säännöllisin väliajoin viestinyt, että järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan ja kasvu vain jatkuu. Viimeksi lokakuussa krp lausui myös mahdollisten jengisotien uhasta.

45 minuuttia -ohjelma pyysi ltä tuoreimman tilannekuva-arvion järjestäytyneestä rikollisuudesta. Krp:n mukaan järjestäytyneissä rikollisryhmissä on tällä hetkellä yli 1200 henkilöä. Heistä 1020 on krp:n mukaan ryhmien ydinjoukkoa. Rikollisryhmiä toimii krp:n mukaan 82. Kasvu on yli kymmenkertainen 2000-luvun alkuun verrattuna.

Keskusrikospoliisin kansainvälisen osaston päällikön Sanna Palonmukaan krp kerää tietonsa monista lähteistä ja runsaan 1200 henkilön henkilöluvulle ja ryhmille ovat perusteet ja tiedustelunäyttöä.

– Siinä on rikostiedustelutietoa taustalla eli poliisin tietoon on tullut sellaisia seikkoja, jotka antavat meille aiheen olla sitä mieltä, että henkilö on rikollisryhmän jäsen, sanoi rikosylitarkastaja Palo 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa. Palo itse on tehnyt väitöskirjan järjestäytyneestä rikollisuudesta.

– Kevein perustein sitä luokittelua (yli 1200/82) ei tehdä. Mutta siinä ei ole vielä todisteluaineistoa, joka taas on tuomioistuinvaiheessa edellytyksenä.

Krp:llä ei Palon mukaan ole siis välttämättä edes tiedossa, kuinka moni rikollisryhmän jäseniksi luokitelluista yli 1200 henkilöstä on esimerkiksi tuomittu rikoksesta.

– Ei. Eikä tämä tähtää ollenkaan sellaiseen tämä meidän luokittelu vaan ainoastaan siihen, että meillä on tilannekuva, jonka täytyy aina olla vähän laajempi kuin se jäävuoren huippu, joka aikanaan ajautuu tuomioistuinvaiheeseen, syytetoimenpiteisiin ja tuomioon asti, Palo sanoi.

Palo kuitenkin kiisti, että krp antaisi liioitellun kuvan järjestäytyneestä rikollisuudesta.

– Missään nimessä ei anneta. Nämä luvut ovat meitä itseämme, poliisia varten, jotta pystymme pysymään kärryillä, mitä tässä maassa tapahtuu järjestäytyneessä rikollisuudessa.

”Ei vastaa käsitystä mikä meillä on Helsingissä”

Krp kerää järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvaan tietoja myös kyselyllä paikallispoliiseilta. Krp:n lukuja ja johtopäätöksiä on hämmästelty toisessa suuressa vakavan rikollisuuden torjuntayksikössä, Helsingin poliisilaitoksella. Poliisikomentaja Jukka Riikosen mielestä kansalaisille ei saa antaa katteetonta turvattomuuden tunnetta.

– Minun mielestäni on tärkeätä, että se kuva mikä niistä annetaan erityisesti julkisuuteen niin siinä kannetaan vastuuta siitä, millainen turvallisuuden tunne tässä maassa pidetään yllä ja siinä on oltava tarkkana, ettei anneta väärää kuvaa siitä mitä esimerkiksi Helsingin kaupungissa tapahtuu.

– En näe sitä sellaisena ongelmana, että toimintaympäristö olisi radikaalisti muuttunut vaan vastaamme vakavan rikollisuuden torjuntaan aivan samalla tavalla kuin aiemminkin, Riikonen sanoi 45 minuuttia -ohjelman haastattelussa.

Helsingin poliisin paljastavan rikostorjuntayksikön päällikkö, rikosylikomisario Jari Aarnio totesi ohjelmassa, että termi ”järjestäytynyt rikollisuus” antaa kuvan, että tällaiset henkilöt syyllistyvät poikkeuksellisen koviin rikoksiin joka päivä ja kauhean suunnitelmalliseen toimintaan.

– Se ei pidä paikkansa, Aarnio sanoi

Kyse on Aarnion mukaan enemmänkin kymmenistä kuin sadoista nimistä ja suuri osa tällaisista luokitelluista henkilöistä syyllistyy tavallisempiin rikoksiin.

Keskusrikospoliisin antaman tiedon mukaan 1200:sta rikollisryhmiin luokitellusta vain runsaat 500 henkilöä on esimerkiksi tänä vuonna joutunut rikosilmoituksen kohteeksi eli on epäiltynä rikoksesta.

Aarniolta kysyttiin myös, liioitteleeko krp järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Aina ne tiedot, mitkä annetaan julkisuuteen, eivät vastaa sitä käsitystä mikä meillä on täällä Helsingissä, Aarnio sanoi.

Jengisotaa ei näköpiirissä

Aarnion mukaan kovaan rikollisuuteen tulee tietenkin suhtautua vakavasti.

– Me teemme sitä arjessa joka päivä läpi koko organisaation. Eli kaikki tällaiset kovat rikoksentekijät ovat Helsingissä täydessä valvonnassa koko ajan. Sen takia meille on aika vierasta ajatella, että yhtäkkiä täällä syttyisi jokin jengisota ja me ei sitä tiedettäisi täällä Helsingissä, Aarnio viittasi krp:n lausuntoihin mahdollisen jengisodan uhasta.

Esimerkiksi viime vuonna poliisi luokitteli rikosilmoitusvaiheessa 546 juttua järjestäytyneen rikollisuuden jutuiksi. Lähinnä kyse oli huume-, väkivalta- ja talousrikosepäilyistä. Tuomioistuimista on tänä vuonna saatu vain viisi sellaista päätöstä, joissa rangaistuksen koventamisperusteena on ollut järjestäytyneenä ryhmänä tehty rikos.

– Eiköhän toi ole sitten hyvä esimerkki siitä kuinka sekaisin tämä asia on. Eli että rukseja pistetään ruutuun ja sitten tuomioistuin kuitenkin vain murto-osan katsoo sellaiseksi, että on kysymys järjestäytyneestä rikollisuudesta, Aarnio totesi.

Keskusrikospoliisin mukaan kyse on näyttöongelmasta.

– Se johtuu varmasti siitä järjestäytyneen rikollisuuden perusluonteesta, johon ensimmäisenä sääntönä kuuluu että pidetään suu kiinni asioista joista tiedetään, Tällainen voimakas väkivalta ja sen uhkaan perustuva hiljaisuuden kuri, perusteli rikosylitarkastaja Sanna Palo tuomioistuinten harvoja ratkaisuja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden työntymisestä Suomeen sekä krp että Helsinki ovat aika lailla yhtä mieltä. Esimerkkinä on tammikuussa 2011 tehty koruliikkeen ryöstö Helsingin Malmilla. 45 minuuttia ohjelman tietojen mukaan koruryöstösaalis oli Suomen kaikkien aikojen suurin: kaksi ja puoli miljoonaa euroa – saalis on yhä kateissa.

– Merkittävin muutos on se että meillä on kansainvälisiä rikoksentekijöitä enemmän kuin ennen, Aarnio totesi 45 minuuttia -ohjelmassa.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/11/1665187/45-minuuttia-krpn-ja-helsingin-poliisilaitoksen-rikostutkijoiden-valit-aarimmaisen-kireat

Nettipoliisi Marko Forss alkoi rasistiksi?

27.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Forss kertoi Twitterissään sunnuntaina tapauksesta, jossa varkauspuuhissa olleelta romanilta oli pudonnut pakastekana vaatteistaan.

– Kerrottiin poliisiporukalla keikkoihin liittyviä hauskoja tapauksia. Jostakin syystä monissa hyvissä letkautuksissa oli mukana romani. Paras juttu, jossa romanilta tippui pakastekana vaatteista kaupassa. Poliisin ottaessa kiinni seuruetta, yksi miehistä tokaisi kovaan ääneen: ”kuka heitti meidän Allua pakastekanalla, kuka?” Forss kirjoitti Twitterissä.

Lohkaisu ei jäänyt tähän, sillä Forss sai nopeasti palautetta twiittauksestaan. Monet ihmettelivät, miten nettipoliisi voi omalla nimellään kertoa rasistisia vitsejä.

Nettipoliisin twiittaukseen ottivat sosiaalisessa mediassa näkyvästi kantaa myös kuvataiteilija-toimittaja Rakel Liekki sekä vasemmistopoliitikko Dan Koivulaakso.

– Onkohan poliisin sopivaa kertoa vanhaa rasistista kaupunkilegendaa tositarinana? Liekki tiedusteli.

Koivulaakso puolestaan teki vitsistä puheenaiheen omaan Facebook-profiiliinsa.

– Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa, Koivulaakso muistutti poliisilakia siteeraten.

Forss oli palautteen edessä ihmeissään. Hän kirjoitti, ettei ollut tarinaan ennen törmännyt eikä ollut tarkoittanut twiittaustaan loukkaavaksi.

– Minä en saa tuosta millään rasistista. Aika ahdistavaa on, jos tämä homma on mennyt näin herkäksi.

– Oma kokemukseni romaneista työssä on se, että he ovat sanavalmiita ja heittävät vitsiä, Forss vielä lisäsi.

Facebookin keskustelun perusteella Forssin ajatukset saivat myös kannatusta.

– Ovatko savolaisvitsitkin rasistisia? kysyi yksi keskusteluun osallistuneista.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012112716380742_uu.shtml

Effi teki tutkintapyynnön poliisiin Nalle Puh -takavarikosta

27.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Internetin käyttäjien oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland -yhdistys (Effi) on jättänyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille poliisin ja käräjäoikeuden toiminnasta niin kutsutun chisugaten yhteydessä.

Käräjäoikeus velvoitti keväällä suomalaisen teleoperaattorin luovuttamaan tekijänoikeusjärjestöjen etujärjestölle tietoja Chisun tuoreen levyn luvattomista jakelijoista BitTorrent-vertaisverkossa.

Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) oli seurannut levyn jakelijoita vertaisverkossa ja selvitti heidän yhteystietonsa operaattorilta saamiensa ip-osoitetietojen perusteella.

Kaikkiaan levyä jaettiin TTVK:n mukaan yli kuudeltakymmeneltä tietokoneelta. Yksi levyä jaossa pitäneistä tietokoneista kuului helsinkiläismiehelle, joka kertoi tyttärensä ladanneen levyn verkosta. Mies kieltäytyi sopimasta asiaa TTVK:n kanssa ja maksamasta 600 euron hyvitysmaksua.

Tämän jälkeen TTVK teki asiasta tutkintapyynnön poliisille, joka myöhemmin esitutkinnan yhteydessä takavarikoi tytön käytössä olleen tietokoneen.

Effi haluaa oikeuskanslerin tutkivan, rikkoiko käräjäoikeus kansalaisten oikeutta suojattuun viestintään antaessaan TTVK:lle oikeuden selvittää vertaisverkon käyttäjien henkilötietoja.

Yhdistys tahtoo myös eduskunnan oikeusasiamiehen tutkivan, rikkoiko poliisi kotietsinnällä ja takavarikolla helsinkiläismiehen ja tämän tyttären kotirauhaa sekä perusoikeuksia.

Effin mukaan tyttären käytössä olleelta tietokoneelta jaettiin levyä korkeintaan kaksi kertaa muille vertaisverkon käyttäjille. Jakomäärät on laskettu TTVK:n käyttämällä datan määrään perustuvalla kaavalla.

Effin mielestä tekijänoikeuden omistajalle aiheutunut vahinko on korkeintaan muutamia kymppejä, ei 600 euroa, kuten TTVK oli vaatinut.

Samalla oikeusasiamiestä pyydetään tutkimaan, toimiko poliisi kotietsinnän yhteydessä laillisesti kehottaessaan tekijänoikeusrikoksesta epäiltyä helsinkiläismiestä maksamaan TTVK:n vaatiman hyvitysmaksun.

Poliisi on vahvistanut tutkivansa niin kutsutussa chisugatessa epäiltyä tekijänoikeusrikosta. Rikoksen tunnusmerkistössä mainitaan ”merkittävä määrä” laitonta jakelua tai kopiointia.

Helsinkiläisperheen isä ihmetteli Facebookissa, miksi poliisi teki asiasssa kotietsinnän. Rikostarkastaja Markku Nisula Helsingin talousrikosyksiköstä kertoi viime viikolla Uudelle Suomelle, että kotietsintään ja 9-vuotiaan tytön tietokoneen takavarikointiin oli selvät perusteet epäillyn rikosnimikkeen vuoksi.

Kotietsintä voidaan Suomen lain mukaan tehdä vain sellaisen rikoksen perusteella, josta ankarin mahdollinen rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.

– Nyt on syytä epäillä tekijänoikeusrikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on maksimissaan kaksi vuotta vankeutta, Nisula sanoi.

TTVK:n toimintaa arvosteltiin kovin sanoin viime viikolla. Informaatio- ja teknologiaoikeuden professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toiminut Jukka Kemppinen sanoi TTVK:n kampanjaa ”pelottelukampanjaksi”.

– Valvontakeskuksen vaatimukset ovat teknisesti perusteltuja, mutta terveen järjen kannalta mielettömiä, Kemppinen sanoi.

Itä-Suomen yliopiston informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilaisen mukaan TTVK:n toiminta ei kestä päivänvaloa.

Tutkintapyyntö on luettavissa Effi ry:n Facebook-sivuilla.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55434-kotietsinta-600-eun-vuoksi-poliisin-toiminnasta-kanneltiin

Mies kuoli Tampereen poliisiasemalla

26.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Noin 40-vuotias mies menehtyi Tampereen poliisiaseman päihtyneiden säilytystiloissa varhain sunnuntaiaamuna.

Elottomalta vaikuttanut mies havaittiin klo 5.40, jonka jälkeen aloitettiin elvytys, mutta elvytys ei tuottanut tulosta. Mies todettiin myöhemmin kuolleeksi.

Elvytystä oli tekemässä sekä poliisi että pelastuslaitoksen henkilökunta.

Mies oli otettu säilöön päihtymyksen vuoksi Tampereen rautatieasemalta kello kahden aikaan yöllä. Samainen mies oli ollut viimeisen viikon aikana useampaan otteeseen samasta syystä säilössä.

Asian tutkinta jatkuu kuolemansyyntutkintana.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288519384120.html

Suojelupoliisin työntekijä harrasti seksiä virka-autossa

23.11.2012 1 kommentti
_
Syyttäjän mukaan suojelupoliisin työntekijä harrasti seksiä virka-ajallaan ja virka-autossaan vuoden 2010 huhti-joulukuun välisenä aikana.
_
Syyttäjä vaatii teosta työntekijälle sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, kirjoittaa Helsingin sanomat. Jutun käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa eilen.
_
Rikoksesta epäilty mies toimi tekoaikaan suojelupoliisin kenttävalvonnassa, jonka tehtävänä on auttaa suojelupoliisin operatiivisia yksiköitä tiedonhankinnassa.
Syyttäjä Tero Kekin mukaan mies harrasti useita kertoja seksiä virka-ajalla ja virka-autossaan Helsingissä vuoden 2010 huhti-joulukuun välisenä aikana.
Syyttäjän mielestä tekoa voidaan pitää virkavelvollisuuden rikkomisena, koska se on vastoin poliisilaissa säädettyjä poliisin käyttäytymissääntöjä.
_

Syytteen mukaan seksikertoja suojelupoliisin omistamassa virka-autossa oli yhden naisen kanssa noin viidestä kymmeneen kertaan.
Ainakin osa seksikerroista tapahtui työpäivän aikana.
Helsingin Sanomien mukaan mies kiistää syyllistyneensä rikokseen. Hän myöntää harrastaneensa seksiä virka-autossa, mutta teko oli hänen mielestään kokonaisuutena arvostellen vähäinen, minkä takia rikoksen tunnusmerkistö ei täyty.


Mies on nyt siirretty suojelupoliisissa muihin tehtäviin, kun tapaus tuli ilmi. Helsingin käräjäoikeus antaa asiasta tuomion joulukuussa.

 _
PÄIVITYS

Syyttäjä vaatii suojelupoliisin kenttävalvonnassa toimineelle miehelle sakkoja seksin harrastamisesta virka-ajalla ja virka-autossa.
Poliisi myöntää seksin autossa ja lepotaukojen aikana mutta kiistääHelsingin Sanomien mukaan rikkoneensa virkavelvollisuuttaan. Supolle asiasta kertoi miehen seksikumppanina ollut nainen.

Kuinka poikkeuksellinen julki tullut seksisotku on?

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero: Kyllä tämä painii ihan omassa sarjassaan, että virka-aikana virka-autossa olisi näin menetelty. Ei minun korviini ole tämäntyyppistä aiemmin tullut.

Virkamieslain mukaan virkamiehen pitää käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Miten tätä pitää tulkita, jos suojelupoliisin edustaja harrastaa seksiä ruokatunnilla?

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää:

Supon poliisiin sekä tiedustelu- ja turvallisuuspalveluun liittyvien tehtävien erityispiirteet asettavat erityisvaatimuksia.

Työssä, johon kohdistuu erityisiä vaatimuksia muun muassa luottamuksen ja ulkopuolisilta vaikutuksilta suojassa pysymisen kannalta, tilanne ei ole mitenkään ongelmaton.
Toimistotyöntekijän tehtävissä seksi saattaisi olla ihan harmitonta, mutta hänenkään ei pitäisi harrastaa sitä virka-ajalla.

Poliisin käytöstä säätelee myös poliisilaki. Se edellyttää yksityiselämänkin puolella käytöstä, joka ei vaaranna luottamusta virkatehtävien hoitoon.

Mitä tämä tarkoittaa?

Mäenpää:

Poliisi ei itse voi oikein pahasti ajaa ylinopeutta tai tokkuroida humalassa puhumattakaan tappelusta vapaa-aikana. Käyttäytymisvaatimukset ovat sitä tiukemmat mitä korkeampi tehtävä on kyseessä.

Kuinka monia poliisilain mukaisia pahennusta herättäviä tapauksia on vuodessa?

Paatero:

Niitä tapauksia, jotka täyttäisivät tämän pykälän ajattelutavan, on yksittäisiä.

Saako poliisi harrastaa seksiä autossa vapaa-ajallaan?

Paatero (nauraen):

Omassa autossa niin saa varmaan halutessaan tehdä muttei virka-autossa. Mielellään ei kuitenkaan omassakaan autossa keskellä toria. En halua kauheasti ruveta rajoittamaan poliisin käyttäytymistä, jos se ei herätä pahennusta, ihmisiä ei ole lähettyvillä eikä kysymys ole julkisesta paikasta.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/29-kotimaa-stt/113227-113227