Arkisto

Posts Tagged ‘huumeet’

Rikosylikomisario Jari Aarnion epäillään pelastaneen pitkäaikaisen naispuolisen huumekontaktinsa tämän jouduttua muiden poliisien kynsiin.

20.9.2014 1 kommentti

jari aarnio 4

Keskusrikospoliisi epäilee, että ottamalla jutun tutkinnan itselleen Helsingin huumepoliisin pomo pelasti huumeista kärynneen naisen.

KRP epäilee naisen järjestäneen Aarniolle huumekontakteja Hollannista.
Aarnio-vyyhtiin liittyviksi epäillyt hasistynnyrit olivat peräisin juuri Hollannista. Iltalehden tietojen mukaan KRP lähtee tutkinnassaan siitä, että Aarnio ja nainen olisivat pitäneet tiiviisti yhteyttä toisiinsa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Huumerikostaustainen nainen kärysi vuosi sitten syyskuussa, kun Helsingin poliisin kenttäryhmä iski yöllä tämän asuntoon. Asunnossa ollut nainen sekä kaksi muuta henkilöä otettiin kiinni. Kotietsinnässä löydettiin vähäinen määrä huumetta sekä liki 4 000 euroa rahaa.
Jutulle määrättiin normaalin kierron mukaan tutkinnanjohtaja. Seuraavana päivänä tutkinnanjohtaja kuitenkin vaihtui, nainen vapautettiin ja hänelle palautettiin takavarikoidut rahat.

KRP epäilee nyt, että tieto naisen putkaan joutumisesta oli kantautunut Aarniolle, joka olisi käskenyt alaistaan sopimaan, että tämä ottaisi tutkinnanjohtajuuden itselleen. Näin Aarnio pääsisi ohjailemaan tilannetta.

 

”Ohjeet Aarniolta”


Hollannin huumepiireissä liikkunut nainen kertoi KRP:lle tavanneensa Aarnion ensi kertaa vuonna 2002 Pukinmäen asemalla. Naisen mukaan Aarnio olisi tiedustellut häneltä kontakteja. Niitä hän oli kertomansa mukaan myös järjestänyt.

Aarnio olisi myöhemmin tiedustellut naiselta, olisiko tällä sopivaa henkilöä purkamaan iso hasislasti Pohjois-Suomessa ja toimittamaan se edelleen autojunalla etelään. Naisen mukaan yhteydenpidossa toimittiin Aarnion ohjeiden mukaan. Nainen kertoi, että hänellä oli ollut Aarnio-yhteyttä varten kymmeniä puhelimia ja sitäkin enemmän prepaid-liittymiä.

Nainen on kertonut pitäneensä Aarnioon tiiviisti yhteyttä yli kymmenen vuoden ajan.

Aarnion puolestaan epäillään tehneen naiselle useita vastapalveluksia. Sen lisäksi, että Aarnio olisi viime syksynä junaillut naisen vapaaksi ja palauttanut ulosottoon kuuluneet varat, hän olisi myös järjestänyt tälle uuden asunnon. Tuolloin nainen oli saanut häädön edellisestä asunnostaan.

Aarnio on johdonmukaisesti kiistänyt syyllistyneensä asiassa mihinkään rikokseen. Hän tiettävästi kuitenkin myöntänyt tunteneensa naisen ja auttaneensa tätä joskus raha-asioissa.

Nainen on yksi epäillyistä Aarnioon liittyvässä törkeässä huumerikosvyyhdissä.

 

Iltalehti 20.9.2014

Ex-huumerikollisen väite – Poliisi ehdotti oman huumeliigan perustamista

17.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Risto kolari

Tunnettu alamaailman vaikuttaja väittää Docventuresin Riku Rantalan haastattelussa, että Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi ehdotti hänelle huumeliigan perustamista.

Mies väittää poliisin tarjonneen mahdollisuutta tuoda huumeita maahan vapaasti sillä ehdolla, että hän myöhemmin ilmiantaa toverinsa.

Väitteen esittäjä Risto Kolari tunnettiin 2000-luvun alussa ”Ruoveden huumekeisarina”. Hänet tuomittiin tuolloin pitkään vankeuteen suuren hasisliigan johtajana.

Kolaria haastatellaan illalla Yle TV2:llä Docventures-ohjelmassa, jonka aiheena tänään on korruptio.

– Kysyttiin, onko minulla edelliset suhteet vielä tallella Eurooppaan, lähinnä Hollantiin, Espanjaan ja Marokkoon. Vastasin kyllä. Sanottiin, että jos haluaisit perustaa jengin, saisit touhuta aivan rauhassa, poliisi ei puutu tekemisiisi ja saat pitää fyffesi, Kolari sanoo ohjelmassa.

Kolarin luettelemat valtiot ovat yleisesti tunnettuja hasiksen tuottaja- tai kauttakulkumaita. Hänen mukaansa poliisin tarjouksen ehtona olisi ollut, että rikoskumppanit olisi pitänyt ilmiantaa siinä vaiheessa, kun hän itse vetäytyy toiminnasta.

Aarnio-jutun tutkinnanjohtajana toimiva kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto ei ole törmännyt Kolarin väittämään tarjoukseen.

– Tämä on täysin uusi asia. Tällaista ei ole tullut tutkinnassa vastaan, Haavisto sanoo IS:lle.

Kolarin väittämän mukaan tarjous esitettiin hänelle noin kolme kuukautta ennen kuin Aarnio otettiin kiinni lahjusepäilyn takia. Huumepoliisin ex-päällikkö pidätettiin viime vuoden marraskuussa, joten Kolarin kertoma olisi tapahtunut loppukesästä tai alkusyksystä 2013.

Kolarin mukaan väitettyä tarjousta ei tehnyt Aarnio vaan tämän alainen, jota hän ei tahdo nimetä tv-ohjelmassa. Vangittuna oleva Aarnio on kiistänyt epäilyt lahjuksista, huumekaupasta, syyttömän lavastamisesta ja erilaisista virkarikoksista.

Kolari on ollut viime vuodet vapaalla jalalla. Viimeisimmän tuomionsa hän sai Ruotsissa vuonna 2008 leikkiaseella tehdystä pankkiryöstöstä.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288739204025.html

Huumekuriirille luvattiin ettei poliisi puutu huumekauppaan

17.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

POLIISIAAAA

Huumerikoksista tuomittu mies väitti Yle Puheen Docventures-radio-ohjelmassa keskiviikkona, että häneltä kysyttiin mahdollisuutta tuoda huumeita Suomeen ja luvattiin ettei poliisi puutu asiaan.

 

Docventuresin korruptiota käsittelevässä radio-ohjelmassa keskiviikkona esitettiin kovia väitteitä huumekaupasta. Ohjelmassa väitteitä esitti huumerikoksista tuomittu mies.

– Sain tuossa viime vuonna, kolme kuukautta aikaisemmin, ennen kuin Aarnio otettiin kiinni tarjouksen, jossa kysyttiin onko minulla edelliset suhteet jäljellä Eurooppaan, lähinnä Hollantiin, Espanjaan ja Marokkoon. Vastasin, että kyllä.

Lyhyessä Docventuresin haastattelussa mies myös väitti, että hänelle oli luvattu ettei poliisi puuttuisi hänen toimintaansa.

– Sen jälkeen kysyttiin, että jos haluaisit perustaa jengin, niin saisit touhuta aivan rauhassa, poliisi ei puutu tekemisiisi ja saat pitää ”fyffes”.

Docventuresin illan televisio-ohjelmassa TV2:lla klo 21 nähdään saman miehen pidempi videohaastattelu, jossa mies esiintyy omilla kasvoillaan.

http://yle.fi/uutiset/rikoksista_tuomitun_vaite_docventures-ohjelmassa_luvattiin_ettei_poliisi_puutu_huumekauppaan/7475858

Rikosylikomisario: Kannabiksen käytöstä aiheutuva rikosrekisterimerkintä kohtuuton

13.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

kannabis

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren sanoo kannabiksen käytöstä aiheutuvan rikosmerkinnän olevan kohtuuton. Hänen mielestä rangaistukset eivät ole oikea tapa hoitaa päihdeongelmaisten asioita.

– Yhdenkin kokeilun takia nuori voi saada rikosmerkinnän ja se näkyy poliisin rekistereissä. Se voi vaikuttaa, kun työnantajat pyytävät poliisia tekemään turvallisuusselvityksen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholi on kannabista haitallisempi aine. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että erilaisten haittojen takia aineita on vaikea vertailla.

– Kaikki riippuu paljon käyttötavasta. Jos ajatellaan fyysisiä vaikutuksia, alkoholin runsaalla käytöllä voi olla vakavia seurauksia kuten maksakirroosi.

Moniin muihin huumeisiin verrattuna kannabis on suhteellisen vaaraton. Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) pitääkin kaikkien huumeiden yhteen niputtamista vaarallisena.

– Huumeita ei haluta jakaa vaarallisiin ja vähemmän vaarallisiin, jotta emme anna viestiä jonkun huumeen vaarattomuudesta. Mutta silloin annamme viestin, että heroiini on yhtä vaaratonta kuin kannabis.

Soininvaara ei vapauttaisi kannabista ennen muita Euroopan maita, jotta Suomesta ei tule huumeparatiisia.

Kannabis on tänä vuonna jo onnistunut raivaamaan tietä laillisille markkinoille. Uruguay päätti alkuvuodesta laillistaa marihuanan. Yhdysvalloissa Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa on tästä vuodesta lähtien voinut ostaa marihuanaa viihdekäyttöön kannabismyymälästä.

Portugali dekriminalisoi kaikki huumeet jo vuonna 2001. Yhdysvaltalaisen Cato Instituutin tutkimuksen mukaan huumeiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vähentyneet Portugalissa huomattavasti, eikä huumeiden käyttö ole kuitenkaan lisääntynyt.

Coloradossa terveysvaikutuksia ei osata vielä arvioida. Osavaltio on neljässä kuukaudessa kerännyt lähes kahdeksan miljoonaa euroa verotuloina marihuanan myymisestä.

 

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/09/13/rikosylikomisario-kannabiksen-kaytosta-aiheutuva-rikosrekisterimerkinta-kohtuuton

Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tontilta keväällä löytyneen suuren rahakätkön sormenjälkitutkimusten tulokset ovat selvillä.

12.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä
IMG_0408-1
MTV Uutisten Vinkkimiehet-ohjelman tietojen mukaan seteleistä on löydetty useiden poliisin rekistereissä olevien ihmisten sormenjälkiä, mutta ei Jari Aarnion sormenjälkiä. Sormenjälkiin yhdistettyjä henkilöitä on kuultu tutkinnassa. Nämä ovat kiistäneet kytkökset mihinkään rikollisjengiin.
Aarnion rakenteilla olevan omakotitalon työmaalta Porvoosta löytyi 6. toukokuuta noin 70 000 euron rahakätkö. Kätkö sijaitsi talon pihapenkereen istutusten seassa. Setelit oli kätketty salaojaputken pätkän sisään laitettuun muovikoteloon. Kätköä ei ollut kaivettu kovinkaan syvälle maahan.
Seteleistä on sittemmin etsitty sormenjälkiä ja mahdollisia dna-tunnisteita. Alustavat tulokset valmistuivat jo kesällä. Seteleistä löytyi kaikkiaan yli puolenkymmenen ihmisen sormenjälkiä.
Aarnion puolustuksen mukaan rahakätkö on ollut lavastus häntä vastaan.
Kymmenen kuukautta tutkintavankeudessa ollutta Aarniota epäillään useista törkeistä huumerikoksista ja törkeästä lahjuksen ottamisesta. Yhteensä epäiltyjä rikoksia on lähes 30. Aarnio kiistää kaikki rikosepäilyt.   http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/vinkkimiehet-aarnion-tontin-rahakatkossa-ei-aarnion-sormenjalkia/4326126 http://www.katsomo.fi/?progId=380420

Jari Aarniolla oli puoli miljoonaa euroa käteistä

8.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0408-1.JPG

Poliisipomo Jari Aarniolla epäillään olleen käytössään yli 500 000 euron käteisvarat kymmenen vuoden aikana.

Aarnion epäillään käyttäneen rikoksilla saatua rahaa muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeisiin sekä lainaamalla isoja summia eri henkilöille.

Iltalehden tietojen mukaan Aarnio-vyyhdin tutkijat ovat päätyneet siihen, että Helsingin huumepoliisin ex-päälliköllä Jari Aarniolla oli käytössään kymmenen vuoden aikana (2004-2013) jopa yli 500 000 euron käteisvarat.

Laskelmat perustuvat tiliotteisiin sekä takavarikoissa löytyneisiin rahoihin. Tiliotteista löytyi huomattavia käteistalletuksia.

Kaksi kätköä

Tutkijoiden näkemyksen mukaan noin suuri käteisvaranto ei voinut selittyä millään perinnöllä tai muulla laillisella tavalla. He epäilevät, että rahat ovat peräisin huumerikoksista.

Viime toukokuussa Aarnion pihalta löytyi ”huomattavan suureksi” luonnehdittu rahakätkö. Summa oli IL:n tietojen mukaan noin 65 000 euroa. Setelit oli kätketty salaojaputken pätkän sisään laitettuun muovikoteloon. Kätkö sijaitsi pihapenkereen istutusten seassa kuorikkeen alla.

Tontilta löytyneen rahakätkön lisäksi Aarniolta paljastui myös toinen, pienempi rahakätkö. Se tehtiin tiettävästi jo tutkinnan alkuvaiheessa Aarnion autotallista. Tallista löytyi videokasetin kotelo, jonka sisällä oli tuhat euroa kahtena viidensadan euron seteleinä.

Rankat epäilyt

Rikosylikomisario Jari Aarniota epäillään noin 30 eri rikoksesta. Hänet on vangittu 17 rikoksesta törkeistä huumerikoksista virkasalaisuuden rikkomisiin.

Lahjusepäilyt liittyvät seurantalaitteita valmistavaan Trevociin. Epäilyjen mukaan yhtiö olisi lahjonut Aarniota, joka järjesteli yhtiön laitteita Helsingin poliisilaitokselle.

Vakavimmat rikosepäilyt liittyvät ns. tynnyrihuumejuttuun, jossa Aarnion epäillään olleen ”pääarkkitehtina”. Vyyhdissä tuotiin useita satoja kiloja hasista Hollannista Suomeen.

Aarnio on johdonmukaisesti kiistänyt kaikki rikosepäilyt.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090818640053_uu.shtml

Aarnio-jutun tutkinta viittä vaille valmis: maanantaina osin syyteharkintaan

5.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Raskaista rikoksista epäillyn, huumepoliisin päällikön virasta hyllytetyn Jari Aarnion rikosvyyhti on osin valmis syyteharkintaan. Raskaimpia rikosvyyhtejä, kuten petoksia ja huumausainerikoksia koskeva esitutkinta jatkuu kuitenkin yhä.

 

Aarnio-tutkinta siirtyy osin valtakunnansyyttäjän syyteharkintaan ensi viikon alussa. Esitutkintaa tekevien syyttäjien poikkeuksellisesta ratkaisusta kertova tutkinnanjohtaja Krista Soukola sanoo myös, että nyt Aarnio-tutkinnassa on saatu valmiiksi juttukokonaisuuden kannalta kaikkein pienimmät osat.

– Törkeisiin petoksiin ja huumausainerikoksiin eli isoimmissa juttukokonaisuuksissa esitutkinnan tekijät antavat vielä aikaa uusille loppulausunnoille aina syyskuun 15. päivään saakka. Tämän jälkeen on arvion aika. On pohdittava, antavatko uudet loppulausunnot aihetta lisätutkintaan, kertoo Soukola.

Syyskuun puolivälin jälkeen koko esitutkinnan on määrä olla valmis. Aarnio-kokonaisuus siirtyy näin valtakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen johtaman tutkintaryhmän syyteharkintaan.

Aarniota epäillään kaikkiaan liki 30 rikoksesta, mm. huume-, lahjus- ja virkarikoksista.

Yksi erikoinen yksityiskohta järeiden epäilyjen joukossa liittyy ns. Putin-vuotoon. Tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola sanoo, että Aarniota ei kuitenkaan epäillä Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimen merkitsemisestä poliisin epäiltyjen EPRI-rekisteriin.

– Sen sijaan olemme selvittäneet sitä, mistä Putinin nimen poliisirekisterimerkintä vuosi julkisuuteen. Soukola sanoo, että tämä vuoto medialle on ollut osanen Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston Aarnio-tutkintaa.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnio-jutun_tutkinta_viitta_vaille_valmis_maanantaina_osin_syyteharkintaan/7455708

Luvan puhelinkuunteluun voi saada kevyin perustein Helsingin huumepoliisin ja krp:n telepakkokeinohakemuksissa on selvä laatuero

31.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Huumeliigan käytössä oli lukuisia puhelinliittymiä.

Po­lii­si pää­see kä­sik­si huu­me­ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen pu­he­lin­kes­kus­te­lui­hin ja te­le­tie­toi­hin hy­vin yli­mal­kai­sil­la ha­ke­muk­sil­la. Hel­sin­gin Sa­no­mien sel­vi­tyk­sen mu­kaan myös Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­set ovat usein niin huo­nos­ti pe­rus­tel­tu­ja, et­tä sa­lais­ten pak­ko­kei­no­jen käyt­töä on jäl­ki­kä­teen mah­do­ton­ta val­voa.

 

Sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin ja kes­kus­ri­kos­po­lii­sin (krp) ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on sel­vä laa­tue­ro.

Hel­sin­gin po­lii­si pe­rus­te­lee ha­ke­muk­siaan yleen­sä erit­täin niu­kas­ti. Sen si­jaan krp:n ha­ke­muk­set si­säl­tä­vät pal­jon yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa tut­kit­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Li­säk­si niis­sä se­los­te­taan, mil­lä pe­rus­teil­la juu­ri tiet­ty pu­he­lin­liit­ty­mä ha­lu­taan po­lii­sin seu­ran­taan.

Myös tul­lin ha­ke­muk­set oli­vat yleen­sä yk­si­tyis­koh­tai­sia, mut­ta jou­kos­sa on myös yli­mal­kai­sia ha­ke­muk­sia.

HS al­koi teh­dä sel­vi­tys­tä ke­vät­tal­vel­la sen jäl­keen, kun kä­vi il­mi, et­tä muu­ta­maa Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sia epäil­lään pe­rus­teet­to­mien te­le­pak­ko­kei­no­jen ha­ke­mi­ses­ta ja käyt­tä­mi­ses­tä. Hei­dän epäil­lään esit­tä­neen tuo­miois­tui­mel­le vää­riä tie­to­ja.

 

Po­lii­si pää­see kä­sik­si huu­me­ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen pu­he­lin­kes­kus­te­lui­hin ja te­le­tie­toi­hin hy­vin yli­mal­kai­sil­la ha­ke­muk­sil­la. Hel­sin­gin Sa­no­mien sel­vi­tyk­sen mu­kaan myös Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­set ovat usein niin huo­nos­ti pe­rus­tel­tu­ja, et­tä sa­lais­ten pak­ko­kei­no­jen käyt­töä on jäl­ki­kä­teen mah­do­ton­ta val­voa.

Sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin ja kes­kus­ri­kos­po­lii­sin (krp) ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on sel­vä laa­tue­ro.

Hel­sin­gin po­lii­si pe­rus­te­lee ha­ke­muk­siaan yleen­sä erit­täin niu­kas­ti. Sen si­jaan krp:n ha­ke­muk­set si­säl­tä­vät pal­jon yk­si­tyis­koh­tais­ta tie­toa tut­kit­ta­vas­ta ta­pauk­ses­ta. Li­säk­si niis­sä se­los­te­taan, mil­lä pe­rus­teil­la juu­ri tiet­ty pu­he­lin­liit­ty­mä ha­lu­taan po­lii­sin seu­ran­taan.

Myös tul­lin ha­ke­muk­set oli­vat yleen­sä yk­si­tyis­koh­tai­sia, mut­ta jou­kos­sa on myös yli­mal­kai­sia ha­ke­muk­sia.

HS al­koi teh­dä sel­vi­tys­tä ke­vät­tal­vel­la sen jäl­keen, kun kä­vi il­mi, et­tä muu­ta­maa Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sia epäil­lään pe­rus­teet­to­mien te­le­pak­ko­kei­no­jen ha­ke­mi­ses­ta ja käyt­tä­mi­ses­tä. Hei­dän epäil­lään esit­tä­neen tuo­miois­tui­mel­le vää­riä tie­to­ja.

Sel­vi­tys kos­ki Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­sa jul­ki­sik­si tul­lei­ta te­le­pak­ko­kei­no­pää­tök­siä vuo­sil­ta 2010–2013. Tar­kas­te­luun va­lit­tiin huu­me­ri­kok­sia kos­ke­vat pää­tök­set, jois­sa pak­ko­kei­non koh­de oli tun­te­ma­ton eli po­lii­si ei tien­nyt, ku­ka pu­he­lin­liit­ty­mää käyt­tää. Pää­tök­siä oli yh­teen­sä yli 300.

Sa­lai­sis­sa pak­ko­kei­nois­sa se­kä ha­ke­muk­sen et­tä pää­tök­sen pe­rus­te­lu­jen mer­ki­tys ko­ros­tuu, sil­lä is­tun­nos­sa ovat läs­nä vain lu­van ha­ki­ja ja tuo­ma­ri.

Koh­de saa tie­don hä­neen koh­dis­tu­nees­ta pak­ko­kei­nos­ta vas­ta myö­hem­min. Tun­te­ma­ton koh­de ei vält­tä­mät­tä saa tie­toa lain­kaan, jos hä­nen hen­ki­löy­ten­sä ei sel­viä.

HS:n sel­vi­tyk­sen pe­rus­teel­la kym­me­nis­sä ha­ke­muk­sis­sa ja pää­tök­sis­sä jää täy­sin epä­sel­väk­si, mik­si po­lii­si epäi­lee jon­kin tie­tyn te­le­liit­ty­män käyt­tä­jää huu­me­ri­kok­sis­ta.

Eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sil­la on ta­pa­na vii­ta­ta esi­mer­kik­si ”ri­kos­tie­dus­te­lul­la saa­tui­hin tie­toi­hin” tai ”luo­tet­ta­vi­na pi­det­tä­viin vih­je­tie­toi­hin” il­man tar­kem­paa erit­te­lyä, mi­tä nä­mä tie­dot ovat.

Kä­rä­jäoi­keu­den pää­tök­siin ei yleen­sä kir­ja­ta, mil­lais­ta tar­ken­ta­vaa kes­kus­te­lua tuo­ma­ri oli käy­nyt po­lii­sin kans­sa en­nen lu­van myön­tä­mis­tä. Kai­kis­sa ta­pauk­sis­sa lu­pa myön­net­tiin po­lii­sin ha­ke­muk­sen mu­kai­ses­ti.

Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­sa ta­soe­ro krp:n ja Hel­sin­gin po­lii­sin ha­ke­mus­ten vä­lil­lä on huo­mat­tu, ker­too pak­ko­kei­noa­sioi­den vas­tuu­tuo­ma­ri Jukka Jaakkola Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keu­des­ta.

”Kyl­lä sii­nä on ero. Voi sa­noa jo­pa, et­tä ky­sees­sä on kult­tuu­rie­ro”, Jaak­ko­la sa­noo.

Jos ha­ke­mus on yleis­luon­toi­nen, tuo­ma­rit ker­to­vat ky­se­le­vän­sä li­sä­tie­to­ja is­tun­nos­sa. Esi­mer­kik­si kä­rä­jä­tuo­ma­ri Eero Nikkarinen ker­too var­mis­ta­van­sa ai­na, kuin­ka suu­res­ta huu­me­ju­tus­ta on ky­se. Li­säk­si hän tar­kas­taa, mi­kä yh­teys te­le­liit­ty­män käyt­tä­jäl­lä on asiaan.

 

 

Se­kä Nik­ka­ri­nen et­tä Jaak­ko­la myön­tä­vät, et­tä kes­kus­te­lu­jen kir­jaa­mi­ses­sa on pa­ho­ja puut­tei­ta. Jaak­ko­la huo­maut­taa, et­tä Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keus kä­sit­te­lee vuo­sit­tain noin 5 000 pak­ko­kei­noa­siaa. Jos jo­kai­seen pää­tök­seen käy­tet­täi­siin kym­me­nen mi­nuut­tia enem­män, sii­tä ker­tyi­si yli sa­ta työ­päi­vää.

Jaak­ko­lan mu­kaan oi­keus ei ole ol­lut yh­tey­des­sä Hel­sin­gin po­lii­siin ha­ke­mus­ten puut­tei­den ta­kia, mut­ta niis­tä saa­te­taan huo­maut­taa is­tun­nos­sa.

”Jo­ka ker­ta oi­keas­taan käy­dään täs­tä kes­kus­te­lua, kun ha­ke­mus on niin vail­li­nai­nen, et­tä sii­hen pi­tää saa­da tar­ken­nuk­sia. Tä­mä on to­del­la pit­käai­kais­ta kes­kus­te­lua ol­lut, ei­kä se ole mi­hin­kään joh­ta­nut”, Jaak­ko­la myön­tää.

Uut­ta poh­dit­ta­vaa an­taa me­neil­lään ole­va tut­kin­ta, jos­sa muu­ta­man hel­sin­ki­läis­po­lii­sin epäil­lään ha­ke­neen lu­pia vää­ril­lä tie­doil­la.

”Tuo­ma­ril­la ei ole mi­tään mah­dol­li­suut­ta tie­tää, mil­loin ih­mi­set va­leh­te­le­vat. Läh­tö­koh­ta on, et­tä kun po­lii­si jo­tain vir­ka­vas­tuul­la esit­tää, se pi­tää paik­kan­sa”, Jaak­ko­la sa­noo.

Hel­sin­gin apu­lais­po­lii­si­pääl­lik­kö Ilkka Koskimäki oli­si toi­vo­nut oi­keu­den vies­tit­tä­vän ha­ke­mus­ten puut­teis­ta.

”Har­mi, et­tä vuo­si­kau­det sa­to­ja [lu­pia] myön­ne­tään, ei­kä kos­kaan ole tul­lut pa­lau­tet­ta meil­le po­lii­si­lai­tok­sel­le sii­tä, et­tä ha­ke­muk­set ovat puut­teel­li­sia. Tä­mä on tie­tys­ti eri­koi­nen ti­lan­ne.”

Kos­ki­mä­ki huo­maut­taa, et­tä po­lii­si­lai­tok­sen kan­nal­ta olen­nai­nen laa­dun kri­tee­ri on se, et­tä kaik­ki ta­pah­tuu lail­li­ses­ti. Ha­ke­muk­sen puut­teet kor­ja­taan käy­mäl­lä tar­ken­ta­vaa kes­kus­te­lua is­tun­nos­sa. Oi­keu­den pi­täi­si hä­nen mie­les­tään myös kir­ja­ta pää­tök­sen pe­rus­te­lut.

”Kyl­lä­hän vas­tuu asian lail­li­suu­des­ta on kä­rä­jäoi­keu­del­la. Jos edel­ly­tyk­siä [lu­van myön­tä­mi­sel­le] ei ole, ha­ke­mus täy­tyy hy­lä­tä. Mi­nun tie­dos­sa­ni ei ole yh­tään hyl­ky­ta­paus­ta. Kyl­lä täs­sä var­mas­ti on tar­kas­te­lun paik­ka, se on ihan sel­vä”, Kos­ki­mä­ki poh­tii.

 

Helsingin Sanomat 31.8.2014

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

27.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

korkein oikeus

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Korkein+oikeus+moittii+Helsingin+poliisia+laittomista+kotietsinn%C3%B6ist%C3%A4/a1409105372625

Onko Jari Aarnio ”Pasilan mies”

23.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Epäily: Aarnio hämäsi krp:ta lavastuksella

Aarnion epäillään yrittäneen kääntää huomiota pois itsestään lavastuksella

Rikosepäilyt Helsingin huumepoliisin ympärillä laajenevat. Nyt myös muutamia Jari Aarnion alaisia epäillään osallisuudesta syyttömän lavastukseen.

HS:n tietojen mukaan lavastusepäilyt liittyvät siihen, että Aarnion epäillään yrittäneen lavastaa syyttömän miehen niin sanotuksi Pasilan mieheksi.

Pasilan miehellä tarkoitetaan satojen kilojen hasistynnyrijutussa tuntematonta epäiltyä, jonka kännykkä liikkui teletunnistetietojen mukaan paljon Pasilassa.

Marraskuusta lähtien tutkintavankeudessa istuneen Aarnion epäillään itse olevan Pasilan mies.

Keskusrikospoliisi ja Helsingin huumepoliisi tekivät hasisjutun tutkinnassa yhteistyötä, mutta yhteispeli sujui takkuillen. Krp:ssä syntyi jo silloin ihmettelyä Aarnion ja hänen alaistensa tekemisistä.

Kiinnijäämistä pelännyt Aarnio olisi uusien rikosepäilyjen mukaan alkanut etsiä sopivaa henkilöä, joka lavastettaisiin Pasilan mieheksi. Sopivaksi uhriksi valikoitui alkuvuonna 2012 mies, jonka Aarnion rikoskumppaniksi epäilty rikollispomo tuntee hyvin.

Mies päätyi uhriksi muun muassa sen takia, että hän asui Pasilassa. Miehellä on rikostaustaa.

Lavastuksen takia Aarnion alaisen epäillään hakeneen Helsingin käräjäoikeudesta televalvontalupia väärillä tiedoilla.

Lupien hakemisesta epäilty poliisi on ollut tällä viikolla pidätettynä asian takia. Lisäksi muutamia muitakin Aarnion alaisia on ollut asian takia kiinniotettuina. Kaikki heistä on kuitenkin jo vapautettu.

Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto vahvistaa kiinniotot, mutta ei halua kertoa epäiltyjen tarkkaa määrää. Hänen mukaansa epäillyt alaiset ovat samoja, joita on jo aiemmin epäilty muista rikoksista.

Aarniota ja hänen alaisiaan epäillään törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Myös rikollispomon epäillään osallistuneen lavastushankkeeseen. Häntä epäillään avunannosta törkeään todistusaineiston vääristelemiseen.

Haavisto ei suostu kommentoimaan, mihin tapaukseen epäilyt liittyvät.

Hasistynnyrijutusta on tuomittu viisi miestä pitkiin vankeusrangaistuksiin.

Kaksi heistä on jo kirjelmöinyt korkeimmalle oikeudelle sen jälkeen, kun Aarniota alettiin epäillä osallisuudesta juttuun. He vaativat koko jutun palauttamista käräjäoikeuteen.

Aarniota epäillään useista törkeistä huumausainerikoksista tynnyrijuttuun liittyen, ja myös Aarnioon yhdistetty rikollispomo on epäiltynä.

Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi on kertonut, että huumausainerikosepäilyt liittyvät Helsingin huumepoliisin ja keskusrikospoliisin yhteiseen operaatioon.

”Sen tutkinnan yhteydessä tuli erimielisyyksiä, joita on laitosten johtotasoisten henkilöiden kanssa käyty läpi”, Leppiniemi on sanonut.

Aarniota epäillään yhteensä yli 20 rikoksesta. Hän on kiistänyt kaikki epäilyt.

Aarnio on ollut vangittuna viime marraskuusta lähtien, ja hänet on pidätetty virasta.

Oikeudenkäynti alkanee marraskuun alussa.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Ep%C3%A4ily+Aarnio+h%C3%A4m%C3%A4si+krpta+lavastuksella/a1408687700751