Arkisto

Archive for the ‘Tutkinta’ Category

Harva rikos selviää

25.3.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Rikostutkinnan tuloksissa isot

Pääkaupungissa jää suhteessa eniten omaisuus- ja väkivaltarikoksia selviämättä. Tutkinta on helpompaa pienillä paikkakunnilla, joissa poliisi tuntee oman kylän väen.

Helsingin poliisi ei ole viime vuosina pystynyt selvittämään yhtä suurta osaa väkivalta- ja omaisuusrikoksista kuin muut poliisilaitokset.

HS:n tekemän tilastoselvityksen mukaan pääkaupungin rikostutkijat ratkaisivat vuosina 2009–2011 vain joka neljännen niin sanotun pimeän väkivaltarikoksen, jossa syyllinen ei jäänyt rysän päältä kiinni tai uhri ei osannut nimetä syyllistä poliisille.

Helsingin selvittämisprosentti oli maan huonoin.

Muiden poliisilaitosten alueilla väkivallantekijät joutuivat selvästi Helsinkiä useammin vastuuseen teostaan, sillä kaikkien poliisilaitosten keskimääräinen selvittämisprosentti oli 40,2.

Myös omaisuusrikosten selvittämisprosentti oli Helsingissä maan heikoin. Omaisuusrikosten kohdalla poliisilaitosten väliset erot eivät kuitenkaan olleet yhtä suuria kuin väkivaltarikoksissa.

”Emme tietenkään voi olla tyytyväisiä noihin lukuihin”, toteaa Helsingin poliisilaitoksen rikososaston päällikkö Jouko Salo.

Helsingin huonot selvitysprosentit johtuvat Salon arvion mukaan suurelta osin siitä, että pääkaupungissa tapahtuu selvästi enemmän rikoksia kuin minkään muun poliisilaitoksen alueella.

Esimerkiksi koko maan omaisuusrikoksista yli viidennes kirjattiin Helsingissä.

”Pärjäämme vertailussa muiden maiden pääkaupunkeihin, mutta vertailu tämän maan muihin alueisiin tuo erilaisen lopputuloksen. Lähtökohdat meillä ja pienemmillä paikkakunnilla ovat hyvin erilaiset”, Salo toteaa.

Myös Espoon, Vantaan ja Turun seutujen poliisit sijoittuivat omaisuus- ja väkivaltarikosten selvittämisprosenteilla mitattuna häntäpäähän.

Sen sijaan Tampereen seudulla poliisi onnistui selvittämään näitä rikoksia koko maan keskiarvoa paremmin.

Helsingin poliisin rikososaston päällikkö Salo huomauttaa, ettei rikosten selvitysprosenteista voi tehdä johtopäätöksiä rikostutkijoiden ammattitaidosta.

”Helsingin tutkijaporukka on ammattitaidoltaan ihan valtakunnan kärkeä. Se pystyy hoitamaan suurimmat ja vaikeimmat jutut. Niistäkin tulee tilastoihin vain yksi viiva, vaikka niiden selvittäminen vaatii paljon töitä”, hän sanoo.

”Pienempiä, ihan tavallisia juttuja emme pysty selvittämään kaikilta osin riittävän hyvin. Niiden määrä on erittäin suuri.”

Omaisuus- ja väkivaltarikosten selvittämisprosenteilla mitattuna Koillismaan poliisilaitos on viime vuosina ollut valtakunnan ehdotonta kärkeä.

”Meillä on se suuri etu, että pienen poliisilaitoksen alueella rikostentekijät ovat helpommin tunnistettavissa kuin ison laitoksen alueella. Tekijät ovat yleensä oman kylän väkeä”, kertoo poliisipäällikkö Esa Heikkinen.

Seksuaalirikosten tutkinnassa Koillismaan poliisilaitos oli selvitysprosentilla mitattuna maan huonoin. Tosin pimeitä seksuaalirikoksia kirjattiin siellä kolmessa vuodessa vain yhdeksän.

Pimeiden rikosten selvittämisprosentit tulivat vasta julki

Poliisilaitoksia karsittiin vuoden 2009 alussa 90:stä 24:ään. HS:n selvitys koskee kolmea uudistuksen jälkeistä vuotta.

Mukana ovat vain niin sanotut pimeät omaisuus-, väkivalta- ja seksuaalirikokset, jotka poliisi on selvittänyt omalla tutkinnallaan.

Niitä tapauksia ei ole mukana, joissa syyllinen on jäänyt kiinni rikospaikalla tai poliisi on saanut tiedon syyllisen henkilöydestä ennen tutkintaa.

Poliisi ei ole ennen tätä kevättä kertonut pimeiden rikosten selvittämisprosentteja, vaikka on seurannut niitä kauan.

HS kertoi viime viikon lauantaina, että poliisi on vuosina 2000–2012 selvittänyt omalla tutkinnallaan vain joka kymmenennen omaisuusrikoksen, 41 prosenttia väkivaltarikoksista ja 44,6 prosenttia seksuaalirikoksista.

HELSINGIN SANOMAT 25.3.2012

Mainokset

Poliisi tutkii tiesikö se että ei tiennyt

23.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi tutkii, tiesikö se Kauppatorin kunnialaukauksista.

HELSINKI. Helsingin Kauppatorilla ammuttiin tänään tykillä ja musketeilla kunnialaukauksia Ruotsin pikkuprinsessan syntymän kunniaksi.

Poliisissa ei kuitenkaan olla varmoja, oliko tapahtumalla asianmukaiset luvat. Helsingin poliisista kerrottiin ensin STT:lle, ettei heillä ollut laukauksista tietoa etukäteen. Myöhemmin kerrottiin, että ilmeisesti järjestäjät olivat kertoneet tapahtumasta viranomaisille, mutta tietoa ei ollut tullut poliisin operatiiviselle puolelle.

Nyt poliisi tutkii, olivatko tapahtuman luvat kunnossa.

Tapahtuman järjestäjät sanovat, että tapahtumasta oli kerrottu poliisille. Järjestäjien mukaan poliisilta oli myös saatu vastaus, että asia on kunnossa. Niin ikään lupa oli heidän mukaansa saatu Helsingin kaupungilta ja ympäristökeskukselta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisi+tutkii+tiesik%C3%B6+se+Kauppatorin+kunnialaukauksista+/a1305556273569?ref=tw-share

Poliisi tuli kahvioon aseen kanssa, vartija kuoli

3.1.2012 1 kommentti

Tekoa tutkitaan nyt törkeänä kuolemantuottamuksena ja vaaran aiheuttamisena. Poliisimiehen epäillään aiheuttaneen vakavan hengen tai terveyden vaaran kahdelle toiselle poliisimiehelle.

Joulukuussa Pudasjärven poliisiaseman vartijan kuolemaan johtaneen tapahtuman esitutkinta on edennyt.
Kuulusteluissa on selvinnyt, että rikoksesta epäilty poliisimies oli osallistunut aseenkäsittelyharjoitukseen siten, että ase oli ollut tyhjä ja varustettuna latauksenestopuikolla.
Hän oli harjoituksen päätyttyä siirtynyt muiden harjoitukseen osallistuneiden kanssa poliisiaseman kahvioon.

Tässä yhteydessä hän oli saattanut aseensa jälleen toimintakuntoiseksi. Toiset paikalla olleet eli kaksi poliisimiestä ja yksi vartija olivat jatkaneet aseen käsittelyharjoitusta kahviossa edelleen tyhjillä, toimintakunnottomilla aseilla.

Rikoksesta epäilty poliisimies oli päättänyt uudelleen liittyä harjoitteluun mukaan, jolloin hän oli vetänyt aseen kotelosta, ja hänen aseensa oli lauennut kohtalokkain seurauksin.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194660965413/artikkeli/poliisi+tuli+kahvioon+aseen+kanssa+vartija+kuoli.html

Supon toimista alkaa rikostutkinta

6.9.2011 Kommentointi poissa käytöstä
Supon toimista alkaa rikostutkinta
Suojelupoliisin työntekijäänsä kohdistamista toimenpiteistä aloitetaan rikostutkinta.Rikostutkinnassa selvitetään, rikottiinko Suojelupoliisissa lakia kun Supossa työskennelleen ylitarkastajan kulkuoikeuksia rajoitettiin merkittävästi sekä hänen pääsynsä estettiin tärkeisiin poliisirekistereihin.

Suojelupoliisin rikostutkinta kohdistuu ylitarkastajan esimieheen Supon osastopäällikköön. Hänen epäillään toimineen lain vastaisesti, koska hän poisti vuonna 2010 alaiseltaan yllättäen merkittävästi kulkuoikeuksia Suojelupoliisin tiloissa. Myös ylitarkastajan pääsy tärkeisiin poliisirekistereihin estettiin, jolloin ylitarkastaja ei voinut tehdä työtehviään Supossa.

– Nämä olivat rajuja toimenpiteitä, joilla ylitarkastajan kulkua ja tietokoneelle pääsyä rajoitettiin hänen työpaikallaan, sanoo kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta.

Koska rikoksesta epäilty on poliisi, niin tutkinnan aloittamisesta päätti kihlakunnansyyttäjä, joka myös johtaa rikostutkintaa.

Suojelupoliisissa tapahtuneita toimenpiteitä edelsi Suomen Kuvalehden juttu, jossa ylitarkastaja oli kertonut häneen kodistuneesta pitkään jatkuneesta työpaikkakiusaamisesta Suojelupoliisissa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/suojelupoliisin_toimista_alkaa_rikostutkinta_2848514.html

Poliisi kolaroi hälytysajossa – mies kuoli

5.11.2010 Kommentointi poissa käytöstä

Tuusulassa keski-ikäinen mies kuoli poliisiauton ja henkilöauton kolarissa.

Onnettomuus sattui Fallbackintien ja Tuusulanväylän risteyksessä. Hälytysajossa ollut poliisiauto ajoi Tuusulanväylää pohjoiseen, kun liikennevaloissa oikealta kääntyi henkilöauto Tuusulanväylälle. Poliisiauto törmäsi keskelle auton kylkeä.

Autoa kuljettanut keski-ikäinen mies kuoli onnettomuudessa. Poliisiautossa olleet kaksi miespoliisia loukkaantuivat lievästi.

Poliisi jatkaa onnettomuuden tutkintaa. Asiaa tutkitaan kuolemantuottamuksena ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

IL-STT 5.11.2010

Poliisi sai postiryöstöstä 4 vuotta vankeutta

24.11.1990 1 kommentti

Porvoon kihlakunnanoikeus tuomitsi perjantaina Helsingin rikospoliisissa työskennelleen poliisin neljäksi vuodeksi vankeuteen postin ryöstämisestä ja ryöstön jälkeisestä ammuskelusta. Neljän vuoden tuomiosta oikeus vähensi 9 kuukautta 23 päivää tutkintavankeudessa suoritettuina.

Vanhempi rikoskonstaapeli Juha Salo syyllistyi oikeuden mukaan täyttä ymmärrystä vailla tehtyyn törkeään ryöstöntapaiseen kiristämiseen sekä vakavan vaaran aiheuttamiseen 31. tammikuuta 1990, kun hän ryösti yhdessä 20-vuotiaan tuusulalaisen maalarin kanssa Sipoon Västerskogin postin.

Ryöstö ja ammuskelu katsottiin saman rikoksen jatkamiseksi. Oikeus luonnehti ryöstön törkeäksi, koska siinä käytettiin oikeaa asetta, Salon Smith&Wesson 357 Magnum-revolveria. Salon rikoskumppani tuomittiin viime maaliskuussa neljäksi vuodeksi vankeuteen. Hän käytti leikkiasetta.

Selvitysten mukaan Salo oli esittänyt asuintoverilleen postin ryöstämistä herättyään aamulla joitakin päiviä ennen ryöstöä. Postiryöstö olisi ratkaisu maalarin rahapulaan; miehet olivat lähdössä helmikuun alussa pitkälle amerikanmatkalle jenkkiautoja ostamaan, mutta vain Salolla oli matkakassa kunnossa.

Miehet kiertelivät mm. Järvenpäässä katsastamassa sopivia kohteita. Viime hetkellä kohteeksi valittiin Västerskogin posti.

Haalareihin ja silmärei’ällisiin pipoihin pukeutuneet miehet saivat aseella uhaten virkailijalta 126000 markkaa, jonka tunkivat mustaan jätesäkkiin. Kaksikon puuhia sotki paikalle sattumalta osunut poliisiauto.

Maalari yritti karkuun ryöstöpuuhiin varatulla pakettiautolla, Salo pinkoi läheisen pellon yli yrittäen ehtiä kahden kilometrin päähän pysäköityyn poliisin virka-Ladaan. Maalarin pakettiauton tie oli tukittu traktorilla ja hän jäi kiinni eräästä piharakennuksesta.

Saloa lähti ajamaan takaa kaksi sipoolaisveljestä. Salo yritti pysäyttää takaa-ajajat ampumalla revolverillaan n. 60-70 metrin päästä näiden suuntaan kolme laukausta. Viimeinen luoti osui puunoksiin 1-2 metriä veljesten yläpuolelle. Salo sanoi oikeudessa tähdänneensä tarkoituksella veljesten yli.

Myös Salon tie tukittiin ja poliisi otti hänet kiinni autosta istumasta.

Salo tuomittiin korvaamaan postivirkailijalle aiheuttamistaan henkisistä kärsimyksistä yheisvastuullisesti rikoskumppaninsa kanssa 15000 markkaa ja postissa olleelle asiakkaalle 2000 markkaa. Sipoolaisveljeksille Salo velvoitettiin maksamaan 5000 markkaa kummallekin henkisistä kärsimyksistä.

Ryöstösaalis saatiin kokonaisuudessaan takaisin.

Omassa puheenvuorossaan Salo toivoi lievää tuomiota, sillä hän on jo menettänyt virkansa, omaisuutensa ja tyttöystävänsä. Hän arveli myös, ettei vankilassaolo ole entiselle poliisille herkkua. Salo sanoi ajautuneensa vaikean elämäntilanteen takia rikokseen, jota ”ei koskaan halunnut tehdä”.

Salon mielentilalausunnon mukaan postiryöstö voidaan nähdä pakonomaisena yrityksenä ratkaista ylitsepääsemättömäksi koettu vaikea elämäntilanne.

Helsingin Sanomat 24.11.1990

Alkoholi aiheuttaa useimmat poliisin viraltapanot, vakavia rikoksia erittäin harvoin

2.2.1990 Kommentointi poissa käytöstä

Alkoholin väärinkäyttö ja sen seuraukset ovat yleisin syy poliisin erottamiseen virasta. Myös rikokset ja vakavat väärinkäytökset johtavat vuosittain muutamaan viraltapanoon. Vakavia rikoksia tapahtuu erittäin harvoin.

Poliisin tekemä Sipoon postiryöstö on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa tunnetaan vastaavia tapauksia.

Ryöstäjäpoliisi pidätettiin torstaina virantoimituksesta ja hänen irtisanomisestaan on tehty esitys Uudenmaan lääninhallitukselle.

Poliisin kesäkuinen ammuskelu Lahdessa on edellinen poliisin tekemä vakava rikos ennen Sipoon postiryöstöä. Humalassa ollut lahtelainen vanhempi konstaapeli riitaantui nakkikioskin jonossa ja ampui jonossa etuillutta miestä kohti. Järjestyspoliisin konstaapeli oli ollut aseeton, mutta noutanut riitelyn jälkeen aseen poliisiasemalta.

47-vuotiasta miestä syytettiin tapon yrityksestä, sillä luoti hipaisi uhrin päätä. Konstaapeli tuomittiin sakkoihin ja viralta pantavaksi.

Parhaillaan keskusrikospoliisi tutkii Helsingin rikospoliisin pankkijaoksen komisarion tiliepäselvyyksiä. Komisariolla oli käyttöoikeus tiliin, jossa säilytettiin tutkinnan yhteydessä takavarikoituja rahoja.

Epäselvyyksien uskotaan liittyvän KOP:n kavallusrahojen palauttamiseen. Tilin kautta kulki 28 miljoonaa Bangkokista palautettuja rahoja.

Pankkijaosta epäillään toisestakin epäselvyydestä. Tapaus on syyteharkinnassa. Kyseessä on helsinkiläisen ylilääkärin tekemä miljoonaluokan pankkipetos. Lääkäri oli nostanut pankeista rahaa vekseleillä ja väärentänyt takaajiksi tuttaviensa nimiä. Pankkijaoksen konstaapeli jätti asian tutkimatta.

Pari vuotta sitten poliisipukuinen mies sieppasi pankin rahasalkun Helsingin keskustassa. Ryöstöä ei vielä ole selvitetty eikä tiedetä oliko tekijä todella poliisi.

Helsingin Sanomat – Kotimaa – 2.2.1990

Jutun tuomio