Archive

Posts Tagged ‘ylinopeus’

KHO: Totuudella ei merkitystä – ajokiellon voi määrätä silti

26.8.2014 1 kommentti

lakikirja

 

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n  päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.

KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.

Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.

Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.

Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.

Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.

Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.

KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee

Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.

Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.

KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.

Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.

Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.

KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kho-totuudella-ei-merkitysta-ajokiellon-voi-maarata-silti/2338136

Oikeus kumosi peltipoliisin sakot

26.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

 

Turun käräjäoikeus teki marraskuun alussa erittäin harvinaisen päätöksen, kun se kumosi nopeusvalvontakamerakuvan perusteella määrätyn rikesakon.

Oikeus katsoi, ettei syyttäjällä ollut riittävää näyttöä juuri kyseisen kameran toimintakunnosta. Päätöksestä ei voi valittaa.

Oikeuden ratkaisu oli todennäköisesti ainut laatuaan Suomessa. Tuomio saattaa johtaa siihen, että kynnys kiistää sakkoja alenee.

– Ei tule mieleen tapausta, jossa sakon kiistäminen olisi tuolla perusteella mennyt läpi. Eduskunnan oikeusasiamieskin on todennut, että nämä viranomaisen mittauslaitteet ovat luotettavia, kummastelee poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.

Ihalainen aikoo viedä tapauksen syyttäjänviraston ja oikeusministerin tietoon.

– On hyvä selvittää, pitääkö toimintamalleja muuttaa, hän toteaa.

Sakon saaja oli turkulainen ammattikuljettaja, joka valvontakameran mukaan ajoi lievää ylinopeutta toukokuussa Loimaalla. Hän vetosi oikeudessa GPS-tietoihin. Niiden mukaan hän ajoi 82 kilometriä tunnissa eikä 91 kilometriä tunnissa.

– Normaalisti syyttäjä esittää poliisin selvityksen, että laitteen kunto on asianmukaisesti tarkastettu. Nyt niin ei tapahtunut. Jäi epäily, joten syyte oli hylättävä, tuomarina toiminut Pekka Määttä perustelee ratkaisuaan.

Syyttäjä puolestaan arvioi, ettei kameran luotettavuutta tarvitsisi erikseen perustella, vaan kuva riittäisi. Hän oli tällä kertaa väärässä.

Sakkonsa anteeksi saanut mies lähti kokeilemaan kepillä jäätä ja yllättyi, että oikeus kallistui hänen kannalleen.

– Enkä lopulta voi itsekään olla varma, ajoinko ylinopeutta vai en, hän myöntää.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/565372/Oikeus+kumosi+peltipoliisin+sakot

Suomen korkeimmat poliisijohtajat taas rikoksen poluilla…

19.10.2012 2 kommenttia

Maan korkeimmat poliisijohtajat kärysivät ylinopeudesta Kuutostiellä.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kesäisen ylinopeuden taustalta on paljastunut toinen, yhtä korkean tason kaahaus.

Vain kaksi sekuntia Paateron kärähtämisen jälkeen oli sisäministeriön poliisiosaston päällikön vuoro.

Ylijohtaja Kauko Aaltomaan sakot ovat tähän saakka säilyneet poissa julkisuudesta.

Aaltomaan nopeudeksi 80:n alueella kirjattiin 93 km/t. Seurauksena oli 70 € rikesakko. Paateron samansuuruisen sakon perusteena oli 94 kn/t:n ylinopeus.

– Tieto pitää paikkansa, vahvistaa Lahden liikenneturvallisuuskeskuksesta vastaava ylikomisario Pekka Kokkonen.

Ajoi lähellä

Iltalehden tietojen mukaan poliisijohtajilla olisi ollut kiire 14. kesäkuuta Imatran Valtionhotellissa pidettäville poliisipäällikköpäiville. Käry kävi valtatie 6:llä Luumäen kohdalla.

Matkaa Imatralle oli vielä noin 70 kilometriä. Kello oli 8.25 aamulla, kun tolppakamera rekisteröi peräkkäiset ylinopeudet.

Poliisipomojen todelliset ylinopeudet olivat kuitenkin kolme kilometriä suuremmat kuin mitä sakkoihin merkittiin. Käytäntö on sama kaikissa tolppakameraseuraamuksissa: niihin tehdään aina kolmen kilometrin vähennys, jotta kuljettajan oikeusturva ei vaarantuisi mahdollisen mittarivirheen vuoksi.

Poliisiylijohtaja Paatero kaahasi varsin lähellä Aaltomaan autoa. Tilanteessa liikuttiin jo poliisin puuttumiskynnyksen rajoilla.

Poliisin valtakunnallisen sakko-ohjeistuksen mukaan tilanteeseen on puututtava silloin, kun yli kuudenkympin alueella joku ajaa alle kahden sekunnin päässä toisen takana. Seurauksena on tällöin huomautus.

Seuraukset kovenevat sitä mukaa mitä lyhempi etäisyys on edellä ajavaan. Alle sekunnin etäisyydet lasketaan jo päiväsakoissa.

”Olen erehtyväinen”

Kun Paateron kaahaus tuli syyskuussa julki, hän kertoi ajaneensa letkassa samaan nopeutta kuin muutkin, eikä hän omien sanojensa mukaan huomannut nopeusrajoituksen alenemista.

–  Kaduttaa todella paljon. Ei vaan tälläistä pitäisi käydä, Paatero sanoin tuolloin.
Ylijohtaja Kauko Aaltomaan sakot ovat tähän saakka säilyneet poissa julkisuudesta.
Iltalehden tavoittama Aaltomaa sanoo olevansa harmissaan ylinopeudesta.

– En edes huomannut välähdystä. Sain tietää asiasta vasta, kun (maksu)lappu tuli kotiin, hän sanoin.

Aaltomaa korostaa noudattavansa hyvin tarkoin nopeusrajoituksia.

– En kuitenkaa ole kone. Olen erehtyväinen, hän toteaa.

ILTALEHTI 19.10.2012

Poliisi valvoi vapaa ajallaan liikennettä, tuntuvat sakot tuli.

18.10.2012 6 kommenttia

Oulun käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tuntuviin sakkoihin, kun tämä oli ryhtynyt vapaa ajallaan pitämään liikennevalvontaa.  Sen kohteeksi joutui yrittäjä, joka nokkapokan jälkeen teki poliisista tutkintapyynnön.

Poliisimies voi toimia vapaa-ajallaankin, jos on estettävä vakava rikos tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaava vaara, sanoo poliisilaki. Mutta se sanoo myös, ettei poliisin käytös yksityiselämässä saa vaarantaa luottamusta poliisiin. Nämä pykälät unohtuivat Oulun poliisilaitoksen konstaapelilta perheajelulla, jonka jälkipyykki käytiin käräjillä.

On keväinen tiistai iltapäivä Muhoksella. Muuan vapaalla oleva, Oulun poliisilaitoksen järjestyspoliisin vanhempi konstaapeli on palaamassa kotiinsa, ja kyydissä ovat vaimo sekä kaksi lasta. Konstaapeli ajelee kuudenkympin rajoitusalueella, kunnes hänet yrittää ohittaa Mercedes Benz Sprinter pakettiauto.

Tästä konstaapeli ei pidä, ja hän kiihdyttää omaa nopeuttaan. Äskeinen ohittaja joutuu kiihdyttämään päästäkseen omalle kaistalleen ennen vastaantulijoita.

Autoa kuljettaa oululainen yrittäjä, joka navigaattoristaan on nähnyt ohittamansa auton vauhdiksi noin 55 kilometriä tunnissa. Siispä vilkku päälle ja ohi.

Vilkku ja käsimerkki

Kanssa autoilijan käytöstä paheksuva yrittäjä vilauttaa ohittaessaan kansainvälistä käsimerkkiä, mutta ohituksen jälkeen konstaapeli ohittaa vielä yrittäjän ja hiljentää sitten vauhtiaan kiilaten hänet tien laitaan. Yrittäjä äkki jarruttaa välttääkseen törmäyksen tai ojaanajon. Nyt autot ovat ajoradalla osittain poikittain, ja tiellä on muutakin liikennettä.

Yrittäjä näkee nyt autostaan ulos säntäävän kiukkuisen, siviiliasuisen miehen. Tämä sanoo olevansa poliisi, ja että yrittäjä ajoi ylinopeutta ja että matkanteko päättyisi nyt.

–  Näytä virkamerkki, yrittäjä tokaisee noustuaan itsekin autostaan.

–  Jäi kotiin lompakkoon, mies vastaa.

–  Mene sitten hakemaan, yrittäjä kuittaa.

Kuin elokuvassa

Tilanne etenee nyt kuin elokuvassa, kuten yrittäjä Oulun käräjäoikeudessa kuvaili kohtausta.

Poliisiksi esittäytynyt mies yrittää tarttua häntä rinnuksiin, mutta yrittäjä torjuu tämän. Nyt mies potkaisee yrittäjää vatsaan, jolloin vastapuoli potkaisee miestä polvitaipeeseen puolustautuakseen.

Poliisiksi esittäytynyt mies sanoo nyt pistävänsä yrittäjän ”kenttään”, mutta yrittäjä torjuu tämänkin.
Hän toteaa autoon jääneelle toverilleen, että mies taitaa olla kännissä. Hänen palatessaan autoonsa mies yrittää vielä tarttua kädellään autonovesta, mutta yrittäjä pääsee autoonsa ja liuuttaa sen liikkeelle.

Oulussa lähellä Maikkulan risteystä odottava poliisipartio antaa yrittäjälle pysähtymiskäskyn. Poliisiauto on siviilimallinen, mutta sen miehistö on virka asuinen. Nyt ei siis kysellä virkamerkkiä.

Lainvartijat tekevät asianmukaiset tarkistukset ja puhalluskokeen. Nollaa näyttää kuten pitääkin, ja yrittäjän matka jatkuu. Ensin hän tiedustelee poliiseilta, onko häntä pysäytyspaikalle asti seurannut mies jonkin sortin poliisi.

–   Jonkin sortin poliisi hän on, tarkastuksen tehnyt konstaapeli vastaa.

–   Miksi häntä ei puhallutettu, yrittäjä tiedustelee.-

–   Se mies ei käytä alkoholia, kuuluu vastaus.

Tuon ”jonkin sortin poliisin” henkilöllisyys jää yrittäjälle epäselväksi, mutta tämän auton rekisteritunnuksen hän muistaa.

Tutkintapyyntö

Seuraavana päivänä yrittäjä tekee Oulun poliisilaitokselle tutkintapyynnön. Hän on vahvoilla, sillä hänellä on todistaja.

Tutkintapyyntö otetaan vastaan, juttua saapuu myöhemmin hoitamaan poliisien väärinkäytöksiin erikoistunut rikostutkija. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä, liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja virkavelvollisuuden rikkomisena.

Mainituilla nimikkeillä myös virallinen syyttäjä esitti rangaistusvaatimuksen käräjillä, joita istuttiin runsas vuosi myöhemmin, eli elokuussa 2011.

Konstaapeli kertoi tehneensä yrittäjästä rikosilmoituksen 3.8.2011, eli lähes vuosi kohtauksen jälkeen ja vain kaksi päivää ennen käräjäoikeuden pääkäsittelypäivää. Asia oli kuulemma hiukan unohtunut, mutta hän halusi totuuden esille.

Käräjäoikeudessa konstaapeli kiisti kaikki syytteet sekä yrittäjän korvaus vaatimukset.

Konstaapelin mukaan hänellä oli ollut poliisina velvollisuus yrittää pysäyttää epäilty, ”ylinopeutta ajanut rattijuoppo”.

Konstaapeli kiisti äkkijarrutuksen ja kiilauksen, sillä yrittäjä oli itse pysäyttänyt autonsa. Potku yrittäjän käsivarteen oli ollut torjuntapotku, sillä yrittäjä oli käynyt ensin konstaapeliin käsiksi ja lyönyt häntä. Syytetty oli mielestään toiminut virkavelvollisuuksiensa mukaisesti.

Konstaapeli kertoi, että hänen autonsa taakse oli ajanut pakettiauto reippaalla ylinopeudella ja kiinni puskurissa. Pakettiauto oli lähtenyt ohittamaan konstaapelia, jolloin tämä oli yrittänyt tunnistaa kuljettajan.

Samalla konstaapeli oli nostanut vähän oman autonsa nopeutta ja havainnut kuljettajan vaikuttavan aggressiiviselta tämän näytettyä keskisormea.

Ajo vaikutti epävarmalta, konstaapeli kertoi oikeudessa.

Päätin ohittaa pakettiauton, ja kun pääsin sen ohitse, kuljettaja vilkutteli valoja ja minäkin näytin suuntavilkkua ja jarruttelin pikkuisen, että jarruvalot syttyisivät.

Konstaapelin mukaan pakettiauton pysähdyttyä sen kuljettaja ryntäsi ulos ja tuli kohti.

Säikähdin ja tulin myös ulos. Sanoin ”poliisista” ja yritin keskustella miehen kanssa nopeusrajoituksesta sekä haistaa mahdollisen alkoholin. Mies oli hyvin aggressiivinen eikä näyttänyt hallitsevan itseään, syytetty kertoi.

Miehen mentyä autoonsa hän yritti kiskaista oven kiinni, jolloin tartuin auton ovesta. Samassa hän löi minua vasemman korvan alapuolelle, jolloin potkaisin torjuntapotkun ja se osui miestä käsivarteen.

Yrittäjä tuli konstaapelin mukaan ulos uhmakkaana, ja konstaapeli perääntyi. Yrittäjä luovutti tilanteessa konstaapelin käsityksen mukaan, kun matkustajana ollut mies ei tullut ulos autosta.

Nyt konstaapeli soitti hätäkeskukseen ja yrittäjä lähti ajamaan pois konstaapelin seuratessa häntä.

Näin ei toimita!

Konstaapeli kertoi käräjäoikeudessa yrittäjän auton pikkuisen heijanneen edestakaisin, sitten jopa heittelehtineen. Syyttäjän mukaan konstaapeli ei ollut esitutkinnassa kertonut mitään tällaista.

Käräjäoikeus katsoi, että konstaapeli oli tahallaan rikkonut tieliikennelakia lisätessään nopeuttaan yrittäjän ohittaessa häntä vasemmalta, jolloin yrittäjä oli joutunut myös lisäämään ajonopeuttaan päästäkseen oikealle ajokaistalle ennen vastaantulevia ajoneuvoja. Tämän jälkeen konstaapeli oli heti ohittanut yrittäjän tämän palattua omalle kaistalleen.

Lisäksi konstaapeli oli jarruttanut niin, että yrittäjä oli joutunut ohjaamaan tien reunaan oikealle ja joutunut myös jarruttamaan voimakkaasti estääkseen törmäyksen konstaapelin autoon.

Lisäksi oikeus totesi konstaapelin tahallaan tehneen ruumiillista väkivaltaa yrittäjälle yrittäen ainakin kaksi kertaa tarttua tätä rinnuksista sekä potkaisemalla miestä jalkaterällä mahaan.

Konstaapeli oli rikkonut montakin poliisilain pykälää, kuten käyttänyt poliisivaltuuksia vapaa ajallaan, vaikka se ei olisi ollut poliisilain mukaan välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi tai muutenkaan tarpeen.

Käräjäoikeuden mukaan konstaapelin toiminta oli ollut omiaan poliisilain mukaan vaarantamaan luottamusta poliisiin. Lisäksi hänen tekojaan ei voida niiden haitallisuuden ja vahingollisuuden kannalta pitää vähäisinä.

Virkaveli ei vakuuttanut

Käräjäoikeuden mielestä yrittäjänkertomus tapahtumista oli yksityiskohtainen ja johdonmukainen. Lisäksi kertomusta tuki hänen matkustajansa kertomus.

Konstaapelikin kertoi tapahtumista yksityiskohtaisesti, mutta hän ei ollut vastaajana velvollinen pysymään totuudessa. Lisäksi hän oli kertonut asiat eri tavoin käräjäoikeudessa ja esitutkinnassa.

Hänen virkaveljensä kertomus ei käräjäoikeuden mukaan perustunut omiin havaintoihin, vaan siihen mitä konstaapeli ja yrittäjä olivat hänelle

kertoneet. Tarkastuksen suorittaneen poliisimiehen kertomuksesta ilmeni kohtia, joista käräjäoikeus päätteli, kenen kertomusta tämä oli pitänyt lähtökohtana.

Oikeuden mukaan tähän oli vaikutusta kahden konstaapelin ammatti  ja työtoveruudella.

Käräjäoikeuden mielestä konstaapelin syyllisyydestä ei jäänyt asiassa mitään epäilyä.

Oikeus totesi hänen vuonna 2008 saaneen sakkorangaistuksen saman kaltaisesta teosta, kuin mistä nytkin oli kysymys. Tosin tuolloin oli ollut kohteena oikea hurjastelija, mutta takaa ajo vapaa ajalla oli ollut vaarallinen.

Yrittäjän vaatimaa 200 euron korvausta kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oikeus piti määrältään kohtuullisena. Rangaistukseksi konstaapelille tuomittiin 60 päiväsakkoa, josta kertyi 900 euroa.

Konstaapeli ilmoitti heti tuomion kuultuaan valittavansa hovioikeuteen. Rovaniemen hovioikeus määräsikin jutulle pääkäsittelypäiväksi 31. elokuuta 2012, mutta konstaapeli vetivalituksensa viime tipassa pois.

Ja ettei jäisi epäselväksi, niin konstaapelin autossa istunutta ja tilanteennähnyttä vaimoa ei haastettu todistamaan. Siihen ei nimittäin laki velvoita lähisukulaista.

Löikö yrittäjä poliisia?

Oululaisyrittäjä pitää tapausta tyrmistyttävänä, vaikka hän voittikin jutun oikeudessa.

Kun henkilö tuomitaan pahoinpitelystä, niin tiettävästi tuolloin harkitaan myös vakavasti mahdollisten aselupien peruuttamista, yrittäjä tietää.

–   Tunnen paljonkin poliiseja, ja he ovat asiallista väkeä. Tämä tapaus oli pohjanoteeraus, ja tiettävästi mies jatkaa poliisina kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tässä yrittäjä onkin oikeassa. Oulun poliisilaitoksen kenttätoimiston päällikön, ylikomisario Arto Aution mukaan konstaapeli on normaalisti työssä edelleen. Ja olihan käräjäoikeuden tuomiokin pitkään lainvoimaa vailla, koska hän valitti hoviin. Ia nyt tapauksesta on jo aikaa.

Mutta miksi takaa ajajapoliisille ei tehty puhalluskoetta?

–          Se kyllä kuuluisi tehdä aina liikenteessä sattuneiden tilanteiden molemmille osapuolille, mutta ilmeisesti olosuhteet ovat olleet yllätykselliset ja sekavat, ylikomisario Autio arvelee.

Ja vielä yksi juttu, joka jää ikuiseksi arvoitukseksi ainakin oikeudellisesti. Löikö yrittäjä todella poliisia, kuten tämä väitti? Ja näkikö sitä kukaan?

ALIBI 10/2012

Valvontakamerat kuvaamaan nopeuskameroita

20.9.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Suomessa poliisin nopeusvalvontakamerat eivät ole kovin mukavia tuttavuuksia, varsinkaan jos niiden salamat välähtävät oman auton edessä.

Ei siis ihme, että kameratolpat ovat joutuneet usein ilkivallan kohteeksi. Tilanne on sama myös Yhdysvalloissa, jossa on nyt ryhdytty toimeen kameroiden turvaamiseksi.

Ilkivallan lisääntymisen johdosta Marylandin osavaltion viranomaiset ovat joutuneet hieman koomiseen tilanteeseen, WTOP uutisoi. Heidän on nimittäin täytynyt asentaa poliisin nopeuskameroiden lähettyville myös valvontakameroita, jotka kuvaavat nopeuskameroita.

Uuden kameran hinta on 30.000 dollarista 100.000 dollariin, joten kyse on vuositasolla varsin suurista summista. Osavaltiossa kameroita on rikottu esimerkiksi ampumalla ja sytyttämällä koko tolppa tuleen. Nyt valvontakameroiden on tarkoitus vähentää ilkivaltaa.

http://www.stara.fi/2012/09/20/poliisi-ongelmissa-valvontakamerat-kuvaamaan-nopeuskameroita/

Säälittävä mediatempun yritys suomen poliisilta!

7.9.2012 1 kommentti

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron ylinopeuden rikesakko on poliisin säälittävin mediatemppu yritys kautta aikain.

Poliisihallitus yritti ”kiillottaa” suomen poliisin rikolliseksi tiedettyä julkisivua, kun poliisiylijohtaja sai sakon (koko operaatio oli järjestetty etukäteen).  Vuonna 2006 poliisiylijohtaja Mikko Paateroa ei ensiksi sakotettu, sillä hyvät veljet olivat silloinkin liikkeellä. Tätä nyt yritettiin korjata, pieleen se meni taaskin.

Suomen poliisia ei lain noudattaminen ole koskaan kiinnostanut.

Paljonkohan poliisihallitus maksoi tästä mielikuvamarkkinointia suorittavalle konsultille?

Varmasti enemmän kuin Paateron sakko (80.00 €) tuotti.

Entä sitten tuotto?   Riippuu siitä miten ajatellaan, luotettavuus poliisiin laski 100%, kun taas  usko suomalaisten poliisien rikollisuuteen nousi 150%

Poliisi on suomen suurin ”laillistettu” rikollisjärjestö, jolla on omat ”liivitkin”.

PR

Poliisiylijohtaja jäi kiinni ylinopeudesta.

7.9.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero sai rikesakon ylinopeudesta, kertoo Ilta-Sanomat. Paatero vahvistaa sakon lehdelle. Tapaus sattui alkukesästä Luumäellä.

Paatero selittää ylinopeutta sillä, että hän ei huomannut rajoituksen muuttumista. ”Olin menossa tilaisuuteen, josta saatoin olla vähän myöhässä. Mutta tämä ei johtunut kiireestä”, Paatero sanoi IS:lle.

Paatero kertoi myös katuvansa rikettään.

Edellisen kerran Paatero kärähti ylinopeudesta 2006. Tuolloin hän toimi Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajana. Paatero ajoi 78 kilometriä tunnissa työmaa-alueella, jossa rajoitus oli 30 kilometriä tunnissa.

Asiasta syntyi julkinen äläkkä, koska poliisipartio ei aluksi sakottanut rikkeestä.