Arkisto

Archive for kesäkuu 1999

Poliisin hidastelu esti työssä kiusattua käymästä oikeutta

14.6.1999 Kommentointi poissa käytöstä

Kurssi ei tuonut Pentille töitä, joten hän lähti työvoimatoimiston suosituksesta seuraavalle kurssille, Keko-projektiin kuuluvaan yrityksen kehittämis- ja ihmisen kouluttamisohjelmaan. Kekon tarkoituksena on saada työ ja työtön kohtaamaan. Kohtaaminen tapahtuu niin, että kurssilainen tekee jollekin yritykselle töitä valtion maksaman koulutustuen turvin ja saa samalla opetusta koulutuskeskuksessa. Tavoitteena on, että yritys solmisi lopulta työsuhteen kurssilaisen kanssa.

Viimeisenä päivänä Pentillekin tarjottiin työtä. Tasan 8000 markan bruttopalkka olisi ollut yli puolet vähemmän kuin miehen edellisessä työpaikassa ja lähes 3000 markkaa vähemmän kuin vastavalmistuneiden insinöörien keskipalkka. Vielä hyvää ansiosidonnaista päivärahaa nostavaa Penttiä palkkatarjous loukkasi.

Hän kertoi työnantajalle olevansa paikasta yhä kiinnostunut, kunhan palkasta vielä keskusteltaisiin. Tarjous oli kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen.

Kansanedustaja Ben Zyskowicz katsoisi luultavasti Pentin kuuluvan niihin nirsoihin työttömiin, jotka mieluummin loikoilevat toimettomina päivärahan turvin kuin menevät tarjottuun työhön kansantaloutta kasvattamaan.

Pentin mielestä kansanedustaja voisi väliin sättiä työnantajia, jotka käyttävät kurssilta toiselle laukkaavia työttömiä hyväkseen ilmaisena työvoimana.

Pentti on vakaasti päättänyt saada arvoistaan työtä. Uusia työpaikkahakemuksia lähtee postiin harva se viikko. Poweria-kurssien kolmas vaihe eli Elma ei vielä kiinnosta. Elma eli eläkematka johtaa esitteen mukaan työttömän muuhun hyvään elämään eli eläkkeen hakuun.

Pentti sairasteli, pomo pilkkasi

Pentti sai sairauskohtauksen ja lääkäri kehotti terveyden nimissä miestä jättämään ylityöt tekemättä. Sen jälkeen Pentin pomo alkoi kohdella häntä kaltoin. Pomo haukkui Penttiä muiden kuullen hulluksi ja huumeidenkäyttäjäksi. Hän uteli Pentin vaimolta, kuinka tämä viitsii tuollaisen miehen kanssa olla naimisissa. Pentti sairasteli yhä useammin, ja mitä enemmän hän oli poissa, sitä enemmän työnantaja häntä pilkkasi. Tammikuussa 1995 työnantaja vaati eritoten Penttiä varten laaditussa ohjeessa miestä ilmoittamaan sairaspäivänsä jo ennen sairastumista.

Palattuaan terveyskeskuslääkärin määräämältä sairauslomalta Pentti sai työnantajaltaan varoituksen: olet ollut luvatta poissa työpaikaltasi.

Työnantaja tulkitsi luvattomiksi poissaoloiksi muun muassa isän kuoleman vuoksi pidetyt vapaapäivät.

Työpaikasta sai lähteä mies, joka asettui puolustamaan Penttiä. Vuosi varoituksen jälkeen toimitusjohtaja irtisanoi Pentin. Syksyllä 1996 Pentti teki rikosilmoituksen syrjinnästä ja riitautti irtisanomisen laittomana.

Poliisi aloitti kuulustelut vuodenvaihteen jälkeen. Työsuojelupiirin lausunnon mukaan epäilylle laajasta työsyrjinnästä oli perusteita.

Syyttäjä ei nostanut syytteitä, sillä esitutkintamateriaali tuli poliisilta liian myöhään. Syyteoikeus oli vanhentunut 14 kuukautta kestäneen tutkinnan aikana. Pentti kanteli poliiseista oikeuskanslerille.

Huomautuksen johdettava parannukseen

Kun oikeuskanslerin virastosta jotakuta virkamiestä virheellisestä menettelystä huomautetaan, on päätöksentekijän harras toive, että moite johtaa parannukseen. Huomautus on apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen mukaan selvä signaali siitä, että toiminta on ollut moitittavaa.

”Minulla on sellainen periaate, että jos joku joutuu toisen kerran liisteriin, niin sitten hän on syytteessä.” Pasanen teki päätöksen työsyrjinnän tutkintaa koskevasta kantelusta. Oikeuskanslerilla on oikeus nostaa virkarikossyyte. Käytännössä syyttäjänä toimisi valtionsyyttäjä.

Pasanen tietää joidenkin väittävän, ettei oikeuskanslerin huomautuksilla ole mitään merkitystä. Hän on itse toista mieltä: ”Meillä muistetaan kyllä, ketä virkamiestä on huomautettu. Huomautukset kulkevat esimiesten kautta ja kyllä siellä varmasti puhutaan. Ja toivottavasti poliisit lukevat vuosikertomuksestamme heitä koskevia huomautuksia ja tuomarit omaa virkakuntaansa koskevia”, Pasanen jatkaa.

Kun syyteoikeus on vanhentunut, sitä ei saa mitenkään herätettyä henkiin. ”Katsotaan, että jos koneisto ei ole onnistunut, ei se ole sen rikoksesta epäillyn vika.”

Suomessa vanhentumisajat ovat kaksi, viisi ja kymmenen vuotta. ”Tässä nimenomaisessa tapauksessa asian prioriseeraaminen Vantaan poliisissa kertakaikkiaan epäonnistui ja murheellinen lopputulos oli, ettei se syyteharkintaan koskaan ehtinyt.”

Oikeuskanslerille kannellaan vuosittain noin kymmenen kertaa siitä, että poliisi on viivytellyt esitutkinnassa.

Viivyttely on Pasasen mukaan aika yleinen virhe virkakoneiston rattaissa muuallakin kuin poliisissa.

Helsingin Sanomat 14.6.1999

Mainokset

Kahdelle poliisille varoitus rajusta voimankäytöstä

7.6.1999 Kommentointi poissa käytöstä

Kaksi poliisia on saanut Kajaanin käräjäoikeudelta varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeuden mukaan poliisit olivat käyttäneet liikaa voimaa hillitessään pysäyttämänsä kuorma-auton kuljettajaa.

Kajaanilaispoliisit olivat viime joulukuussa pysäyttäneet kuorma-auton, jonka lasti oli huonosti kiinnitetty. Kuljettaja ei ollut suostunut tulemaan autosta ulos. Hän oli tarrautunut ohjauspyörään ja vastustellut huitomalla.

Poliisit olivat heittäneet kuljettajan mahalleen kadulle ja laittaneet hänet käsirautoihin tarpeettoman rajua voimaa käyttäen. Kuljettajaa pidettiin käsiraudoissa parikymmentä minuuttia.

Molempia poliiseja syytettiin myös pahoinpitelystä, mutta syytteet hylättiin. Kuljettaja sai vajaan tuhannen markan sakon liikenteen vaarantamisesta.

Ylikonstaapeli Ilmari Pulkkisen mukaan tapaus ei ole aiheuttanut tarkistuksia Kajaanin poliisin toimintaohjeisiin. (HS-STT)

Helsingin Sanomat 7.6.1999