Entinen huumepoliisi ”Kaikkihan siellä tekevät rikoksia”

”Kaikkihan siellä tekevät rikoksia. Minäkin tein.”

Näin sanoo pitkän uran Helsingin huumepoliisissa tehnyt entinen poliisi. Kutsumme häntä Pekaksi.

Pekka otti itse yhteyttä Helsingin Sanomien toimitukseen sen jälkeen, kun hän oli aikansa seurannut huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikosepäilyihin sekä poliisin tietolähdetoimintaan liittyvää uutisointia.

Pekka tunnustaa, että häntä painaa huono omatunto. Niin huono, että muistellessaan pitkää uraansa huumepoliisina hänelle tulee kyynelet silmiin.

”Ymmärrän, että epärehellisin keinoin saadaan tulosta aikaan, mutta ei saa olla härskejä ja törkeitä. Ei saa mennä liian pitkälle noissa asioissa”, hän sanoo silmiään kuivaten.

Pekan mielestä huumepoliisissa mentiin liian pitkälle kaupankäynnissä rikollisten kanssa. Sen takia hänen on vaikea olla ylpeä yksiköstä, vaikka haluaisi.

”Tulokset ovat hyviä, mutta ne ovat sitten tulleet aikamoisin keinoin.”

Pekka kuitenkin puolustaa laittomia keinoja, tiettyyn rajaan asti. Hänen mielestään huumerikoksia ei pysty tutkimaan nykyisen lain puitteissa niin, että saa aikaan tuloksia.

Pekka myöntää oikeiksi epäilyt siitä, että huumepoliisi katsoo vinkkimiestensä rikoksia sormien läpi. Hän pitää sitä normaalina ja hyväksyttävänäkin menettelynä.

Laki ei sitä tosin hyväksy.

Puitteet Helsingin huumepoliisin toiminnalle rakennettiin 80-luvulla, kun yksikköä veti Torsti Koskinen. Silloin ei ollut tekniikkaa – puhelinkuuntelua, teletunnistetietoja ja tilakuuntelua – apuna, vaan epäiltyjä ”postattiin [seurattiin] Ladassa selkä jäykkänä”.

Pekan mukaan Torsti Koskinen alkoi ruokkia huumepoliisin ryhmien välistä kilpailua. Onnistuneista suorituksista ryhmä sai selkään taputtelua ja pullakahvit.

Kilpailu johti siihen, että kaikki ryhmät vahtivat mustasukkaisesti saamaansa tietoa. Koska jutuista ei keskusteltu, kellään ei ollut mitään käsitystä, mitä muut ryhmät touhusivat. Joskus kävikin ilmi, että kaksi ryhmää oli ollut saman jutun perässä.

Toiminnan etiikkaa ei pohdiskeltu.

”Ei silloin ollut mitään eettistä puolta”, Pekka nauraa.

”En tiedä, onko siellä nytkään.”

Jari Aarniosta tuli nopeasti Koskisen suosikki. Hän eteni urallaan kuin keihäs ilmassa, Pekka kuvailee.

Aarnion suosio perustui siihen, että hän sai tulosta aikaiseksi. Pekan mukaan kukaan pomoista ei koskaan ollut kiinnostunut siitä, miten tulokset tulevat. Heitä kiinnosti vain se, että tuloksia tulee.

Kun Jari Aarniosta tuli huumepoliisin päällikkö syksyllä 1999, touhu meni Pekan mielestä entistä villimmäksi.

Aarnion johtamistyyli oli hänen mukaansa muunnelma hajota ja hallitse -taktiikasta. Aarnio hajotti, mutta ei hallinnut. Hän keräsi ympärilleen oman klikkinsä, sisäpiirin. Se loi eripuraa yksikön sisälle.

”Sisäpiiristä ei tihkunut mitään tietoa. Poliisi on poliisi, joten kyllä sitä aavistaa, että jotain on vialla. Eihän kukaan ole sokea, varsinkaan tuossa yksikössä.”

Yksikön sisällä oli suuria ongelmia tietolähdetoiminnassa eli toiminnassa alamaailman vinkkimiesten kanssa.

Pekan tutkimia juttuja saattoi kadota kuin mustaan aukkoon, kun ne yhdistyivät sisäpiirin tutkimiin juttuihin.

Häntä on erityisesti jäänyt vaivaamaan yksi tapaus. Erään huumerikollisen tuomiot loppuivat kuin seinään, kun hänen juttunsa siirtyivät sisäpiirin tutkittavaksi. Pekka on varma, että rikollisesta tuli vasikka ja hänen rötöksiään alettiin katsoa sormien läpi.

Pekka uskoo, että sisäpiirissä annettiin anteeksi hyvinkin isoja rikoksia. Hän muistuttaa, että ryhmä on tutkinut suuria huumejuttuja ja saanut aikaan hyviä tuloksia.

”Hyviä tietoja ei saa, ellei joku ole lähellä rikosta. Jos on lähellä, täytyy olla mukana. Ei sinne [rikollisryhmään] pääse mukaan kukaan sellainen, joka ei ole mukana rikoksissa.”

Sääntöjä eivät venyttäneet pelkästään Aarnio ja muu sisäpiiri.

”Minä en kuulunut sisäpiiriin pätkääkään, mutta silti tein samaa temppua kuin muutkin.”

Huumepoliisi sai Pekan mukaan toimia ilman minkäänlaista valvontaa.

”Mitä valvontaa se on, että yksikköön tulee joku delegaatio juomaan kahvia ja tutkimaan pöytäkirjoja? Kun minä otan auton ja lähden tapaamaan tietolähdettä, sitä ei valvo kukaan.”

Pekan mielestä valvonta ei onnistunut, sillä yksikön ulkopuolelle ei tihkunut mitään tietoa. ”Meidän yksikkö oli vähän niin kuin suljettu laitos.”

Tietolähteiden hankkiminen on oma taiteenlajinsa. Kuulustelu on tärkein paikka uusien tiedonantajien rekrytoimiseen.

”Ei niitä tuolta puiston penkiltä saa. Täytyy olla jotain tekemistä sen henkilön kanssa, että pääsee puheisiin ja voi alkaa rakentaa suhdetta.”

Kuulusteluja ei yleensä nauhoiteta eikä videoida, joten se antaa mahdollisuuden pelaamiseen. Pöytäkirjaan voidaan kirjata se, mitä kuulusteltavan kanssa sovitaan. Osa jätetään pois, annetaan anteeksi.

Tietolähteen kanssa tehdään työtä pitkäjänteisesti. Hänen kanssaan soitellaan ja häntä tavataan. Kun tietolähde sitten ilmoittaa tiedossaan olleesta rikoksesta, hänet yritetään pitää tutkinnan ulkopuolella.

”Joskus sitä mietti vatsa kuralla, miten lähteen saa pidettyä pihalla niin, ettei hän vain paljastu.”

Muut epäillyt ovat riski. Kuulusteluissa avautuva epäilty saattaa paljastaa tietolähteenkin osuuden. Sen takia muille epäillylle yritetään asetella kysymykset niin, ettei kukaan vahingossakaan sano tietolähteen nimeä. Aina se ei onnistu.

Huumerikollisten silmissä alkaa myös näyttää epäilyttävältä, jos aktiivinen rötöstelijä välttää kerta toisensa jälkeen poliisitutkinnan. Silloin voikin olla parempi polttaa tietolähde ainakin kerran. Vasikaksi leimautuneen henki on vaarassa.

Esimerkiksi kerran alkoi näyttää aivan varmalta, että joku kanssaepäillyistä möläyttää tietolähteen nimen ennemmin tai myöhemmin. Silloin tietolähde antoi Pekalle luvan siihen, että hänet saa käräyttää.

Tietolähde sai yli vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Pekkaa tietolähteen palaminen harmitti. Jos hän olisi voinut pelastaa tietolähteen tuomiolta, hän olisi tehnyt sen. Epäröimättä.

Huonoa omaatuntoa Pekka tuntee myös huumepoliisin tekemistä kotietsinnöistä. Pelkkä epämääräinen vinkki saattoi riittää perusteeksi toisen kodin mylläämiselle.

”Eihän meillä silloin olisi ollut oikeutta kotietsintään, vaikka me tiesimme, että siellä on ainetta, koska vasikka oli sen kertonut. Tällä tavoin me ikään kuin oikaisimme systeemiä”, Pekka selittää.

Lain mukaan poliisi saa tehdä kotietsinnän, jos rikosta on syytä epäillä.

Pekka myöntää, että joskus – tosin harvoin – tehtiin myös salaisia kotietsintöjä eli etsintä pimitettiin epäillyltä. Kohteelle ei edes jälkikäteen kerrottu, että kämpässä oli käyty.

Salaiset kotietsinnät ovat laittomia. Kotietsinnän kohteelle tai hänen perheenjäsenilleen on tarjottava mahdollisuus olla läsnä kotietsinnässä. Jos tämä ei ole mahdollista, kohteelle on ilmoitettava kotietsinnän jälkeen asiasta viipymättä.

Pekan mukaan myöskään kotietsintöjen tekemisiä ei valvottu.

”Esimiehelle vain sanottiin, että me teemme nyt kotietsinnän. Eivät he edes kysyneet mitään.”

Villi meno on alkanut hirvittää Pekkaa jälkeenpäin.

”Kun minä nyt mietin, niin onhan se ollut ihan käsittämätöntä puuhaa.”

Aarnion nimittäminen huumepoliisin päälliköksi oli Pekan mielestä huono päätös. Vetäjänä olisi pitänyt olla joku sellainen, joka olisi ollut kiinnostuneempi siitä, ovatko käytössä olevat keinot laillisia vai eivät. Nyt Aarnio pikemminkin näytti huonoa esimerkkiä.

”Olisi joku muu saanut ollut päällikkönä, niin olisi ehkä pysynyt housuissaan se ukko. Nyt Aarniolla ei tavallaan ollut esimiestä.”

Vilunkipeliin ei Pekan mukaan ole muuta syytä kuin huumepoliisien kunnianhimo, halu saada aikaan hyviä tuloksia. Omaa etuaan huumepoliisit eivät ajaneet, Pekka painottaa.

Juuri tästä syystä Aarnion rahankäyttöä koskevat tiedot ovat järkyttäneet Pekkaa. Tutkinnanjohtajan mukaan Aarnio on käyttänyt talohankkeeseensa yli 200 000 euroa rahaa, jonka alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Rahankäyttöä ei selitä laina, palkka tai perintö.

Pekka ei edes uskalla ajatella, mitä kaikkea tutkinnassa vielä paljastuu. Hänen mielestään asia pitäisi nyt selvittää niin, ettei mitään epäselvyyksiä enää jää kytemään.

Perusteellisen puhdistuksen jälkeen hän toivoo huumepoliisille työrauhaa.

”Siellä on kuitenkin ihan helvetin hyvää jengiä tekemässä duunia.”

http://www.hs.fi/kotimaa/Entinen+huumepoliisi+HSlle+Kaikkihan+siell%C3%A4+tekev%C3%A4t+rikoksia/a1388199485411?sivu=2#

Skandaaleilla oli vaikutusta – usko poliisiin horjuu

Noin 40 prosenttia MTV Uutisten teettämään nettipaneelitutkimukseen vastanneista ei luota poliisiin enää entiseen tapaan. Noin joka kymmenennen luottamus poliisiin on horjunut paljon.

Tutkimuksessa kysyttiin, miten poliisin viime kuukausina saama kielteinen julkisuus on vaikuttanut vastaajien luottamukseen poliisiin. Poliisia on ravistellun viime aikoina muun muassa tietovuototapaus ja Helsingin huumepoliisin päällikön rikosepäily.

60 prosentin luottamukseen kohut eivät olleet vaikuttaneet juurikaan tai ei lainkaan.

Noin 40 prosenttia MTV Uutisten teettämään nettipaneelitutkimukseen vastanneista ei luota poliisiin enää entiseen tapaan. Noin joka kymmenennen luottamus poliisiin on horjunut paljon.

Tutkimuksessa kysyttiin, miten poliisin viime kuukausina saama kielteinen julkisuus on vaikuttanut vastaajien luottamukseen poliisiin. Poliisia on ravistellun viime aikoina muun muassa tietovuototapaus ja Helsingin huumepoliisin päällikön rikosepäily.

60 prosentin luottamukseen kohut eivät olleet vaikuttaneet juurikaan tai ei lainkaan.

 

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei ylläty tutkimuksen tuloksista. Paatero uskoo kuitenkin, että luottamus ei pitkällä aikavälillä heikenny.

– Uskon, että kansa tietää kyllä pitkässä juoksussa ja näkee yksittäisten asioiden yli. Siinä mielessä olen varsin luottavainen, mutta tietenkin poliisin täytyy itse ottaa vastaan nöyrästi tämmöiset tulokset ja tehdä kaikkensa, että se luottamus palaisi, Mikko Paatero kommentoi MTV Uutisille.

Miesten ja naisten välillä ei ollut kyselyssä suurta eroa. Miehistä hieman useampi, 13 prosenttia, koki että kohuilla oli ollut suuri vaikutus heidän luottamukseensa poliisiin. Naisilla vastaava prosenttiluku oli kahdeksan.

Vastaavasti nuoremmat luottavat poliisiin enemmän kuin vanhemmat ihmiset. Eniten poliisin luottamus oli kärsinyt 35-44-vuotiaiden keskuudessa ja vähiten 18-24-vuotiaiden keskuudessa. Luottamus poliisiin koki suuremman kolauksen vähemmän koulutettujen ihmisten keskuudessa kuin korkeasti koulutettujen joukossa.

Itä-Suomessa ja Oulun läänissä luottamus poliisin on horjunut hieman enemmän kuin Etelä-Suomessa.

Selviytyykö poliisi tehtävistään?

Verkkopaneelitutkimuksen vastaajilta kysyttiin myös, vaikuttavatko poliisin kohdalla julki tulleet tapaukset poliisin kykyyn suoriutua tehtävistään. Vastaajien mielipiteet olivat linjassa poliisin kohdistuvan luottamuksen kanssa.

36 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tapaukset ovat vaikuttaneet poliisin kykyyn suoriutua tehtävistään. Lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei tapauksilla ole ollut juurikaan vaikutusta tai ei lainkaan vaikutusta.

Miehet ovat kyselyn mukaan hieman epäluuloisempia kuin naiset. Noin 40 prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että tapauksilla on ollut vaikutusta siihen, miten poliisi suoriutuu tehtävistään.

Itä-Suomen läänissä oltiin kaikkein epäluuloisimpia. 45 prosentin mielestä esiin tulleilla tapauksilla on ollut vaikutusta siihen, miten poliisi kykenee suoriutumaan tehtävistään.

MTV Uutisten teettämä tutkimus tehtiin  19.12.–27.12. välisenä aikana verkkopaneelissa. Siihen vastasi 1705 henkilöä. Virhemarginaali on suurimmillaan 3% suuntaansa. Tutkimuksen toteutti Think If Laboratories Oy.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/skandaaleilla-oli-vaikutusta—usko-poliisiin-horjuu/2466772

Huumepomon juttu paisuu – Jari Aarnion sijaista epäillään virkarikoksesta

Rikostarkastaja Petri Rainiala keskusteli Aarnion puolison kanssa puhelimessa, joka oli telekuuntelussa.

Huumeyksikön rikostarkastajaan Petri Rainialaan kohdistuvat rikosepäilyt eivät Suomen Kuvalehden tietojen mukaan liity millään tavalla rikoksiin, joihin Jari Aarnion epäillään syyllistyneen.

Tapahtumien taustalla on Aarnion vaimon kutsuminen poliisikuulusteluun. Hän halusi ennen kuulusteluun menoa keskustella miehensä kollegan ja ystävänsä Rainialan kanssa siitä, mitä poliisikuulusteluissa tapahtuu ja mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Aarnion vaimon puhelin oli kuitenkin telekuuntelussa. Keskustelun perusteella keskusrikospoliisin tutkijat ottivat Rainialan kiinni useiden tuntien ajaksi.

Hänen epäillään vaikeuttaneen Aarniota koskevan jutun esitutkintaa.

Rainiala oli kiinniottohetkellä koulutustilaisuudessa krp:n päämajassa Vantaan Jokiniemessä.

Petri Rainiala on pyytänyt omasta aloitteestaan siirtoa pois huumeyksikön päällikön paikalta. Tilalle on määrätty rikoskomisario Markku Mäkinen.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Jari Aarnion 15. marraskuuta epäiltynä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja avunannosta törkeään petokseen. Myöhemmin häntä on epäilty myös törkeästä huumausainerikoksesta. Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Aarnion puoliso vangittiin suoraan kuulustelujen jälkeen. Hän oli vangittuna kaksi viikkoa Lohjan poliisivankilassa epäiltynä törkeästä rahanpesusta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huumepomon-juttu-paisuu-jari-aarnion-sijaista-epaillaan-virkarikoksesta/?shared=24922-bf909f33

Jari Aarnion vangitsemista jatkettiin – epäillään nyt todennäköisin syin

Aarniota epäillään nyt useista törkeistä huumausainerikoksista todennäköisin syin.

Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion vangitsemista on jatkettu. Häntä epäillään nyt todennäköisin syin useista törkeistä huumausainerikoksista.

Viikko sitten Aarnion vangitsemisen peruste oli ”syytä epäillä”.

Helsingin käräjäoikeuden tiedotteen mukaan epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Tuusulassa, Helsingissä ja Loviisassa vuosina 2011–2012.

Aarnio on kiistänyt aiemmin huumerikosepäilyn.

Aiemmin on ollut tiedossa, että Aarniota epäillään myös törkeistä lahjonta- ja virkarikoksista.

Syytteet Aarniota vastaa on nostettava helmikuun 13. päivään mennessä.

http://yle.fi/uutiset/jari_aarnion_vangitsemista_jatkettiin__epaillaan_nyt_todennakoisin_syin/6997060

Mies kuoli putkaan Kuopiossa

 

Mieshenkilö kuoli putkaan perjantain ja lauantain välisenä yönä Kuopiossa.

 

Poliisi oli ottanut kiinni 1985 syntyneen miehen Kuopion keskustasta perjantaina. Kuopiolaismies oli päihtynyt ja hänet kuljetettiin putkaan.

Lauantaiaamuna kello 9.00 jälkeen mies löydettiin putkasta kuolleena.

Koska kuolema tapahtui Pohjois-Savon poliisin tiloissa, suorittaa Kainuun poliisilaitos asian tutkinnan.

Miehen kuolemaa tutkitaan normaalina kuolemansyyn tutkintana, eli tapaukseen ei epäillä liittyvän rikosta.

Kolme huumepoliisia on yhä pidätettynä, Aarnion lisäksi

Kolme poliisia on edelleen pidätettynä Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota koskevassa törkeässä huumaus-ainerikosepäilyssä. Neljäs kiinni otettu poliisi on päästetty vapaaksi.

-Häntä ei ollut syytä pidättää tutkinnallisista syistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö häntä yhä epäiltäisi rikoksesta, sanoo tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto.

Kyse on siitä, ovatko poliisit rikkoneet virkatoiminnassa noudatettavia säännöksiä. Tutkinta jatkuu koko viikonlopun.

Päätös vangitsemisista on tehtävä maanantaina.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kolme-huumepoliisia-on-yha-pidatettyna–aarnion-lisaksi/2445462

 

Aarnion neljästä kiinniotetusta alaisesta on aloitettu virkarikostutkinta.

Eilen kiinni otettuja poliiseja epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Helsingin poliisista kerrotaan, että tilannetta pidetään vakavana.

– Annamme täyden tuen asian tutkijoille. Täytyy kuitenkin muistaa, että nyt kiinniotettujen poliisien tapauksessa epäilyt koskevat virkavelvollisuuden rikkomista, ei missään tapauksessa huumerikoksia, Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Juha Hakola kertoo.

Hakola ei vahvista kiinniotettujen lukumäärää. Poliisit ovat kuitenkin työskennelleet huumerikosyksikössä Aarnion alaisina.

– Tässä vaiheessa muista yksityiskohdista tiedottaa vain tutkinnanjohtaja, Hakola tyytyy toteamaan.

Poliisin työ jatkuu, vaikka useampi henkilö on nyt poissa arkityötä rikosjupakan vuoksi, Hakola vakuuttaa.

– Tilannetta arvioidaan sen mukaan, mitä selviää. Kyllä tämä asia hyvin vakavasti otetaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013121317832794_uu.shtml

 

Helsingin huumepoliisin päällikköä epäillään törkeästä huumausainerikoksesta

Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään törkeästä huumausainerikoksesta. Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään tänään Aarnion vangitsemisen jatkamista. Tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto ei vielä halua kommentoida asiaa.

Aarnio on ollut vangittuna epäiltynä törkeästä lahjuksen ottamisesta, törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja avunannosta törkeään petokseen. Hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Aarnio otettiin kiinni runsas kuukausi sitten ja hänet pidätettiin virastaan.

Epäily törkeästä huumausainerikoksesta tulee esille nyt ensimmäistä kertaa.

Tutkinnanjohtaja Haavisto on aiemmin kertonut, että Aarnio on käyttänyt viime vuosina yli 200 000 euroa rahaa, jonka alkuperästä ei ole selvyyttä.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1386903346731?jako=10b119de556347bac43085ff4e046e8e

Huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio on käyttänyt varoja, joiden alkuperä on hämärä

 

Ja­ri Aar­nio on käyt­tä­nyt ta­lo­hank­kee­seen­sa yli 200 000 eu­roa ra­haa, jon­ka al­ku­pe­rää ei­vät se­li­tä palk­ka­tu­lot, pank­ki­lai­nat tai pe­rin­nöt. Ra­ho­jen al­ku­pe­rää tut­ki­taan. 

Hel­sin­gin huu­me­po­lii­sin pääl­li­kön Jari Aarnion hen­ki­lö­koh­tai­ses­sa ra­han­käy­tös­sä on sa­to­jen­tu­han­sien eu­ro­jen epä­sel­vyy­det.

Tut­kin­nan­joh­ta­ja Jukka Haavisto ker­too, et­tä Aar­nio on käyt­tä­nyt vii­me vuo­si­na yli 200 000 eu­roa ra­haa, jon­ka al­ku­pe­räs­tä ei ole sel­vyyt­tä.

 

 

”Ra­ho­jen al­ku­pe­rää sel­vi­te­tään ja kaik­ki vaih­toeh­dot tut­ki­taan, mut­ta seu­ran­ta­lai­teyh­tiö Tre­voc on tut­kin­nan koh­tee­na.”

Haa­vis­ton mu­kaan epä­mää­räi­nen ra­han­käyt­tö liit­tyy Aar­nion ta­lo­hank­kee­seen.
Aar­niot ovat ra­ken­ta­neet Por­voo­seen oma­ko­ti­ta­loa, jo­ka on mer­kit­ty per­heen po­jan ni­miin.

 

Po­jal­la ei ole ol­lut ve­ro­tet­ta­via tu­lo­ja. Aar­nion omat net­to­tu­lot ovat vii­me vuo­si­na ol­leet noin 40 000 eu­roa.
Hä­nen vai­mol­laan oli vii­me vuon­na nol­la­tu­lot. Si­tä en­nen hä­nen net­to­tu­lon­sa oli­vat enim­mil­lään run­saat 20 000 eu­roa.

Haa­vis­ton mu­kaan ra­han­käy­tös­tä on to­dis­tee­na eri­lai­sia ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­viä asia­kir­jo­ja, ku­ten kuit­te­ja.
Se­lit­tä­vät­kö palk­ka­tu­lot, pank­ki­lai­nat tai pe­rin­nöt ra­ha­vir­to­ja?

  

”Tä­män­het­kis­ten tie­to­jen va­los­sa ei­vät se­li­tä. Ei­kä ole löy­ty­nyt asia­kir­jo­ja muis­ta­kaan lai­nois­ta”, Haa­vis­to sa­noo.

Haa­vis­ton mu­kaan täs­sä vai­hees­sa tut­kin­taa näyt­tää sil­tä, et­tä ai­na­kin osa ra­has­ta on ol­lut kä­teis­tä.

Aar­nio on kuu­lus­te­luis­sa kiis­tä­nyt syyl­lis­ty­neen­sä ri­kok­seen.

 

Hä­net otet­tiin kiin­ni kol­me viik­koa sit­ten epäil­ty­nä muun muas­sa tör­keäs­tä lah­juk­sen ot­ta­mi­ses­ta ja tör­keäs­tä
vir­ka-a­se­man vää­rin­käyt­tä­mi­ses­tä.Aar­nion vai­moa epäil­lään tör­keäs­tä ra­han­pe­sus­ta.
Myös vai­mo oli van­git­tu­na pa­rin vii­kon ajan, mut­ta hä­net on jo las­ket­tu va­paal­le.

 

Hel­sin­gin kä­rä­jäoi­keus kä­sit­te­li tiis­tai­na Aar­nioon ja Tre­vo­ciin liit­ty­viä va­kuus­ta­ka­va­rik­ko­ja sul­jet­tu­jen ovien ta­ka­na.
Oi­keus an­taa asias­ta pää­tök­sen­sä en­si vii­kon per­jan­tai­na.

Lah­ju­se­päi­ly­jen kes­kiös­sä ole­va seu­ran­ta­lai­teyh­tiö Tre­voc on pe­rus­tet­tu vuon­na 2007.

Poliisille moitteet huumekoiran käytöstä kävelykadulla

 

Oulun poliisi on saanut eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojalta moitteet keväällä tekemästään poikkeuksellisesta huume-etsinnästä.

Oulun poliisi etsi huhtikuussa kaupungin kävelykadulla Rotuaarilla huumausaineita huumekoiran avulla. Poliisi oli tarkastanut koiran ”merkkaamat” henkilöt huumeiden löytämiseksi.

Oikeusasiamiehelle tehtiin asiasta viisi kantelua, ja myös maakunnan sanomalehti Kaleva kirjoitti keväällä asiasta.

Oulun poliisin toimintatapa on mukaan Pajuojan mukaan kansalaisten perusoikeuksien kannalta arveluttava.

Pajuojan mukaan koiran käyttäminen voi tuottaa myös niin sanottuja vääriä positiivisia havaintoja. Koira voi esimerkiksi merkata henkilön, joka on ollut tilassa, jossa on käytetty huumeita. Haju on saattanut tarttua myös vaikka bussin penkistä, oikeusasiamiehen päätöksessä todetaan.

Poliisilla ei ole oikeutta suorittaa pakkokeinolain mukaista henkilöntarkastusta ilman rikosepäilyä, Pajuoja korostaa. Myös valvontavälineille tulee löytyä toimivaltuus laista, hän sanoo.

Oulun poliisi on vastannut pitävänsä yleisellä paikalla suoritettavaa huumekoiravalvontaa tehokkaana ja tarpeellisena keinona. Poliisin mukaan tarkastukset perustuvat kokonaisarviointiin.

Tulli, rajavartiolaitos ja vankilat voivat käyttää huumekoiraa apuna valvonnassaan ilman rikosepäilyjä. Näistä menettelyistä on kuitenkin säädetty laissa erikseen.

Poliisihallitusta on pyydetty ilmoittamaan ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1386038736784?jako=9d5303d29f2fbce01f4ec22cc754197c