Archive

Posts Tagged ‘vanhempi konstaapeli’

Poliisia syytetään poikaystävänsä pahoinpitelystä

7.5.2013 Kommentointi poissa käytöstä

Pohjanmaan poliisissa työskentelevää miestä syytetään pahoinpitelystä ja virkasalaisuuden rikkomisesta.

poliisin virkamerkki

Syyttäjä vaatii 29-vuotiaalle vanhemmalle konstaapelille ehdollista vankeutta henkilörekisteririkoksesta, virkasalaisuuden rikkomisesta ja kahdesta pahoinpitelystä. Poliisin helsinkiläiselle ex-poikaystävälle vaaditaan puolestaan sakkoja pahoinpitelystä. Tapauksesta kertoo Pohjalainen.

Pahoinpitelyissä on kyse miesten keskinäisestä nujakasta. Molemmat kiistivät syytteet oikeudessa, Pohjalainen kertoo.

Helsinkiläisen mukaan tappelu alkoi, kun hän syytti poliisia uskottomuudesta. Syyttäjän mukaan poliisi nosti tällöin kumppaninsa seinää vasten ja kuristi tätä kurkusta.

Poliisimiehen mukaan hän yritti ainoastaan nostaa kumppaniaan ylös lattialta, jossa tämä oli maannut itkemässä. Syyttäjän mukaan tappelu jatkui yöllä poikaystävän asunnossa, jossa poliisi muun muassa runnoi miestä vasten sohvaa ja löi tätä kasvoihin.

Poliisi myönsi etsineensä tietoja ihmisistä, jotka olivat hänen mukaansa uhkailleet hänen poikaystäväänsä. Tietojen luvaton kerääminen alkoi syyttäjän mukaan syksyllä 2011.

Tuomio jutussa annetaan myöhemmin

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013050716990445_uu.shtml

 

Poliisille huomautus virkamerkin esittämättä jättämisestä!

23.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä


Oikeuskansleri on huomauttanut joensuulaista liikkuvan poliisin vanhempaa konstaapelia ja hänen esimiestään virkamerkin esittämättä jättämisestä.

Pelkkä virkapuku tai tunnuksellinen poliisiauto ei voi korvata virkamerkkiä, muistuttaa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vanhempaa konstaapelia ja hänen esimiestään poliisiasetuksen 17. pykälän virkamerkkimääräyksistä. Huomautus juontaa puolentoista vuoden takaisen puhallusratsian jälkipuintiin – jopa painiskeluun – huoltoasemalla Joensuun Kiihtelysvaarassa.

Ratsiaan ajanut tohmajärveläismies oli arvostellut ratsian pysäytyspaikkaa huonosti valituksi. Palautteesta kuullut naispuolinen vanhempi konstaapeli lähti ”keskustelemaan” asiasta läheiselle huoltoasemalle poistuneen miehen kanssa. Mies ei näyttänyt ajopapereitaan poliisille, koska tämä ei ollut esittänyt hänelle heti virkamerkkiään.

Vanhempi konstaapeli ja hänen esimiehensä selittivät tapahtunutta sillä, että poliisi oli virkapuvussaan ja liikkeellä tunnuksellisella poliisiautolla. Oikeuskanslerin mielestä virkamerkistä saadaan poliisimiehestä laajempia tietoja kuin virkapuvusta.

Liikkuvan poliisin menettely liikennevalvontatilanteessa

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti liikkuvan poliisin vanhemman konstaapelin ja hänen esimiehensä ylikomisarion huomiota poliisiasetuksen 17 §:n määräykseen, jonka mukaan virkamerkki on tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan poliisimiehet näyttivät myös kantelun johdosta antamissaan selvityksissä arvioineen virkamerkin merkityksen liian suppeasti katsoessaan, että sen pääasiallinen tehtävä olisi osoittaa, että poliisiksi esittäytyvä henkilö todella on poliisimies. Tästä he näyttivät tekevän sen johtopäätöksen, että virkamerkillä ei olisi tosiasiallista lisäarvoa tilanteissa, joissa virkapuku tai poliisin tunnuksellinen virka-auto tarpeeksi hyvin osoittavat niissä liikkuvat henkilöt poliiseiksi. Apulaisoikeuskansleri muistutti kuitenkin, että virkamerkistä käy ilmi ainakin poliisimiehen henkilötiedot, palvelusyksikkö ja virka-asema ja siitä voidaan päätellä, kuinka laajojen pakkokeinojen käytöstä hän voi päättää. Pelkkä virkapuku tai tunnuksellinen poliisiauto ei siten voi korvata virkamerkkiä.

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2012/20121821

Poliisi löi kiinniotettua nuorukaista

21.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Konstaapeli valitti hovioikeuteen. Hovin tuore päätös on poliisimiehelle tyrmäys: pahoinpitelytuomio pysyi voimassa.

Kiistelty tapaus sattui kesällä 2009 Helsingin Kannelmäessä. Aamuyöllä poliisi sai hälytystehtävän Kannelmäen Prismaan, jonka puutarhaosastolle oli murtauduttu.

Paikalle lähti kaksi partiota. Ensimmäinen tapasi Prisman lähistöltä kolme tuntomerkkeihin sopinutta nuorta miestä. Miehet lukittiin toisen paikalle saapuneen pakettiautomallisen poliisiauton takahäkkiin. Konstaapelit lähtivät markettiin selvittämään mahdollisia vahinkoja. Jonkin ajan kuluttua 39-vuotias vanhempi konstaapeli päätti suorittaa kiinniotetuille alustavan puhuttelun.

Konstaapeli avasi Volkswagenin oikean puoleisen takaoven. Auto oli täynnä savua. Yksi miehistä oli poltellut tupakkaa. Konstaapeli ei tiennyt kuka. Hän komensi sammuttamaan tupakan ja kiinniotettuja näyttämään käsiään.

Lähinnä ovea istunut 17-vuotias näytti käsiään naureskellen. Nuorukainen tiesi, ettei hänellä ollut käsissään yhtään mitään.

Seuraavassa hetkessä konstaapeli löi avokämmenellä 17-vuotiasta. Isku osui ohimoon. 17-vuotias tuupertui tajuamatta, mitä on tapahtunut.

Seuraavaksi nuorukaisen kaverit alkoivat meuhkata ja syyttivät poliisimiestä lyömisestä. Kolmikko vietiin putkaan selviämään. Seuraavana päivänä 17-vuotias teki tapauksesta rikosilmoituksen.

Konstaapeli kiisti

• Oikeudessa todistaneiden nuorten kiinniotettujen mukaan 39-vuotias poliisimies oli ärtyisällä päällä  ja joutui sanaharkkaan heidän kanssaan. Lyönti oli yllättävä.

• Konstaapeli kiisti lyönnin. Hän kertoi käyttäneensä ns. etäisyystekniikkaa,  jossa kämmen ojennetaan henkilön eteen äärimmäisen nopeasti. Kyseessä on harjoiteltu ja sallittu voimakeino.

• Savua selvittämään lähtenyt konstaapeli näki, että lähinnä ovea istunut mies oli kaatumassa ulos. Siksi hän turvautui refleksinomaisesti voimakeinoon.

• Hovioikeus piti selvitettynä sitä, että nuoret olivat käyttäytyneet epäasiallisesti. Konstaapelli ei silti olisi saanut lyödä.

• Vanhempi konstaapeli sai 15 päiväsakon rangaistuksen, josta maksettavaa kertyy 585 euroa.

ILTALEHTI 21.4.2012

Poliisille syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta

23.1.2012 1 kommentti

Vartijan kuolemaan johtaneen laukauksen ampunutta vanhempaa konstaapelia tullaan syyttämään törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Pudasjärven poliisiaseman vartijan kuolemaan johtaneista tapahtumista nostetaan syytteet.

Kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen on päättänyt nostaa syytteet törkeästä kuolemantuottamuksesta, vaaran aiheuttamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syytevaatimusten mukaan kyseessä on törkeän huolimaton menettely.

Vanhempi konstaapeli laukaisi virkapistoolin Pudasjärven poliisiaseman kahviossa joulukuussa 2010. Poliisiasemalla oli pidetty laukausta ennen omatoimiset voimankäyttöharjoitukset.

Rikoksesta epäillyn poliisin ase oli harjoituksessa tyhjä ja varustettu latauksenestopuikolla. Ase laukesi kohtalokkain seurauksin tauon jälkeen.

Vanhempi konstaapeli oli harjoituksen päätyttyä siirtynyt muiden harjoitukseen osallistuneiden kanssa poliisiaseman kahvioon. Tässä yhteydessä hän saattoi aseensa jälleen toimintakuntoiseksi.

Muut jatkoivat harjoittelua tyhjillä aseilla. Rikoksesta epäilty poliisi päätti liittyä harjoitteluun uudelleen mukaan. Hän veti aseen kotelosta, jolloin ase laukesi.

Epäilty poliisi ei ole ottanut kantaa syyllisyyskysymykseen. Hän on katsonut, että kyseessä on ollut inhimillinen erehdys.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012012315114037_uu.shtml

Poliisilta ei mene virka vaikka vähän rötöstelisi

6.1.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi menettää virkansa harvoin, vaikka syyllistyisi laittomuuteen.

Noin kymmenen irtisanotun poliisin määrä vuodessa on pieni koko poliisivoimiin, noin 7 800 työntekijään suhteutettuna.
Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla.
Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisin voimankäytössä , jolloin rikosnimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina. Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

Suomessa irtisanotaan kymmenkunta rötöksiin syyllistynyttä poliisia vuodessa, kertoo Savon Sanomat. Usein irtisanomisen taustalla on alkoholin käyttö.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 poliisi on yleisimmin erotettu virasta, jos hän on ollut töissä useita kertoja humalassa, kieltäytynyt päihdehoidosta tai tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta.

Irtisanomislinjaa on Savon Sanomien mukaan höllennetty 80- ja 90-luvuilta, kun tuomioistuinten päätökset ovat muovanneet oikeuskäytäntöä. Aiemmin esimerkiksi poliisin kärähtäminen ratista johti välittömästi irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Myös poliisin toiminta virkatehtävissä voi johtaa esitutkintaan. Yleinen syy on se, että poliiseja epäillään pahoinpitelystä, kun asiakkaat ovat tehneet ilmoituksen väkivallasta voimankäyttötilanteessa.

—Poliisi on lainkuuliaista porukkaa, mutta isoon joukkoon mahtuu myös hiukan vapaammilla moraalikäsityksillä olevia henkilöitä. Kun laillisuuden vartijoita ollaan, pitäisi systeemin pelata, Pohjois-Savon poliisipäällikkö Kari Helmonen sanoo.

Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla. Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisinvoimankäytössä, jolloin rikos nimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
– Ihmiset ovat entistä valveutuneimpia oikeuksistaan, Heimonen sanoo.

Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina.
— Mutta irtisanomisen raja on paljon alempana, Heimonen toteaa.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

JOHTOA ANKARAMMIN

Linja poliisin tekemien rötöstelyjen seuraamuksista on höllentynyt.

Aikaisemmin esimerkiksi rattijuopumus johti automaattisesti irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Linja alkoi muuttua 1980- ja 1990-luvulla, kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin uutta oikeuskäytäntöä.

—Virassa jatkaminen riippuu myös omasta tehtävästä. Jos
saa tuomion rattijuopumuksesta, harkinta on sitä ankarampaa, mitä lähempänä liikennevalvontaa työskentelee.
Päällikkötasoa kohdellaan ankarammin kuin suorittavassa portaassa olevia, henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö Poliisihallituksesta sanoo.

TUOMIO KAVALLUKSESTA

Tuorein esimerkki poliisin tekemästä rikoksesta on Pohjois-Savon käräjäoikeudesta viimemarraskuulta. Eteläsuomalainen vanhempi konstaapeli sai
viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä kavalluksesta.

Hän oli kavaltanut anoppinsa rahoja reilut 8000 euroa omaan ja vaimonsa käyttöön.

Mies työskentelee Helsingin poliisilaitoksella järjestyspoliisissa. Hänet on pidätetty virastaan, kunnes lainvoimainen päätös tulee. Hän on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio kertoo, että Helsingissä tulee vuosittain ilmi noin 15 tapausta, joissa virassa toimivaa

poliisia kohtaan aloitetaan esitutkinta tai poliisi saa tuomionrikoksesta.

—Yleensä tapaukset ovat rattijuopumuksia tai pahoinpitelyjä kotona. virantoimituksessa tai muissa tilanteissa. Harvemmin kyse on omaisuuteen kohdistuvista rikoksista, Aupio kertoo.

Vanhemman konstaapelin tapauksessa Aapio joutuu miettimään viran jatkoa tavallista perusteellisemmin, koska tuomio tuli yksityiselämään kuuluvasta
asiasta eikä se liittynyt poliisin tehtävänhoitoon.

TEHOKASTA SUOJELUA!

Tämän jutun tietojen keraaminen oli harvinaisen vaikeaa.
Usein tiedon etsintä alkaa organisaation viestintävastaavasta.

Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Jukka Mäkelä totesi puhelimessa, että “virkamieslain mukaiset toimenpiteet on aloitettu, mikä
tarkoittaa arviota ja harkintaa mahdollisista toimenpiteistä.

Tapauskohtaisesti katsotaan, voiko poliisi toimia virassa’

Koska uutista varten piti saada tarkempaa tietoa, soitin Helsingin Itäisen poliisipiirin ylikomisariolle Veli Hukkaselle, joka käski lyhytsanaisesti soittaa samaiselle Mäkelälle.

Soitin Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikölle Jukka Riikoselle, jonka sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta apulaispoliisipäällikkö
Lasse Aapio voi vastata kysymyksiin.

Aapion sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta otti soittopyynnön vastaan. Aapio soitti pian takaisin, mutta vaikeni, kun kuuli kysymysten
aiheen. Asia oli kesken eikä kyseistä poliisia ollut vielä kuultu.

Poliisilaitosten toiminta kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan. Ministeriön poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää käski kysyä poliisihallituksesta poliisien kurinpitomenettelyistä ja valtakunnallisista poliisien rikos tilastoista.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Maija Herranen sanoi, että hänen täytyy kysyä asiaa esimieheltään Tiina Erängöltä.

Aikaa tiedonkeruuseen kului noin kuukausi. Yleensä tiedot uutisjuttua varten kerätään päivässä tai kahdessa.

SAVONSANOMAT 6.1.2012

MUUT MEDIAT AIHEESTA:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/savon_sanomat_suomessa_irtisanotaan_kymmenkunta_poliisia_vuodessa_3155306.html

Poliisi tuli kahvioon aseen kanssa, vartija kuoli

3.1.2012 1 kommentti

Tekoa tutkitaan nyt törkeänä kuolemantuottamuksena ja vaaran aiheuttamisena. Poliisimiehen epäillään aiheuttaneen vakavan hengen tai terveyden vaaran kahdelle toiselle poliisimiehelle.

Joulukuussa Pudasjärven poliisiaseman vartijan kuolemaan johtaneen tapahtuman esitutkinta on edennyt.
Kuulusteluissa on selvinnyt, että rikoksesta epäilty poliisimies oli osallistunut aseenkäsittelyharjoitukseen siten, että ase oli ollut tyhjä ja varustettuna latauksenestopuikolla.
Hän oli harjoituksen päätyttyä siirtynyt muiden harjoitukseen osallistuneiden kanssa poliisiaseman kahvioon.

Tässä yhteydessä hän oli saattanut aseensa jälleen toimintakuntoiseksi. Toiset paikalla olleet eli kaksi poliisimiestä ja yksi vartija olivat jatkaneet aseen käsittelyharjoitusta kahviossa edelleen tyhjillä, toimintakunnottomilla aseilla.

Rikoksesta epäilty poliisimies oli päättänyt uudelleen liittyä harjoitteluun mukaan, jolloin hän oli vetänyt aseen kotelosta, ja hänen aseensa oli lauennut kohtalokkain seurauksin.

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194660965413/artikkeli/poliisi+tuli+kahvioon+aseen+kanssa+vartija+kuoli.html

Presidenttiä vartioineelle poliisille ehdollista ja sakot törkeistä rattijuopumuksista

30.11.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Liikkuvan poliisin Kultarannan komennuskuntaan kuulunut vanhempi konstaapeli on tuomittu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa törkeästä rattijuopumuksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Sen ohessa miehelle tuomittiin 20 päiväsakkoa eli yhteensä 120 euroa. Sakkomäärä jäi pieneksi, koska mies menetti tapahtumien johdosta virkansa. Ajokielto ulottuu heinäkuun loppuun 2012.

Vuonna 1967 syntynyt poliisi ajoi 17. heinäkuuta virka-autoa kotoaan Kaarinasta Naantaliin. Kultarannan vahdit havaitsivat humalatilan, kun kierrokselle lähtenyt konstaapeli ei pysynyt polkupyörän satulassa. Kultarannassa vieraili tuolloin YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon seurueineen.

Kolme päivää myöhemmin konstaapeli kävi Turun poliisilaitoksella. Virkailijat havaitsivat ikkunasta, ettei mies saanut kunnolla avainta auton oveen. Hänet puhallutettiin ja nyt löytyi alkoholia 1,29 mg/l uloshengitysilmaa eli reilusti törkeät lukemat.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/283632/Presidenttia+vartioineelle+poliisille+ehdollista+ja+sakot+torkeista+rattijuopumuksista