Arkisto

Posts Tagged ‘poliisirekisteri’

Rikosylikomisario: Kannabiksen käytöstä aiheutuva rikosrekisterimerkintä kohtuuton

13.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

kannabis

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren sanoo kannabiksen käytöstä aiheutuvan rikosmerkinnän olevan kohtuuton. Hänen mielestä rangaistukset eivät ole oikea tapa hoitaa päihdeongelmaisten asioita.

– Yhdenkin kokeilun takia nuori voi saada rikosmerkinnän ja se näkyy poliisin rekistereissä. Se voi vaikuttaa, kun työnantajat pyytävät poliisia tekemään turvallisuusselvityksen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että alkoholi on kannabista haitallisempi aine. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen kuitenkin muistuttaa, että erilaisten haittojen takia aineita on vaikea vertailla.

– Kaikki riippuu paljon käyttötavasta. Jos ajatellaan fyysisiä vaikutuksia, alkoholin runsaalla käytöllä voi olla vakavia seurauksia kuten maksakirroosi.

Moniin muihin huumeisiin verrattuna kannabis on suhteellisen vaaraton. Kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) pitääkin kaikkien huumeiden yhteen niputtamista vaarallisena.

– Huumeita ei haluta jakaa vaarallisiin ja vähemmän vaarallisiin, jotta emme anna viestiä jonkun huumeen vaarattomuudesta. Mutta silloin annamme viestin, että heroiini on yhtä vaaratonta kuin kannabis.

Soininvaara ei vapauttaisi kannabista ennen muita Euroopan maita, jotta Suomesta ei tule huumeparatiisia.

Kannabis on tänä vuonna jo onnistunut raivaamaan tietä laillisille markkinoille. Uruguay päätti alkuvuodesta laillistaa marihuanan. Yhdysvalloissa Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa on tästä vuodesta lähtien voinut ostaa marihuanaa viihdekäyttöön kannabismyymälästä.

Portugali dekriminalisoi kaikki huumeet jo vuonna 2001. Yhdysvaltalaisen Cato Instituutin tutkimuksen mukaan huumeiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vähentyneet Portugalissa huomattavasti, eikä huumeiden käyttö ole kuitenkaan lisääntynyt.

Coloradossa terveysvaikutuksia ei osata vielä arvioida. Osavaltio on neljässä kuukaudessa kerännyt lähes kahdeksan miljoonaa euroa verotuloina marihuanan myymisestä.

 

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/09/13/rikosylikomisario-kannabiksen-kaytosta-aiheutuva-rikosrekisterimerkinta-kohtuuton

Aarnio-jutun tutkinta viittä vaille valmis: maanantaina osin syyteharkintaan

5.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Raskaista rikoksista epäillyn, huumepoliisin päällikön virasta hyllytetyn Jari Aarnion rikosvyyhti on osin valmis syyteharkintaan. Raskaimpia rikosvyyhtejä, kuten petoksia ja huumausainerikoksia koskeva esitutkinta jatkuu kuitenkin yhä.

 

Aarnio-tutkinta siirtyy osin valtakunnansyyttäjän syyteharkintaan ensi viikon alussa. Esitutkintaa tekevien syyttäjien poikkeuksellisesta ratkaisusta kertova tutkinnanjohtaja Krista Soukola sanoo myös, että nyt Aarnio-tutkinnassa on saatu valmiiksi juttukokonaisuuden kannalta kaikkein pienimmät osat.

– Törkeisiin petoksiin ja huumausainerikoksiin eli isoimmissa juttukokonaisuuksissa esitutkinnan tekijät antavat vielä aikaa uusille loppulausunnoille aina syyskuun 15. päivään saakka. Tämän jälkeen on arvion aika. On pohdittava, antavatko uudet loppulausunnot aihetta lisätutkintaan, kertoo Soukola.

Syyskuun puolivälin jälkeen koko esitutkinnan on määrä olla valmis. Aarnio-kokonaisuus siirtyy näin valtakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen johtaman tutkintaryhmän syyteharkintaan.

Aarniota epäillään kaikkiaan liki 30 rikoksesta, mm. huume-, lahjus- ja virkarikoksista.

Yksi erikoinen yksityiskohta järeiden epäilyjen joukossa liittyy ns. Putin-vuotoon. Tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola sanoo, että Aarniota ei kuitenkaan epäillä Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimen merkitsemisestä poliisin epäiltyjen EPRI-rekisteriin.

– Sen sijaan olemme selvittäneet sitä, mistä Putinin nimen poliisirekisterimerkintä vuosi julkisuuteen. Soukola sanoo, että tämä vuoto medialle on ollut osanen Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston Aarnio-tutkintaa.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnio-jutun_tutkinta_viitta_vaille_valmis_maanantaina_osin_syyteharkintaan/7455708

Poliisin rekisteriurkinnan valvonta epäuskottavaa

9.8.2013 2 kommenttia

C

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen kritisoi ankarasti viranomaisten suhtautumista poliisien luvattomaan rekisteritietojen katseluun. Hän myös siirtäisi henkilörekisterien käytön valvonnan kokonaan pois poliisilta.

 

Voutilaisen mukaan poliisin rekisteriurkintaan suhtaudutaan sekä tutkinnassa että oikeudessa pehmeämmin kuin esimerkiksi

– Käsittelyssä on alueellisia eroja. Joissain tilanteissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä tai esitutkinta on lopetettu esimerkiksi taloudellisiin syihin vedoten. Joskus on katsottu, että tapaus ei ole yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Myös hallinnollisia huomautuksia on annettu, mutta näin ei voi kuitenkaan menetellä, kun kysymyksessä on rikosasia.

Voutilainen arvioi, että poliisien kohdalla tutkintaa rajataan tiukemmin. Urkinnasta epäillyn terveydenhuollon työntekijän osalta saatetaan selvittää paljonkin rekisterinkäyttöhistoriaa, mutta poliisin kohdalla keskitytään helposti pienempään kokonaisuuteen.

Vedottu muistamattomuuteen ja vähäisyyteen

Syyttämättäjättämispäätöksissä on vedottu muun muassa muistamattomuuteen, teon vähäisyyteen, puuttuviin atk-taitoihin ja siihen, että luvattomasta katselusta ei ole aiheutunut vahinkoa kenellekään.

– Tämähän tarkoittaisi sitä, että jos henkilöllä on mielenkiintoinen työ, niin siinä olisi luontaisetuna oikeus katsella muiden tietoja vain uteliaisuudesta.

Voutilainen pitää erikoisena myös vaatimusta, että katselusta pitäisi aiheutua haittaa, jotta se johtaisi syytteeseen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rekisteristä selvinneitä tietoja vuodettaisiin ulkopuolisille.

– Silloinhan kyseessä on jo toinen rikosnimike eli virkasalaisuuden rikkominen.

Voutilainen huomauttaa, että myös Valtakunnansyyttäjän virasto on ohjeistanut syyttäjiä kiinnittämään huomiota asian vakavuuteen.

– Nämä eivät ole vähämerkityksisiä asioita. Henkilörekisteririkoksessa on aina kyse yksityistä henkilöä koskevasta asiasta. Silloin yksityinen etu vaatii, että nämä asiat tutkitaan.

”Valvonta Tietosuojavaltuutetulle”

Voutilainen siirtäisi henkilötietojen käsittelyn valvonnan kokonaan poliisin ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi Tietosuojavaltuutetun toimiston resurssien lisäämistä.

– Nämä urkinnat syövät poliisin uskottavuutta. Poliisi vaatii uusia teknisiä menetelmiä käyttöönsä esimerkiksi tietoverkon valvonnassa. Jos tällaisia vaatimuksia esitetään, myös poliisin oma valvonta on saatava uskottavalle tasolle. Sitä se ei tällä hetkellä ole, Voutilainen sanoo.

Tällä hetkellä poliisi neuvoo väärinkäytöstä epäilevän omalle poliisilaitokselle, jossa arvioidaan, onko tutkinnalle tarvetta. Poliisin virkarikosepäilyissä tutkintaa johtaa syyttäjä.

”Myllylän urkinnasta sakot poikkeuksellisen pieniä”

Entisen hiihtäjän Mika Myllylän kuoleman jälkeen poliisihallitus teki pistokokeen, jossa kävi ilmi, että Myllylän tietoja oli katsellut toistasataa virkamiestä. Yli 90 sai syytteen.

Voutilaisen mukaan ensimmäiset oikeuden tuomiot ovat olleet poikkeuksellisia.

– Pohjois-Karjalan käräjäoikeus poikkesi merkittävästi vallitsevasta käytännöstä. Päiväsakot olivat huomattavasti alakanttiin eli 20-30 päiväsakkoa alle sen, mitä vastaavissa tapauksissa on annettu.

Urkki 19 000 kertaa – vetosi puutteellisiin atk-taitoihin

Myllylän tapauksessa käräjäoikeus uskoi yhtä poliisia, joka kertoi opetelleensa atk-taitoja urkinnan yhteydessä. Voutilaisen mukaan perustelu ei ole uusi. Lapin käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2007 tapausta, jossa vanhempi konstaapeli oli katsonut rekisteritietoja luvatta 19 000 kertaa. Hänet jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.

– Hän selvitti oikeudessa, että ei osannut käyttää järjestelmää. Mies oli kuitenkin osannut käyttää sitä todistetusti 19 000 kertaa, Voutilainen ihmettelee.

Urkinta tulee tyypillisesti ilmi, kun poliisi lipsauttaa puheissaan jotain, mikä saa epäilemään luvatonta katselua.

– Näissä tapauksissa urkitaan naapureiden tietoja, katsotaan luvatta omia tietoja, tehdään ystävän palveluksia tai toimitaan ihan vahingoittamistarkoituksessa.

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja—selvisi-syytteitta

 

 

Poliisi urkki riitakumppaninsa rekisteritietoja – selvisi syytteittä

9.8.2013 Kommentointi poissa käytöstä

img1308274

Pohjois-Savon poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli katsoi lukuisia kertoja tuttunsa rekisteritietoja lainvastaisesti, mutta välttyi syytteiltä.

Vuonna 2009 poliisin tuttu alkoi epäillä rekisteritietojen asiatonta katselua. Kun tuttu ei saanut tietoja muuten, hän teki tutkintapyynnön poliisille.

Epäilyn taustalla oli perheen yksityinen, kärjistynyt riita poliisin perheen kanssa.

Esitutkinnassa kävi ilmi, että kyseinen poliisi oli katsonut tietoja ainakin neljänä ajankohtana. Poliisi itse perusteli, että hän oli pitänyt tuttunsa käytöstä uhkaavana ja oli tämän takia katsonut tarpeelliseksi selvittää rekisteritietoja.

Syyteoikeus vanheni viidellä päivällä

Syyttäjä totesi kesäkuussa 2012, että poliisi oli ollut esteellinen ja rekisterin katselu oli ollut lainvastaista. Syytteitä ei kuitenkaan nostettu.

Virkavelvollisuuden rikkomisen osalta syyttäjä katsoi teon vähäiseksi. Poliisia epäiltiin myös virkasalaisuuden rikkomisesta eli siitä, että hän olisi levittänyt rekisteritietoja eteenpäin. Tämän epäilyn osalta syyttäjä piti näyttöä riittämättömänä.

Henkilörekisteririkos ehti puolestaan vanhentua – vain viidellä päivällä. Esitutkinnan valmistumisen jälkeen syyttäjä työskenteli asian parissa kokonaisen vuoden. Hänen mukaansa syyteharkintaa pitkitti mm. tietosuojavaltuutetun lausuntojen viipyminen.

Henkilörekisteririkoksen syyteoikeuden vanhentumista selvitti myös Valtakunnansyyttäjänvirasto, joka ei nähnyt asiassa moitittavaa.

Vanhempaan konstaapeliin kohdistuneen tutkinnan ohella selvitettiin myös useiden muiden virkamiesten rekisterin katselua. Nekään eivät johtaneet syytteisin. Osa henkilöistä ei osannut selittää, miksi oli katsonut tietoja, vaan vetosi muistamattomuuteen.

Esimies tiesi, mutta ei puuttunut katseluun

Virkarikosten tutkinnan aikana vanhemman konstaapelin esimies kertoi kuulusteluissa olleensa tietoinen alaisensa yksityisestä riidasta ja siitä, että tämä oli katsellut riitakumppaninsa rekisteritietoja.

Esimies ei ollut puuttunut rekisterin käyttöön, vaan katsoi jälkikäteenkin, että katselu oli ollut lainmukaista.

– Olen kokenut oman roolini niin, että olen lähinnä kuunnellut ja tukenut alaistani (vaikeassa tilanteessa), esimies selitti kuulusteluissa.

Erikoinen lisätutkinta

Syyttäjä tilasi syyteharkinnan aikana myös erikoisen lisätutkinnan poliisilta.Tuolloin urkinnasta epäilty vanhempi konstaapeli toimitti tutkijoille monisivuisen listan vakavia väitteitä riitakumppaninsa epäilyttävästä käytöksestä. Epäilty oli itse tehnyt syyttäjälle pyynnön tällaisesta lisätutkinnasta.

Asiakirja leimattiin salaiseksi eikä sen olemassaolosta kerrottu urkinnan kohteelle tutkinnan kuluessa.

Hän kertoo saaneensa tietää siitä vasta kuukausia syyttäjän päätöksen jälkeen, kun oli vaatinut tapaukseen liittyviä asiakirjoja itselleen. Hänen mukaansa asiakirjassa esitetyt väitteet ovat valheellisia. Tietosuojavaltuutettu totesi myöhemmin, että asiakirjaa ei olisi saanut salata asianosaiselta.

Syyttäjä ei päätöksessään viittaa lisätutkinnan sisältöön, joten tietoa ei ole siitä, oliko kirjelmällä vaikutusta syyttämättäjättämispäätökseen.

MTV3 ei tavoittanut syyttäjää kommentoimaan tapausta. Vanhempi konstaapeli puolestaan ilmoitti, että asia on hänen osaltaan loppunkäsitelty eikä hän halua kommentoida tapausta julkisuudessa.

Poliisipäällikkö: Joskus uteliaisuus voittaa

Pohjois-Savon poliisilaitoksen päällikkö Kari Heimonen sanoo, että poliisin kanssa on käyty työnjohdollinen keskustelu, jotta vastaava ei enää toistu.

– Kyseinen poliisimies on kokenut ammattilainen, ja uskon tilanteen olevan nyt asianmukainen.

Heimonen vakuuttaa, että laitoksen työntekijöille on annettu riittävästi tietoa siitä, mihin rekistereitä voi käyttää.

– Omassa asiassaan poliisi on aina esteellinen. Poliisihallinto on viestinyt selkeästi, että rekistereitä saa käyttää vain omaan virkatehtävään liittyvissä tilanteissa. Meillä asiaa on käsitelty ainakin vuosina 2009-2011.

Heimonen ei halua ottaa kantaa poliisin esimiehen todistajankertomukseen, koska ei tiedä asiasta kaikkea. Hän myös arvioi, että poliisimiehet kokevat rekisterit vahvasti työvälineekseen.

– Toisaalta uteliaisuus voittaa joissain tilanteissa. Hallinto on lähtenyt henkilöstön ohjausasiassa aluksi liikkeelle lievemmin keinoin. Myllylän tapaus jo osoittaa, että ”kiristyvä ruuvi” on käytössä.

Kyseinen poliisimies näyttää tehneen työssään myös muita selvityksiä liittyen tuttuunsa, jonka kanssa hänellä on ollut riitaa. Onko tämä ollut sopivaa?

– Virallisen syyttäjän päätöksen perustelujen mukaan poliisimies on ollut tuossa tilanteessa ja sanotuissa olosuhteissa esteellinen.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/08/1789867/poliisi-urkki-riitakumppaninsa-rekisteritietoja—selvisi-syytteitta

Uusi selvittely poliisien epäillystä tietourkinnasta

20.2.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi_www

Lisää poliiseja joutuu selvittämään poliisirekisterien käyttöään.

Lisää poliiseja joutuu selvittämään poliisirekisterien käyttöään. Kyse on Anneli Aueria sekä kansanedustaja Antti Kaikkosta (kesk) koskevista tietokyselyistä.

Valtakunnansyyttäjänvirasto selvittää, onko tietohauissa syytä epäillä rikosta. Selvittely koskee vajaata sataa poliisia ja muuta virkamiestä.

Nelosen uutiset pyysi viime vuonna Aueria ja Kaikkosta kysymään, kuinka moni virkamies oli vuonna 2011 käsitellyt heidän tietojaan.

Aiempi poliiseja koskeva tietourkintaselvitys koski edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän tietoja. Yli sataa poliisia epäillään Myllylän tietojen kaivelusta.

”Uteliaisuus ei enää kelpaa selitykseksi”

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan tietohaut ovat nyt seurannassa. Uteliaisuus ei enää kelpaa syyksi tietojen kaiveluun sillä tietohauista on nyt puhuttu runsaasti.

Paatero muistuttaa, ettei rajanveto virkatehtäviin kuuluvan tai kuulumattoman tietohaun välillä ole aina helppoa. Paaterosta on selvää, että poliisi voi tehdä vain virkatehtäviin liittyviä tietohakuja. Joskus voi kuitenkin olla perusteita hakea tietoja myös muista kuin omista jutuista.

– Tutkintaakaan ei pidä liikaa haitata sillä, ettei jotain rekisteriä voi katsoa, mutta sille täytyy olla peruste.

Paateron mukaan poliisijohto arvioi myöhemmin, onko tietohakujen ohjeistusta syytä tarkistaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022016699821_uu.shtml

Poliisi otti viimein äänirekisterin käyttöön

30.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Kiireellisenä pidetty hanke käynnistyi jo 20 vuotta sitten. Nyt poliisi käyttää sitä ensi kertaa.

 

Poliisi on kaikessa hiljaisuudessa ottanut uuden rikoksesta epäiltyjen äänirekisterin käyttöön muutama viikko sitten.

Sähköinen puheentunnistusjärjestelmä ja ääninäytteiden rekisteri ovat alkuvaiheessa käytössä vain yhdessä poliisiyksikössä keskusrikospoliisissa ja toisessa yksikössä Päijät-Hämeen poliisilaitoksella.

Mikäli pilottiyksiköiden kokemukset osoittautuvat myönteisiksi, äänirekisteri laajenee valtakunnalliseen käyttöön nykyisten sormenjälki-, dna- ja jalkineenjälkirekistereiden rinnalle.

”Suomi on nyt yksi harvoista maista, joissa poliisi on ottanut äänentunnistusjärjestelmän oikeasti käyttöön. Tätä ennen sitä ovat käyttäneet Euroopassa vain jotkin poliisiyksiköt Espanjassa ja Hollannissa”, kertoo tutkimusjohtaja Tapani Reinikainenkeskusrikospoliisista.

Äänirekisterihanke on kuitenkin edennyt Suomessa kaikkea muuta kuin rivakasti.

Ensi keväänä voidaan viettää hankkeen 20-vuotisjuhlia.

Sisäministeriö myönsi toukokuussa 1993 keskusrikospoliisille muutaman sadan tuhannen silloisen markan rahoituksen äänirekisterin kehittämiseen.

Krp piti tuolloin sähköistä puheentunnistusjärjestelmää yhtenä tärkeimmistä poliisin kehittämishankkeista. Sitä oli tarkoitus käyttää erityisesti uhkaus- ja kiristysrikosten tutkinnassa.

Reinikaisen mukaan keskusrikospoliisin äänentunnistusaikeet olivat 1990-luvun alkuvuosina liian paljon edellä aikaansa.

”Silloin ei ymmärretty, että jos jokin asia on osoitettu tieteellisesti, siitä on vielä pitkä matka sen asian käyttämiseen tavallisessa poliisitoiminnassa”, Reinikainen sanoo.

Äänirekisterihanke vaipuikin jäihin vuosikausiksi. Rekisterin kehittäminen alkoi uudelleen vasta vuosina 2006–2007.

Senkin jälkeen keskusrikospoliisi on lykännyt toistuvasti äänirekisterin käyttöönottoa, koska hanke jäi vuodesta toiseen ilman rahoitusta.

Viimein tänä vuonna poliisi osti äänirekisterijärjestelmän espanjalaiselta Agnitio-yritykseltä 642 000 eurolla. Tarjouskilpailuun osallistui kaksi muutakin yritystä, mutta niiden tarjoukset eivät vastanneet poliisin pyyntöä.

”Järjestelmä on nyt asennettu ja toimintakunnossa. Homma on lähtenyt vihdoin käyntiin”, Reinikainen sanoo.

Hän ei halua enää ennakoida, milloin äänirekisteri voi olla kaikkien rikostutkijoiden käytössä koko Suomessa.

”Tavoitteena on, että saisimme muutamassa vuodessa luotua vakiintuneet toimintatavat ääninäytteiden käyttämiseen”, Reinikainen sanoo.

Ääni on epävarma tunniste

 Äänirekisteriä on tarkoitus käyttää vakavien rikosten tutkinnassa.

Tällaisia ovat esimerkiksi henkirikokset ja törkeät huumausainerikokset.

Uudesta rekisteristä voi olla hyötyä rikostutkijoille etenkin silloin, kun he kuuntelevat salaa rikoksesta epäillyn puhelinta tai jotain paikkaa kuten rikollisjengin kerhotilaa.

Kun poliisi on tallentanut tuntemattoman ihmisen puhetta, tietokoneohjelma etsii rekisteristä mahdollisimman vastaavia ääninäytteitä. Äänen perusteella ei voi tunnistaa ihmistä varmasti, mutta äänirekisteri voi ohjata tutkintaa oikeaan suuntaan.

Poliisilla on oikeus taltioida rikoksesta epäiltyjen ääninäytteitä rekisteriin, kun heidän tietonsa rekisteröidään poliisitutkinnan yhteydessä.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisi+otti+viimein+%C3%A4%C3%A4nirekisterin+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/a1354164925617

Hallinto-oikeus:Tiedot perheen rekisteritiedoissa käyneistä poliiseista olisi pitänyt antaa

16.10.2012 1 kommentti

Pohjois-Savon poliisilaitos ei aio tyytyä Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisuun, jossa se velvoittaa poliisi luovuttamaan lokitiedot asiakkaalle.

– Haemme tästä lokitietoasiasta korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöstä, kertoo apulaispoliisipäällikkö Jorma Rannio.

Hallinto-oikeuden mukaan Pohjois-Savon poliisilaitos on tulkinnut virheellisesti viranomaisten toiminnasta annettua lakia.

Kuopiolaispariskunta oli pyytänyt keväällä 2011 poliisilaitokselta lokitietoja useiden vuosien ajalta kaikista niistä henkilöistä, jotka olivat katsoneet heidän ja heidän alaikäisten lastensa rekisteritietoja poliisin tietojärjestelmistä.

Poliisi kieltäytyi luovuttamasta tietoja vedoten siihen, että lokitiedot eivät ole asiakirjoja, jotka tulisi luovuttaa asianomaisille.

Pariskunta lapsineen valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka 11. lokakuuta antamassaan päätöksessä velvoittaa poliisin luovuttamaan perheelle lokitiedot.

Tietojen luovuttamisen sijaan poliisi ilmoitti pyytäjälle toukokuussa 2011 käynnistävänsä sisäisenä laillisuusvalvontana selvityksen, millä perusteilla poliisin henkilökuntaan kuuluvat olivat kysyneet valittajien tietoja poliisiasiaintietojärjestelmästä.

Selvityspyyntö lähetettiin kaikille, jotka olivat kysyneet kyseisistä henkilöistä tietoja. Poliisin mukaan selvitys ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Valittajat olivat epäilleet kahden poliisin syyllistyneen henkilörekisteririkokseen.

– Heidän osaltaan tutkinta on vielä kesken, kertoo Rannio.

Hallinto-oikeus kumosi marraskuussa 2011 poliisin päätöksen olla antamatta lokitietoja ja palautti asian poliisille uudelleen käsiteltäväksi.

Poliisi kuitenkin päätti luovuttaa perheelle vain suorittamaansa sisäiseen selvitykseen liittyvät lokikirjat. Tietoja muista rekisterissä käyneistä ei annettu.

Perhe haki tähän päätökseen muutosta maaliskuussa hallinto-oikeudelta. He vaativat jälleen itseään koskevaa lokitietorekisteriä kokonaisuudessaan.

Tietojen antamatta jättämistä poliisi perusteli tärkeän yleisen edun suojaamisella. Se voisi vaarantaa meneillään olevia poliisiin tehtäviä rikosten ehkäisemiseksi ja syytteeseen saattamiseksi.

Lisäperustelu oli, että lokitietojen hankkiminen on aikaa vievää ja kallista. Pelkona on, että kansalaiset saattaisivat ryhtyä pyytämään poliisilta lokitietoja haitantekomielessä.

Hallinto-oikeus toteaa perusteluissaan, että viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä eli siis myös lokitiedoista. Poliisin esittämät perustelut eivät ole peruste evätä pyyntöä.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/tiedot-perheen-rekisteritiedoissa-kayneista-poliiseista-olisi-pitanyt-antaa/1260746