Arkisto
Poliisi sai syytteen naisen raiskauksesta ravintolan vessassa
Kuopiolainen poliisimies on saanut Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syytteen raiskauksesta.
Poliisi ryhtyi ravintolan vessassa seksipuuhiin naisen kanssa, joka oli lähes kolmen promillen humalassa. Vessakoppiin seksiaktin aikana kurkkineet kaksi poliisimiestä välttyvät syytteeltä. Kihlakunnansyyttäjän mielestä parivaljakko ei ole syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Tuttava sai koputtamalla vessakopin oven auki. Hän tapasi kopista ystävänsä ja miehen, joka poistui paikalta.
Esitutkintapöytäkirjojen mukaan Kuopion hätäkeskus sai 20. helmikuuta viime talvena ilmoituksen, jonka mukaan ravintolan vessassa oli tapahtunut raiskaus. Epäillyn tekijän takki ja puhelin olivat jääneet vessaan.
Poliisipartio löysi naisen istumasta wc-istuimella. Hätäilmoituksen tehnyt tuttava oli naisen tukena. Tuttava kertoi tulleensa etsimään ystäväänsä vessasta. Hän näki, kuinka kaksi miestä kurkki seinän yli viimeiseen koppiin.
Tuttava sai koputtamalla vessakopin oven auki. Hän tapasi kopista ystävänsä ja miehen, joka poistui paikalta. Tuttava onnistui nappaamaan kuvan miehestä. Vessakopista löydetty nainen puhalsi ambulanssissa 2.8 promillea. Kävi ilmi, että seksiä vessassa harrastanut mies oli poliisi. Vessakoppiin kurkkineet miehet olivat hänen virkatovereitaan.
Pyrki halailemaan ja koskettelemaan
Toinen virkatovereista oli huomannut poliisimiehen pyrkineen halailemaan ja koskettelemaan naista ravintolan puolella. Sivulliset kertoivat toiselle virkatoverille huolensa naisen kohtalosta. Poliisin oli havaittu puristelleen naista takapuolesta.
Virkatoveri arvioi kuulustelussa, että poliisimies ja nainen menivät vessaan yhteisymmärryksessä.
Virkatoverit seurasivat poliisimiestä ja naista vessaan. Valvontakameran nauhoilta näkyy, että nainen horjahtelee kulkiessaan vessaan. Poliisimies taluttaa välillä naista.
Virkatoveri arvioi kuulustelussa, että poliisimies ja nainen menivät vessaan yhteisymmärryksessä. Virkatoveri uskoi heidän koputtelunsa johtaneen siihen, että sukupuolinen kanssakäyminen vessassa lopulta päättyi.
Naisen kanssa vessakopissa ollut poliisimies sai viime viikolla Pohjois-Savon käräjäoikeudessa syytteen raiskauksesta. Käräjäoikeus määräsi käsittelyn salaiseksi. Päätös jutussa annetaan marraskuussa.
Julkisoikeuden asiantuntija arvostelee poliisin löyhää tulkintaa tietopyynnöistä
Poliisi voi poliisilain nojalla saada tietoja verkkokeskustelijasta niinkin kevyin perustein kuin liikennejärjestelyjen suunnittelemiseksi. Tietopyynnön voi tehdä päällystöön kuuluva poliisi, eikä siihen tarvita tuomioistuimen lupaa.
– Poliisin ei tarvitse kertoa, mistä on kysymys. Riittää, kun ilmoittaa, että tietoja tarvitaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi, sanoo Itä-Suomen yliopiston informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Poliisilain 36. pykälän toisen momentin perusteella poliisi voi saada palveluntarjoajalta verkkokeskustelijan sähköpostiosoitteen, IP-osoitteen tai puhelinnumeron, joka ei löydy julkisesta luettelosta. Tämä edellyttää sitä, että poliisi tarvitsee esimerkiksi yhteystietoa, jotta se voi suorittaa poliisille kuuluvan tehtävän.
Mitään rikosepäilyä ei tarvita.
Yleisötapahtuman yhteydessä tehtävä voi olla esimerkiksi liikennejärjestelyiden suunnittelu tai kokoontumisrauhan turvaaminen. Poliisi voi Voutilaisen mukaan tarvita tietoja myös suunnitellessaan sitä, kuinka paljon poliiseja tarvitaan paikalle.
Tietopyynnön saajan on luovutettava tiedot. Ensin hänen on varmistuttava siitä, että hänellä on oikeus luovuttaa tiedot.
Tapaus Punk in Finland
Keskustelu poliisin tiedonsaantioikeuksista lähti liikkeelle, kun Pirkanmaan poliisi pyysi lokakuun alussa Punk in Finland -keskustelufoorumin ylläpitoa luovuttamaan tunnistetiedot viidestä foorumille rekisteröityneestä keskustelijasta.
Nimimerkit osallistuivat keskusteluketjuun, jossa puuhataan Kiakkovierasjuhliksi nimettyä tapahtumaa Tampere-talon läheisyyteen. Tietopyyntö julkaistiin samassa keskusteluketjussa.
Julkisuudessa oli ennen Punk in Finlandin tapausta käsitelty lähinnä poliisin oikeuksia erilaisiin pakkokeinoihin, jotka perustuvat pakkokeinolakiin ja joista määrää poliisin esityksestä tuomioistuin. Punk in Finland -tapauksen jälkeen poliisin tiedonsaantioikeuden laajuus on paljastunut vähän kerrallaan.
Aiemmin keskustelussa on keskitytty poliisilain 36. pykälän ensimmäiseen momenttiin, jonka perusteella poliisi voi saada tietoja rikoksen selvittämiseksi tai estämiseksi. Tämä peruste oli kirjattu myös Punk in Finlandin ylläpidolle lähetettyyn tietopyyntöön. Aiheesta on aiemmin uutisoinut muun muassa Helsingin Sanomat, Ylen Suora linja ja Tampereen ylioppilaslehti Aviisi.
Kaikkein kevyimmät perusteet tiedonsaantiin näyttävät kuitenkin olevan saman pykälän toisessa momentissa. Sen perusteella tehdyt tietopyynnöt eivät edellytä minkäänlaisen rikoksen tai mahdollisen rikoksen olemassaoloa.
Poliisijohtoa ripitettiin: ”Luutunutta ja valuvikaista!”
– Luutunutta ja valuvikaista! sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg moitti poliisin ja muun julkishallinnon johtamistapaa.
Kansliapäällikkö haastoi räväkästi korkea-arvoista kuulijakuntaansa uudenlaiseen johtamisajatteluun Suomen Nimismiesyhdistyksen vuosiseminaarissa Tallinnassa.
Viikko sitten pidettyyn seminaariin oli saapunut maan ylimmän poliisijohdon lisäksi yli seitsemänkymmentä eri tason poliisipäällikköä, syyttäjää, tuomaria ja virkamiestä eri puolilta Suomea.
”Pienessä piirissä”
Seminaarin yhtenä alustajana toiminut Päivi Nerg kohdisti poikkeuksellisen kovan kritiikkinsä yleisönsä edustamien hallinnonalojen johtamistyyliin. Hän moitti sitä muun muassa luutuneeksi ja valuvikaiseksi.
– Asiat sovitaan ennakolta ja pienessä piirissä, Nerg mainitsi esimerkkinä.
Alustukseen reagoivat heti poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja ministeriön poliisiosaston ylijohtaja Kauko Aaltomaa. He pitivät moitteita aiheettomina ja puolustivat voimakkaasti nykyistä järjestelmää ja johtamistapaa.
Seminaariin osallistuneet hämmästelivät kansliapäällikön moitteita ja poliisiylijohdon reagointia. Jotkut arvelivat sanallisen yhteenoton viittaavan vakaviin luottamusongelmiin heidän välillään.
”Isot haasteet”
Päivi Nerg korostaa kuitenkin puhuneensa johtamisen haasteista yleisellä tasolla.
– Käytin toki railakkaan puheenvuoron, se on minun tapani, Nerg sanoo Iltalehdelle.
– Johtaminen nykyisessä, nopeasti muuttuvassa ympäristössä on isojen haasteiden edessä.
Nerg ei halua arvella, kokivatko Paatero ja Aaltomaa moitteiden kohdistuneen juuri heihin.
– Meillä on erittäin hyvä keskusteluyhteys. Me puhumme suoraan, hän toteaa.
Täysi luottamus?
Onko poliisiylijohdolla kansliapäällikön täysi luottamus ja onko hän tyytyväinen sen nykyiseen johtamistapaan?
– Olen moneen asiaan älyttömän tyytyväinen, Nerg muotoilee vastaukseksi.
Poliisit ohjaavat asiakkaita yksityisetsiville
Poliisilla ei ole enää aikaa eikä resursseja etsiä kadonneita. Yksityisetsivät tekevät jopa laajoja rikostutkimuksia.
Suomen Yksityisetsivä – ja Lakitoimistoliitto Ry:n puheenjohtajaPentti Lintusen mukaan yksityisetsivien työnkuvaan on tullut laaja kirjo rikostutkimuksista. Etsivät tutkivat nyt tuhopolttoja, varkauksia ja kiristystilanteita. Tyypillisesti etsivät jäljittävät ja haastattelevat nyt myös todistajia.
– Tämä on seurausta siitä, että poliisilla ei ole enää resursseja tehdä riittävää tutkintaa. Minulla on esimerkiksi työn alla tapaus, jossa asiakas palkkasi minut etsimään todistajaa oikeudenkäyntiä varten. Poliisi lopetti esitutkinnan pahoinpitelytapauksessa. Asiakas on vielä entinen poliisi, jonka mielestä asiaa ei ole riittävästi tutkittu ja hän kokee, että hänen perusoikeuksiaan on loukattu. Asiasta on luvattu palkkio silminnäkijälle. Olemme etsineet silminnäkijää myös lehti-ilmoituksella, kertoo Lintunen.
Lintusen mukaan on selvää, että tämän tapaiset toimeksiannot tulevat lisääntymään. Tämän on huomannut käytännössä yksityisetsivä Teuvo Paananen, jolla on jo ollut useita poliisin hänelle ohjaamia asiakkaita.
– Eräässäkin tapauksessa koulukodista oli kadonnut murrosikäinen tyttö. Poliisi oli etsinyt tyttöä kolmisen viikkoa. Minä sain tehtävän ja löysin tytön yhdessä päivässä. Poliisi tuli sitten paikalle hoitamaan kiinnioton, paljastaa Paananen.
45 minuuttia -ohjelmalle haastattelun antaneen Paanasen mukaan useat tapaukset ovat olleet sellaisia, joissa poliisin toimeksianto on ollut pidätetään tavattaessa.
– Nämä tehtävät jäävät meille. Olen etsinyt psykiatrisesta sairaalasta kadonneita tai aikuisia lapsia, joiden vanhemmat ovat menettäneet yhteyden lapsiinsa, sanoo Paananen.
Poliisit ”kehittivät ammattitaitoa” käräjäoikeus palkitsi sakoilla.
Kaksi pohjoissavolaista poliisia tuomittiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa Nilsiässä perjantaina sakkoihin edesmenneen huippuhiihtäjän Mika Myllylän tietojen urkkimisesta poliisin tiedostoista. Toinen on ylikonstaapeli ja toinen vanhempi konstaapeli.
Tuomiot tulivat henkilörekisteririkoksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Molemmat saivat kymmenen päiväsakkoa, josta maksettavaa tulee toiselle 400 euroa ja toiselle 230 euroa.
Molemmat teot tapahtuivat heinäkuussa 2011, heti Myllylän kuoleman jälkeen.
Konstaapelit kiistivät käräjäoikeudessa syyllistyneensä rikokseen.
Syyksi tietojen katseluksi he kertoivat ”ammattitaidon kehittämisen”. Poliisit kertoivat harjoitelleensa ilmoitusten laatimistekniikkaa. Toinen poliiseista kertoi halunneensa hiihdon ystävänä järjestää ”jälkipuintitilaisuuden” työyhteisössään.
Viime viikolla Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi Iisalmessa poliisilaitoksen vartijan sakkoihin Myllylän tietojen urkkimisesta.
Syyttäjä selvittää poliisin toimet Äänekosken turmassa
Vuonna 1991 syntynyt pohjoispohjanmaalainen mies ajoi hidastamatta poliisin piikkimattoon ja kuoli menetettyään autonsa hallinnan. Auto ajautui ulos tieltä tien vasemmalle puolelle ja pyöri useita kertoja katon kautta ympäri.
Nyt Pirkanmaan poliisi selvittää, toimiko poliisi oikein miestä pysäyttäessään. Kihlakunnansyyttäjä Mauri Roihuvuo arvioi, ylittyykö tapauksessa kynnys aloittaa tutkinta poliisin toiminnasta.
– Tässä vaiheessa tutustumme tilanteeseen ja siitä syntyneeseen materiaaliin, ja harkitsemme, ylittyykö syytä epäillä -kynnys.
Poliisipartio ajoi miestä ensin takaa, mutta luopui takaa-ajosta ennen Pihtiputaan keskustaa miehen vaarallisen ajotavan vuoksi. Toinen poliisipartio antoi kuljettajalle pysähtymiskäskyn ennen Viitasaaren keskustaa, mihin kuljettaja ei reagoinut. Keski-Suomen poliisin mukaan ajoneuvon nopeudeksi mitattiin tuolloin 182 km/h.
Ennen Äänekoskea poliisi päätti pysäyttää ajoneuvon piikkimatolla, koska kuljettaja vaaransi muiden tienkäyttäjien turvallisuuden. Ensimmäinen pysäyttämisyritys keskeytettiin liikennetilanteen vuoksi. Seuraava pysäyttämisyritys Lintulahden eteläpuolella toteutui suunnitellusti, ja mies menetti autonsa hallinnan.
Kuljettaja vaaransi siinä määrin muiden tienkäyttäjien turvallisuutta, että ajoneuvo päätettiin pysäyttää piikkimattoa käyttäen.
Keski-Suomen poliisilaitos tutkii tapahtumaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Poliisirikollisena 