Arkisto
Joutsenlahti puolusteli valokuvien levittelyä: Maan tapa
Virkarikoksesta syytetyn Juha Joutsenlahden mukaan valokuvien näyttäminen ja useiden tunnistusten tekeminen on yleistä poliisin keskuudessa.
Syyttäjä Jorma Äijälän mukaan nykyiset säädökset määräävät, ettei ryhmätunnistusta tulisi tehdä, jos henkilö on jo osallistunut jollain tavoin tunnistukseen samassa rikosasiassa.
Joutsenlahti kiisti oikeudessa virkarikoksen, mutta myöntää tehneensä virheen.
– Tarkoitus oli vilpitön ja hyvä, mutta kiireessä nämä ohjeet ja määräykset olisi pitänyt tarkistaa paremmin. Myönnän, että toiminta oli kiireessä huolimatonta, Joutsenlahti totesi.
Auer tunnisti porilaisnäyttelijän kolme kertaa tapauksessa. Ensin poliisin lähettämästä valokuvasta, sen jälkeen kahdeksasta eri valokuvasta ja lopulta myös tunnistusrivistöstä.
Joutsenlahden mukaan hän ei peitellyt huppukuvien lähettämistä Auerille, vaan kuvat olivat julkisesti nähtävillä hänen työpöydällään. Hän myös pyysi alaistaan lähettämään Auerille kuvan eikä tehnyt sitä itse.
Joutsenlahti vetosi myös siihen, että kaksi jälkimmäistä tunnistusta olivat tiedossa muun muassa näyttelijän vangitsemisoikeudenkäynnissä.
– Minun täytyy myöntää, ettei minulla ollut nämä säännökset hallussa, mutta täytyy puolustukseksi sanoa, ettei ollut kyllä kellään muullakaan. Ei sitä huomanneet muut poliisit, eikä käräjäoikeus, Joutsenlahti totesi.
Hänen mukaansa on yleistä, että poliisi näyttää valokuvia esitutkinnan aikana.
– Tämä on jokapäiväistä toimintaa poliisissa. Esimerkiksi myöhemmin tässä tutkinnassa Anneli Auerin ja hänen tyttärensä kuvia käytiin näyttämässä eläinkaupoissa. Se on täysin virheellistä ja vastoin tätä, Joutsenlahti kertoo.
Joutsenlahden mukaan hän on joutunut tikun nokkaan asian takia. Hän epäilee syyksi sitä, että on avoimesti kertonut uskovansa Anneli Auerin syyttömyyteen.
– Kun todistin toukokuussa 2010 käräjäoikeudessa Auerin puolesta, kesäkuussa minut siirrettiin toisiin tehtäviin, Joutsenlahti kertoo.
Joutsenlahti on tällä hetkellä pidätettynä virastaan. Häneltä on viety virka-ase sekä virkamerkki.
Joutsenlahti joutuu oikeuteen virkarikoksesta syytettynä
Ulvilan murhan ex-tutkinnanjohtaja joutuu oikeuteen virkarikoksesta syytettynä.
Korkein oikeus ei antanut valituslupaa syyteoikeuden vanhentumisasiassa. Vaasan hovioikeus katsoi lokakuussa, että Joutsenlahtea koskevan syyteoikeuden jatkamisella oli perusteet.
Joutsenlahden epäillään toimittaneen Anneli Auerille etukäteen valokuvan miehestä, joka esiintyi myöhemmin poliisin tunnistusrivissä. Joutsenlahti kiistää epäilyt.
Ulvilan surman ex-tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahti pidätettiin virastaan
Satakunnan poliisilaitos on pidättänyt Ulvilan surman ex-tutkinnanjohtajan, komisario Juha Joutsenlahden virasta perjantaista alkaen rikossyytteen ajaksi. Valtionsyyttäjä on nostanut syytteen Joutsenlahtea vastaan ensisijaisesti virka-aseman väärinkäyttämisestä ja toissijaisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kyse on Joutsenlahden menettelystä tutkinnanjohtajana Ulvilan surmajutun tutkinnassa vuonna 2007.
Syyte koskee epäiltyä virkavelvollisuuden vastaista menettelyä valokuvatunnistuksen ja ryhmätunnistuksen järjestämisessä sekä vangitsemisvaatimuksen esittämisessä tuomioistuimelle.
Satakunnan poliisilaitoksen mukaan Joutsenlahden edellytykset hänen tehtäviensä hoitamiseen ovat luottamuksen puutteen vuoksi lakanneet.
Satakunnan käräjäoikeuden on määrä antaa tuomionsa Ulvilan surmajutussa joulukuun puolivälissä.
Anneli Aueria syytetään miehensä Jukka S. Lahden murhasta.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1383277973549?jako=f6db99c477ac5c8a06c553f7849bbddc
MOT väittää poliisin Putin-merkintä oli harkittu ratkaisu – Vuotokin oli harkittu
Ylen MOT-ohjelma esittää maanantai-iltana väitteitä, joiden mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi olisi laitettu Suomen poliisin rekisteriin tarkoituksella ja harkiten. Poliisijohto väitti Putin-merkintää virheelliseksi.
Salaisen rekisterin merkintä vuoti julkisuuteen huhtikuussa, kun MTV3:n 45-minuuttia paljasti asian. MOT:in mukaan myös vuoto oli harkittu teko.
Yle MOT:in kotisivuilla sanotaan, että jokin taho haluaa horjuttaa keskusrikospoliisin asemaa järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntijana.
MOT:in jakso Putingate esitetään maanantaina 27.5.2013 TV1:ssä kello 20.
Suomen poliisijohto astui miinaan keskiviikkona 10. huhtikuuta. MTV3 oli pyytänyt poliisiylijohtajalta rekistereitä koskevaa haastattelua. Tuleen päätettiin laittaa kakkosmies Robin Lardot, joka tuntee paremmin poliisin rekisterit.
Lardot joutui yllättäen vastaamaan hankalaan kysymykseen: miksi Putin? Lardot ei asiaa kommentoinut, mutta parin tunnin päästä poliisiylijohto vahvisti salaisen rekisterin tiedon: Putin löytyy tietokannasta.
Kohu Putin-merkinnästä levisi päivän aikana ulkomaiden tiedotusvälineisiin asti. Suomen poliisille ja poliitikoille naureskeltiin, ei ehkä merkinnän takia, vaan siksi, että anteeksipyytely toi mieleen vanhat suomettumisen ajat.
Kun moinen merkintä kerran leimataan Virheeksi, on tulkinnasta vaikea luopua, vaikka pöytään tuodaan minkälaisia järkeilyjä. Kaikissa maailman tiedusteluorganisaatioissa on todennäköisesti tehty sama havainto kuin keskusrikospoliisissa: Venäjän presidentti hengailee avoimesti moottoripyöräjengin johtajan kanssa.
Voiko tiedon perusteella rekisteröiminen olla moitittavaa tai peräti laitonta vain Suomessa? Asiaa tutkii nyt jopa valtionsyyttäjä. Jos rekisterin tietokannat käydään läpi tiheällä kammalla, sieltä voi löytyä monen mielestä virheellistä tietoa. Yhdelle virhe kun voi olla toiselle oleellinen havainto.
Putin-merkinnän vuotamisen jälkeen Poliisihallitus painoi paniikkinappulaa, vaikka olisi voinut ns. nukkua yönkin yli. Tai osoittaa myöhemmin uutta harkintaa kuten keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren. Ensin Elfgren tuomitsi merkinnän, mutta totesi muutaman yön nukuttuaan, että Suomen poliisilla ei saisi olla yhteiskuntaluokkia tai tehtäviä, jotka antavat immuniteetin rekisterimerkinnöille.
Putingate -ohjelmassa kerrotaan miksi ja miten merkintään päädyttiin. Kirjausta Venäjän presidentistä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne asian historiaa. Olennaisempaa koko sotkussa on kuitenkin vuoto. Se mollaa keskusrikospoliisin asemaa ja kiihdyttää poliisiyksiköiden välisiä vanhoja jännitteitä.
Minulla ei ole varmuutta siitä kuka salaisen rekisteritiedon teki ja kuka sen tiedotusvälineelle vuoti? Tutkijoilla on kuitenkin tiedossaan ne, jotka Putin-merkintää ehtivät käydä katsomassa.
Ulvilan ex-tutkinnanjohtajan virkarikosjuttu yhä vanhenemisvaarassa
Murhajutun ensimmäistä tutkinnanjohtajaa Juha Joutsenlahtea epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyteharkinta ei kuitenkaan valtakunnan-syyttäjäviraston mukaan etene, ennen kuin Vaasan hovioikeus ratkaisee syyteoikeuden jatkoaikaa koskevan kantelun.
Virkarikosjutun tutkinnanjohtajan Anssi Hiivalan mukaan Anneli Auerin epäillään saaneen poliisilta murhasta epäillyn kuvan etukäteen ennen tunnistamistilaisuutta heinäkuussa 2007. Samalla Auer oli saanut tietää, että kuva esitti poliisin Ulvilan murhasta tuolloin epäilemää porilaisnäyttelijää. Komisario Joutsenlahden epäillään määränneen kuvan lähettämisestä Auerille. Kuvan varsinaista lähettäjää ei epäillä rikoksesta.
– Painotan, että hänen (lähettäjän) kohdallaan on selvinnyt, ettei hän ole syyllistynyt rikokseen. Häntä on kuultu rikoksesta epäiltynä, mutta todettu jo elokuussa, ettei hän ole syyllistynyt rikokseen, sanoi Hiivala STT:lle.
Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan Joutsenlahti vaati Auerin ”tunnistamaa” miestä vangittavaksi heinäkuussa 2007. Syyttömänä vangittu porilaisnäyttelijä sai myöhemmin korvauksia valtiolta aiheettomasta vangitsemisesta.
Näiden tunnistamis- ja vangitsemistoimiensa vuoksi Joutsenlahtea epäillään virkarikoksesta. Hän on Hiivalan mukaan virkarikosjutun ainoa epäilty.
Joutsenlahti kiistää rikosepäilyn
Komisario Joutsenlahti kiistää virkarikosepäillyn. Tutkinnanjohtaja Hiivala ei kerro tarkemmin, mikä on Joutsenlahden esitutkinnassa kertoma oma näkemys tunnistamis- ja vangitsemistoimista. STT ei maanantaina tavoittanut Joutsenlahtea.
Joutsenlahti kanteli hovioikeuteen, koska Satakunnan käräjäoikeus antoi viime heinäkuussa lisäaikaa syyteoikeudelle virkarikosjutussa. Ilman tätä virkarikosjuttu olisi vanhentunut.
Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan Joutsenlahtea koskevat epäilykset heräsivät, kun Satakunnan poliisi löysi Auerin koneelta porilaisnäyttelijän kuvan viime kesänä. Heinäkuussa koko juttu olisi ollut jo vanhentunut.
Syyteharkintaa jutussa tekee valtionsyyttäjä Jorma Äijälä. Hän kertoi maanantaina, että syyteharkinnan aloittaminen odottaa Vaasan hovioikeuden ratkaisua syyteoikeuskanteluun.
Hovioikeudesta on aiemmin kerrottu STT:lle, että asia käsitellään kiireellisenä.
Huumepoliisien virkarikosjuttua puidaan hovissa
Huumepoliiseihin liittyvän virkarikosjutun pääkäsittely alkaa tällä viikolla Helsingin hovioikeudessa
Syytteessä virkarikoksesta ovat keskusrikospoliisin rikosylikomisario ja kaksi rikoskomisariota Helsingin huumepoliisista.
KRP:n rikosylikomisarion Tero Haapalan syyte hylättiin Helsingin käräjäoikeudessa. Hän oli tutkinut KRP:ssä vuonna 2001 laaditun muistion, jossa esitettiin väitteitä poliisirikoksesta. Hän päätyi siihen, ettei jutussa ollut aineksia esitutkintaan.
Käräjäoikeus ei löytänyt Haapalan menettelystä moitittavaa.
Valtionsyyttäjä Mika Illman kuitenkin haluaa hovioikeudelta linjauksen siihen, milloin esimiespoliisin pitää viedä väitetyn poliisirikoksen tutkinnan aloittamiskysymys ulkopuolisen eli syyttäjän punnittavaksi.
Helsingin huumepoliisin rikoskomisariot tuomittiin käräjillä tuottamuksellisesta virkarikoksesta, mutta jätettiin ilman rangaistusta. Tuomio tuli siitä, etteivät he olleet aloittaneet huumerikostutkintaa Espoossa vuonna 2001. Syytteet kiistävä kaksikko on valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta.
STT
Oikeuskanslerilta kritiikkiä huumepoliisijutun tutkinnasta
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on tyytymätön tapaan, jolla Helsingin huumepoliiseihin kohdistunutta rikostutkintaa hoidettiin.
Hän ei löydä niissä kuitenkaan lainvastaisuuksia, mutta moni asia olisi voitu epäiltyjen oikeusturvan vuoksi tehdä toisin.
Jonkka antoi 77-sivuisen päätöksensä maanantaina Helsingin huumepoliisin johtajan Jari Aarnion, krp:n rikosylikomisario Tero Haapalan ja yhdeksän muun poliisimiehen kanteluihin.
Rikosepäily alkoi sisäministeriön laillisuusvalvontana. Selvitystä tehnyt totuuskomissio nauhoitti ympäri maata muiden poliisien puhutuksia, mutta äänitteet hävitettiin.
Jonkka ei nähnyt siinä rikettä, mutta olisi epäiltyjen oikeusturvan kannalta pitänyt nauhat tallessa.
Tutkintaa johti valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto, joka kokosi tutkijat krp:stä. Jonkan mukaan toinen kokoonpano olisi ollut ulkoisen uskottavuuden kannalta parempi. Tutkijat ja epäillyt olivat osin entisiä työtovereita, osin esimiehiä ja alaisia.
Kantelijat pitivät esitutkintaa myös asenteellisena. Jonkan mukaan menettely esitutkinnassa on joiltakin osin ollut kritiikille altista ja moitittavaakin.
Mitään erityisen vakavaa epäiltyjen oikeusturvaa vaarantavaa ei kuitenkaan ole ilmennyt, päätöstä perustellaan.
Poliisien poikkeuksellinen pesänselvitys
Helsingin huumepoliiseja epäiltiin muun muassa omien tiedonantajiensa suojelusta. Alun perin jutussa epäiltiin seitsemää huumepoliisia ja yhtä krp:n ylikomisariota. Lopulta juttu kuihtui syytteiksi virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Oikeudenkäynti on yksi erikoisimpia pesänselvityksiä, mitä poliisiorganisaatiossa on koskaan tehty. Prosessi poiki valituksia ja rikosilmoituksia niin epäiltyjen kuin juttua tutkineen syyttäjätutkinnanjohtajan taholta.
Vaikka rikosepäilyt olivat erittäin raskaita, niiden tueksi ei missään vaiheessa saatu pitävää näyttöä.
Poikkeuksellisia olivat jo jutun alkutahdit.
Uutinen virkarikosepäilyistä päätyi tiedotusvälineisiin hyvissä ajoin ennen kuin valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto teki virallisen tutkintapäätöksensä joulukuussa 2007.
Tietovuotoa yritettiin jäljittää sisäministeriössä, mutta vuotajaa ei koskaan saatu selville.
Keväällä 2007 käynnistetty laillisuusvalvonnaksi kutsuttu prosessi on normaali keino poliisitoiminnan oikeuden- ja lainmukaisuuden seuraamiseksi.
Huumepoliisien mielestä kyse oli pikemminkin tarkoitushakuisesta esitutkinnasta, jossa ei kuultu heitä eikä heidän esimiehiään.
Epäillyt kritisoivat voimakkaasti myös tapaa, jolla heidän virkatoimiaan tutkittiin.
Oman mausteensa soppaan tarjosivat kentältä kerätyt haastattelunauhat, jotka katosivat.
Poliisit arvostelivat myös tammikuussa 2008 alkanutta, valtionsyyttäjä Koiviston johtamaa esitutkintaa. Epäiltyjen mukaan esitutkinnassa käytettiin lainvastaisia keinoja, eikä tutkinta ollut tasapuolista.
Huumepoliisit valittivat kohtelustaan valtakunnansyyttäjänvirastoa ja oikeuskansleria myöten jo keväällä 2008. Valitukset ovat edelleen käsittelemättä.
Helsingin huumepoliiseille ei rangaistuksia käräjäoikeudessa
Helsingin huumepoliiseja vastaan nostetut virkarikossyytteet menivät nurin Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina. Yhdellekään syytteessä olleelle poliisille ei vaadittu rangaistuksia.
Kaksi Helsingin huumepoliisissa työskentelevää poliisia sai tuomion tuottamuksellisesta virkarikoksesta. Käräjäoikeuden päätöksellä kumpikin poliisi jätetään rangaistuksetta.
Suurimman kohun keskellä olleiden Helsingin huumeyksikön päällikön Jari Aarnion ja krp:n rikosylikomisario Tero Haapalan syytteet hylättiin kaikissa kohdissa.
Pääsyytetty Aarnio oli tuomiolla kahteen juttukokonaisuuteen liittyneistä syytöksistä. Valtionsyyttäjä Mika Illman vaati Aarniolle sakkoja virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Haapalan kohdalla hylätyt syytteet koskivat niin ikään virkavelvollisuuden rikkomista ja tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista.
Kaikki asianosaiset ovat pitkin matkaa kiistäneet syyllisyytensä ja vaatineet syytteiden hylkäämistä.
Yli kaksi vuotta kestäneen oikeusprosessin loppumetreillä käsiteltiin kahta vuonna 2001 tapahtunutta kokonaisuutta. Ensimmäisessä poliisia epäiltiin vinkkimiehensä suojelusta Länsisatamassa tapahtuneen huumetakavarikon yhteydessä.
Tuolloin virolaiselta huumekuriirilta takavarikoitiin lähes kymmenen kiloa amfetamiinia. Mukana ollut krp:n tarkkailija epäili huumepoliisin varoittaneen huumelastia noutamaan tullutta vasikkaansa.
Oletettua ihmistä ei ole koskaan kyetty tunnistamaan. Ei myöskään ole kyetty osoittamaan, millä asioilla virolaisen kanssa puhelinyhteydessä ollut henkilö liikkui.
Valtionsyyttäjä Illmanin mukaan jutussa oli syytä epäillä rikosta, josta olisi pitänyt aloittaa tutkinta huumepoliisin sisällä.
Toisessa jutussa kysymyksessä oli Virossa aloitettu rikostutkinta. Siihen pyydettiin Suomesta virka-apua.
Syyttäjän mukaan Helsingin huumepoliisin olisi pitänyt aloittaa oma tutkintansa kuulustelemansa ihmisen osalta, sillä häntä oli syytä epäillä vakavista rikoksista.
Huumepoliisit vetosivat kansainväliseen sopimukseen, jonka perusteella yhdessä maassa aloitettua tutkintaa ei voi uudelleen aloittaa toisessa maassa.
Tässä kokonaisuudessa kaksi poliisia tuomittiin tuottamuksellisesta virkarikoksesta.
”Jos kyseessä oli rike, se oli niin hiuksenhieno, että oli täysin oikea ratkaisu jättää rangaistukset tuomitsematta”, ylikomisario Aarnio kommentoi tiistaina poliisien tuomioita.
Aarnio ei halunnut kommentoida, valittavatko poliisit tuomiostaan.
Käräjäoikeuden päätöksestä on seitsemän päivää aikaa valittaa hovioikeuteen.
Helsingin Sanomat ei tiistaina tavoittanut valtionsyyttäjä Mika Illmania kommentoimaan rikossyytteiden kaatumista.
OIKAISU
Uutisessa Helsingin huumepoliiseja vastaan nostetuista virkarikossyytteistä keskiviikkona 10. helmikuuta sivulla A10 kerrottiin, että yhdellekään syytteessä olleelle poliisille ei vaadittu rangaistuksia. Vaadittiin, mutta ei tuomittu. Aikaa valituksen tekemiseen hovioikeuteen on 30 päivää, ei seitsemän. Seitsemässä päivässä pitää esittää tyytymättömyys käräjäoikeuden päätökseen.
Helsingin Sanomat 10.2.2010
Virkarikoksista syytettyjen poliisipomojen maanantaina alkava oikeudenkäynti saa yhä oudompia piirteitä.
Syytettyjen poliisipomojen todistajiksi nimeämiä henkilöitä on yllättäen kuulusteltu ennen pääkäsittelyn alkamista.
Valtionsyyttäjä Mika Illman oli pyytänyt kuulustelemaan tiettävästi yli puolenkymmentä poliisia, joita nyt syytettynä olevat poliisipomot jo esitutkinnan aikana vaativat kuultaviksi.
– Tutkinnanjohtaja ei aikanaan siihen suostunut, vahvistaa virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetty rikosylikomisario Jari Aarnio Helsingin huumepoliisista.
Halusi turvata selustansa
Valtionsyyttäjä päätyi lisäkuulusteluihin sen jälkeen, kun Jari Aarnio ja hänen rinnallaan syytettynä oleva rikoskomisario Jukka Larkio sekä krp:n rikosylikomisario Tero Haapala olivat 29. lokakuuta pidetyssä valmisteluistunnossa ilmoittaneet omista todistajiaan.
Osa viime hetken kuulusteluihin joutuneista todistajista oli uusia, osaa on jo kuulusteltu aiemmin. Syyttäjä ei halunnut joutua valmistautumatta tilanteen eteen.
– Tavallaan on tällainen intressi. Osapuolten on hyvä tietää, mistä eri aiheista henkilöillä on tietoa ja mitä he kertovat, valtionsyyttäjä Illman perustelee.
Syytetyt ihmettelevät, miksi heidän esittämiään todistajia ei haluttu kuulla aiemmin, liki kaksi vuotta kestäneen tutkinta- ja syyteharkintaprosessin aikana.
– Tätä on paikkailtu kaiken aikaa, Tero Haapala hymähtää.
”Levollisin mielin käräjille”
Rikoskomisario Jari Aarniota koskevaa materiaalia on kertynyt kymmenkunta mapillista. Tero Haapala kertoo, että hänenkin osaltaan materiaalia on ”riittävästi”.
– Meitä kuultiin vain kerran. Kutsuttiin kuulusteluun täysin kylmiltään ilman, että olisimme tienneet, mistä on kyse. Nyt kun on tehty selvitystyötä tässä vanhassa asiassa, on selvinnyt, mistä on kyse.
– Levollisin mielin menen maanantaina oikeuteen, kun mitään rikosta ei ole tapahtunut, Haapala toteaa.
Maanantaina alkavan oikeudenkäynnin on arveltu kestävän liki kolme viikkoa.
Poliisirikollisena 