Arkisto

Archive for the ‘Lain ”rajoilla”’ Category

Valvontakamera tallensi Aarnion pahoinpitelyn

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

valvontakamera
Tapauksen tutkinnasta vastaava rikosylikomisario ei ole vielä nähnyt nauhaa.

Tutkintavankeudessa istuva rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin tiistaina Vantaan vankilassa. Poliisin mukaan valvontakamera tallensi pahoinpitelyn.

Rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, etteivät tutkijat ole vielä saaneet valvontakameratallennetta haltuunsa. Hänen mukaansa tapahtumissa ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä.

– Molemmat ovat kertoneet tapahtuman samalla tavallaan.

Poliisi aikoo katsoa nauhan ensi viikolla, vaikka tapahtumien kulku onkin tiedossa. Hyvärisen mukaan tallenteen katsominen ei ole kiireellisyyslistan kärjessä.

Rikoskomisario ei tiedä vielä tarkalleen, millaisia vammoja Aarnio pahoinpitelyn yhteydessä sai.

– Lääkäri osaa sanoa sen. Emme ole vielä saaneet lääkärin todistusta.

 

Uutisoimme keskiviikkona välikohtauksesta, jossa Aarnion kanssa samalla osastolla ollut vanki potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen. Vammat eivät kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaanhoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla. Välikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Aarnio joutui fyysisen väkivallan kohteeksi vankilassa.

Valvontakameratallenteesta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnion_pahoinpitely_tallentui_valvontakameralle/7507257

Suomen poliisilla salainen jättirekisteri – et saa koskaan tietää, oletko listalla

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

sormenj

Venäjän presidentin Vladimir Putin -merkinnällä tunnetuksi tulleessa poliisin epäiltyjen rekisterissä on kymmenientuhansien ihmisten henkilötietoja, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo, että epäiltyjen rekisteri sisältää poliisin tiedustelu- ja tarkkailutietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.

Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.

– Rekisteriin on merkattu kymmeniätuhansia henkilöitä, Paatero sanoo.

Kun mukaan otetaan rahanpesurikoksista epäillyt henkilöt, poliisin salaisessa rekisterissä on noin 200 000 nimeä.

– Salaiseen rekisteriin kirjatuista nimistä noin 70-80 prosenttia koskee rahanpesutapauksia. Ne eivät liity siis millään lailla näihin edellä mainittuihin rikoksiin (vakavat rikokset, joista voi seurata vankeustuomio). Ne on vain merkitty samana rekisteriin. Nämä rahanpesutapaukset löytyvät rekisteristä myös erikseen, Paatero selventää.

Epäiltyjen rekisteri nousi julkisuuteen viime vuoden huhtikuussa, kun kävi ilmi, että Vladimir Putinin nimi oli kirjattu kyseiseen rekisteriin. Hänellä raportoitiin olevan yhteyksiä venäläiseen moottoripyöräjengiin nimeltä Night Wolves. Putinin nimi on sittemmin poistettu rekisteristä, koska se oli sinne virheellisesti syötetty.

Keskusrikospoliisin hallinnoima epäiltyjen rekisteri on luokiteltu salaiseksi, eikä sinne joutuneiden henkilöiden pitäisi olla edes tietoisia joutuneensa rekisteriin. Paateron mukaan rekisterissä on todennäköisesti myös yrityksiä. Rekisteri on ollut käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

– Se on poliisin tiedustelu- ja analyysirekisteri. Siellä olevaa tietoa ei voida suoraan käyttää missään hyväksi. Rekisterissä oleva tieto antaa aihetta pohtia, pitääkö rikostutkinta käynnistää tai vastaavaa, Paatero muotoilee.

Kuten Putin-tapaus osoitti, rekisterissä voi olla suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia nimiä. Jokaisella on oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkistamaan, onko oma nimi merkattu poliisin epäiltyjen rekisteriin väärin perustein, mutta siihen se sitten jääkin.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tieto siitä, onko oma nimi listalla tai onko oma nimi poistettu listalta, ei päädy koskaan kyselyä tehneelle henkilölle. Tietosuojavaltuutettu tarkistuttaa vuosittain kymmenien suomalaisten nimiä poliisin epäiltyjen rekisteristä.

”Putin-tapauksen takia iso savotta”

Putin-tapauksen paljastuttua epäiltyjen rekisterissä tapahtui Reijo Aarnion mukaan ”iso savotta”. Rekisterin ylläpitoa tehostettiin ja valvontaa ohjeistettiin uudelleen. Sitä, kuinka paljon väärin perustein rekisteriin joutuneita henkilöitä poistettiin, Aarnio ei osaa arvioida.

Poliisin epäiltyjen rekisterin käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta valmistui tänään, mutta valtakunnansyyttäjänvirastosta ei haluttu vielä ottaa kantaa rekisteristä poistettujen nimien määrään.

Julkisuudessa on kuitenkin esitetty väite, että rekisteriin olisi joutunut ainakin kymmeniä nuhteettomia suomalaisia, jotka on sittemmin poistettu rekisteristä. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan onkin epäilys, että rekisterin ohjeistus, valvonta ja koulutus eivät ole olleet asianmukaisella tasolla.

Putin-kirjaus ei hänen epäilyksen mukaan johtunut yksittäisen henkilön puutteellisesta harkinnasta, vaan kirjaamiskriteerit olivat liian väljät. Lisäksi on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voi pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Asia on nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeella syyteharkinnassa.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746394397.html

Poliisi kävi rukoilevan miehen kimppuun: Kiista ratkesi oikeudessa

1.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi kävi käsiksi nurmikolla rukoilleeseen mieheen, kertoo uutispalvelu Edilex.

Miestä syytettiin poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta, mutta hovioikeus hylkäsi syytteen.

Poliisi olivat etsimässä asuntomurrosta epäiltyä. Poliisille oli ilmoitettu sekavasti käyttäytyneestä miehestä murtopaikan lähistöllä.

Mies oli lähistöllä rukoilemassa polvillaan maassa. Kaksi poliisia lähestyi häntä, käski nousta ja nostaa kädet ylös. Mies nousi vasta lopetettuaan rukouksen.

Rukoilevan miehen mukaan poliisi löi häntä aseella rintaan. Poliisi otti miehestä kiinni, kaatoi hänet maahan, piti hartioista kiinni ja polvea hänen vatsallaan. Toinen mies löi maassa olevaa pampulla jalkaan, hän kertoi.

Kun rukoileva mies ei avannut kättään, jossa oli Koraani, poliisi löi häntä vielä käteen. Hänelle kiroiltiin ja häntä potkittiin, mies kertoi hovioikeudelle.

Toinen poliiseista kertoi, että rukoileva mies oli noustuaan ylös huutanut raivon vallassa ja tehnyt hyökkäävän eleen, jolloin poliisi löi häntä.

Rukoilemassa ollut mies kiistää käyttäneensä väkivaltaa poliisia kohtaan.

Poliisien mukaan mies oli hyökännyt toisen poliisin kimppuun kun tämä oli lyönyt pampulla.

Poliisin mukaan mies huusi ja riehui vielä käsiraudoissakin.

Poliisin mukaan miestä ei lyöty hänen ollessaan maassa.

Hovioikeuden mukaan ei voitu todistaa, että rukoillut mies olisi tahallaan käyttänyt väkivaltaa poliiseja kohtaan. Syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylättiin ja mies vapautettiin.

 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/72534-poliisi-kavi-rukoilevan-miehen-kimppuun-kiista-ratkesi-oikeudessa

Mikko Paatero ei antanut KRP:n tutkia Ulvilan murha juttua

19.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

paatero

Ulvilan murhan tutkinnanjohtajana toiminut Juha Joutsenlahti toivoi, että tutkintavastuu siirrettäisiin Keskusrikospoliisille. Nykyiselle poliisiylijohtajalle Mikko Paaterolle se ei sopinut. 

On oikeastaan sattumaa, että Ulvilan murhajuttu tuli juuri Juha Joutsenlahden hoidettavaksi.

– Minut määrättiin jutun tutkinnan johtajaksi, koska kyseisen tutkinta ryhmän varsinainen tutkinnanjohtaja oli tuolloin muissa tehtävissä. Surma oli erittäin raaka ja poikkeuksellinen,

Joutsenlahti muisteli Alibille myöntämässään haastattelussa pari vuotta sitten.

Ulvilan murhaa käsitellään tuomio istuimessa nyt viidettä kertaa. Alibi on ollut seuraamassa Vaasan hovioikeuden istuntoa jo toistamiseen samasta asiasta, mutta mitään konkreettista uutta ei siellä ole tullut. Sama jankutus jatkuu. Syyttäjien mielestä tekijä ei voi olla kukaan muu kuin Anneli Auer. Puolustuksen mukaan raa´an henkirikoksen teki joku ulkopuolinen.

Saliin marssineet todistajat ovat toistaneet sen saman kuin ennenkin. Juttu on hyvin ristiriitainen, olipa Anneli Auer sitten syyllinen tai syytön.

Joutsenlahti halusi jutun KRP:lle

Tapahtumien kulku on kerrottu jo monta kertaa. Mutta palataanpa vuosia taaksepäin seikkaan, joka on jäänyt julkisuudessa varsin vähälle huomiolle.Kun Juha Joutsenlahti aloitti puurtamisensa Ulvilan murhajutun parissa, hänellä oli samaan aikaan hoidettavanaan muitakin aikaa vieviä juttuja. Joutsenlahdella oli tutkintavastuu muun muassa eräästä huumejutusta. Lisäksi lähialueen jengit työllistivät Porin poliisia.

Joutsenlahti koki työpaineensa liian kovaksi. Hän myös näki Ulvilan jutussa senkaltaisia haasteita, ettei paikallispoliisi niistä resurssiensa takia selviäisi.

Kun tapahtumasta oli kulunut kolme kuukautta, Joutsenlahti ehdotti jutun siirtämistä Keskusrikospoliisille.

– Katsoin, että KRP:n tutkintaryhmä hoitaa jutun kerrallaan ja pystyy keskittymään asiaan täysipainoisemmin.

Porin poliisi sopi murhajutun siirtämisestä Turun KRP:n kanssa. Asian
piti olla täysin selvä. Alibin saamien tietojen mukaan paperissa oli Keskusrikospoliisissa tuolloin vaikuttaneen Teijo Ristolan nimi.Vain allekirjoitus puuttui.
Oli vain pienestä hetkestä kiinni, ettei maailmalle lähetetty uutista UIvilan murhajutun uudesta tutkinnan johtajasta.

Teijo Ristolasta piti tulla Ulvilan murhajutun uusi tutkinnanjohtaja, mutta yllättäen tapahtui jotain hyvin poikkeuksellista.
Mikko Paatero, nykyinen poliisiylijohtaja, toimi tuolloin lääninpoliisijohtajana. Paatero määräsi, että Ulvilan murhajutun tutkintavastuu pidetään edelleen paikallispoliisilla, siis Porin poliisissa. Näin Joutsenlahti määrättiin jatkamaan sysipimeältä näyttäneen murhajutun tutkinnanjohtajana.

– Yritin saada jutun tutkintaa KRP;lle myöhemminkin mutta näihin vaatimuksiin ei suostuttu. Toimin jutun tutkijana yhtämittaisesti vuoden ja kahdeksan kuukautta. Olin ainut, joka oli jutussa mukana alusta saakka, joten tunsin jutun perinpohjaisesti, Joutsenlahti selvitti Alibille.
Elokuussa 2008 uudeksi tutkinnanjohtajaksi määrättiin rikosylikomisario Pauli Kuusiranta.


Virhe?

Tapahtuiko Ulvilan kimuraisessa murhajutussa ratkaiseva tutkintaan liittyvä virhe siinä, kun vaativa, vailla ratkaisua oleva henkirikos jätettiin paikallispoliisin murehdittavaksi?
Paikallispoliisi varmaan osaa tutkia vakavia rikoksia ihan yhtä hyvin kuin
Keskusrikospoliisikin. Siitä ei ole kysymys.
– Ulvilan tapauksessa olisi kaivattu uusia silmiä ja korvia. Ne olisivat voineet avata uuden näkökulman ja mahdollisen ratkaisun. Kun murhajuttu ei ollut lähelläkään ratkaisua, juttu olisi pitänyt antaa suosiolla Keskusrikospoliisille, kokenut henkirikostutkija miettii.

 

Lähde:

ALIBI 10/2014

 

Ex-huumerikollisen väite – Poliisi ehdotti oman huumeliigan perustamista

17.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Risto kolari

Tunnettu alamaailman vaikuttaja väittää Docventuresin Riku Rantalan haastattelussa, että Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi ehdotti hänelle huumeliigan perustamista.

Mies väittää poliisin tarjonneen mahdollisuutta tuoda huumeita maahan vapaasti sillä ehdolla, että hän myöhemmin ilmiantaa toverinsa.

Väitteen esittäjä Risto Kolari tunnettiin 2000-luvun alussa ”Ruoveden huumekeisarina”. Hänet tuomittiin tuolloin pitkään vankeuteen suuren hasisliigan johtajana.

Kolaria haastatellaan illalla Yle TV2:llä Docventures-ohjelmassa, jonka aiheena tänään on korruptio.

– Kysyttiin, onko minulla edelliset suhteet vielä tallella Eurooppaan, lähinnä Hollantiin, Espanjaan ja Marokkoon. Vastasin kyllä. Sanottiin, että jos haluaisit perustaa jengin, saisit touhuta aivan rauhassa, poliisi ei puutu tekemisiisi ja saat pitää fyffesi, Kolari sanoo ohjelmassa.

Kolarin luettelemat valtiot ovat yleisesti tunnettuja hasiksen tuottaja- tai kauttakulkumaita. Hänen mukaansa poliisin tarjouksen ehtona olisi ollut, että rikoskumppanit olisi pitänyt ilmiantaa siinä vaiheessa, kun hän itse vetäytyy toiminnasta.

Aarnio-jutun tutkinnanjohtajana toimiva kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto ei ole törmännyt Kolarin väittämään tarjoukseen.

– Tämä on täysin uusi asia. Tällaista ei ole tullut tutkinnassa vastaan, Haavisto sanoo IS:lle.

Kolarin väittämän mukaan tarjous esitettiin hänelle noin kolme kuukautta ennen kuin Aarnio otettiin kiinni lahjusepäilyn takia. Huumepoliisin ex-päällikkö pidätettiin viime vuoden marraskuussa, joten Kolarin kertoma olisi tapahtunut loppukesästä tai alkusyksystä 2013.

Kolarin mukaan väitettyä tarjousta ei tehnyt Aarnio vaan tämän alainen, jota hän ei tahdo nimetä tv-ohjelmassa. Vangittuna oleva Aarnio on kiistänyt epäilyt lahjuksista, huumekaupasta, syyttömän lavastamisesta ja erilaisista virkarikoksista.

Kolari on ollut viime vuodet vapaalla jalalla. Viimeisimmän tuomionsa hän sai Ruotsissa vuonna 2008 leikkiaseella tehdystä pankkiryöstöstä.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288739204025.html

Huumekuriirille luvattiin ettei poliisi puutu huumekauppaan

17.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

POLIISIAAAA

Huumerikoksista tuomittu mies väitti Yle Puheen Docventures-radio-ohjelmassa keskiviikkona, että häneltä kysyttiin mahdollisuutta tuoda huumeita Suomeen ja luvattiin ettei poliisi puutu asiaan.

 

Docventuresin korruptiota käsittelevässä radio-ohjelmassa keskiviikkona esitettiin kovia väitteitä huumekaupasta. Ohjelmassa väitteitä esitti huumerikoksista tuomittu mies.

– Sain tuossa viime vuonna, kolme kuukautta aikaisemmin, ennen kuin Aarnio otettiin kiinni tarjouksen, jossa kysyttiin onko minulla edelliset suhteet jäljellä Eurooppaan, lähinnä Hollantiin, Espanjaan ja Marokkoon. Vastasin, että kyllä.

Lyhyessä Docventuresin haastattelussa mies myös väitti, että hänelle oli luvattu ettei poliisi puuttuisi hänen toimintaansa.

– Sen jälkeen kysyttiin, että jos haluaisit perustaa jengin, niin saisit touhuta aivan rauhassa, poliisi ei puutu tekemisiisi ja saat pitää ”fyffes”.

Docventuresin illan televisio-ohjelmassa TV2:lla klo 21 nähdään saman miehen pidempi videohaastattelu, jossa mies esiintyy omilla kasvoillaan.

http://yle.fi/uutiset/rikoksista_tuomitun_vaite_docventures-ohjelmassa_luvattiin_ettei_poliisi_puutu_huumekauppaan/7475858

Poliisin havaintorekisteri kohta käytössä – Uuteen poliisirekisteriin voi päätyä naapurin ilmoittamana

13.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

t4002s22

Laki mahdollisti poliisille tehtyjen ilmoitusten kirjaamisen havaintorekisteriin jo vuoden vaihteessa. Rekisteri otetaan käyttöön kuitenkin vasta kun poliisit on koulutettu uuden työkalun käyttöön.

Tuhansia poliiseja koulutetaan parhaillaan valtakunnallisen havaintorekisterin käyttöön. Koulutuksessa poliisit käyvät läpi, millä perusteilla kansalaisesta tai tapahtumasta voi kirjata rekisteriin merkinnän.

– Käydään siis tarkoin läpi, milloin ylittyy kynnys tallettaa tieto havainnosta, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Arto Hankilanoja.

Hankilanojan mukaan kynnys ylittyy, kun poliisi arvioi havainnon liittyvän rikolliseen toimintaan. Koulutuksessa tuodaan esille, että tätä kynnystä ei voida ylittää kevein perustein.

– Jos esimerkiksi soitellaan siitä, että jonkun huoneistossa myydään kannabista, tämä ei vielä riitä. Mutta jos porraskäytävässä on epämääräistä liikehdintää, ja jos useampi kerrostaloasukas ilmoittaa samasta asiasta, tämä täyttää kynnyksen.

Pelkät merkinnät havaintorekisterissä voivat luonnollisesti myös johtaa esitutkinnan käynnistämiseen.

Uuden lainsäädännön on tarkoitus selkeyttää käytäntöjä ja auttaa poliisia suuntaamaan toimintaansa. Aiemmin poliisi kirjasi vastaavat havainnot omiin muistioihinsa, jos sinnekään. Nyt poliisit voivat merkitä havainnot rekisteriin ja esimerkiksi vertailla tietoja muiden poliisin rekisterien kanssa.

 

Mistä on kyse?

  • Poliisi ottaa vuoden loppuun mennessä käyttöön uuden valtakunnallisen havaintorekisterin.
  • Rekisteriin voi joutua poliisin tai kansalaisten havaintojen perusteella.
  • Rekisteriin päätyy, jos havainto liittyy poliisin perustellun arvion mukaan rikolliseen toimintaan.
  • Omia havaintorekisterissä olevia tietoja ei voi tarkistaa. Kansalainen voi kuitenkin käyttää tarkastusoikeutta tietosuojavaltuutetun välityksellä.
  • Tietoja säilytetään havaintorekisterissä kuusi kuukautta, minkä jälkeen ne poistetaan.

 

 

http://yle.fi/uutiset/poliisin_havaintorekisteri_kohta_kaytossa__esitutkinta_voi_kaynnistya_yksittaisten_havaintojen_perusteella/7461923

 

 

Oletko sinä tietämättäsi poliisin papereissa? – Uuteen rekisteriin voi päätyä naapurin ilmoittamana

Lähes jokaisesta suomalaisesta on merkintöjä poliisin rekistereissä ja osan tiedoista saa selville maksutta. Uuteen havaintorekisteriin voi kuitenkin joutua pelkän epäilyttävän käytöksen vuoksi, eikä omia tietoja saa lainkaan selville.

Lähes jokaisesta suomalaisesta on merkintöjä poliisin rekistereissä. Omat tiedot voi tarkistaa maksutta poliisilaitoksella käymällä. Tiedot voi tarkistaa maksutta kerran kalenterivuodessa.

Poliisilla on kuitenkin käytössään rekistereitä, joihin kansalaisella ei ole pääsyä. Poliisi otti vuodenvaihteessa käyttöön uuden valtakunnallisen havaintotietojen rekisterin, jonne kirjataan rikolliseen toimintaan liittyviä havaintoja. Rekisteriin voi päätyä pelkän epäilyttävän käytöksen takia.

– Esimerkiksi jos epäillään, että henkilö valmistelee omaisuusrikosta. Henkilö voi olla varautunut rikoksentekovälineellä, kuten sorkkaraudalla, kertoo ylitarkastaja Harri Kukkola Poliisihallituksesta.

Rekisteriin naapurin ilmoittamana?

Periaatteessa rekisteriin voi joutua myös naapurin ilmoittaman havainnon perusteella. Se voisi olla vaikkapa asunnosta tuleva kannabiksen haju, kotiväkivaltaepäily tai lapsien kuvaaminen julkisella paikalla. Poliisihallituksesta kuitenkin kerrotaan, että rekisteriin kirjataan vain tarkoin punnittuja tapauksia.

Oleellista on, että havaintojen voidaan perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Poliisi arvioi tapauskohtaisesti kirjaamisen järjestelmään, Harri Kukkola täsmentää.

Tietoja säilytetään kuusi kuukautta, eikä omia tietoja voi tarkastaa lainkaan. Tietosuojavaltuutetun kautta yksittäiset ihmiset voivat kuitenkin tarkastuttaa omien tietojen kirjaamisen lainmukaisuuden.

– Se tarkoittaa, onko laissa määritelty tallettumiskynnys ylittynyt, Kukkola selventää.

”Auttaa rikosten torjunnassa”

Poliisihallituksen mukaan uusi rekisteri auttaa rikosten torjunnassa. Rekisteriin ei voi joutua syyttä, Poliisihallituksesta vakuutetaan.

– Se mahdollistaa nyt huomattavasti vähäisempien havaintotietojen hyväksikäytön valtakunnallisesti. Yksittäinen poliisi on pystynyt pitämään havainnoista muistivihkoa, mutta siitä ei ole ollut hyötyä analyysitoiminnassa. Sähköinen järjestelmä mahdollistaa tietojen käytön laajemmin, Kukkola kertoo.

Uuden havaintorekisteri on osa poliisiasiain tietojärjestelmää. Sen lisäksi poliisi pitää kansalaisista muun muassa hallintoasiain tietojärjestelmää, jonne kirjataan pääasiassa lupa-asiat. Lisäksi poliisilla on käytössään epäiltyjen tietojärjestelmä ja kaksi kansainvälistä rekisteriä sekä hätäkeskustietojärjestelmä ja ulkomaalaisrekisteri. Suojelupoliisilla on myös oma tietojärjestelmänsä, jonne tallennetaan kansalaisiin liittyviä tietoja.

 

Mistä on kyse?

  • Poliisi otti vuodenvaihteessa käyttöön uudeen havaintotietojen rekisterin
  • Rekisteriin voi joutua poliisin epäilystä tai kansalaisten ilmoitusten perusteella
  • Rekisteriin päätyy, jos poliisi epäilee kytköksiä rikolliseen toimintaan
  • Omia tietoja ei voi tarkistaa
  • Tietoja säilytetään kuusi kuukautta

http://yle.fi/uutiset/oletko_sina_tietamattasi_poliisin_papereissa__uuteen_rekisteriin_voi_paatya_naapurin_ilmoittamana/7100168

”Toimin vuosikausia poliisin tietolähteenä”

13.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi_www

Alamaailmassa pitkään pyörinyt Raine Sievälä, 55, tiesi olevansa jatkuvasti paljastumisvaarassa. Silti hän toimi vuosikaudet poliisin tietolähteenä ja apuna lukuisissa rikosjutuissa. Miksi?

Tällä hetkellä vangittuna olevaan Helsingin huumepoliisin entisen pomoon Jari Aarnioon kytketystä ns. tynnyrihuumevyyhdistä yli 12 vuoden tuomion saanut Raine Sievälä istuu parhaillaan eteläsuomalaisen vankilan liskolla eli turvaosastolla.

Sievälä hakeutui turvaan helmikuussa sen jälkeen, kun julkisuuteen oli annettu tietoja poliisin tietolähteenä tai lähteinä toimineista henkilöistä, jotka voisivat liittyä rikosylikomisario Aarniota koskevaan huumerikosvyyhtiin.

Sievälä ymmärsi vankilan käytävillä leviävistä puheista, että oli korkea aika pyytää päästä turvaan. Nyt hän istuu yksin sellissään. Ovi on lukittuna 20 tuntia vuorokaudessa.
Näin ei pitänyt käydä.

 
Ei menetettävää


– Tän ei pitänyt koskaan eikä mitenkään, ei missään olosuhteissa tulla esiin, Sievälä puuskahtaa vankilan karussa tapaamishuoneessa.
Hän tarkoittaa rooliaan poliisin tietolähteenä ja epävirallisena avustajana – elokuvistakin tuttuna henkilönä, jonka olemassaolon viranomaiset tiukan paikan tullen kieltäisivät.
– Ehdoton edellytys oli, ettei mua rekisteröidä mihinkään (tietolähderekisteriin).

Tynnyrihuumejutun tutkinnan aikana Helsingin poliisilaitos yritti viestiä Keskusrikospoliisille, että sillä oli väärä käsitys muun muassa Sievälän osallisuudesta rikokseen. Yhteistyötä Sievälän tai muiden vyyhtiin kytkettyjen kanssa ei Helsingin huumepoliisi kuitenkaan paljastanut. Oman tiedottajan salassapysyminen oli ehdoton.

Oikeudenkäynnin aikanakaan tuota salaisuutta ei paljastettu.

Nyt, kun Aarnio-tutkinnan myötä huumetutkinnassa tapahtunut yhteistyö alamaailman kanssa on tullut esiin, Sievälä katsoo, ettei hänellä ole mitään menetettävää. Hän kokee jo olevansa merkitty mies. Ja sen vuoksi hän voi kertoa loputkin.

 
”Tarvitsin tuen”


Raine Sievälä sanoo ryhtyneensä yhteistyöhön Helsingin poliisin kanssa jo 1990-luvun loppupuolella.

– Oon ollut vankilassa vuodesta -75 lähtien. Kun pääsin pois -99, olin sinä aikana lusinut yhteensä jo parikymmentä vuotta. Alkoi tuntua siltä, että elämässä pitää olla jotain hohdokkaampaa kuin mädäntyä vankilassa. Se on samaa kuin huuhtoisi itsensä alas paskapöntöstä, Sievälä muistelee.

Rikollisen taustansa vuoksi hän oli ollut tekemisissä useiden poliisien kanssa. Joidenkin kanssa yhteys ei katkennut edes vankilavuosiin.
Tiiviimpi yhteydenpito joihinkin poliiseihin alkoi vähitellen, ilman suurempia suunnitelmia.

– Joku voittaa lotossa, jotkut rupeaa uskoviksi, jotkut ryhtyvät yhteistyöhön poliisin kanssa. Halusin vain pysyä poissa rötöksistä. Tarvitsin jonkun ikään kuin tueksi. Jonkun, jolle voisi puhua asioista. Joka voisi sanoa, että noin ei kannata tehdä.

– Tiesin, että jos en olisi poliisin kanssa yhteistyössä, olisin konnien kanssa lusimassa.
Sievälän mukaan yhteistyö stadin myrkkyjen (huumepoliisien) kanssa sujui hienosti vuosikaudet.

– Ne ei koskaan paljastaneet mua kellekään eikä muita mulle.

”Satanen tai kaksi”

Päämotiivina oli Raine Sievälän mukaan se, että vaikka hänellä oli paljon kontakteja rikollismaailmaan, hän halusi itse välttyä rikosten tekemiseltä.

Raha ei Sievälän mukaan ollut motiivina. Hän ei käynyt tiedoilla kauppaa, eikä tehnyt toimeksiantoja rahasta.

– Silloin tällöin sain satasen tai kaksi.

Sievälä kertoo, että osa jutuista oli sellaisia, joissa poliisi oli aloitteellinen ja ehdotti jotain ”hommaa”. Osa taas oli sellaisia, joista hän informoi poliisia liikkuessaan rikollispiireissä ja kuullessaan asioita.

– Konnien luottamus täytyi olla.

Sievälä kertoo palaveeranneensa poliisin kanssa lukuisista tehtävistä. Nyt hän on kertonut viranomaisille kahdesta, jotka liittyivät tynnyrivyyhtiin. Tarkemmin hän ei muita hankkeita ryhdy luettelemaan.

– Kaikenlaista suunniteltiin yhdessä. Kaikkea ei kuitenkaan voinut ennakoida. Tilanteet elivät ja sen mukaan piti mennä. Se oli kuitenkin koko ajan selvää, että rikokseen ei itse saanut syyllistyä.

– Etukäteen pohdittiin, että kannattaako johonkin ylipäätään lähteä mukaan jos jutussa ilmenisi liikaa liikkuvia tekijöitä.

Sievälän mukaan tehtävät olivat usein postauksia eli seurantakeikkoja. Poliisi kertoi paikan ja antoi seurattavan henkilön tuntomerkit.
– Minulle annettiin mahdollisimman vähän tietoa kohdehenkilöstä. En edes tiennyt, mihin rikoksiin tehtävät liittyivät.

Sovittu ennalta

Raine Sievälä kertoo, että hänellä oli lähinnä yksi huumepoliisi, joka toimi hänen kontaktinaan. Yhteyttä pidettiin prepaid-kännyköillä ja vain tekstiviesteillä.

Poliisi tiesi etukäteen viikot, jolloin Sievälä olisi lastensa kanssa. Tällöin hänen olisi vaikea irtautua. Muuna aikana hän oli kuitenkin nopeasti ”lähtövalmiudessa”.

Sievälällä oli luottopoliisinsa kanssa sovitut tapaamispaikat, joita kukaan muu kuin poliisi ei voinut tietää. Etukäteen sovituille paikoille oli vain yksi sana, kuten ”maja” tai ”puu”. Kellonaika tarkoitti yleensä samaa päivää.

Tapaamisia oli normaalisti kerran-kaksi viikossa. Ne hoidettiin yleensä Pasilan suunnalla siksi, että siellä oli huumepoliisin toimisto ja sinne
Sievälä pääsi helposti ja nopeasti.

– Meillä oli myös automaattitällejä eli varmuuden vuoksi sovittuja tapaamisia. Vaihdettiin kuulumisia ja kyseltiin, onko mitään uutta. Joskus taas oli pitempiä taukoja.

– Tapaamiset koodasin kalenteriin eri tavoin.

Merkitty mies

Poliisihommat olivat kuitenkin satunnaisia, eivätkä niiden satunnaiskorvaukset riittäneet elämiseen. Sievälän varsinaiset työt olivat nekin enemmän tai vähemmän pätkätöitä.
– Poliisi oli antanut ymmärtää, että he voisivat ohjata mut lopulta joihinkin oikeisiin hommiin. Oletin, että kyse olisi ollut jostain vakuutusyhtiön etsivänä toimimisesta tai vastaavasta. Tynnyrijuttuun liittyvät poliisin avustustehtävät pitivät mulla jäädä viimeisiksi.

Viimeisiksi ne jäivätkin, tosin täysin eri syistä kuin mitä Sievälä oli odottanut. Toiveet dekkarihommista vaihtuivat vankilan karuun todellisuuteen.

Sievälä ymmärtää palaneensa alamaailman silmissä jo ennen tätä haastattelua. Hän osoittaa syyttävällä sormellaan Aarnio-vyyhdin tutkijoita, jotka hänen mukaansa ovat ”ryssineet” koko kuvion.
– Mietin pitkään, mitä voisin (kuulusteluissa) kertoa joutumatta järjettömään liemeen. Sitten alkoivat nuo jutut, että tynnyrivyyhdissä jotkut olivat olleet yhteydessä Aarnioon. Nyt mun oli pakko kertoa, miten tähän tilanteeseen on ajauduttu, Raine Sievälä sanoo.

Iltalehden tietojen mukaan Helsingin poliisilaitokselta voidaan vahvistaa Raine Sievälän väitteet siitä, että hän toimi vuosia poliisin rekisteröimättömänä tiedottajana.

ILTALEHTI RISTO KUNNAS 13.9.2014

Poliisiko luotettava – kertoo julkisesti tiedot ministerien turvallisuusjärjestelyistä

10.9.2014 3 kommenttia

                     Ismo Soukolaeduskunta

 

Poliisikansanedustaja kertoi turvanneensa Stubbin perhettä

Pääministeri marssi kesken puheenvuoron perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin luo ja he lähtivät salin ulkopuolelle puhumaan.

Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Ismo Soukola käytti poliisipalveluita koskeneen välikysymyksen käsittelyssä varsin poikkeuksellisen puheenvuoron. Soukola kertoi eduskunnan puhujakorokkeelta suojanneensa poliisina pääministeri Alexander Stubbia (kok.) ja hänen edeltäjäänsä Jyrki Kataista (kok.) sekä heidän perheitään.

– Muutama vuosi sitten ministereitä Katainen ja Stubb ja heidän läheisiään oli uhkailtu. Silloin Espoon poliisilaitoksen konstaapelina osallistuin varotoimina tehtyyn tehostettuun valvontaan ministereiden kotien läheisyydessä. Miten vastaavaa palvelua voisi saada yksinhuoltajaäiti väkivaltaista entistä puolisoaan kohtaan? Soukola kysyi.

Pääministeri Stubb näytti tämän kuultuaan tyrmistyneeltä. Hän nousi paikaltaan hallituksen aitiosta ja käveli perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin luo. He siirtyivät eduskunnan istuntosalin ulkopuolelle jatkamaan keskustelua Soukolan puheesta.

Räsänen paheksui Soukolan puheita

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) paheksui kansanedustaja Ismo Soukolan (ps.) puhetta eduskunnassa. Räsäsen mukaan Soukola kertoi yksityiskohtaisia tietoja luottamuksellisista tehtävistään poliisina.

– Suomalaiseen poliisiin luotetaan luotettavuuden ja rehellisyyden vuoksi. Poliisi joutuu hoitamaan varsin luottamuksellisia tehtäviä, joihin sisältyy vaitiolovelvoitteita, Räsänen sanoi.

Puhemies Heinäluoma: Soukola pahoitteli tapahtunutta

Soukola sanoi myöhemmin tiedotusvälineille olleensa harkitsematon puheessaan.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoi Yle Uutisten haastattelussa puhuneensa kansanedustaja Soukolan kanssa asiasta. Hänen mukaansa eduskuntaan ei kuulu aikaisempien työtehtävien vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluneiden asioiden kertominen.

– Olen puhunut tästä edustaja Soukolan kanssa ja meillä on yhteinen käsitys, että näin ei jatkossa toimita. Hän on pahoitellut tapahtunutta, sanoi Heinäluoma.

 

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_poliisikansanedustaja_kertoi_turvanneensa_stubbin_perhetta__stubb_hermostui/7463567

Facebookissa helppo herjata ilman rangaistusta

7.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

tablet

Sosiaalisessa mediassa tapahtuviin kunnianloukkauksiin on vaikea saada oikeutta. Esimerkiksi nimettömien Facebook-herjauksien tutkinta jätetään usein kesken. Syyksi poliisi kertoo tutkinnan haasteellisuuden.

 

Vapaa toimittaja Sari Helin kirjoitti kesällä blogikirjoituksen, jossa hän puolusti homoseksuaalien oikeuksia. Kaikki eivät Ylen sivuilla julkaistusta kirjoituksesta pitäneet, ja osalla haukkiminen muuttui Facebookissa huoritteluksi. Sari teki asiasta lopulta rikosilmoituksen.

– Mietin asiaa ensin pari kuukautta. Lopulta ajattelin, että ei työtä tekevää naista tarvitse huoraksi kutsua. Tein lopulta siis rikosilmoituksen, Sari Helin kertoo.

Ratkaisu tuli tällä viikolla. Yksinkertaistettuna: syyttäjän mukaan tutkinta keskeytettäisiin, sillä poliisilla ei ole resursseja lähteä tutkimaan ulkomailla sijaitsevan palvelimen tietoja.

– Päätöksessä luki, että tutkintaa ei kannata jatkaa, koska Facebook on Yhdysvalloissa ja virka-apupyyntö Yhdysvalloista on työlästä, Helin päivittelee.

Facebook-problematiikka tuttu poliisille

Poliisille tilanne on tuttu. Netin aikakausi on tuonut virtuaaliset kunnianloukkaukset. Vaikka valtaosa sosiaalisessa mediassa tapahtuvista kunnianloukkauksista selviää, erityisesti vakavat tapaukset, iso osa jää selvittämättä. Ongelmia tulee Helsingin poliisin komisarion Jari Lillukan mukaan erityisesti siinä vaiheessa, jos herjaajan henkilöllisyys ei ole aivan varma.

– Jos viestin saajalla ei ole käsitystä viestin lähettäjästä, on vaikea saada tietoa ulkomailta, Lillukka sanoo.

Poliisi sanoo yrittäneensä pyytää virkaveliapua ulkomailta muissa lievissä rikoksissa, tuloksetta.

– En osaa sanoa, onko apua pyydetty kunnianloukkausasioissa, mutta muissa tämäntyyppisissä rikoksissa on pyydetty oikeusapua ja yleensä sitä ei ole annettu.

Herjaukset rangaistavia

Huoraksi kutsuminen on kuitenkin rikos Suomen lain mukaan. Herjaavasta ilmauksesta saa sakkorangaistuksen. Toimittaja Sari Helin toivoo, että häntä haukkunut saataisiin vielä kiinni.

– Toivottavasti maailma ei ole menossa sellaiseen suuntaan, että kun tyttäreni on aikuinen, kaikki naiset ovat huoria, jos asettuvat puolustamaan asiaa, joka ei sovi jonkun toisen ihmisen pirtaan, Helin sanoo.

 

http://yle.fi/uutiset/facebookissa_helppo_herjata_ilman_rangaistusta/7455950