Arkisto

Archive for Touko 2008

Poliisi tekee rikoksen joko humalassa tai ratissa

4.5.2008 Kommentointi poissa käytöstä

Silloin kun poliisi syyllistyy rikokseen, hän on yleensä kännissä tai auton ratissa. Tai sitten hän lyö.

 

Poliisia epäillään vuosittain noin 450 rikoksesta. Viime vuonna poliisista tehtiin 438 ilmoitusta, joissa asianimikkeitä oli yli 480. Luvuissa eivät ole mukana virkarikosepäilyt. Pääosa jutuista liittyi melko lieviin liikennetörttöilyihin. Vakavammissa tapauksissa kyse oli rattijuopumusepäilyistä tai törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista.

Poliisin väkivaltaisuus on samanlaista kuin muidenkin kansalaisten. Hän hakkaa, potkii, repii tai tönii toista. Vuosittain poliisien epäillään syyllistyvän kymmeniin pahoinpitelyihin.

Nollatoleranssi rikosepäilyissä

Kaiken kaikkiaan epäiltyjen rikosten kirjo kattaa murhaa ja tappoa lukuun ottamatta lähes koko asteikon. Poliisin väitetään syyllistyneen niin huumausaineen käyttämiseen, ampuma-aserikokseen, vapaudenriistoon ja kunnianloukkaukseen kuin väärentämiseenkin. Onpa joku poliisi niskoitellut toista poliisiakin vastaan.

Oikeuteen asti epäilyistä menee vain murto-osa. Silti käräjäoikeuksissa ja poliisipiireissä joudutaan ratkomaan vuosittain useita tapauksia, joissa lainvartija on muuttunut lainrikkojaksi.

– Näiden seuranta ja tilastointi on aika vaikeaa, sillä missään ei ole tietoja kootusti, huomauttaa poliisiylitarkastaja Jouni Välkki sisäministeriöstä.

Hän kertoo, että poliisi noudattaa rikosepäilyissä nollatoleranssia. Jos joku väittää poliisin syyllistyneen rikokseen, asiaa aletaan selvittää.

Karua kertomaa suomalaisittain

Sisäministeriössä tehtiin vuosituhannen vaihteessa joitain yhteenvetoja poliisien tekemistä rikoksista ja rikkeistä.

Aika moneen juttuun liittyy viina: Eräs vanhempi konstaapeli sai aikanaan varoituksen alkoholin nauttimisesta virantoimituksessa. Lisäksi konstaapelin epäiltiin varastaneen rahaa löytötavaroista.

Yksi ylikonstaapeli puolestaan oli joutunut humalapäissään käsikähmään, jonka seurauksena hänen virka-aseensa oli viety. Toinen poliisi puolestaan oli saunaillassa päättänyt avautua esimiehelleen ja tuli käyttäytyneeksi väkivaltaisesti.

Eräs rikosylikonstaapeli sai potkut sen jälkeen, kun hän oli syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen.

Jotkut taas ovat tulleet töihin humalassa. Ja eräät ovat lyöneet perheenjäseniään tai työtovereitaan.

Rikos, rangaistus ja seuraamus

Rikosylikomisario Aarre Riikonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että rikoksista tuomittujen poliisien kohdalla protokolla on selkeä.

Poliisi voi ensinnäkin saada varoituksen. Astetta ankarampi seuraus on virasta pidättäminen, joka voi kestää kuukaudesta puoleen vuoteen. Seuraavassa vaiheessa poliisi voidaan irtisanoa. Tällöin hän saa irtisanomisajalta palkkaa. Tiukimmat perusteet on oltava virkasuhteen purulla. Silloin poliisi saa potkut heti ja palkanmaksu päättyy saman tien.

Jos ja kun poliisi palaa työhön, asia on loppuunkäsitelty.

– Ei siinä mitään erityistä ongelmaa ole, toteaa Riikonen.

Tosin urakehitys voi tyssätä lyhyeen, eikä nimeä ylennyslistalta löydy. Työyhteisöllekin tilanne voi olla vaikea.

Keskeneräisen asian osalta toimia harkitaan Riikosen mukaan tapauskohtaisesti. Osa pahoinpitelystä epäillyistä on ollut jutun käsittelyn ajan virantoimituksesta pidätettynä.

– Lievemmissä tapauksissa mietitään, mikä on järkevää. Esimerkiksi rattijuopumuksesta epäiltyä ei yleensä laiteta puhalluttamaan muita autoilijoita.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805047603164_uu.shtml

Mainokset