Arkisto

Archive for the ‘Ruumiinvamman tuottaminen’ Category

Poliisilta ei mene virka vaikka vähän rötöstelisi

6.1.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi menettää virkansa harvoin, vaikka syyllistyisi laittomuuteen.

Noin kymmenen irtisanotun poliisin määrä vuodessa on pieni koko poliisivoimiin, noin 7 800 työntekijään suhteutettuna.
Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla.
Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisin voimankäytössä , jolloin rikosnimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina. Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

Suomessa irtisanotaan kymmenkunta rötöksiin syyllistynyttä poliisia vuodessa, kertoo Savon Sanomat. Usein irtisanomisen taustalla on alkoholin käyttö.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 poliisi on yleisimmin erotettu virasta, jos hän on ollut töissä useita kertoja humalassa, kieltäytynyt päihdehoidosta tai tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta.

Irtisanomislinjaa on Savon Sanomien mukaan höllennetty 80- ja 90-luvuilta, kun tuomioistuinten päätökset ovat muovanneet oikeuskäytäntöä. Aiemmin esimerkiksi poliisin kärähtäminen ratista johti välittömästi irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Myös poliisin toiminta virkatehtävissä voi johtaa esitutkintaan. Yleinen syy on se, että poliiseja epäillään pahoinpitelystä, kun asiakkaat ovat tehneet ilmoituksen väkivallasta voimankäyttötilanteessa.

—Poliisi on lainkuuliaista porukkaa, mutta isoon joukkoon mahtuu myös hiukan vapaammilla moraalikäsityksillä olevia henkilöitä. Kun laillisuuden vartijoita ollaan, pitäisi systeemin pelata, Pohjois-Savon poliisipäällikkö Kari Helmonen sanoo.

Poliiseihin kohdistuvia rikosepäilyjä syntyy sekä virantoimituksessa että vapaa-ajalla. Yleinen syy aloittaa esitutkinta on asiakkaan kokema ja ilmoittama väkivalta poliisinvoimankäytössä, jolloin rikos nimikkeenä on pahoinpitely.

Toinen syy on käyttäytyminen virkamiesvelvollisuuksien vastaisesti esimerkiksi kiinniotoissa.
– Ihmiset ovat entistä valveutuneimpia oikeuksistaan, Heimonen sanoo.

Kurinpidollisista rajanvedoista ei ole ohjetta, mutta poliisipäälliköt seuraavat virkamieslautakunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, joista linja muodostuu.

Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut irtisanotaan aina.
— Mutta irtisanomisen raja on paljon alempana, Heimonen toteaa.

Esimerkiksi vuosina 2009 ja 2010 pääasialliset syyt irtisanomiseen olivat useita kertoja päihtyneenä olo virkatehtävissä, törkeä rattijuopumus sekä kieltäytyminen päihdeohjelman mukaisesta hoitoonohjauksesta.

JOHTOA ANKARAMMIN

Linja poliisin tekemien rötöstelyjen seuraamuksista on höllentynyt.

Aikaisemmin esimerkiksi rattijuopumus johti automaattisesti irtisanomiseen, mutta nykyisin harkintaa käytetään enemmän.

Linja alkoi muuttua 1980- ja 1990-luvulla, kun korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatiin uutta oikeuskäytäntöä.

—Virassa jatkaminen riippuu myös omasta tehtävästä. Jos
saa tuomion rattijuopumuksesta, harkinta on sitä ankarampaa, mitä lähempänä liikennevalvontaa työskentelee.
Päällikkötasoa kohdellaan ankarammin kuin suorittavassa portaassa olevia, henkilöstöpäällikkö Tiina Eränkö Poliisihallituksesta sanoo.

TUOMIO KAVALLUKSESTA

Tuorein esimerkki poliisin tekemästä rikoksesta on Pohjois-Savon käräjäoikeudesta viimemarraskuulta. Eteläsuomalainen vanhempi konstaapeli sai
viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä kavalluksesta.

Hän oli kavaltanut anoppinsa rahoja reilut 8000 euroa omaan ja vaimonsa käyttöön.

Mies työskentelee Helsingin poliisilaitoksella järjestyspoliisissa. Hänet on pidätetty virastaan, kunnes lainvoimainen päätös tulee. Hän on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio kertoo, että Helsingissä tulee vuosittain ilmi noin 15 tapausta, joissa virassa toimivaa

poliisia kohtaan aloitetaan esitutkinta tai poliisi saa tuomionrikoksesta.

—Yleensä tapaukset ovat rattijuopumuksia tai pahoinpitelyjä kotona. virantoimituksessa tai muissa tilanteissa. Harvemmin kyse on omaisuuteen kohdistuvista rikoksista, Aupio kertoo.

Vanhemman konstaapelin tapauksessa Aapio joutuu miettimään viran jatkoa tavallista perusteellisemmin, koska tuomio tuli yksityiselämään kuuluvasta
asiasta eikä se liittynyt poliisin tehtävänhoitoon.

TEHOKASTA SUOJELUA!

Tämän jutun tietojen keraaminen oli harvinaisen vaikeaa.
Usein tiedon etsintä alkaa organisaation viestintävastaavasta.

Helsingin poliisin viestinnästä vastaava ylikomisario Jukka Mäkelä totesi puhelimessa, että “virkamieslain mukaiset toimenpiteet on aloitettu, mikä
tarkoittaa arviota ja harkintaa mahdollisista toimenpiteistä.

Tapauskohtaisesti katsotaan, voiko poliisi toimia virassa’

Koska uutista varten piti saada tarkempaa tietoa, soitin Helsingin Itäisen poliisipiirin ylikomisariolle Veli Hukkaselle, joka käski lyhytsanaisesti soittaa samaiselle Mäkelälle.

Soitin Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikölle Jukka Riikoselle, jonka sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta apulaispoliisipäällikkö
Lasse Aapio voi vastata kysymyksiin.

Aapion sihteeri sanoi, ettei päällikkö ole paikalla, mutta otti soittopyynnön vastaan. Aapio soitti pian takaisin, mutta vaikeni, kun kuuli kysymysten
aiheen. Asia oli kesken eikä kyseistä poliisia ollut vielä kuultu.

Poliisilaitosten toiminta kuuluu sisäasiainministeriön toimialaan. Ministeriön poliisiylitarkastaja Keijo Suuripää käski kysyä poliisihallituksesta poliisien kurinpitomenettelyistä ja valtakunnallisista poliisien rikos tilastoista.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Maija Herranen sanoi, että hänen täytyy kysyä asiaa esimieheltään Tiina Erängöltä.

Aikaa tiedonkeruuseen kului noin kuukausi. Yleensä tiedot uutisjuttua varten kerätään päivässä tai kahdessa.

SAVONSANOMAT 6.1.2012

MUUT MEDIAT AIHEESTA:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/savon_sanomat_suomessa_irtisanotaan_kymmenkunta_poliisia_vuodessa_3155306.html

KKO: Riehujaa ampunut poliisi syyllistyi rikokseen

10.4.1996 Kommentointi poissa käytöstä

SUSANNA REINBOTH

Korkeimman oikeuden (KKO) mielestä vaasalainen poliisi syyllistyi rikokseen, kun hän ampui jäähakulla varustautunutta kiinniotettavaa polven yläpuolelle. KKO katsoi poliisin syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja ruumiinvamman tuottamukseen. Häntä ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen muun muassa sen takia, että kiinniotettu mies oli aseistautunut ja väkivaltainen.

Vaasan poliisilaitokselle tuli joulukuussa 1993 tieto, että poliisin hyvin tuntema mies oli ajanut äitinsä tämän kotoa. Poliisi lähti ottamaan kiinni väkivaltaiseksi tunnettua miestä, mutta tämä oli jo ehtinyt lähteä asunnosta.

Vähän myöhemmin yksi poliisipartio huomasi miehen kadulla ja katkaisi hänen kulkutiensä. Mies uhkaili poliiseja ja heilutti jäätuuraa päänsä päällä kävellessään heitä kohti. Toinen poliiseista otti aseen esille, jolloin mies kääntyi ja lähti toiseen suuntaan. Toinen poliisipartio oli kuitenkin ehtinyt paikalle, joten miehen tie oli katkaistu. Paikalle tuli vielä kolmas partio ja mies saatiin piiritetyksi.

Mies uhkaili poliiseja ja huitoi heitä jäätuuralla. Tuurassa oli puolentoista metrin puinen varsi, jonka päässä oli 15 senttimetrin talttamainen terä. Mies yritettiin ottaa kiinni poliisikoiran avulla, mutta se ei onnistunut, koska paikalla oli erittäin liukasta. Mies yritti lyödä lähestyvää koiraa jäätuuralla. Yhdyskuntapalveluun

ei suostuttu Miestä kehotettiin pudottamaan tuura, mutta hän ei totellut. Yksi poliiseista ampui ensin varoituslaukauksen lumipenkkaan ja noin minuutin kuluttua suunnatun laukauksen miehen reiteen. Mies yritti vielä vastarintaa, mutta poliisikoira sai kiskaistua hänet nurin.

Mies tuomittiin oikeudessa seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Hän olisi halunnut suorittaa rangaistuksensa yhdyskuntapalveluna, mutta se ei onnistu, koska kriminaalihuoltoyhdistyksen mielestä mies ei sovellu yhdyskuntapalveluun.

Syyttäjä vaati laukaukset ampuneelle poliisille rangaistusta virkavelvollisuuden tuottamuksellisesta rikkomisesta ja ruumiinvamman tuottamisesta. Syyttäjän mielestä poliisi ei olisi saanut käyttää asetta, vaan mies olisi pitänyt ottaa kiinni muilla keinoin.

Vaasan käräjäoikeus hylkäsi poliisiin kohdistetun syytteen. Oikeuden mielestä ei voi kohtuudella odottaa, että poliisin olisi pitänyt ensin itse joutua hyökkäyksen kohteeksi. Käräjäoikeus huomautti, että miehen ase oli erittäin vaarallinen ja jo sen lipsahtaminen vahingossa miehen kädestä olisi aiheuttanut vahinkoa, koska hän pyöritti sitä kuin moukaria päänsä päällä.

Vaasan hovioikeus puolestaan katsoi poliisin syyllistyneen rikokseen, mutta häntä ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen. Hovioikeus huomautti, että vaikka kiinniotettava mies tiedettiin väkivaltaiseksi, hän ei sinä iltana ollut käyttäytynyt väkivaltaisesti.

Hovioikeus jatkoi, ettei miehellä ollut mahdollisuuksia paeta, koska kuusi poliisia oli piirittänyt hänet. Poliisin olisi pitänyt jatkaa piiritystä eikä käyttää ampuma-asetta, hovioikeus arvioi.

Hovioikeus ei kuitenkaan tuominnut poliisille rangaistusta, koska kiinniotettava oli arvaamaton ja väkivaltainen. Miehellä oli lisäksi vaarallinen ase ja hän oli ollut raivotilassa.

Hovioikeus määräsi poliisin maksamaan miehelle 5000 markan korvaukset kivusta ja särystä. Ensisijaisesti korvaukset maksaa poliisin työnantaja eli valtio.

Korkein oikeus päätti pitää hovioikeuden päätöksen voimassa.

Helsingin Sanomat 10.4.1996

Käsirautoihin kytkettyä miestä lyöneen poliisin tuomio lieveni

18.6.1994 Kommentointi poissa käytöstä

Käsirautoihin kytkettyä miestä lyöneen poliisin tuomio lieveni

Helsingin hovioikeus on lieventänyt käsirautoihin kytketyn miehen pahoinpitelystä poliisille langetettua tuomiota. 23-vuotias autonkuljettaja vammautui pysyvästi. Hovioikeus määräsi Helsingin poliisilaitoksen 32-vuotiaalle vanhemmalle konstaapelille kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion. Hänen katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen, lievään pahoinpitelyyn ja ruumiinvamman tuottamiseen.

Raastuvanoikeus piti tekoa törkeänä pahoinpitelynä. Yhdeksän kuukauden ehdollisen vankeustuomion lisäksi alioikeus oli määrännyt poliisin pantavaksi viralta. Hovioikeus kumosi viraltapanon.

Pahoinpitely sattui 1991 Mustikkamaan juhannusjuhlissa, jonne poliisipartio oli kutsuttu rauhoittamaan juopunutta.

Kun mies kiinniotettaessa rimpuili, poliisit kytkivät hänet käsirautoihin. Mies potkaisi konstaapelia jalkaan. Poliisi löi miestä päähän, kun tämä kyyhötti maassa polvillaan kädet selän taakse kytkettynä.

Lyönti aiheutti miehelle niskanikamavamman, joka aiheutti selkäydinvaurion ja ensialkuun halvauksen. Hän joutui autonkuljettajan työstään eläkkeelle.

Hovioikeuden mukaan poliisin teko ei ollut tahallinen. Se korotti valtion ja poliisin yhteisvastuullisesti maksettavaksi määrättyjä korvauksia. Summa kivusta ja särystä nousi 15000 markasta 30000:een. Pysyvän vian takia mies saa 100000 markan sijasta 150000 markkaa.(STT)

Helsingin Sanomat – Kaupunki – 18.6.1994