Archive

Archive for the ‘POLIISIN TEKEMÄT RIKOKSET’ Category

Helsinkiläispoliisi auttoi tuttuaan kätkemään omaisuutta

3.10.2014 1 kommentti

uusi poliisi maija vauhti kuva

Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli on tuomittu avunannosta velallisen petokseen 60 päiväksi ehdolliseen vankeuteen.

Helsingin käräjäoikeuden tuoreen tuomion mukaan hieman alle nelikymppinen poliisi auttoi tuttavaansa salaamaan omaisuutta ulosotolta valheellisen autokaupan avulla vuonna 2010.

Oikeus tuomitsi omaisuuttaan kätkeneen 55-vuotiaan naisen törkeästä velallisen petoksesta puoleksitoista vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.

Tuomioistuimet olivat aiemmin määränneet 55-vuotiaan naisen maksamaan eräälle lähisukulaiselleen 120 000 euroa, koska nainen oli myynyt lähisukulaisensa tietämättä heidän yhteisen kiinteistönsä ja pitänyt kaikki myyntitulot itsellään.

Nainen on myöntänyt poliisille kätkeneensä omaisuutta erilaisin järjestelyin, jotta lähisukulainen ei pääsisi siihen käsiksi.

Viimeisimmässä ulosottoselvityksessä vuonna 2011 nainen kertoi ainoaksi omaisuudekseen 60 euron käteisvarat, vaikka hänellä oli tuolloin käräjäoikeuden tuomion mukaan omaisuutta kätkettynä yli 120 000 euron arvosta.

Yhtenä osana omaisuuden piilottamisoperaatiota 55-vuotias nainen oli myyvinään henkilöautonsa tuntemalleen poliisille. Auto siirtyi tältä myöhemmin naisen ajokortittoman tyttären omistukseen.

Käräjäoikeuden mukaan autokaupat eivät olleet todellisia, vaan auto pysyi koko ajan naisen hallinnassa.

Vanhempi konstaapeli kiisti syytteensä avunannosta velallisen petokseen, mutta käräjäoikeuden mukaan hänen oli täytynyt ymmärtää osallistuvansa omaisuuden piilottamiseen ulosotolta.

Oikeus määräsi vanhemman konstaapelin maksamaan useiden tuhansien eurojen korvaukset 55-vuotiaan naisen lähisukulaiselle.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1412305592850?jako=aa89408ef8642c400820b1ca7d96cf5f

Valvontakamera tallensi Aarnion pahoinpitelyn

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

valvontakamera
Tapauksen tutkinnasta vastaava rikosylikomisario ei ole vielä nähnyt nauhaa.

Tutkintavankeudessa istuva rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin tiistaina Vantaan vankilassa. Poliisin mukaan valvontakamera tallensi pahoinpitelyn.

Rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, etteivät tutkijat ole vielä saaneet valvontakameratallennetta haltuunsa. Hänen mukaansa tapahtumissa ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä.

– Molemmat ovat kertoneet tapahtuman samalla tavallaan.

Poliisi aikoo katsoa nauhan ensi viikolla, vaikka tapahtumien kulku onkin tiedossa. Hyvärisen mukaan tallenteen katsominen ei ole kiireellisyyslistan kärjessä.

Rikoskomisario ei tiedä vielä tarkalleen, millaisia vammoja Aarnio pahoinpitelyn yhteydessä sai.

– Lääkäri osaa sanoa sen. Emme ole vielä saaneet lääkärin todistusta.

 

Uutisoimme keskiviikkona välikohtauksesta, jossa Aarnion kanssa samalla osastolla ollut vanki potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen. Vammat eivät kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaanhoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla. Välikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Aarnio joutui fyysisen väkivallan kohteeksi vankilassa.

Valvontakameratallenteesta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.

 

http://yle.fi/uutiset/aarnion_pahoinpitely_tallentui_valvontakameralle/7507257

Putin-vuotoon liittyvässä tutkinnassa seitsemän rikoksesta epäiltyä

3.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

RUSSIA-KAZAKHSTAN-BELARUS-ARMENIA-US-POLITICS

Poliisin rikoksesta epäiltyjen rekisterin (epri) käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta on valmistunut ja juttu on siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaa varten. Syyteharkinnan asiassa tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. He työskentelevät keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.

Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

 

Esitutkinta alkoi huhtikuussa 2013 ja se liittyy niin sanottuun Putin-vuotoon. Silloin MTV kertoi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli syötetty rekisteriin.

Esitutkinta laajeni tutkinnan aikana käsittämään myös rekisterin ylläpitoa, koulutusta, käyttöä ja valvontaa koskevia kysymyksiä. Asiassa suoritettiin loppuvaiheessa lisätutkintaa, jonka yhteydessä selvitettiin rekisterin vastuukysymykset vuoteen 2009 saakka.

Valtakunnansyyttäjäviraston tiedotteen mukaan on syytä epäillä, että rekisterin käyttöä koskeva koulutus, ohjeistus ja käytön valvonta eivät ole olleet asianmukaisella tasolla, kun otetaan huomioon rekisterin sisällön arkaluontoisuus ja sen käyttöön liittyvät merkittävät perusoikeusulottuvuudet.

Lisäksi viraston mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voida pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.

Esitutkinnan perusteella on myös syytä epäillä, että kyse ei ole ollut yksittäisen poliisimiehen puutteellisesta harkinnasta vaan pitkään jatkuneen ohjauksen ja valvonnan laiminlyömisen seurauksena syntyneestä rakenteellisesta virheestä.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/a1412300348636?jako=26c4b2b63ba4e35198585b069c51ce24

Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein

2.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

marianna Kiukkonen

 

Useista rikoksista syytetty poliisi Marianne Kiukkonen ei niele syytöksiä.
Hän avaa tekojensa taustoja kirjoittamallaan henkilökohtaisella kannanotolla.
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein. Syyttäjä vaatii Marianne Kiukkoselle sakkorangaistusta kahdesta henkilörekisteririkoksesta sekä virkasalaisuuden rikkomisesta tai vaihtoehtoisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta.Syyttäjän mukaan Kiukkonen syyllistyi virkarikoksiin kahdesti katsoessaan ja tulostaessaan tietoja poliisin järjestelmästä, vaikka hänellä ei ollut virkatehtäviin liittyvää syytä toimintaansa.Kiukkosen oman näkemyksen mukaan hän on toiminut oikein ja poliisin velvollisuuksien mukaisesti.

Kiukkosen syytteistä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Hämmästelee syytettä

Toisessa tapauksessa Kiukkonen on syyttäjän mukaan katsonut tuttavaansa koskevaa rikosilmoitusta ja saanut tietoja, joihin hänellä ei ole ollut oikeutta.

Kiukkonen kertoo halunneensa auttaa miestä, joka oli riitautunut ex-puolisonsa kanssa eikä saanut tavata lastaan.

Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein

Kiukkonen on myöntänyt avanneensa ja tulostaneensa rikosilmoituksen sekä välittäneensä siitä tietoja tuttavalleen.Ilta-Sanomat kertoo, että sosiaalivirasto oli tehnyt rikosilmoituksen, koska epäili miehen pahoinpidelleen lastaan. Mies todettiin lopulta syyttömäksi.- Katsoin ilmoituksen, kirjoitin tutkijoille tapaukseen liittyviä taustoja. Sainkin itse syytteen, Kiukkonen hämmästelee kannanotossaan.Kiukkonen katsoo kokeneensa velvollisuudekseen puuttua asiaan.- Minulla oli auttamisenhalu äitinä, poliisina ja ihmisenä, Kiukkonen perustelee vielä puhelimessa Iltalehdelle.

Tietoa puolison exästä

 

Toisen tapauksen osalta Kiukkonen myöntää selvittäneensä puhelinnumeron silloisen kumppaninsa ex-puolisolle, joka Kiukkosen näkökulman mukaan käyttäytyi asiattomasti häntä ja miestä kohtaan.

Kiukkosen mukaan hän ei saanut naisesta mitään sellaisia tietoja, joita hänellä ei olisi jo ollut.

– Numero oli meillä kotona, Kiukkonen perustelee.

Vankilavierailu tutkitaan

 

Samaisen ex-avopuolisonsa lapsen tapaamiskiistan tiimoilta Kiukkonen teki myös vankilavierailun, jota selvitetään parhaillaan esitutkinnassa.

Kiukkonen oli ilmaantunut yllättäen Helsingin vankilan portille, esittänyt virkamerkkinsä ja vaatinut päästä tapaamaan tuomittua huumerikollista.

Kiukkosen mukaan hän halusi tapaamisen yhteydessä pyytää miestä todistajaksi tulevaan oikeusistuntoon. Kiukkonen kertoo, että mies oli hyvin perillä tapauksen käänteistä.

– En ole tekeytynyt rikostutkijaksi, vaan olin poliisin kenttähaalarissani normaalisti ja pyysin mahdollisuutta tavata haasteasiassani.

Vankila teki tapauksesta tutkintapyynnön.

 

”Ajojahti”

 

Kiukkonen katsoo puolustaneensa oikeudenmukaisuutta, mutta joutuneena itse kohtuuttoman ajojahdin kohteeksi.

Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein

– Salaisina pidettäviä tietojani on myyty lehtiin lähdesuojan takaa. Lisäksi tietoja on vääristelty, valehdeltu ja minua on herjattu valtakunnan medioissa.

Nainen kiistää syyllistyneensä poliisin tietojärjestelmien käyttämiseen väärin perustein molemmissa tapauksissa.

– Katson, että olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein, hän päättää kannanottonsa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100218714934_uu.shtml

 

Asiasta aikaisemmin:

 

Poliisit-sarjassa esiintynyttä Marianne Kiukkosta epäillään useista rikoksista

Jari Aarnio pahoinpideltiin vankilassa

1.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0477.JPG

Liki vuoden eristetyssä tutkintavankeudessa istunut rikosylikomisario Jari Aarnio loukkaantui jouduttuaan toisen vangin pahoinpitelemäksi tiistaina Vantaan vankilassa.

Välikohtaus sattui Iltalehden tietojen mukaan myöhään iltapäivällä. Toinen osastolla ollut vanki kävi Aarnion kimppuun ja potkaisi häntä erittäin voimakkaasti kylkeen.

Aarnion vammoista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Vammat eivät tiettävästi kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaalahoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla.

Tiedossa ei ole myöskään, miten vangin onnistui käydä käsiksi Aarnioon, sillä tämä joutuu viettämään lähes koko vuorokauden yksin lukittuna sellissään. Myös lyhyet ulkoilujaksot Aarnio joutuu olemaan yksin.

Nopea hyökkäys

Vantaan vankilasta ei haluttu keskiviikkoiltana kommentoida, kuinka pahoinpitely onnistui tiukoista eristystoimista huolimatta. Ei myöskään sitä, millä osastolla ja missä tilanteessa kaikki tapahtui.

– Meillä on eri osastoja ja erilaisia eristyksiä. Kaikki eristyksissä olevat eivät suinkaan ole koko ajan erossa muista vangeista. Tiukasti eristetyillekin vangeille on taattava jonkinlaisen viriketason ylläpito, muotoilee Vantaan vankilan turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja Jaakko Jokinen.

Apulaisjohtaja ei vahvista sen enempää pahoinpitelyn uhrin kuin epäillyn pahoinpitelijänkään henkilöllisyyttä. Hän kuitenkin myöntää välikohtauksen.

– Kaikki tapahtui nopeasti ja ennalta arvaamatta. Henkilökunta oli kuitenkin samassa huoneessa ja pääsi nopeasti puuttumaan tilanteeseen, Jokinen sanoo.

Pahoinpitelystä epäilty vanki siirrettiin välittömästi toiselle osastolle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100118711639_uu.shtml

Poliisi kävi rukoilevan miehen kimppuun: Kiista ratkesi oikeudessa

1.10.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi kävi käsiksi nurmikolla rukoilleeseen mieheen, kertoo uutispalvelu Edilex.

Miestä syytettiin poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta, mutta hovioikeus hylkäsi syytteen.

Poliisi olivat etsimässä asuntomurrosta epäiltyä. Poliisille oli ilmoitettu sekavasti käyttäytyneestä miehestä murtopaikan lähistöllä.

Mies oli lähistöllä rukoilemassa polvillaan maassa. Kaksi poliisia lähestyi häntä, käski nousta ja nostaa kädet ylös. Mies nousi vasta lopetettuaan rukouksen.

Rukoilevan miehen mukaan poliisi löi häntä aseella rintaan. Poliisi otti miehestä kiinni, kaatoi hänet maahan, piti hartioista kiinni ja polvea hänen vatsallaan. Toinen mies löi maassa olevaa pampulla jalkaan, hän kertoi.

Kun rukoileva mies ei avannut kättään, jossa oli Koraani, poliisi löi häntä vielä käteen. Hänelle kiroiltiin ja häntä potkittiin, mies kertoi hovioikeudelle.

Toinen poliiseista kertoi, että rukoileva mies oli noustuaan ylös huutanut raivon vallassa ja tehnyt hyökkäävän eleen, jolloin poliisi löi häntä.

Rukoilemassa ollut mies kiistää käyttäneensä väkivaltaa poliisia kohtaan.

Poliisien mukaan mies oli hyökännyt toisen poliisin kimppuun kun tämä oli lyönyt pampulla.

Poliisin mukaan mies huusi ja riehui vielä käsiraudoissakin.

Poliisin mukaan miestä ei lyöty hänen ollessaan maassa.

Hovioikeuden mukaan ei voitu todistaa, että rukoillut mies olisi tahallaan käyttänyt väkivaltaa poliiseja kohtaan. Syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylättiin ja mies vapautettiin.

 

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/72534-poliisi-kavi-rukoilevan-miehen-kimppuun-kiista-ratkesi-oikeudessa

Jari Aarnio, kuka hän oikeasti on?

27.9.2014 1 kommentti

aarnio jari

Korruptoitunut, mätä poliisipomo, joka häikäilemättömästi asemaansa hyväksikäyttäen kääri miljoonatulot satojen kilojen huumekaupoista? Vai dekkari, jolla oli ehkä maan paras kontaktiverkosto alamaailmaan? Liiankin tehokas nyrkki järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan?

Rikosylikomisario Jari Aarnio on jo edellisenä päivänä havainnut perässään olevat miehet. Hän ymmärtää, että nyt eivät varjostajat ole minkään rikollisjengin jäseniä. Hän tietää, että pian tapahtuu jotain.

Kun Helsingin Sanomat oli viime syyskuussa julkaissut prostituoidun haastattelun, jossa tämä väitti Aarnion auttaneen häntä seksibisneksen pyörittämisessä, Aarnio aavisti, että uusi kujanjuoksu oli alkamassa.

– Aika iso vastus tällä kierroksella. Katotaan kuin äijän käy. Täysin samat tahot takana. Pitkä show tulossa otaksun, Aarnio vastasi perheystävän kannustavaan tekstiviestiin.

Aarnio viittasi runsaat kaksi vuotta aiemmin päättyneeseen ”Suomen itsenäisyyden ajan vakavimpana” pidettyyn poliisirikostutkintaan ja oikeusprosessiin, jonka lopputuloksena Aarnio kollegoineen sai puhtaat paperit. Ketään yli kymmenestä syytetystä poliisista ei tuomittu minkäänlaiseen rangaistukseen.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Aarnio ymmärtää, että tällä kertaa ”vastapuoli” on valmistautunut paremmin. Hän aavistaa, että prostituoidun ulostulo on keppihevonen, jonka avulla ”samat tahot” eli Keskusrikospoliisi saa käyttöönsä pakkokeinot, joilla päästään muun muassa hänen pankkitileilleen.

Tähän saakka Aarniosta on voitu kerätä vain tiedustelutietoa.

keskusrikospoliisi krp
Varjot perässä


On maanantai-ilta 11. marraskuuta. Aarnio ei puhu vaimolleen seuraajista, jotka ovat olleet koko päivän hänen kannassaan. Tosin myös vaimo on kiinnittänyt huomiota kotirapun kulmilla oleskelevaan outoon mieheen.

Keskusrikospoliisin varjostajat pitävät läpi yön vahtia Radiokadulla niin, ettei kukaan pääse ulos tai mene sisään heidän huomaamattaan.
Aamulla sitten repeää. Aarnio on tavalliseen tapaan lähdössä kotoa parinsadan metrin päässä sijaitsevalle työpaikalleen Pasilan poliisitalolle, kun virkamerkkinsä esittävät poliisit ottavat hänet kiinni ja saattavat autoon.

Paikalla on toistakymmentä vahvasti aseistettua poliisia. Aarnio viedään pois ja poliisit menevät sisään. He näyttävät virkamerkkinsä ja ilmoittavat ryhtyvänsä kotietsintään.

Muita ei ole paikalla, vain järkyttynyt puoliso on kotona.

Asunto myllätään perusteellisesti, joka laatikko, kaappi – kaikki mahdolliset paikat tutkitaan. Poliisit pakkaavat laatikoihin varmuuden vuoksi kaiken, jonka voidaan vähänkin kuvitella liittyvän Aarnion epäiltyihin rikoksiin. Tässä vaiheessa ne ovat törkeä virka-aseman väärinkäyttö ja törkeä lahjuksen ottaminen.

Puoliso on sokissa. Hänellä on vaikea hahmottaa, mitä on tapahtumassa. Hän ei kykene katsomaan vierestä, kun perheen yksityisyyttä revitään auki. Nainen vetäytyy toiseen huoneeseen.

Nuori idealisti


Tämä on kuitenkin vasta alkua. Kohta vuoden eristettynä tutkintavankina ollutta Aarniota epäillään nyt lähes kolmestakymmenestä eri rikoksesta. Vakavin niistä on törkeä huumerikos. Epäilyn mukaan Aarnio pyöritti ns. tynnyriliigaa, joka toi Hollannista hasista yli puolentoista miljoonan euron arvosta.

Miten tähän tilanteeseen päätyi Vuoden poliisiksikin valittu mies, joka jo nuorukaisena koki huumepoliisin työn suureksi kutsumuksekseen?
1970-luvulla pahamaineisen Maunulan huumelähiön kasvattama futishullu teinipoika ajatteli, että hän voisi ehkä tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi.

– Eräänä kesänä puolet joukkueesta oli liimatukkia; seuraavana kesänä heitä ei enää näkynyt joukkueessa… Ajatukseni huumepoliisin urasta kypsyi, 30-vuotias Aarnio muisteli nuoruuttaan Iltalehdessä joulukuussa 1987.

– Vastapelureinamme ovat ammattirikollisten organisaatiot, jotka käyttävät häikäilemättömiä keinoja ansaitakseen suuria rahoja.
Valmistuttuaan Tampereelta poliisin kokelaskurssilta Aarnio pääsi vuonna 1979 töihin Helsingin järjestyspoliisiin, mistä edelleen passintarkastukseen, rikospoliisin varkaustoimistoon – ja vihdoin keväällä 1981 huumetoimistoon, mihin hän oli alusta alkaen tähdännyt.

 

Koston kohde


Motivoitunut, sosiaalisesti lahjakas ja nopeasti niin alamaailmaan kuin kollegoihinsa kontakteja rakentanut nuori Aarnio nousi pian toimiston päällikön, legendaarisen Torsti Koskisen luottomieheksi.

Luottamus oli jo tuolloin vankkumaton, kertoo Koskisen tuntenut liikemies.

– Olin huomannut, että toimistomme lähellä käytiin laajaa huumeiden tuontia ja välitystä. Kysyin Torstilta, olisiko hänellä laittaa tilanteeseen joku oikeasti luotettava poliisi. Torsti totesi, että on hänellä yksi. Yksi, johon hän sanoi luottavansa 110-prosenttisesti. Se oli Jari Aarnio, mies muistelee.

Alamaailma ei katsonut hyvällä kovaa tulosta tekevän, huumekomisarioksi ylenneen Aarnion toimia. Eikä sitä, että tämä vielä palkittiin tehokkuudestaan poliisin ansioristillä vuonna 1995.

Jo seuraavana vuonna Aarnio joutui kostoiskun kohteeksi, kun perheen talon terassille heitettiin pommi. Aarnio havahtui kolahdukseen, meni ulos ja ehti viime hetkellä katkaista palavan sytytyslangan. Iskun taustalta paljastui yksi maan vaarallisimpina pidetyistä rikollisista.

Pelote ei kuitenkaan lannistanut Aarniota – päinvastoin. Vuonna 1999 Paavo Selinin siirryttyä huumeyksiköstä Supoon johtamaan turvallisuusyksikköä Aarnio sai rikosylikomisarion natsat ja hänet nimitettiin johtamaan yksikköä, jolle hän oli tehnyt töitä jo reilut kymmenen vuotta.

Usein kateissa


Jari Aarnion menetelmät ja toimintatavat herättivät paitsi vihaa rikollispiireissä myös närää kollegoiden parissa. Omassa talossakin ihmeteltiin omintakeista päällikköä, joka ei sopeutunut perinteiseen poliisimuottiin sen enempää olemukseltaan kuin edesottamuksiltaan.
Mies häipyi usein kesken päivän omille teilleen ilmoittamatta kenellekään menoistaan. Aarnio starttasi poliisitalolta milloin omalla, milloin virka-autolla.

– Tuntui, että hänellä oli ihan omat säännöt ja vapaudet, joita muilla päälliköillä ei ollut, omaisuusrikospuolella työskentelevä päällystötason poliisi sanoo.

Puhelimella Aarniota oli hankala tavoittaa. Kännykkä oli kyllä päällä, mutta siihen oli vaikea saada vastausta. Edes alaiset eivät tahtoneet saada kiinni esimiestään.

– Jos Jari välttämättä piti saada kiinni, oli yksi dekkari, joille hän aina vastasi, Aarnion kanssa vuosia työskennellyt poliisi sanoo.
Takaisin hommiin


Kun Aarnio syksyllä 2010 sai Elisalta omien sanojensa mukaan ”tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä”, hän oli valmis uusiin kuvioihin. Taustalla oli puoli vuotta aiemmin päättynyt, vuosia kestänyt koko huumetoimistoa rassannut rikostutkinta ja oikeusprosessi.

Aarnio koki, että nyt oli aika vaihtaa maisemaa. Hän sai vuoden virkavapauden ja siirtyi turvallisuusasiantuntijaksi yhtiön Business Security Consulting -liiketoimintayksikköön. Aarnio – samoin kuin Elisan johtokin uskoi, että yhtiö voisi hyödyntää rikosylikomisarion laajaa kokemusta turvallisuusasioissa.

Virkavapaus ei kuitenkaan ehtinyt edes puoliväliin, kun Aarnio palasi virkapaikalleen huhtikuussa 2011. Hän halusi takaisin ”oikeisiin hommiin”, actioniin.

– Hän irtisanoutui tehtävästä omasta pyynnöstään siirtyäkseen takaisin poliisin palvelukseen. Työsuhteen päättyminen oli aidosti hänen oma ratkaisunsa. Hän ei kokenut kyseistä tehtävää omakseen, Elisan johdosta kerrotaan.

Rahaa vai ei?


Jari Aarnion tehdessä comebackin poliisiin oli tynnyrivyyhti juuri alkamassa. KRP:n tutkinnassa on paljastunut, että vain pari viikkoa Aarnion paluun jälkeen tuotiin Hollannista Suomeen tynnyrivyyhdin ensimmäinen lasti, jossa lasketaan olleen noin 140 kiloa hasista.

Viidessä tynnyrilähetyksessä epäillään tuodun yhteensä ainakin 600 kiloa hasista.

Virkarikosepäilyistä alkanut rikostutkinta on paisunut nyt jättimäiseksi vyyhdiksi, jossa Aarnion epäillään organisoineen koko tynnyrisalakuljetuksen ja tehneen rikoksella miljoonaluokan tulot.

Tuo näkemys on tutkintaa johtavien syyttäjien sekä tutkintaa suorittavan KRP:n. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä.

– Vaikea kuvitella, että hänellä olisi ollut tuollaiset ”sivutulot”. Porvoon omakotitontille piti nousta vielä erillinen saunarakennus, mutta Jari joutui luopumaan siitä rahanpuutteen vuoksi, yksi Aarnion kaveripiiriin kuuluva viranomainen sanoo.

Ainakaan autoilla ja suurilla seteleillä Aarnio ei rehvastellut. Vaikka perheen menopeleinä nähtiin mersuja ja bemareita, ne olivat käytettyjä, usein Saksasta tuotuja.

Meneillään olevan rikosvyyhdin tutkinnanjohto kuitenkin laskee, että Aarniolla olisi ollut kymmenen vuoden aikana puolen miljoonan euron käteisvarat. Rahojen alkuperää epäillään rikolliseksi. Epäilyjen mukaan Aarnio olisi käyttänyt käteisvaroja muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeiden ostamiseen.

Töissä 24/7


Rikosepäilyjen mukaan Aarnio on laskelmoiva, kovan luokan rikollinen, joka häikäilemättömästi käytti hyväkseen alamaailmaa, alaisiaan ja jopa poliisijohtoa saavuttaakseen päämääränsä.

Useiden kollegoiden mielestä Aarnio on erittäin ammattilainen poliisi, joka osaa käyttää hyväkseen poikkeuksellisen korkeatasoista ja laajaa kontaktiverkostoaan alamaailmaan tavoitteenaan paljastaa niin paljon huumerikollisuutta kuin mahdollista.

Läheisten mukaan hän on työlleen ja perheelleen omistautuva, luotettava ja lojaali ystävä.

– Työ on hänelle elämäntapa, johon perhe oli sopeutunut. Kesken rapujuhlienkin Jari saattoi poistua pöydästä ja palata hetken kuluttua. ”Nyt on tilanne päällä”, Jari totesi laittaen kännyn takaisin taskuunsa, perheen läheinen ystävä muistelee.

Aarniota kuvaillaan myös loistavaksi seuramieheksi, jalkapalloa ja musiikkia rakastavaksi ikiliikkujaksi.
– Hän on loistava laulaja. Karaokessa suosikkeja ovat erityisesti Mamban biisit, perheystävä paljastaa.

Suomen lakikirja ja nuija
”Toivon totuutta”


Rikosylikomisario Jari Aarnioon kohdistuvat rankat rikosepäilyt ovat vielä epäilyjä. Edes syytteitä ei vielä ole nostettu. Ja syyttömänähän epäiltyä tulisi pitää siihen saakka, kunnes oikeus mahdollisesti toisin tuomitsee.

– Utopistinen toiveeni on, että totuus tulee lopulta ilmi. Juridinen totuus varmasti selviää. Mutta aineellinen totuus – se, mitä todellisuudessa on tapahtunut, sen toivon paljastuvan, sanoo ”vastapuolella” eli Keskusrikospoliisissa tilannetta seuraava poliisipomo.

 

Iltalehti Risto Kunnas 27.9.2014

 

Artikkeli perustuu lähes 30 Jari Aarnion kolegan,virkamiehen, kaverin ja perheystävän kertomuksiin.