Supo sai moitteet vakavasta laiminlyönnistä

Suojelupoliisi saa moitteet vakavasta laiminlyönnistä.

Supo toimitti apulaisoikeuskanslerille vain osan yhdysmiestoimintaan liittyvistä asiakirjoista, vaikka perustuslain mukaan laillisuusvalvojalla on pääsy kaikkiin tarvitsemiinsa Supon tietoihin.

Apulaisoikeuskansleri pyysi Supolta tietoja ulkomailla toimivien yhdysmiesten valvonnasta. Kansleri huomasi asiakirjan puuttumisen sattumalta. Puuttuva asiakirja oli päällikön ohje ilman päiväystä ja arkistotunnusta.

Supo pahoitteli tapausta, joka sen mukaan oli puhdas väärinkäsitys. Apulaisoikeuskansleri pitää asiaa joka tapauksessa vakavana ja kehottaa Supoa järjestämään arkistonsa ja parantamaan sisäistä tiedonkulkua.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288592348124.html

Suojelupoliisin Breivik-tutkimukseen livahti lapsus

Suojelupoliisin elokuussa julkaistu tutkimus suomalaisesta vastajihadismista sisältää kielellisen lapsuksen. Tutkimuksen ”lavea muotoilu” yhdisti suomalaisia yhdistyksiä, ryhmiä ja järjestöjä Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin aatemaailmaan.

Uusi Suomi uutisoi tänään tutkimuksesta, joka käsitteli Breivikin ideologista taustaa ja samankaltaisen ajattelun ilmenemistä Suomessa.

Tutkimuksen mukaan riski yksittäisten vastajihadistien tekemistä väkivallanteoista on olemassa. Järjestäytynyttä islaminvastaista liikehdintää ei ”melko suurella todennäköisyydellä” Suomessa ole.

Tutkija Maria Paaso otti Suomessa esimerkiksi nimimerkki ”Väinämöisen”, jonka ajattelu on yhteneväinen Breivikin julkaiseman manifestin kanssa. Väinämöisen teksti julkaistiin ennen Norjan iskuja.

Suomalaista antijihadismia käsittelevässä kappaleessa Paaso vetää melko suoran yhtäläisyyden myös muun muassa Suomen Sisun, perussuomalaisten ja Suomalaisuuden liiton sekä Breivikin edustaman antijihadismin välille. Tätä yhteyttä ei suojelupoliisin mukaan kuitenkaan ole kuin perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon ja Suomen Sisun kohdalla.

Uusi Suomi pyysi tutkija Maria Paasoa tarkentamaan kappaletta, missä yhteydessä Suomalaisuuden liitto ja ”osa perussuomalaisen puolueen aktiiveista” on jakanut vastajihadistisia näkemyksiä.

Suojelupoliisin tiedottaja vastasi tänään iltapäivällä pahoittelevansa tekstin ”epäselvää muotoilua”.

– Muotoilu Hommaforumia ja Halla-ahoa koskevassa lauseessa on hieman lavea; ”osalla perussuomalaisten aktiiveja” Paaso tarkoittaa nimenomaan Halla-ahon näkemyksiä scripta-blogissaan, supo vastasi.

Kaikki Breivikin manifestissaan listaamat tahot eivät ole suojelupoliisin mukaan sittenkään levittäneet vastajihadistista näkemystä Suomessa.

– Kohta viittaa yleisesti edellisessä kappaleessa mainittuihin maahanmuuttokriittisiin keskusteluihin eri keskustelupalstoilla. ”Islamisaation” ja monikulttuurisuuden paheksunta on keskeinen teema vastajihadille ja se saa kannatusta erilaisilla sivustoilla ja palstojen keskusteluissa. Pahoittelemme epäselvää muotoilua, suojelupoliisi vastasi lyhyessä sähköpostissaan.

Muotoilu herätti närää Suomen Sisussa, joka lähestyi toimitusta uutisen julkaisemisen jälkeen. Suomen Sisu on Paason mukaan painattanut tarroja, jossa viitataan nimimerkki Väinämöisen manifestiin.

Sisun edustaja painotti yhteydenotossaan, ettei väkivalta kuulu Suomen Sisun toimintaan. Tämä järjestön kanta mainitaan myös tutkimuksen lyhyessä kuvauksessa yhdistyksen toiminnasta ja aatteellisesta tausta. Suomen Sisun edustaja ei vastannut Uuden Suomen lisäkysymyksiin järjestön poliittisesta aatemaailmasta.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53053-suojelupoliisi-selittaa-lapsusta-lavea-muotoilu

 

Näin suojelupoliisin tutkija Maria Paaso kirjoittaa:

”Breivikin manifestissa maahanmuuttovastaisiksi ja nationalistisiksi tahoiksi on Suomen osalta nostettu Perussuomalaiset, Suomen Sisu, Suomalaisuuden liitto, Suomen kansan sinivalkoiset ja Vapaan Suomen liitto.”

”Suomen osalta vastajihad-ideologiaan liittyviä näkemyksiä ovat esittäneet edellä mainittujen tahojen lisäksi Hommaforum -keskustelupalstan keskustelijat sekä osa Perussuomalaisen puolueen aktiiveista, kuten Jussi Halla-aho Scripta-blogissaan.”

Lähde: Maria Paason Vastajihad-raportti

Poliisi epäonnistui seurantalaitteen kehityksessä ja irtisanoi kehittäjän

Suo­men po­lii­si on kai­kes­sa hil­jai­suu­des­sa ke­hit­tä­nyt sa­lai­sia tark­kai­lu­lait­tei­ta ri­kos­tut­ki­joi­den apu­vä­li­neik­si.

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten po­lii­si yrit­ti teh­dä oman seu­ran­ta­lait­teen, jol­la tut­ki­jat voi­si­vat aiem­paa pa­rem­min seu­ra­ta sa­laa ri­kok­ses­ta epäil­ty­jen ajo­neu­vo­ja ja ta­va­roi­ta.

Han­ke epä­on­nis­tui ja joh­ti tark­kai­lu­lait­tei­ta ke­hit­tä­neen työn­te­ki­jän pot­kui­hin. Po­lii­si vai­ke­nee sii­tä, mi­ten lai­te oli­si poi­ken­nut mark­ki­noil­la ol­leis­ta lait­teis­ta.

Poliisi al­koi ke­hit­tää ky­seis­tä 3M Pro -seu­ran­ta­lai­tet­ta vuon­na 2005. Sa­lai­ses­sa ke­hi­tys­työs­sä oli­vat mu­ka­na kes­kus­ri­kos­po­lii­si (Krp), suo­je­lu­po­lii­si ja Hel­sin­gin po­lii­si­lai­tos.

Seu­ran­ta­lai­te­oh­jel­man te­ke­mi­ses­tä vas­ta­si al­ku­vai­hees­sa pit­käl­ti yk­si kes­kus­ri­kos­po­lii­sin työn­te­ki­jä. Tä­mä ny­kyi­sin ne­li­kymp­pi­nen mies oli ol­lut 1990-lu­vun lo­pul­ta läh­tien kes­kei­nen te­ki­jä po­lii­sin seu­ran­ta- ja kuun­te­lu­jär­jes­tel­mien ke­hit­tä­mi­ses­sä.

Tällä ker­taa työ ei eden­nyt kes­kus­ri­kos­po­lii­sin toi­vo­mal­la ta­val­la ja vauh­dil­la.

Erään Krp:n pääl­li­kön mu­kaan mie­hel­le ase­tet­tiin mää­rä­ai­ko­ja ja lu­vat­tiin li­sä­re­surs­se­ja. Hän ei ha­lun­nut apua.

Epä­on­nea­kin oli mu­ka­na, kun suo­je­lu­po­lii­sin oli tar­koi­tus ko­keil­la lai­tet­ta to­del­li­ses­sa seu­ran­ta­ti­lan­tees­sa. Tark­kai­lun koh­tee­na ol­lut au­to va­ras­tet­tiin yl­lät­täen en­nen kuin po­lii­si eh­ti asen­taa lait­teen.

Sen lä­hem­mäs käyt­töön­ot­toa lai­te ei tiet­tä­väs­ti eden­nyt.

Krp al­koi epäil­lä seu­ran­ta­oh­jel­maa teh­neen mie­hen luo­tet­ta­vuut­ta ke­hi­tys­hank­keen ai­ka­na.

Mies toi­mi vir­ka­työn­sä ohel­la yk­si­tyi­ses­sä Tre­voc-yri­tyk­ses­sä asian­tun­ti­ja­na.

Tre­voc kaup­pa­si käyt­tö­val­mis­ta seu­ran­ta­lai­tet­taan sa­maan ai­kaan, kun po­lii­si ei saa­nut ko­vas­ta ha­lus­ta huo­li­mat­ta omaa vas­taa­vaa lai­tet­taan val­miik­si.

Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin työn­te­ki­jä osal­lis­tui Tre­vo­cin lait­teen esit­te­ly­ti­lai­suu­teen yri­tyk­sen edus­ta­ja­na si­sä­mi­nis­te­riön po­lii­si­osas­tol­la ke­säl­lä 2008.

Krp pe­rui mie­hel­le Tre­vo­cis­sa työs­ken­te­lyä var­ten myön­ne­tyn si­vu­toi­mi­lu­van, ta­ka­va­ri­koi hä­nen tie­to­ko­neen­sa ja ra­joit­ti hä­nen pää­syään työ­huo­nee­seen.

Työn­an­ta­jan mu­kaan mies rik­koi si­vu­toi­mi­lu­van eh­to­ja, mark­ki­noi ni­men­omai­ses­ta kiel­los­ta huo­li­mat­ta kil­pai­li­jan tuo­tet­ta ja saat­toi hyö­dyn­tää tie­to­jaan po­lii­sin sa­lai­sis­ta me­ne­tel­mis­tä ja lait­teis­ta.

Krp ir­ti­sa­noi mie­hen hel­mi­kuus­sa 2009. Vir­ka­mies­lau­ta­kun­ta to­te­si myö­hem­min, et­tei pot­kuil­le ol­lut riit­tä­viä pe­rus­tei­ta.

Po­lii­si ha­vait­si ir­ti­sa­no­mi­sen ai­koi­hin, et­tä seu­ran­ta­lai­te oli tek­nii­kal­taan van­hen­tu­nut jo en­nen val­mis­tu­mis­taan. Kau­pal­li­set lait­teet oli­vat men­neet ohi.

Hel­sin­gin po­lii­si hank­ki lo­pul­ta seu­raa­vat seu­ran­ta­lait­teen­sa Tre­vo­cil­ta. Krp os­ti lait­tei­ta ai­na­kin Ruot­sis­ta.

Krp:n apu­lais­pääl­lik­kö Te­ro Ku­ren­maa ei kom­men­toi työn­te­ki­jän ir­ti­sa­no­mis­ta ei­kä juu­ri seu­ran­ta­lait­teen ke­hi­ty­sy­ri­tys­tä­kään.

”­Se oli ai­kaan­sa si­dot­tu han­ke. Sil­lä ei ole enää mer­ki­tys­tä”, hän sa­noo.

Kes­kus­ri­kos­po­lii­si on vä­hen­tä­nyt omaa tark­kai­lu­lait­tei­den ke­hi­tys­työ­tään, kos­ka työ on kal­lis­ta ja tek­niik­ka van­he­nee no­peas­ti.

”O­lem­me huo­man­neet, et­tei mark­ki­noi­den kans­sa kan­na­ta kau­heas­ti kil­pail­la.”

Po­lii­si voi hank­kia lait­tei­ta yk­si­tyis­ten yri­tys­ten li­säk­si myös muil­ta val­tioil­ta.

 

Potkut saanut kiistää poliisin väitteet

Poliisista potkut saanut työntekijä kiistää viivästyttäneensä seurantalaitteen valmistumista ja rikkoneensa sivutoimiluvan ehtoja asiantuntijana Trevoc Oy:ssä. Irtisanomiskiistan asiakirjoista käy ilmi, että miehellä ja keskusrikospoliisilla (Krp) on hyvin erilaiset näkemykset tapahtumista.

Helsingin Sanomat 3.6.2012

 

Supossa on päihdeongelmia

Suojelupoliisin salaisen ilmapiiritutkimuksen mukaan Supossa on päihdeongelmia. Suomen Kuvalehden haltuunsa saaman sisäisen tutkimuksen mukaan ainakin kolme yksikköä raportoi 2010, että työyhteisön henkilöstöllä on melko varmasti ongelmia päihteiden kanssa.

Johto ja johdon tuki -nimisen yksikön työntekijöistä jopa sata prosenttia oli tätä mieltä. Asian vakavuutta korostaa, että puolet vastanneista kertoi, että työpaikalla ongelmaan suhtaudutaan välinpitämättömästi.

Päihteiden käytöllä oli myös vakavia seurauksia. Puolet johdon tuen henkilökunnasta kertoi havainneensa päihteisiin liittyviä ongelmia, kuten kuukausittaisia krapulapäiviä ja myöhästymisiä.

Vielä huolestuttavammat seuraukset päihteiden käytöstä oli vastavakoiluyksikössä. Vastanneet kertoivat päivittäisistä ja viikoittaisista poissaolo- ja krapulapäivistä sekä myöhästymisistä. 44 prosenttia ilmapiiritutkimukseen osallistuneista vastavakoilun työntekijöistä kertoi, että poissaolopäiviä tapahtui päihteiden käytön vuoksi päivittäin, viikottain ja kuukausittain.

Päihdeongelmien esiintymistä piti melko varmana vajaat kaksi kolmasosaa. Vajaat 40 prosenttia kertoi, että työpaikalla suhtaudutaan kyseisten henkilöiden päihdeongelmaan välinpitämättömästi.

OSAAMATTOMIA ESIMIEHIÄ

Vastausten perusteella Supon työntekijät osoittivat selkeää epäluottamusta esimiehiään kohtaan. Päälliköiden johtamistapaa pidettiin osaamattomana ja epätoivottavana. Vastavakoiluyksikössä tätä mieltä oli 40 prosenttia, tilannekuvayksikössä jopa 43 prosenttia ihmisistä.

Esimiesten toimintaa pidettiin myös epäoikeudenmukaisena. Tätä mieltä oli keskimäärin noin 20 prosenttia vastanneiden yksiköiden työntekijöistä. Keskimäärin 65 prosenttia vastasi, että epäoikeudenmukaista toimintaa esiintyi vähän tai ei lainkaan.

Poikkeuksellisen voimakasta ryöpytystä sai esimiesten toiminta henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämisessä. Jopa puolet kahden yksikön henkilökunnasta katsoi, että tämä toteutuu huonosti tai ei lainkaan. Neljäsosa kuuden yksikön työntekijöistä painotti, että henkilöstön hyvinvointi ei toteudu omassa yksikössä eikä sitä huomioida riittävästi yksikön toiminnassa.

Esimiehien toimintaan kohdistuneesta kritiikistä huolimatta Supon työntekijät olivat tyytyväisiä siihen, miten heidän työtään arvostetaan. Työyhteisöissä ihmiset myös saivat tarvittaessa toistensa tukea ja apua. Työn paine ei aiheuttanut ongelmia läheisissä ihmissuhteissa eikä työ aiheuttanut riittämättömyyden tunteita. Suurin osa kertoi nukkuvansa yönsä hyvin.

Suuri enemmistö oli sitä mieltä, että yksikössä sinänsä vallitsee hyvä ilmapiiri ja yhdessä tekemisen henki. Ammatillista etiikkaa pidettiin horjumattomana.

Johtopäätös ilmapiiritutkimuksen tarpeellisuudesta kävi ilmi, kun työntekijöiltä kysyttiin, onko henkilöstöbarometri-kyselyllä ollut käytännön vaikutuksia. Selvä enemmistö katsoi, että vaikutuksia on ollut melko vähän tai erittäin vähän.

Suomen Kuvalehti 21.3.2012

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/krapulapaivia-vastavakoilussa-salainen-tutkimus-paljastaa-supon-ilmapiiriongelmat

Valtakunnansyyttäjä tutkii Supon toimet

Sisäministeriö haluaa valtakunnansyyttäjänviraston tutkivan onko suojelupoliisi kohdellut kenttävalvontayksikön päällikköä Paavo Seliniä lainmukaisesti.

Asia käy ilmi Suomen Kuvalehden haltuunsa saamasta sisäasiainministeriön ratkaisusta, joka perustuu Selinin tekemään kanteluun poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja Supon menettelystä häntä koskevassa asiassa.

Seliniltä vietiin Supon johdon päätöksellä kulkulupa työpaikalleen, suljettiin työsähköposti sekä yhteydet poliisin tietojärjestelmään.

Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Nelosen uutiset julkaisi syyskuussa 2010 nauhan, jossa Supon silloinen päällikkö Seppo Nevala vuonna 2005 haukkui puhelimessa Paavo Selinin tämän Nato-lausunnoista.

Supossa epäiltiin, että Selin oli vuotanut nauhoituksen julkisuuteen.

Selin epäili kantelussaan, että kyseessä on mahdollinen yhteistoimintalain rikkominen. Häntä ei kuultu missään vaiheessa häneen kohdistettujen poikkeuksellisten toimenpiteiden ja menettelyiden osalta.

Ministeriö totesi, että sen arvion mukaan ”Seliniin kohdistettuja toimenpiteitä ei voitane pitää siinä mielessä olennaisina, että niillä olisi ollut pysyvästi tarkoitus muuttaa Selinin työtä ja tehtäviä.”

Koska Paavo Selin oli kuitenkin nostanut esille poliisirikosasian, ministeriö lähettää asian valtakunnansyyttäjänviraston arvioitavaksi.

jatkoa…

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/valtakunnansyyttaja-tutkii-supon-toimet

Supon nimitys kalvaa poliisijärjestöä

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen arvostelee poliittisia virkanimityksiä poliisin organisaatiossa.

Suhonen ei henkilökohtaisesti hyväksy poliittisia nimityksiä, koska poliisin pitää palvella kansalaisia hyvin ja tasapuolisesti riippumatta siitä, edustaako poliisimies jotain poliittista näkemystä.

– Kun poliisipomoja nimitetään, siellä ei pitäisi tulla sellainen tunnelma, että tässä on poliittinen tausta tärkein asia ja sen jälkeen tulee vasta pätevyys. Sitä voi tietysti miettiä minkälainen signaali poliittiset virkanimitykset poliisin ammatissa ovat kansalaisten suuntaan, niin kuin tämä viimeisin suojelupoliisin päällikön nimitys, Suhonen toteaa.

 

Valtioneuvosto nimitti sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) valtiosihteerinä toimivan Antti Pelttarin (kok.)suojelupoliisin päälliköksi torstaina. Pelttari toimii Supon päällikkönä Ilkka Salmen (kok.) poissaolon ajan. Ensi kuun puolivälissä alkava pesti on määräaikainen. Virka tuli avoimeksi, kun Salmi nimitettiin neljäksi vuodeksi EU:n tilannekeskuksen johtajaksi Brysseliin.

Suhonen vertaa poliisipäälliköiden nimityksiä tasavallan presidentin virkaan. Sen jälkeen kun valinta on tehty, niin silloin pitää muuttua koko kansan presidentiksi ja yhtä lailla pitää olla koko kansan Supon päällikkö.

–  Siellä ei voi enää ajaa minkään oman taustan asiaa.

 

Suhosen johtama SPJL joutuu henkilöasioissa olemaan Supoon yhteydessä, mutta Tehtaankadun yksikön substanssiin liitolla ei ole juurikaan sanomista.

Supo on siitä merkillinen poliisin yksikkö, että siellä on politiikka ollut aina tavalla tai toisella näkyvässä roolissa.

Suhosen näkemyksen mukaan Supon tähänastiset päälliköt ovat poliittisesta väristä riippumatta onnistuneet kohtuullisen hyvin, eivätkä ole välttämättä napsutelleet jäsenkirjansa kansia kovinkaan näkyvästi.

– On historioitsijoiden asia pähkäillä tarkemmin miten politiikka peilautuu Supossa, hän sanoo

 

Suhonen antaa kaikkien kukkien kukkia, mikä näkyy tulevissa eduskuntavaaleissakin.

– SPJL on täysin sitoutumaton järjestö eikä tunnusta minkäänlaista väriä. Arkadianmäelle on hakeutumassa parikymmentä pollaria, jotka edustavat hyvin laajasti suomalaista poliittista värikenttää. Sillä tavalla meillä on katto korkealla ja seinät leveällä, Suhonen sanoo.

Suhonen sanoo ay-satraappina pitävänsä ihan hyvänä sitä, että nykyisessäkin eduskunnassa on aktiiveja poliisimiehiä tärkeissä valiokunnissa.

– Tämä on kuitenkin demokraattinen yhteiskunta. Pitäisin todella pahana sitä, jos virkamiesten poliittinen osallistuminen olisi jollakin tavalla kiellettyä, hän sanoo.

 

Suomenmaa 18.3.2011

 

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/supon_nimitys_kalvaa_poliisij%C3%A4rjest%C3%B6%C3%A4_5171715.html

Supo rikkoi lakia tietovuodon selvittämisessä

Suojelupoliisin päällikkö Ilkka Salmi ja apulaisjohtaja Petri Knape ovat mahdollisesti syyllistyneet virka-aseman väärinkäyttöön. Epäily liittyy tapaan, jolla Paavo Seliniäkoskevia selvittelyjä on tehty. Näin esittää professori Seppo Koskinen Lapin yliopistosta.

Supon johto on epäillyt Selinin vuotaneen julkisuuteen nauhoja, joissa Supon päällikköSeppo Nevala vuonna 2005 haukkui puhelimessa Selinin tämän Nato-lausunnoista.

Nelosen uutiset julkaisi nauhat syyskuussa 2010. Vain muutamia päiviä uutisen jälkeen Selin jäi sairauslomalle.

Tämän aikana häneltä poistettiin Supon johdon päätöksellä kulkulupa työpaikalleen, suljettiin työsähköposti sekä yhteydet poliisin tietojärjestelmään ja estettiin pääsy omalle virkapaikalleen.

Selinille ei ole ilmoitettu missään vaiheessa, mistä häntä mahdollisesti epäillään, mihin perustuen ja miksi vain häneen kohdistetaan poikkeuksellisia toimenpiteitä tapahtuneen uutisvuodon jälkeen.

Hyvään hallintotapaan kuuluen Selinille olisi pitänyt ilmoittaa häneen kohdistettavista toimista etukäteen. Lisäksi kaikki päätökset olisi pitänyt perustella kirjallisesti.

Asiaa ei myöskään käsitelty luottamusmieselimissä.

Lapin yliopiston työ- ja virkamiesoikeuteen erikoistuneen professorin Seppo Koskisen mukaan kyseessä todennäköisesti oli laiton menettely.

”Jos virkamiestä epäillään tietovuodosta, kyseessä on mahdollinen virkarikos. Selinin tapauksessa oikea menettely olisi ollut pidättää hänet virantoimituksesta. Näin työnantajan olisi pitänyt esittää kunnon näyttöä siitä, että vuotaja oli Selin. Nyt asiaa ei päästy selvittämään lainkaan.”

Sen sijaan Paavo Selinin tapausta ryhdyttiin viemään eteenpäin työnjohto-oikeuden perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että tapausta alettiin selvittää työnantajan käskyllä. Tässä ei Koskisen mukaan noudatettu lakia. Selinin kohdalla olisi pitänyt käyttää laissa nimenomaisesti mainittuja keinoja, kuten virantoimituksesta pidättämistä

Virantoimituksesta pidättäminen olisi ollut Selinin oikeusturvan kannalta olennaisen tärkeä asia. Virkamieslaki nimenomaan turvaa yksittäisen virkamiehen asemaa. Asian käsittely on puolueetonta ja henkilöllä on valitusoikeus.

”Se joka on antanut tutkia asiaa työnjohtovaltaan perustuen, on menetellyt virkamieslain vastaisesti”, Koskinen sanoo.

”Seliniin kohdistettiin niin merkittäviä toimenpiteitä, että niihin ei voi ryhtyä vain sen perusteella, että työnantaja niin päättää. Työnjohtovalta ei riitä siihen, tästä ei ole mitään epäselvyyttä.”

Selinin oikeusturvaa loukattiin

Viime viikolla Poliisihallitus kertoi tekemiensä tutkimusten perusteella, että Supon Seliniin kohdistamat turvaamistoimet tietovuototapauksessa olivat perusteltuja.

Päätöksen jälkeen Selin nosti useassa haastattelussa esiin kysymyksen oikeusturvastaan. ”Kun näitä rajuja toimenpiteitä perustellaan työnjohto-oikeudella, niin yksittäisen virkamiehen näkökulmasta voi kysyä, onko se riittävä peruste, onko virkamiehen oikeusturva riittävän hyvä”, Selin sanoi.

Seliniä ei siis pidätetty virantoimituksesta, mutta käytännössä häneen kohdistetut mittavat toimenpiteet vastasivat sitä. Oikeusturvan kannalta toimenpiteistä ei olisi saanut päättää vain työnjohtovaltaa käyttämällä. Työnjohto-oikeus on tarkoitettu lähinnä työnjohtamiseen. Sitä ei saa käyttää merkittävän kurinpitovallan keinona.

”Tässä mentiin liian pitkälle”, Koskinen sanoo.

”Kyse on merkittävästä asiasta, työnantajan harkintavallan väärinkäytöstä. Kyseessä on vakava asia, jos työnantaja unohta,a mitä virkamieslaissa säädetään ja etenee vain oman menettelyn kautta. Selinin oikeusturvaa ei olisi paljon merkittävämmin voinut loukata”, Koskinen sanoo.

Lain mukaan virkamies ei saa käyttää väärin asemaansa välittömässä käskyvallassaan olevaan henkilöön nähden. Koskisen mukaan Selinin tapauksessa saattaa olla kyse jopa virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Asia olisi mahdollista saattaa myös oikeuskanslerinvirastoon tutkittavaksi.

”Jos työnjohtovaltaa sovellettaisiin jatkossa tällä periaatteella, se johtaisi katastrofiin virkamiesoikeudessa murtamalla periaatteen virkamiehen oikeusaseman perustumisesta lainsäädäntöön.”

Koskisen mukaan työnjohto-oikeus kuitenkin oikeuttaa työnantajan tekemään tiettyjä toimenpiteitä määrätyissä tilanteissa.

”Työnantajalla pitää olla mahdollisuus suojata itseään, jos se epäilee joutuneensa rikoksen kohteeksi. Tällainen on esimerkiksi oman aseman turvaaminen tietovuotojen estämiseksi.”

”Mutta keinojen täytyy olla oikeassa suhteessa tekoon nähden. Ei sellaisia, että siirretään yksi henkilö työpaikaltaan pois. Työnjohto-oikeus ei voi tarkoittaa näin täydellistä ja pitkäaikaista erottamista kuin mitä Selinin kohdalla tehtiin.”

Paaterosta tehtiin kantelu

Suojelupoliisi on käyttänyt vastaavia keinoja myös ylitarkastaja Matti Mikkolaan. Yli 40 vuotta Supossa työskennellyt Mikkola kertoi Suomen Kuvalehdelle viime vuoden marraskuussa joutuneensa järjestelmällisen syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi 16 vuoden ajan. Mikkolan mukaan Supossa vallitsee pelon ilmapiiri ja kiusattuja on useita (SK 47/2010).

Tämän jälkeen Supon osastopäällikkö ilmoitti Mikkolalle, että turvaamistoimenpiteenä häneltä on poistettu kaikki käyttöoikeudet Supon ja poliisin tietojärjestelmiin sekä suojelupoliisin toimitiloihin.

Jo tätä aikaisemmin myös Paavo Selin oli arvostellut Supon johtoa epäasiallisesta kohtelusta.

Selinin palattua sairauslomalta työpaikalleen erikoinen käsittely jatkui. Häneltä estettiin pääsy virkapaikalleen: Selinin työhuone oli siirretty vastoin hänen tahtoaan kokonaan toiseen kiinteistöön. Seliniä kiellettiin menemästä tapaamaan alaisiaan työpaikalleen.

Hänelle ei osoitettu mitään työtehtäviä.

Lisäksi Selin määrättiin kirjoittamaan selvitystä suojelupoliisin johdolle. Kirjoitetut selvitykset eivät tyydyttäneet Supon johtoa ja Selin käskettiin kirjoittamaan selvityksiä useita kertoja.

Sähköpostiyhteydet pidettiin edelleen katkaistuina ja kulkuoikeudet olivat rajoitettuja. Omalle virkapaikalleen hänellä ei ollut asiaa.

Viime viikolla Poliisihallitus kuitenkin ilmoitti, että sen tekemässä selvityksessä ei tullut esille epäasiallista toimintaa eikä suojelupoliisin työilmapiirissä havaittu vakavia ongelmia.

Supon päällikkö Ilkka Salmi kertoi, että Poliisihallituksen selvityksen lopputulos ei ollut yllätys.

”Keskusteluissa eri henkilöstöryhmien kanssa on voitu yhteisesti todeta, ettei suojelupoliisissa ole merkkejä laajamittaisesta kiusaamisesta tai epäasiallisesta kohtelusta. Myös työilmapiiri on hyvä”, Salmi kertoi Supon tiedotteessa viime viikolla.

Nelosen uutisen jälkeen syyskuussa Supossa oli kuitenkin ryhdytty tutkimaan Selinin liikkeitä viraston kulunvalvonnan lokitiedoista. Niiden mukaan Selin oli käynyt eräänä päivänä työpaikallaan aamuviideltä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan tämä oli yksi perusteista, joilla Seliniltä otettiin pois kulkuluvat.

Marraskuussa poliisiylijohtaja Mikko Paatero ilmoitti käynnistävänsä selvitykset Selinin Supoon kohdistamista väitteistä, joiden mukaan Supossa on työpaikkakiusaamista.

Helsingin Sanomien haastattelussa Paatero totesi, että asian selvittelyä jo aiemmin olisi edistänyt se, että Selin olisi vastannut hänelle esitettyihin kysymyksiin puhelinnauhoituksen päätymisestä Nelosen uutisten käyttöön.

Kaksi päivää myöhemmin Selin vastasi mielipidekirjoituksessaan, että vastoin Paateron lausumaa hän oli jo ennen sairauslomansa alkua vastannut kaikkiin Supon päällikön esittämiin asiaan liittyviin kysymyksiin. Myös lomansa aikana hän vastasi uusiin yksityiskohtaisiin kysymyksiin sekä antoi selvityksen tapahtumien kulusta.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan sisäministeriöön on tehty kantelu siitä, oliko Paateron toiminta asiallista, kun hän arvosteli julkisuudessa yksittäistä virkamiestä.

Kansliapäällikkö Ritva Viljanen on määrännyt ministeriön poliisiosaston selvittämään Paateron toimintaa. Vastaus kanteluun on odotettavissa kuukauden sisällä.

 

Suomen Kuvalehti 27.1.2011

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-supo-rikkoi-lakia-tietovuodon-selvittamisessa

Supo teki virheen viestintäpäällikön valinnassa

Suojelupoliisi saa moitteita virheestä viestintäpäällikön nimityksessä. Erään hakijan valtiotieteen kandidaatin tutkintoa pidettiin virheellisesti alempana korkeakoulututkintona, vaikka se oli suoritettu jo vuonna 1980 ja oli siten ylempi korkeakoulututkinto.

Lisäksi Supo lähetti kantelijalle nimitysmuistiosta jäljennöksen, josta puuttui yksi olennainen sivu. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kyse oli huolimattomuudesta.

Hänen mielestään kantelija olisi ollut perusteltua kutsua haastatteluun. Supon mukaan tutkinnon virheellinen arviointi ei kuitenkaan vaikuttanut siihen, ettei kantelijaa valittu haastatteluun.

Muilta osin Supo toimi nimitysasiassa harkintavaltansa puitteissa.

Kyse oli määräaikaisen viestintäpäällikön viran täytöstä vuonna 2008.

 

STT 22.12.2010

Tilanne Supossa on hyvin hankala

Poliisin ylin johto jatkaa Suojelupoliisin työpaikkakiusaamisväitteiden selvittelyä. Poliisiylijohtaja Paateron mukaan tilanne on hyvin vaikea. Esimerkiksi Supon kenttävalvontayksikön päälliköltä on estetty omien tehtäviensä hoitaminen. Poliisiylijohto tekee päätöksen Supon tilanteesta tammikuussa.

 

Supon entinen terrorismiyksikön päällikkö ja nykyinen kenttävalvontayksikön päällikkö Paavo Selin istuu päivät pitkät ilman työtehtäviä. Hänellä ei ole oikeutta edes päästä johtamansa yksikön tiloihin, hänelle ei voi lähettää sähköposteja eikä puheluita yhdistetä.

Poliisin ylijohto selvittää parhaillaan, mitä Supossa tapahtuu. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kuvailee tilannetta hyvin hankalaksi. Tänään hän keskusteli Supon johdon kanssa tilanteesta.

– Ne ovat tähän sisäiseen toimintaan liittyviä kysymyksiä, onko tällaista häirintää tai vastaavaa siellä olemassa. Näitä asioita käsiteltiin.

Kärjistyneen tilanteen taustalla on viiden vuoden takainen Paavo Selinin lausunto, jonka mukaan Euroopassa Natolla ei ole merkitystä terrorismin torjunnassa.

Lausunnosta hermostui silloinen oppositiojohtaja Katainen, joka soitti silloiselle Supon päällikölle, joka puolestaan haukkui alaisensa kovasanaisesti puhelimessa. Syyskuussa nauhoitus puhelinkeskustelusta julkaistiin Nelosen uutisissa ja Selinin eristäminen työpaikallaan alkoi. Siitä ei ole tietoa, kuka nauhan antoi julkisuuteen.

Paavo Selin ei tänään halunnut kommentoida tilannetta. Myös Supon nykyinen päällikkö Ilkka Salmi kieltäytyi haastattelusta, mutta kommentoi asiaa YLE Uutisille viime perjantaina.

– Tämä ikävä julkisuus, jonka kourissa Supo on ollut, niin ne ovat kuitenkin yksittäistapauksia.

Julkisuudessa olleiden väitteiden mukaan Supossa työpaikkakiusaamisen kohteeksi ovat joutuneet useat henkilöt. Poliisiylijohtajan mukaan aiemmin Suomessa ei ole missään poliisiorganisaatioissa ole tehty yhtä laajaa selvitystä kuin nyt Supossa.

– Me otamme kantaa siihen, mitä me nähdään, että on tapahtunut. Mutta ennen kaikkea me katsomme tulevaisuuteen ja saatamme tilanteen siihen, että kaikilla on työrauha.

Poliisin ylijohto tekee ratkaisunsa asiassa tammikuussa. Sen jälkeen nähdään, löytyykö Supossa kaikille virkamiehille työtehtäviä.

 

YLE Uutiset 21.12.2010

http://yle.fi/uutiset/paatero_tilanne_supossa_on_hyvin_hankala/2237792

Lue juttu, josta Supo kanteli

Nurkkaan ajetut

Kiusaaminen on Suojelupoliisissa tiedettyä laajempaa. Supossa vallitsee pelon ilmapiiri eikä asioista uskalleta puhua koston pelossa. Matti Mikkola kertoo joutuneensa syrjinnän ja mustamaalaamisen kohteeksi 16 vuoden ajan.

Ylitarkastaja Matti Mikkola, 62, on Supo-veteraaneja. Hän on työskennellyt Suojelupoliisissa yli 40 vuotta, vuodesta 1982 lähtien ylitarkastajana. Mikkolan mukaan hän on joutunut järjestelmällisen syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi vuodesta 1994 lähtien. Hän väittää, että kiusattuja on useita.

”Kiusaamiseen ja syrjintään ovat syyllistyneet Seppo Nevalan kaudelta alkaen lähes kaikki Supon ylimmät esimiehet. Kohteina on ollut muun muassa hallintotoimistojen päälliköitä, ylitarkastajia ja osastosihteereitä”, Mikkola sanoo.

Mikkolan mukaan Supossa vallitsee pelon ilmapiiri. Työntekijät eivät uskalla valittaa kohtelustaan, koska pelkäävät joutuvansa koston kohteeksi. Samasta syystä työyhteisöstä on vaikea saada tukea. Myötäilijät ovat päässeet parempiin virkoihin.

Syrjintää tapahtuu monella tasolla. Työtehtäviä karsitaan pois, työntekijöitä mustamaalataan ja heitä pakkosiirretään toisiin tehtäviin.

”Näillä keinoilla ihmiset eristetään ja heidät vaiennetaan vähitellen olemattomiin. Työntekijöitä lähetetään eri osastoille eikä heille anneta mitään varsinaisia tehtäviä. Supossa on nyt jo eläkkeellä olevia ylietsiviä, joille ei annettu kolmeen viime vuoteen kunnollisia työtehtäviä.”

Henkisen ahdingon lisäksi toimenpiteillä on merkittäviä rahallisia vaikutuksia. Syrjäytetyt ihmiset eivät saa työtehtäviä, ylenemistiet tukitaan eikä palkkoja tarvitse korottaa. Tämä näkyy eläkkeissä. Valitukset eivät ole muuttaneet esimerkiksi Mikkolan asemaa.

”Supolla on käytössään parhaat lakimiehet. Työntekijät eivät saa välttämättä apua edes liitosta. Oleellista on se, että sisäministeriö ja Poliisihallitus eivät ota tilanteeseen mitään kantaa.”

Mikkola kokee, ettei ole saanut oikeutta edes kerrottuaan asioistaan eteenpäin. Yritykset vaikuttaa tilanteeseen ovat törmänneet seinään.

”Olen yrittänyt hakea tukea jokaiselta mahdolliselta suunnalta. Olen valittanut ja tehnyt kanteluita, selvityspyyntöjä ja kirjelmiä, mutta näkymätön seinä on vastassa joka suunnalla.”

”Tämä on kafkamainen tilanne. Kaukana ei ole ajatus, että alkaa epäillä omia sanomisiaan.”

”Vielä edellisten päälliköiden Seppo Tiitisen ja Eero Kekomäen aikaan Supo oli upea työpaikka”, hän sanoo.

Sisäinen tutkinta printteristä

Matti Mikkolan näkemyksen mukaan kiusaaminen ja syrjintä saivat alkunsa vuonna 1994. Hän sanoo kuulleensa jälkikäteen johtoryhmän kokouksesta, jossa päätettiin hänen ajamisestaan sivuraiteelle.

”Samoihin aikoihin olin laatinut henkilöturvallisuuslausunnon, jota esimieheni muutti niin paljon, ettei se enää pitänyt paikkaansa. Kävin huomauttamassa asiasta ja saattaa olla, että kaikki käynnistyi siitä”, Mikkola arvelee.

”Vähitellen minua ryhdyttiin tämän jälkeen ajamaan nurkkaan. Töitä ei enää riittänyt oikealle kädelle. Työpaikkanikin oli samoissa tiloissa henkivartijoiden kanssa.”

Mikkolalle ei ole kerrottu tai perusteltu, miksi hänet on työnnetty syrjään. Kulkulupia on otettu pois ja urakehitys torpattu.

Supon päällikkö Seppo Nevala haukkui Mikkolan puhelimessa useita kertoja. ”Nevala saattoi kiihtyneenä sanoa, että nyt sotkeudut asioihin, jotka eivät sinulle kuulu.”

Useita vuosia jatkunut alistaminen kärjistyi vakavaksi vuonna 2002. Supon entinen päällikkö Seppo Tiitinen oli nimittänyt Mikkolan atk-turvapäälliköksi. Nyt Supossa ryhdyttiin uusimaan tietojärjestelmiä ja vanhoja laitteita hävitettiin. Mikkolan kotiin oli jäänyt etätyössä käytetty vanha printteri, joka oli jo poistettu käytöstä. Mikkola tarjosi omaa vanhaa atk-laitteistoaan ja printteriä työtoverilleen yhteensä 50 eurolla.

Tämän vuoksi Seppo Nevala antoi Mikkolalle kirjallisen huomautuksen siitä, että tämä oli ”myynyt virastolle kuuluvaa vaikkakin arvotonta omaisuutta”.

”Sain huomautuksen vaikka printteri ei koskaan vaihtanut omistajaa enkä saanut siitä euroakaan”, kertoo Mikkola, jonka mukaan tapahtumaa on käytetty toistuvasti häntä vastaan, kun hän on pyrkinyt selvittämään tilannettaan.

Mikkolalta on leikattu useaan otteeseen töitä ja muutettu niitä määräaikaisiksi.

”Tämä on ollut tietoista taktikointia, jolla vähennettiin töiden vastuullisuutta ja sitä kautta palkkakehitystäni.”

Printterijupakasta käynnistettiin Supon sisäinen tutkinta, jonka seurauksena Mikkola sairastui lyhytaikaiseen masennukseen. Rytmihäiriöt jäivät pysyväksi muistoksi. Edessä oli myös pitkä sairausloma, jonka johdosta hänen palkkaansa pienennettiin 25 prosenttia. ”Kun tehtäviä otettiin koko ajan pois, palkka-asiaan oli mahdotonta saada muutoksia.”

Vuonna 2006 Mikkola nimitettiin Supon valmiuspäälliköksi.

”Silloin ajattelin, että nyt saan vihdoin kunnollisia töitä. Mutta minulle ei edes myönnetty kulkulupia kaikkiin tiloihin. Kun Supoon tuli vierailulle valmiuspuolen yhteistyökumppaneita, minun piti saada mukaani joku toinen henkilö availemaan ovia.”

Vähättelyä ja alistamista

Alkutalvella 2006 Mikkola teki eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, jossa hän pyysi selvittämään Supon menettelyä työsyrjinnäksi kokemassaan asiassa.

Mikkolan mukaan hänet ohitettiin useita kertoja, kun Supossa täytettiin vapaita virkoja. Nimitysmuistioissa vähäteltiin hänen työkokemustaan ja koulutustaan.

Mikkola haki muun muassa alueyksikön päällikön virkaa 2002, mutta valituksi tuli lopulta virkamies, joka oli poliisipäällystön tutkinnon suorittanut ylioppilas. Mikkolalla oli takanaan sama tutkinto, mutta sen lisäksi hän oli hallintotieteiden maisteri, ”poliisimaisteri”.

Hakiessaan toista alueyksikön päällikön paikkaa kahta vuotta myöhemmin Mikkola ei edes päässyt haastateltavien listalle. Siitä huolimatta, että hän oli hakijoista ainoa, jolla oli kokemusta vastaavanlaisista esimiestehtävistä.

Kanteluissaan Mikkola kiinnitti huomiota myös saamaansa kirjalliseen huomautukseen ja varoitukseen, jonka hän oli saanut virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Virkamieslautakunta kumosi varoituksen yksimielisellä päätöksellä. Mikkola oli ollut huoltamassa valtion atk-laitteita kaksi päivää.

Vuonna 2008 eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt tyrmäsi kaikki kantelussa mainitut kohdat. Päätöksessä muun muassa viitattiin yleisellä tasolla työelämän ongelmiin, jotka on ratkaistava esimies-alaissuhteissa ja kunkin työpaikan omin toimenpitein. Viime kädessä työsuojeluorganisaation kautta.

”Suoranaista lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä ei ollut havaittavissa”, Lindstedt totesi.

”Tämän jälkeen määrätyt ihmiset lakkasivat tervehtimästä. Minut syyllistettiin kuin rikollinen”, Mikkola sanoo.

”Supon arvostus on ollut niin korkealla joka puolella, että tällaisiin yhden ihmisen asioihin ei ole haluttu puuttua missään. Supolle on annettu paljon anteeksi. Sillä on väistämättä edessään kulttuurinmuutos.”

Vielä kerran

Elokuussa 2009 Mikkola yritti vielä kerran selvittää asioitaan. Hän teki Supolle tutkimuspyynnön, jossa viittasi kokemaansa epäasialliseen kohteluun. Mikkolalta oli otettu pois perusteetta hänen työtehtäviään. Supon johtaja oli myös erikseen kieltänyt antamasta Mikkolalle kaikkea arkistomateriaalia hänen töitään varten.

Työskentelyä materiaalin parissa oli laitettu valvomaan korkeakouluharjoittelija.

Seuraavan vuoden huhtikuussa Poliisihallitus vastasi Mikkolalle. Erikoisessa lausunnossaan se totesi, että virkarikosten osalta syyteoikeus oli vanhentunut. Näin ollen Mikkolan työsyrjintää koskeva väite ei aiheuttanut Poliisihallituksessa toimenpiteitä.

”Syrjintää ei kiistetty, mutta sen vaikutuksia ei pohdittu lainkaan. Päätöksessä myönnetään, että Supo on tehnyt virkarikoksen, mutta siitä ei seurannut mitään”, Mikkola ihmettelee.

Hän uskoo, että syrjäännyttäminen ja eristäminen on ollut tarkoituksellista, jotta hän hakeutuisi muihin tehtäviin.

”Olin tehnyt vuosikymmeniä töitä Supolle, ja sitten yhtäkkiä matto vedettiin alta. Tätä on ollut niin vaikeaa ymmärtää, kun en ole tiennyt, mistä kaikki johtuu. Pahimmillaan vuorokausirytmi meni sekaisin, kun heräilin keskellä yötä ja mietin, miksi olen joutunut ajojahdin kohteeksi.”

”Työhistoriani Supossa oli hyvä ja sain paljon aikaiseksi. Alusta lähtien halusin ajatella, että kiusaaminen on vain hetkellistä. Toivossa oli hyvä elää.”

Matti Mikkola jää eläkkeelle ensi vuoden huhtikuussa. Tämän vuoksi hän kertoo uskaltavansa nyt puhua asioista.

”Kyse ei ole kostosta. Ajatukseni on, että toisilla olisi helpompaa. Onko Supolla enää varaa hukata ammattitaitoisia ihmisiä?”

Syrjään ja sairauslomalle

Seppo Nevala ja Paavo Selin olivat hyvä työpari. Sitten Seliniä alettiin ajaa sivuraiteelle.

Suojelupoliisin entinen terrorismin torjuntayksikön päällikkö Paavo Selin ajettiin tarkoituksella sivuraiteelle urallaan. Vuonna 2005 käynnistynyt ajojahti on kärjistynyt niin, että Selin on siirretty pois entiseltä työpaikaltaan. Häneltä on lisäksi otettu pois kulkuluvat työpaikalleen sekä katkaistu sähköpostit.

Selinin yritykset selvittää tilannettaan on tyrmätty. Tapahtumien piinaama Selin joutui sairauslomalle.

Selinin terveystilanne kärjistyi sen jälkeen kun Nelosen uutiset julkaisi tämän vuoden syyskuussa nauhoja, joissa Supon entinen päällikkö Seppo Nevala haukkui voimakkaasti alaistaan tämän Natoa koskeneen esitelmän jälkeen vuonna 2005.

Tällä hetkellä Supo tutkii sitä, miten puhelinkeskustelut päätyivät julkisuuteen.

Suomen Kuvalehden eri lähteistä keräämien tietojen mukaan nauhojen vuotaja ei ollut Paavo Selin.

Piina alkaa

Selinin umpikujaan johtaneet tapahtumat käynnistyivät heinäkuussa 2005. Suomi valmistautui EU-puheenjohtajakauteen ja keskustelu Natosta ja terrorismista oli kiivasta.

Kokoomuksen Jyrki Katainen oli valittu puolueen puheenjohtajaksi edellisen vuoden kesäkuussa. Savon Sanomien haastattelussa 23. heinäkuuta 33-vuotias oppositiojohtaja kertoi, että lisääntynyt terrorismi tekee Nato-kysymyksestä entistä tärkeämmän Suomelle.

Kataisen mielestä terrorismin uhka oli synnyttänyt Suomeen turvallisuusvajeen, jota Nato-jäsenyys voisi paikata. Kataisen näkemyksen mukaan Suomi jäisi Naton ulkopuolella vaille terrorismin torjunnassa tärkeää tiedustelutietoa.

Oppositiojohtajan mielipide käynnisti kiivaan keskustelun.

Vain viisi päivää myöhemmin Ylen Aamu-tv:n vieraana ollut Supon päällikkö Seppo Nevala torjui Kataisen väitteen. Nevala totesi, että Suomella ei ole tietovajetta. EU:ssa käytettävät tiedustelutiedot ovat myös Suomen käytettävissä. ”Natolta tulevalla tiedolla ei ole kovin suurta lisäarvoa”, Nevala kertoi.

Vielä samana iltana, 28. heinäkuuta myös Euroopan investointipankin silloinen varapääjohtaja Sauli Niinistö totesi MTV3:n Seitsemän uutisissa, että Natoon kuuluminen ja terrorismille altistuminen eivät ole tekemisissä toistensa kanssa.

”Natolla on ehkä terrorismin vastaisuudessa sittenkin vain sivurooli, en siis täysin ole Kataisen kanssa samaa mieltä”, Niinistö sanoi.

Noin kuukausi tämän jälkeen Nato-ystävänä tunnettu ministeri Max Jakobson kertoi, että Natoa ei tarvita terrorismin torjuntaan, sillä tässä asiassa EU on kyennyt yhteistyöhön. Presso-lehdessä 20. elokuuta Jakobson kannatti kuitenkin Nato-jäsenyyttä, mutta sillä perusteella että Euroopan unionin päätöksentekoa koskeva kriisi on jättänyt Suomen vaille turvatakuita.

Lisää paineita Kataisen niskaan kertyi 22. elokuuta 2005. Pääministeri Matti Vanhanen totesi keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa Seinäjoella, että Nato-jäsenyys ei auttaisi terrorismia vastaan, koska kamppailussa on kyse lähinnä poliisien yhteistyöstä.

”EU:lla on monipuolisempi keinovalikoima terrorisminvastaiseen kamppailuun kuin Natolla”, Vanhanen totesi.

Jo aikaisemmin heinäkuussa hän oli kirjoittanut kolumnissaan Hufvudstadsbladetissa, että kuuluminen puolustusliitto Natoon ei toisi Suomelle suojaa terrorismia vastaan.

Naula arkkuun

Noin kaksi viikkoa myöhemmin, 6. syyskuuta, sisäministeriön tiloissa Kirkkokadulla järjestettiin sisäministeri Kari Rajamäen koolle kutsuma toimittajatapaaminen. Vuoden 2006 EU-puheenjohtajuus lähestyi, ja ministeriö järjesti toimittajille useita kymmeniä tapaamisia, joissa annettiin erilaista taustatietoa.

Yksi kutsutuista puhujista oli Supon terrorismin vastaisen yksikön päällikkö Paavo Selin. Tilaisuuden teema oli päätetty etukäteen ministeriössä. Ohjelma ja yksityiskohdat oli käyty läpi ministeri Kari Rajamäen kanssa.

Selinin valinta oli tietoinen ratkaisu. Selin veti useita työryhmiä, joiden johtoon ministeriö oli hänet asettanut. Selin hoiti työnsä hyvin. Tämän vuoksi Rajamäki käytti häntä asiantuntijana useissa eri yhteyksissä.

Toimittajatapaamisessa nousi esille kysymys terrorismin torjunnasta ja Naton roolista. Selin totesi, että Suomi ei jää Naton ulkopuolisena maana vaille mitään tiedustelutietoa terrorismin torjunnasta.

”Nato keskittyy terrorismiin liittyvään sotilaalliseen ulottuvuuteen. Sillä ei ole merkitystä terrorismin torjunnan kannalta Euroopassa”, Selin kertoi STT:n samana päivänä välittämässä uutisessa.

Kyseessä ei ollut Selinin oma radikaali mielipide. Puhe oli samassa linjassa hallituksen ja Supon johdon kanssa.

Silloinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) kertoo, että Selinin puheessa mikään ei herättänyt ihmetystä.

”Esille ei noussut mitään Supon rooliin liittyvää uutta linjaustarvetta. Puhe ei aiheuttanut myöskään ongelmia EU-asioiden tai Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiin terrorismintorjuntaan liittyvien kysymysten käsittelyyn”, Rajamäki kertoo Suomen Kuvalehdelle.

Nevala kääntyy vastaan

Esitelmästä käynnistyi tapahtumavyöry, jonka seurauksia puidaan edelleen.

Välittömästi uutisen jälkeen Jyrki Katainen soitti Supon päällikölle Seppo Nevalalle. Katainen arvosteli Paavo Selinin käsitystä Naton vähäisestä merkityksestä terrorismiin liittyvän tiedonsaannin kannalta. Katainen syytti Seppo Nevalaa sekä Supon virkamiestä yrityksestä kammeta hänet puoluejohtajan paikalta.

Minuun on otettu yhteyttä ja tiedät kuka henkilö on kyseessä. Ei mikä tahansa henkilö, vaan oppositiopuolueen puheenjohtaja, joka syyttää nyt minua että… on minun asiallani pantu suistamaan hänet puheenjohtajan tehtävästä, sanoi arviointikykynsä menettänyt Supon päällikkö Nelosen saamilla puhelunauhoilla.

Sen sijaan, että olisi torjunut poliittista painostusta tai ohjailua, Nevala taipui ja kääntyi alaistaan vastaan. Heti Jyrki Kataisen yhteydenoton jälkeen Nevala soitti Selinille useita puheluita, joissa haukkui alaistaan kiihtyneenä.

Tämä alkaa jo olla liian paksua, että sinä menet ottamaan kantaa tulenpalaviin poliittisiin kysymyksiin. Tähän on reagoitu korkealta poliittiselta tasolta, että suojelupoliisin pikkuvirkamies on ottanut tällaisen kannan, sanoi malttinsa menettänyt Nevala, joka viittasi keskustelun aikana Kataiseen useita kertoja.

Vielä kuukautta aikaisemmin Nevala oli ollut Selinin kanssa samoilla linjoilla.

Täyskäännös oli yllättävä, sillä Nevalalla ja Selinillä oli takanaan pitkä yhteinen työhistoria.

Seppo Nevalan vielä työskennellessä sisäministeriön poliisiosastolla 1990-luvun alussa Selin oli ministeriössä asiantuntijatehtävissä. Tämän jälkeen Nevala siirtyi Supoon ja Selinistä tuli Helsingin huumepoliisin päällikkö.

Tiet kohtasivat vielä kerran. Nevala sai houkuteltua Selinin Suojelupoliisiin, terrorismintorjunnan turvallisuusyksikön päälliköksi.

Yhteistyö oli sujunut vuosien varrella hyvin, Nevala ja Selin olivat hyvä pari.

Tilanne alkoi muuttua 2000-luvulla.

Nevala joutui ankaran arvostelun kohteeksi, kun paljastui kuinka kevein eväin Supo aloitti 2002 tutkinnan Alpo Rusin väitetystä vakoilusta. Jutun tutkinta kesti vuoden. Rusia vastaan ei koskaan nostettu syytettä. Valtio tuomittiin vahingonkorvauksiin.

Seuraava isku tuli pian. Vuonna 2004 Nevala hyllytettiin apulaispäällikkö Petri Knapen kanssa Soneran teleurkintajutun takia.

Sisäministeriön virkamies kertoo, että virasta pidättäminen oli raju takaisku vallantäyteiselle Nevalalle.

”Hän joutui keskelle sellaisia paineita, joihin hän ei ollut tottunut. Nevalasta oli jopa ennustettu seuraavaa poliisiylijohtajaa”, kertoo virkamies, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Samaan aikaan Paavo Selinin ura oli nousussa. Juuri vuonna 2004 Selin haki samaa poliisiylijohtajan paikkaa. Alpo Rusin tapauksessa Selin oli varoitellut Nevalaa näytön heikkoudesta. Selinin vakaasta asemasta kertoi sekin, että hänen tehtävänä oli pohtia Supon aseman uudistamista.

”Selin oli nuori ja terhakka ja aktiivinen ja menestyi kaikessa, mihin ryhtyi”, kertoo virkamies tapahtumien taustoista.

Sitten vanha valta iski takaisin. Seliniä haluttiin rangaista. Toiminta oli tarkoitushakuista.

Selinin pakkosiirto

Tapahtumat ovat nousseet julkisuuteen nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, kun Nelonen 6. syyskuuta julkaisi saamiaan puhelinnauhoja. Jyrki Katainen myöntää olleensa yhteydessä Nevalaan. ”Mutta sitä en sano, etteikö virkamies saa ottaa kantaa”, Katainen on sanonut.

Puhelinsoittoonsa vuonna 2005 viitaten Katainen sanoi käyneensä Nevalan kanssa ”hyvän ja asiallisen keskustelun”.

Keskustelu Seppo Nevalan kanssa ei riittänyt Jyrki Kataiselle. Hän lähetti sähköpostia suoraan Paavo Selinille:

Hei, luin STT:ltä haastattelusi. En tiedä, vastaako se sanomaasi, mutta joka tapauksessa se herätti hieman ihmetystä. Liitän oheen kolumnini Turun Sanomissa koskien tätä teemaa. Olen todella yllättynyt Supon edustajien lausunnoista, ettei Natolla ole mitään roolia terrorismin torjunnassa. Tätä samaa ovat ihmetelleet myös eräät puolustusviranomaiset. Kunhan luet kirjoituksen, niin kuulisin mielelläni näkemyksiäsi siitä, missä kohtaa logiikkani pettää. Jyrki Katainen.

Selin ei halunnut puuttua politiikkaan. Hän toimitti viestin Nevalalle.

Seppo Nevala kuoli joulukuussa 2008. Hänen nimensä esiin nostaminen nyt vaivaa entistä sisäministeriä Kari Rajamäkeä.

”Minusta on raukkamaista, että nyt mennään kuolleen miehen selän taakse tilanteessa, jossa Supon oman johtamisen osalta on syytä kriittiseen tarkasteluun”, sanoo Rajamäki ja viittaa väitteisiin, joiden mukaan Supossa esiintyy kiusaamista.

Jyrki Kataisen puhelulla Nevalalle 2005 oli dramaattiset seuraukset. Nelosen julkaisemissa nauhoissa Nevala lupaa estää alaisensa etenemisen urallaan. Näin tapahtui.

Paavo Selin ajettiin Supossa vähitellen sivuraiteelle. Hänen siirtämistään pois terrorisminvastaisen yksikön johdosta alettiin valmistella jo 2006.
Suomen Kuvalehden saamien dokumenttien mukaan Selinin esimies apulaispäällikkö Petri Knape ehdotti hänelle ensimmäisen kerran henkilökiertoa 28.12.2006 käydyssä tuloskeskustelussa. Selin torjui ehdotuksen.

Varsinainen ajojahti käynnistyi 18. maaliskuuta 2007 järjestettyjen eduskuntavaalien jälkeen.

Vanhasen kakkoshallitus nimitettiin 19. huhtikuuta, mutta jo viisi päivää vaalien jälkeen Seppo Nevala siirsi Selinin syrjään terrorismin vastaisen yksikön päällikön tehtävistä. Vastoin Selinin omaa tahtoa.

Selin pyristeli vastaan. Hän pyysi sisäministeriötä selvittämään päätöksen laillisuuden. Yksi epäilyn aihe oli, että siirtopäätöstä koskevia dokumentteja oli mahdollisesti kirjoiteltu vasta Nevalan tekemän päätöksen jälkeen.

Selinin pyyntö käsiteltiin ministeriössä kuitenkin tavallisena kanteluna. Käytännössä se tarkoitti, että Selinin esimiesten ei tarvinnut ottaa asiaan kantaa. Laillisuusvalvontatarkastusta ei tehty.

Vastauksessaan Selinin kanteluun sisäministeriön poliisiosasto totesi, että Seppo Nevala ei ollut menetellyt lainvastaisesti määrätessään Selinin tehtäväkiertoon ilman hänen suostumustaan.

”Muiltakaan osin kantelunne ei aiheuta enempiä poliisin ylijohdon toimenpiteitä”, vastauksessa todettiin.

Vappuna 2007 Selin siirrettiin Supon kenttävalvontayksikön päällikön virkaan nimikkeellä tehtäväkierto. Kyseessä oli harvinainen toimenpide Supossa, pakkosiirto.

Selinin mielipidettä ei kuultu. Sitä ei ole myöskään kysytty nyt, kun häneltä on viety kulkuluvat ja katkaistu sähköpostit. Selin ei tiedä, mistä häntä syytetään.

Henkinen paine

Yksi vaalivoittajista 2007 oli kokoomus. Oppositiojohtaja Kataisesta tuli valtiovarainministeri ja uudeksi sisäministeriksi nimitettiin kokoomuksen Anne Holmlund. Hänen erityisavustajansa Ilkka Salmi (kok) nimitettiin 1. marraskuuta Supon uudeksi päälliköksi. Myös Paavo Selin haki virkaa.

Samaan aikaan kun Nevala soitti Selinille kohtalokkaan puhelun, Ilkka Salmi oli noussut Supon ylitarkastajaksi.

Paavo Selinin piina ei päättynyt eduskuntavaaleihin.

Helsingin Sanomissa 14. marraskuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessa Selin kuvailee, kuinka ”Nelosen uutisointi ja sen pohjalta tapahtunut asian käsittely myös muissa tiedotusvälineissä on ollut minulle henkilökohtaisesti raskasta. Paine on välittynyt myös läheisiin.”

Selin on vastikään toimittanut työsuojelutarkastajalle ja Poliisijärjestöjen liitolle selvitykset työpaikallaan kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta.

Poliisiylijohto selvittää parhaillaan väitteitä, joiden mukaan Paavo Selin on joutunut työpaikallaan Supossa kiusaamisen ja mustamaalaamisen kohteeksi.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on määrännyt Poliisihallituksen selvittämään Selinin väitteitä epäasiallisesta kohtelusta. Paatero kertoi ottavansa jutun käsittelyyn lehtitietojen perusteella. Poliisihallitukselle ei ole tehty asiasta virallista selvittelypyyntöä.

 

Suomenkuvalehti 3.12.2010