Arkisto

Archive for helmikuu 2012

Poliisin asenteissa vakavia puutteita

29.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Kokenut ylikonstaapeli, parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Pekka Mustonen löytää poliisityöstä monia vakavia puutteita. Hänen mielestään kehittämistä on niin seksuaalirikosten uhrien kohtaamisessa kuin poliisien omassa henkisessä hyvinvoinnissa.

– Seksuaalirikosten uhreille tulisi tarjota prosessin alkupäässä jatkuvuutta. Nyt poliisi on usein ensimmäisenä paikalla, ja sitten uhri voi joutua olemaan viikkojakin ilman tukea ja apua. Ei se välttämättä kuulu poliisin tehtäviin, mutta joskus varsinkin uhrilähtöinen ajattelu voisi olla paikallaan, Pekka Mustonen toteaa.

– Kaikkien poliisien, jotka tutkivat seksuaalirikoksia, tulisi käydä vähintään oppisopimuspohjainen seksuaalineuvojan koulutus. Se antaisi valmiuksia ja tietotaitoa ihmisen psykoterapeuttiseen kohtaamiseen, varsinkin uhrin kohdalla. Parin päivän pikakoulutus seksuaalirikosten tutkintaan on riittämätöntä.

Poliisi on Mustosen mukaan huomattavasti valmiimpi kohtaamaan tekijöitä kuin rikoksen uhreja.

– Siinäkin tosin on aina vaarana, että tuomitaan ihminen teon lisäksi. Teko on väärä, ei ihminen.

Mustonen uskoo, että parisuhteiden hoitaminen parantaisi myös perheväkivaltatilannetta. Myös oman henkilöstön hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota.

Poliisin säästötoimissa vaaranpaikka

– Poliisityössä on unohtunut työnohjaus, sekin pitäisi määrätä pakolliseksi. 30 vuoden aikana en saanut kertaakaan ohjausta, kävin omasta aloitteestani neljä kertaa vuodessa psykologilla, hän tuhahtaa.

– Pidän suurena ongelmana asennetta, että me olisimme hyviä, ja ne toiset ovat pahoja. Se on kaiken pahan alku ja juuri. Olen itse kokenut sen.

Mustonen pitää erityisen tärkeänä sitä, että ihmisen – poliisinkin – annettaisiin olla oma yksilönsä myös ryhmässä. Yksilöllisyyden tukahduttamista voi hänestä verrata eräänlaiseen skitsofrenian levittämiseen, joka on hyvin vahingollista.

Mustonen kantaa huolta raskasta ja vaativaa työtä tekevistä poliiseista ja heidän henkisestä hyvinvoinnistaan. Poliisin resursseista tinkiminen on hänestä järkyttävää.

– Olen huolissani ministeriön säästöpäätöksistä, ne ovat käsittämättömiä. On suuri vaara, kun tuhannet tunnolliset poliisit joutuvat jättämään kansalaiset pulaan. Siitä tulee psyykelle ongelmia, jos joutuu pitkään toimimaan vastoin omia arvoja. Ihminen repeää sisältä kahtia, ja siinä käy huonosti.

 

Ylikonstaapeli paljastaa: ”Tämä on poliisille äärimmäinen tabu”

 

Pitkän uran ylikonstaapelina tehnyt parisuhde- ja seksuaaliterapeutti Pekka Mustonen on todistanut syrjintää entisellä työpaikallaan. Hän tietää myös, mikä on Suomen poliisivoimissa yhä ääretön tabu.

– Minusta poliisissa on työpaikkakiusaamista, mutta siitä vaietaan. Olen sen nähnyt ja kokenut, mutta siihen ei puututa, 30 vuotta poliisina työskennellyt Pekka Mustonen huokaa.

– Ala on edelleen niin miehinen, että naiselle voi olla vaikeaa olla menemättä mukaan siihen ja säilyttää naisellisuuttaan. Naisia painostetaan sellaiseen käytökseen, Mustonen suree.

Seksuaalinen häirintä on Mustosen mukaan yleisimmillään kaksimielistä vitsailua, johon on vaikea puuttua. Hän uskoo nuoren polven myötä asian olevan paranemaan päin. Eräänlaisen syrjinnän suhteen Mustonen sen sijaan ei näe muutosta parempaan suuntaan.

– Seksuaali- vähemmistöt eivät uskalla tulla julki Suomen poliisivoimissa. Julkituloa saadaan odottaa yhä edelleen. Mitä se kertoo asenneilmastosta, Mustonen haastaa.

Mustonen kertoo esimerkiksi, kuinka Ruotsissa poliiseilla on jopa oma osastonsa Pride-tapahtumissa. Suomalaisten virkaveljien matka tapahtumaan on tyssännyt eräänä vuonna kuitenkin ministeriön vastustukseen. Suomalaispoliiseja kiellettiin esiintymästä virkapuvussaan, vaan matkaan olisi pitänyt lähteä siviilivaatteissa vapaa-ajalla.

Suomalaispoliisit joutuvat pysyttelemää kaapissa, eivätkä aiheesta kirjoita edes poliisien ammattilehdet. Mustosen mukaan seksuaalivähemmistöt ovat poliisivoimissa ääretön tabu.

– Se on valtavan surullista, hän huokaa.

 

Ylikonstaapeli Pekka Mustonen ryhtyi seksi- ja parisuhdeterapeutiksi rohkeasti oman työnsä ohella. Vaihdos karskin miehekkäältä alalta pehmeiden arvojen pariin ei sujunut kivuttomasti, mutta on antanut paljon.

Pekka Mustonen lähti poliisiksi heti armeijan jälkeen seurustellessaan poliisin tyttären kanssa. Vuonna 1978 Pekka aloitti uransa silloisessa Jyväskylän poliisilaitoksessa, jossa hän työskentelikin seuraavat 30 vuotta muutamia YK-komennuksia lukuun ottamatta.

– Toimin ylikonstaapelina kenttäryhmän johtajana, ja samaan aikaan valtakunnallisella tasolla kenttäjohtamisen kouluttajana, nyt 55-vuotias Pekka kertoo.

– Vaimoni veti terveydenhoitajana äitiysneuvolassa perhevalmennusta raskaana oleville naisille ja heidän puolisoilleen 1990-luvun lopussa. Sain päähäni, että koska siellä miehetkin käyvät, joten miksi en voisi tulla jelppimään vaimoani?

Autettuaan vaimoaan neuvolassa Pekka päätti kartuttaa lisää oppia alalta. Hän ajatteli, että sosiaalialan koulutuksesta hän voisi ammentaa oppia myös poliisityöhönsä. Pekka osallistui Oulun yliopiston järjestämään, maineikkaan teologin ja eetikon Martti Lindqvistin vetämään Sosiodraaman ja luovan ryhmätyön koulutukseen Vuokatissa. Siitä alkoi innokas opiskelu, itsensä kehittäminen ja henkisen kasvun prosessi.

– Se oli käännekohta. Identiteettikriisi. Huomasin, etten mikään hirveän hyvä ihminen ollutkaan: en työelämässä enkä henkilökohtaisessa elämässä.

Pekka syvensi osaamistaan ahkerasti vapaa-ajallaan vaativan työnsä ohessa. Vaimo opiskeli seksuaalineuvojaksi ja seksuaaliterapeutiksi, ja Pekkakin oli jo pitänyt pieniä parisuhdekursseja. Vuonna 2005 Pekka lähti opiskelemaan seksologian perusteita Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Opintoja hän jatkoi vielä seksologian erikoistumisopintoihin ja pariterapeutin opintoihin saakka.

Pehmeät arvot kolahtivat poliisiin

– Lähdin hakemaan sosiodraaman koulutuksesta eväitä omaan työhöni poliisien kouluttamiseen, mutta huomasin, että siitä niitä ei puuttunut, vaan minusta itsestäni, omasta persoonasta. Olen päässyt koulutuksessa tarkastelemaan itseäni ja kehittämään itseäni ihmisenä, Pekka kertoo.

Pekka kokee voivansa auttaa ihmisiä paremmin terapeuttina kuin poliisina.

– Poliisina 30 vuoden aikana näin valtavasti surua ja murhetta perheissä ja parisuhteissa. Mitä enemmän opiskelin, sitä varmemmin tiesin, että oli tehtävissä jotain. Halusin opiskella, jotta voisin yhdenkin ihmisen, lapsen tai aikuisen, auttaa elämään tuottoisan, hyvän elämän. Se on hintansa väärti.

-Ne ihmiset tarvitsevat apua. Poliisi tarjosi ensiapua, erotti heidät toisistaan, mutta he tarvitsevat jotain muuta, mitä kenttätyötä tekevä poliisi ei riitä tarjoamaan.

Opinnot muuttivat Pekan tapaa kohdata ihmiset, ja poliisin työ muuttui entistä raskaammaksi.

– Rikostutkijan työ ja tapa, jolla ihmiset kohdataan, olivat vielä surullisempia. Heidän kanssaan ei aina keskustella, että he tulisivat kuulluiksi. Samanlaisia ihmisiähän me olimme, ei meitä erottanut kuin se pöytä. Koulutuksen myötä opin kuuntelemaan, ja ne olivat sydäntä särkeviä, riipaisevia tarinoita.

Työyhteisössä ei ollut muutenkaan helppoa, sillä kollegoille Pekan uusi ajatusmaailma tuntui vieraalta.

Lopulta vuonna 2008 Pekka joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle työpaikalla saadun sairauden takia. Syynä oli poliisitalosta saatu homeastma.

– Ilman opintojani en olisi pysynyt pinnalla siitäkään.

 

Uusi elämä ja uudet tavoitteet

Vaikka työyhteisö ei miehen uusia arvoja sisäistänyt, Pekka itse kokee niiden antaneen hänelle paljon sekä ihmisenä että poliisina. Hän näkee, että poliisin taustasta on ollut myös hyötyä uudella uralla.

– Suurin etu on ollut se, ettei minulla ole hoitajan taustaa. En hoida ihmistä, joka ei ole hoidon tarpeessa. Suurin osa terapiaan hakeutuvista ei tarvitse hoitoa, vaan kanssakulkijaa. Uskallan olla suorempi ja rehellisempi, kun minulla ei ole alalta opittua hoivaviettiä, Pekka kertoo.

– On helpompi normalisoida ihmisiä, kun olen nähnyt ja kokenut paljon. Minulla on sekä ammatillista kokemusta että omaa elettyä elämää, ja lisäksi kirjaviisautta. Mikään elämän osa-alue ei ole vieras, eikä mikään saa hämilleen tai pois tolaltaan.

Tällä hetkellä Pekka työskentelee kirjansa parissa ja tekee terapiatyötä yleishyödyllisille yhteisöille ilman korvausta. Muitakin uusia tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita on. Terveellisistä elämäntavoista innostunut Pekka on laihduttanut yli 20 kiloa, ja tähtää nyt vuoden 2016 kehonrakennuksen Suomen mestaruuskisoihin 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi.

Ylikonstaapeli Pekka Mustonen kouluttautui parisuhde ja seksuaaliterapeutiksi raavaan ja raskaan poliisityönsä ohella. Pekka sai ihmisläheisistä opinnoista paljon irti, mutta uudet, pehmeämmät arvot eristivät hänet työyhteisöstä.

Pekka Mustonen oli ehtinyt toimia poliisivoimissa kouluttajana vuosia, kun hän innostui opiskelemaan parisuhdeterapeutiksi. Opintojensa alussa Pekka ajatteli kehittävänsä itsensä lisäksi samalla ammattitaitoaan poliisina, mutta työyhteisö ei tutkintoa arvostanut.

– Itselläni on se käsitys, että se vierotti minua työyhteisöstä. Minuun ei suhtauduttu samalla tavalla kuin ennen. Piti jotenkin kertoa, että olen se sama Pekka edelleen.

Jotain uutta opinnot kuitenkin olivat Pekalle antaneet.

– Ajatusmaailmani alkoi muuttua. Suhtautumiseni ihmisiin ei ollut sama kuin ennen henkilökohtaisen kriisin läpikäytyäni. Se, mitä olin ennen ajatellut vaikkapa seksuaalivähemmistöistä, erilaisista ihmisistä ja vierasmaalaisista, ei enää vastannutkaan sitä, miten minun piti kohdata ihmiset, Pekka kuvailee.

Opintojensa alkutaipaleella Pekka koki identiteettikriisin, joka aloitti hänessä pitkän henkilökohtaisen kasvun.

– Ystäväpiirini supistui, koska yhteiset asiat vähenivät. Ajatusmaailmamme ei enää vastannut toisiaan.

Omalta osaltaan työtovereiden nihkeää suhtautumista pahensi Pekan sairastuminen poliisitalon homeesta. Vaikka Pekan astma todettiin jo varhain ammattitaudiksi, ei se saanut osakseen ymmärrystä kollegoilta ja esimiehiltä. Sairastuminen ajoi hänet työkyvyttömyyseläkkeelle.

Poliisi ei tukenut

– Sekä sairastumisen että opintojeni suhteen en saanut minkäänlaista tukea työnantajalta. Koulutustani ei käytetty hyväksi edes silloin, kun minulle olisi pitänyt etsiä uutta tehtävää, Pekka toteaa.

Yhdessä vaimonsa kanssa Pekka laati poliisiorganisaatiolle Työhyvinvointi ja parisuhde- projektin osana yksiä ammattikorkeakouluopintojaan. Organisaatiota se ei kuitenkaan kiinnostanut. Pekka näkeekin, että poliisille henkilökunnan henkinen hyvinvointi on toissijaista. Edes poliisien oma ammattilehti ei ole tarttunut Pekan tarjoamiin parisuhdetta käsitteleviin artikkeleihin, vaan aihe tyrmättiin vain naistenlehdille sopivana.

– Jossain vaiheessa minulla oli ruusuinen ajatus, että asiantuntemustani olisi voitu käyttää hyväksi henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisessä. Eiväthän poliisien perheet eroa mitenkään muista, Pekka huokaa.

– Poliisin työ on ulkoistettu henkisesti muusta elämästä. Se on niin raskas ammatti, jossa kohdataan niin raskaita asioita, että taustatekijöiden pitää olla kunnossa. Eli siis perheen ja parisuhteen, hän toteaa.

 

 

http://www.studio55.fi/lahipiirivoimavarana/artikkeli.shtml/1502999/poliisista-seksiterapeutiksi—tyoyhteiso-ei-hyvaksynyt

 

 

 

 

Mainokset

Poliiseja koskevat rikosilmoitukset jyrkässä kasvussa

24.2.2012 1 kommentti

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen torjuu rikosten esitutkinnan vetovastuun siirtämisen poliisilta syyttäjille. Syyttäjien johtamaa esitutkintaa on esittänyt muun muassa oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Nissinen korostaa poliisin ja syyttäjän yhteistyötä.

– Itse olen toistaiseksi suhtautunut nihkeästi syyttäjän tutkinnanjohtajuuteen. En ole lähtenyt, enkä lähtemässä sitä tavoittelemaan, Nissinen toteaa verkkokolumnissaan perjantaina.

Hän korostaa syyttäjien ja poliisien esitutkintayhteistyötä sekä syyttäjien esitutkintaa ohjaavaa roolia. Yhteistyön avulla yleiset syyttäjät voivat vaikuttaa esitutkinnan sisältöön.

– Vastikään vahvistettu, vuonna 2014 voimaan tuleva esitutkintalaki säätää velvoittavasti esitutkintayhteistyöstä. Uusi laki antaa syyttäjälle lisää toimivaltuuksia. Syyttäjälaitos ei tarvitse tutkinnanjohtajuutta. Se on palvelu, jonka tilaamme poliisilta.

Nissisen mukaan syyttäjillä ei olisi esimerkiksi mahdollisuutta valvoa käytännössä poliisin tutkintatyötä. Syyttäjät tarvitsisivat myös lisäkoulutusta muun muassa pakkokeinojen käytöstä.
Nissinen ei myöskään usko, että syyttäjälaitos saisi lisää rahaa uusien tehtävien hoitamiseen.

Vuoden 2014 alusta voimaan tulevan esitutkintalain mukaan esitutkinnan toimittaa poliisi. Syyttäjä johtaa esitutkintaa vain, jos poliisia epäillään rikoksesta viranhoidossa.

Poliiseja koskevien rikosilmoitusten määrä on kasvussa. Valtakunnansyyttäjänvirastoon tuli viime vuonna lähes 900 ilmoitusta, mikä oli yli viidenneksen edellisvuotta enemmän.

YLE Uutiset 24.2.2012

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/valtakunnansyyttaja_esitutkinta_sailytettava_poliisilla_3286787.html

 

Poliisi tutkii tiesikö se että ei tiennyt

23.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi tutkii, tiesikö se Kauppatorin kunnialaukauksista.

HELSINKI. Helsingin Kauppatorilla ammuttiin tänään tykillä ja musketeilla kunnialaukauksia Ruotsin pikkuprinsessan syntymän kunniaksi.

Poliisissa ei kuitenkaan olla varmoja, oliko tapahtumalla asianmukaiset luvat. Helsingin poliisista kerrottiin ensin STT:lle, ettei heillä ollut laukauksista tietoa etukäteen. Myöhemmin kerrottiin, että ilmeisesti järjestäjät olivat kertoneet tapahtumasta viranomaisille, mutta tietoa ei ollut tullut poliisin operatiiviselle puolelle.

Nyt poliisi tutkii, olivatko tapahtuman luvat kunnossa.

Tapahtuman järjestäjät sanovat, että tapahtumasta oli kerrottu poliisille. Järjestäjien mukaan poliisilta oli myös saatu vastaus, että asia on kunnossa. Niin ikään lupa oli heidän mukaansa saatu Helsingin kaupungilta ja ympäristökeskukselta.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisi+tutkii+tiesik%C3%B6+se+Kauppatorin+kunnialaukauksista+/a1305556273569?ref=tw-share

Poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta

23.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Johtavassa asemassa ollut savolainen poliisi luovutti yhteensä kuusi haulikkoa ja kivääriä takaisin alkoholiongelmaiselle ja itsetuhoiselle miehelle vain muutama kuukausi niiden poisottamisen jälkeen.

Aseet oli otettu pois useista törkeistä rattijuopumuksista tuomitulta mieheltä kesällä 2008. Mies valitti aselupapäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka piti peruuttamisen voimassa.

Poliisi päätti kuitenkin antaa miehelle hänen aseensa takaisin vielä samana syksynä, jotta hän pääsisi metsästämään. Poliisiin oli vedonnut miehen äiti, joka oli huolestunut poikansa masentuneisuudesta. Miehen oli päästävä takaisin rakkaan harrastuksensa pariin.

Johtavassa asemassa ollut poliisi ei missään vaiheessa tavannut itse aseluvan haltijaa. Aseet hän oli luovuttanut miehen veljelle. Palautuksesta ei tehty merkintöjä. Sen sijaan tammikuussa 2009 samainen poliisi kirjasi aselupien peruuttamisen, vaikka aseet eivät edes olleet enää poliisin hallussa.

Tilanne paljastui helmikuussa 2010, kun poliisipartio joutui ottamaan miehen kiinni. Itsetuhoiselta ja sekavalta mieheltä löytyivät samaiset aseet ja panokset, jotka otettiin uudelleen pois.

Poliisi tuomittiin torstaina tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Kuopiossa istuneen Pohjois-Savon käräjäoikeuden mukaan mies syyllistyi törkeään huolimattomuuteen palauttaessaan aseluvat ilman asianmukaista lupaharkintaa, päätöksiä ja merkintöjä rekisteriin.

Eläkkeellä oleva poliisi joutuu maksamaan 10 päiväsakkoa, yhteensä 520 euroa.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/poliisi-antoi-asevaraston-takaisin-ilman-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6st%C3%A4/737002

Syyttäjä johtamaan esitutkintaa

22.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä oikeusjutuissa tulisi siirtyä kansainväliseen malliin, jossa syyttäjä johtaa esitutkintaa.

Oikeusprosessit nopeutuisivat ja viranomaisten yhteistyö tehostuisi.

Syyttäjä voisi ottaa johtopaikan oikeudellisesti vaativissa jutuissa, kuten talous- ja ympäristörikoksissa.

Viime vuosina yhteistyö on tiivistynyt, mutta käytännössä hommat hoitaa poliisi, syyttäjä osallistuu palaveriin tai pariin.

Esimerkiksi Virossa syyttäjä on esitutkinnan johtaja heti siitä saakka, kun henkilöä aletaan epäillä rikoksesta. Esitutkinnan johtajana syyttäjä neuvoo poliiseja todisteiden hankinnassa ja kävelee tutkinnan jälkeen asia kainalossa oikeuteen.

Suomi on saanut moitteita pitkäksi venyneistä oikeudenkäynneistä.

Suomessa on käyty keskustelua yleiseurooppalaisesta mallista, mutta uuteen esitutkintalakiin asiaa ei kuitenkaan kirjattu.

Poliisi pitää nykyistä tilannetta hyvänä.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2012/02/1499913/jonkka-syyttaja-johtamaan-esitutkintaa

Koko poliisitoiminta on arvioitava uudelleen

20.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisia odottaa iso vyönkiristys.

Sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan poliisi joutuu merkittävien säästö- ja tehostamistoimien kohteeksi riippumatta siitä, lieventääkö hallitus omaan ohjelmaansa kirjattua säästövaatimusta.

”Meille on luettu kovat madonluvut hallituksessa. Toki toivon lisäresursseja poliisille, mutta en uskalla luvata mitään tällä hetkellä”, hän sanoo HS:n haastattelussa.

Hallitusohjelman mukaan poliisin on karsittava menojaan kymmenellä miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaan poliisin toimitilamenot ovat kasvamassa 15 miljoonalla eurolla.

Sisäministeri nostaa yhdeksi merkittäväksi säästö- ja tehostamiskohteeksi ”hallinnon ja seinät”.

Räsäsen mukaan se voi tarkoittaa poliisilaitosten määrän vähentämistä ja poliisilaitosten sivupisteiden sulkemista.
Siten entistä useampi kunta on jäämässä ilman omaa poliisin toimipistettä. Räsänen kiistää, että poliisi olisi katoamassa näiltä alueilta.

”Tämä ratkaisu edellyttää poliisipartioinnin läsnäoloa siellä, missä toimitiloja joudutaan karsimaan.”

Myös keskusrikospoliisin, liikkuvan poliisin ja suojelupoliisin toiminta ja toimitilat joutuvat tarkasteltavaksi.

”Kaikki pitää nostaa ennakkoluulottomasti pöydälle”, Räsänen sanoo.

Toinen merkittävä säästö- ja tehostamiskohde on Räsäsen mukaan poliisin lupapalvelut. Tarkoituksena on lisätä sähköistä asiointia, jolloin poliisilaitokset voisivat vähentää lupapalvelujen työntekijöitä.

Ministeri linjaa, että ensisijaista on turvata paikallispoliisien perustoiminta. Hänen mukaansa pitää myös miettiä, onko poliisin tehtäviä muutettava jollakin tavalla.

Räsänen myöntää, että poliisihallinnossa on liikaa päälliköitä.

”Meillä on erittäin hyviä päälliköitä. Kaikki kunnia heille. Heidän määränsä ei vähentynyt, kun poliisilaitoksia vähennettiin vuonna 2009. Päälliköiden määrä on sen jälkeen vähentynyt ja vähenee koko ajan.”

Säästökohteet ja poliisin tulevien vuosien voimavarat alkavat tarkentua vasta, kun asiaa käsittelevä sisäministeriön työryhmä saa raporttinsa valmiiksi parin viikon päästä.

Sen jälkeen sisäministeri Räsänen tekee hallitukselle oman esityksensä poliisin rahoituksesta ja toiminnasta.

Myös poliisien tuleva määrä on vielä arvailujen varassa.

Hallitusohjelman mukaan poliisien määrän pitäisi määrärahojen leikkauksesta huolimatta säilyä viime kesän tasolla hallituskauden loppuun asti.

Sisäministerin mukaan yhtälö on mahdoton. ”Vaikka tehostamme poliisitoimintaa, poliisien määrä ei säily nykytasolla ilman lisärahaa.”

Räsäsen mukaan ilman rakenteellisia uudistuksia poliisin henkilöstö voisi vähentyä noin 7 700:sta jopa tuhannella vuoteen 2016 mennessä, kuten myös poliisiylijohtaja Mikko Paatero on arvioinut.

Sisäministeri uskoo, että poliisien työmoraali ja kansalaisten luottamus virkavaltaan säilyvät entisellään säästöistä huolimatta tulevaisuudessakin.

Helsingin Sanomat 20.2.2012

Poliisihallitusta höykytetään rahankeräysluvista

20.2.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Järjestöt arvostelevat Poliisihallitusta rahankeräysluvista

Järjestöt arvostelevat Poliisihallituksen toimia rahankeräyslupien myöntämisessä. Järjestöjen mukaan Poliisihallituksen tapa tulkita lakia vaikeuttaa uudenlaisten keräystapojen käyttöönottoa.

– Siellä ollaan vielä hieman ”lipaskeräysmoodissa”. Meidän täytyy kuitenkin olla siellä missä lahjoittajat nykyään ovat ja tarjota heille joustavia malleja lahjoittaa, sanoo yleishyödyllisiä järjestöjä edustavan VaLan puheenjohtaja Tiina Saukko.

Hän työskentelee myös kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin toiminnanjohtajana.

Saukko kertoo, että esimerkiksi World Vision joutui vetämään R-kioskeissa myynnissä olleet keräyslahjakorttinsa takaisin varastoihin, koska Poliisihallitus tulkitsi R-kioskin keräyksen toimeenpanijaksi. Järjestön oman tulkinnan mukaan R-kioski olisi toiminut keräyksessä vain välikätenä.