Arkisto
Oikeus kumosi peltipoliisin sakot
Turun käräjäoikeus teki marraskuun alussa erittäin harvinaisen päätöksen, kun se kumosi nopeusvalvontakamerakuvan perusteella määrätyn rikesakon.
Oikeus katsoi, ettei syyttäjällä ollut riittävää näyttöä juuri kyseisen kameran toimintakunnosta. Päätöksestä ei voi valittaa.
Oikeuden ratkaisu oli todennäköisesti ainut laatuaan Suomessa. Tuomio saattaa johtaa siihen, että kynnys kiistää sakkoja alenee.
– Ei tule mieleen tapausta, jossa sakon kiistäminen olisi tuolla perusteella mennyt läpi. Eduskunnan oikeusasiamieskin on todennut, että nämä viranomaisen mittauslaitteet ovat luotettavia, kummastelee poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.
Ihalainen aikoo viedä tapauksen syyttäjänviraston ja oikeusministerin tietoon.
– On hyvä selvittää, pitääkö toimintamalleja muuttaa, hän toteaa.
Sakon saaja oli turkulainen ammattikuljettaja, joka valvontakameran mukaan ajoi lievää ylinopeutta toukokuussa Loimaalla. Hän vetosi oikeudessa GPS-tietoihin. Niiden mukaan hän ajoi 82 kilometriä tunnissa eikä 91 kilometriä tunnissa.
– Normaalisti syyttäjä esittää poliisin selvityksen, että laitteen kunto on asianmukaisesti tarkastettu. Nyt niin ei tapahtunut. Jäi epäily, joten syyte oli hylättävä, tuomarina toiminut Pekka Määttä perustelee ratkaisuaan.
Syyttäjä puolestaan arvioi, ettei kameran luotettavuutta tarvitsisi erikseen perustella, vaan kuva riittäisi. Hän oli tällä kertaa väärässä.
Sakkonsa anteeksi saanut mies lähti kokeilemaan kepillä jäätä ja yllättyi, että oikeus kallistui hänen kannalleen.
– Enkä lopulta voi itsekään olla varma, ajoinko ylinopeutta vai en, hän myöntää.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/565372/Oikeus+kumosi+peltipoliisin+sakot
Poliisit ”kehittivät ammattitaitoa” käräjäoikeus palkitsi sakoilla.
Kaksi pohjoissavolaista poliisia tuomittiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa Nilsiässä perjantaina sakkoihin edesmenneen huippuhiihtäjän Mika Myllylän tietojen urkkimisesta poliisin tiedostoista. Toinen on ylikonstaapeli ja toinen vanhempi konstaapeli.
Tuomiot tulivat henkilörekisteririkoksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Molemmat saivat kymmenen päiväsakkoa, josta maksettavaa tulee toiselle 400 euroa ja toiselle 230 euroa.
Molemmat teot tapahtuivat heinäkuussa 2011, heti Myllylän kuoleman jälkeen.
Konstaapelit kiistivät käräjäoikeudessa syyllistyneensä rikokseen.
Syyksi tietojen katseluksi he kertoivat ”ammattitaidon kehittämisen”. Poliisit kertoivat harjoitelleensa ilmoitusten laatimistekniikkaa. Toinen poliiseista kertoi halunneensa hiihdon ystävänä järjestää ”jälkipuintitilaisuuden” työyhteisössään.
Viime viikolla Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi Iisalmessa poliisilaitoksen vartijan sakkoihin Myllylän tietojen urkkimisesta.
Poliisi hakkasi miehen päätä asfalttiin
Kaksi Helsingin järjestyspoliisin konstaapelia tuomittiin sakkoihin Helsingin käräjäoikeudessa.
Oikeuden mukaan poliisit pahoinpitelivät romanimiestä Herttoniemen Shellillä viime vuoden maaliskuussa. Poliisit tuomittiin myös virkavelvollisuuden rikkomisesta.
6. maaliskuuta 2012 sattunut tapaus tallentui osin huoltoaseman valvontakameralle, mutta nauhoitetta ei voitu oikeudessa katsella. Video oli tuhoutunut, kun sitä oli kolmannen poliisin läsnä ollessa siirretty tikulle. Paikalla olleen poliisin mukaan koneen tallennuslaitteen kiintolevy oli hajonnut.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun poliisipartio kiinnostui mittarikentällä olleesta autosta, jonka siirtokilvet oli kiinnitetty väärin. Romanimies oli ollut tankkaamassa autoa, mutta poliisit nähdessään mennyt sisään pelaamaan hedelmäpeliä.
Poliisit hakivat miehen
Osapuolten kertomukset tilanteesta olivat erilaisia, mutta käräjäoikeuden johtopäätösten mukaan poliisit olivat ensin pyytäneet romanimiehen mukaansa. Mies oli totellut otettuaan pelirahat mukaansa. Tarkoitus oli ollut mennä poliisiautoon selvittämään asiaa. Oikeuden mukaan romanille lopullinen syy oli kuitenkin jäänyt epäselväksi.
Mies oli viety kuljetusotteessa ja ulkona toinen poliiseista oli potkaissut välissä olleelta mieheltä jalat alta, käräjäoikeus totesi. Poliisien kertomusten mukaan romanimies oli vastustellut, mutta kukaan todistajista ei ollut sellaista nähnyt. Todistajat eivät olleet kuulleet mitään käskytystä, vaikka poliisit kertoivat sellaisesta.
Videon kerran ennen tuhoutumista nähnyt kolmas poliisimies kertoi, ettei ollut havainnut nauhalla mitään vastustelua. Kaatamista ei ollut videolla näkynyt, koska se tapahtui kameran katvealueella.
Romanimies kaadettiin maahan mahalleen. Miehen selkää painettiin polvella. Oikeuden mukaan toinen poliiseista polki polvellaan uhrin päätä maahan ainakin kolme kertaa. Kättä väännettiin selän taakse ja mies raudoitettiin. Uhri sai ruhjeita ja naarmuja, mm. poskipäähän 5 x 5 senttimetrin kokoisen nirhauman.
Oikeuden mukaan jalkojen potkaiseminen alta ja pään painaminen maata vasten eivät olleet poliisin ohjeistuksen mukaisia liikkeitä. Uhriin käytetty väkivalta ei ollut tilanteeseen nähden puolustettavaa.
Sivullinen todistaja kertoi nähneensä pienen romanimiehen ”makaavan maassa kuin lahna”, kun toinen poliiseista survoi polvellaan miehen kasvoja maahan. Toinen todistaja kertoi poliisien takoneen makaavan miehen päätä polvella.
Poliisit olivat halunneet selvittää oliko romanimiehellä ajokortti.
”Aina teillä on jotain”
Oikeus piti uskottavana myös romanimiehen kertomusta tapahtumista poliisiautossa. Romani oli otettu kiinni virkamiehen vastustamisesta. Romanin mukaan toinen poliiseista oli haukkunut häntä tyhmäksi, menettelyä apinamaiseksi ja todennut, ”että aina teillä on jotain”.
Kun uhri oli kertonut tekevänsä rikosilmoituksen, häntä oli kehotettu siihen. Kyseessä olisi kahden poliisin sana hänen sanaansa vastaan.
Uhri kertoi, että toinen poliiseista oli vielä käynyt potkimassa hiekkaa siltä kohdalta, jossa mies oli kaadettu maahan.
Romanimies oli tehnyt rikosilmoituksen heti kun oli päässyt Töölön poliisiasemalta seuraavana päivänä.
Poliisit saivat molemmat 35 päiväsakkoa joka tiesi noin 1100 euron maksua. Lisäksi poliisit joutuvat maksamaan 500 euron kipukorvauksen.
Oikeus ei määrännyt korvauksia henkisestä kärsimyksestä. Poliisien toiminta ei ollut vähäistä, muttei toisaalta myöskään vakava henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaus. Oikeus ei pitänyt motiivia rasistisena.
http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2013/09/1809380/poliisi-polki-romanimiehen-paata-asfalttiin
Poliisi ei ymmärtänyt olevansa rikollisissa puuhissa
Kaksi eteläsavolaista poliisia on tuomittu Mika Myllylän kuolemaan liittyvien tietojen katselusta.
Mäntyharjussa Etelä-Savon poliisin vanhempana konstaapelina työskennellyr mies tuomittiin henkilörekisteririkoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistus oli 20 päiväsakkoa, josta kertyi maksettavaa 720 euroa.
Savonlinnassa liikkuvan poliisin vanhemman konstaapelin virassa toiminut mies tuomittiin henkilörekisteririkoksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rangaistus oli 10 päiväsakkoa, josta kertyi maksettavaa 240 euroa.
Etelä-Savon käräjäoikeus antoi tuomiot kirjallisessa menettelyssä elokuun alussa. Rikokset olivat tapahtuneet 7.7.2011 ja 10.7.2011.
Molemmat poliisit olivat katsoneet niin sanotun patja-järjestelmän kautta Mika Myllylää koskevan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen sekalaisilmoituksen tiedot, vaikka heidän työtehtäviinsä ei kuulunut kyseisten tietojen käsittelyä.
Ilmoitus käsitteli Myllylän kuolemansyyn tutkintaa ja siihen on myös kirjattu hänen omaistensa tiedot.
Konstaapelit tunnustivat tekonsa. Savonlinnassa työskennellyt poliisi perusteli tekoaan sillä, että hän halusi säilyttää tuntuman rekisteriin, jota hän ei ollut käyttänyt pitkään aikaan. Hän oli ollut siinä uskossa, että ilmoituksia voi lukea ja ottaa niistä oppia virkauralle.
Hän ei ollut ymmärtänyt, että kyse oli rikollisesta toiminnasta.
Käräjäoikeuden mukaan Mika Myllylän kuolemansyytä selvittävien tietojen urkkiminen on loukannut hänen omaistensa yksityisyyden suojaa.
Teot rikkovat myös esimerkiksi säännöstä käyttötarkoitussidonnaisuudesta, mistä on säädetty laissa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa.
Suomen menestyneimpiin hiihtäjiin kuulunut Myllylä kuoli Kokkolassa 5.7.2011. Kaikkiaan 90 poliisia eri puolilta Suomea sai kesäkuussa 2013 syytteen hänen kuolemaansa liittyvien tietojen urkinnasta. Tapaukset etenevät eri tahdissa eri käräjäoikeuksissa.
Etelä-Savon käräjäoikeudessa ei ole vireillä enempää tapauksia Myllylään liittyen.
Rikosylitarkastaja Jouko Salon pahoinpitelytuomio jää voimaan
Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastaja Jouko Salo on päättänyt tyytyä käräjäoikeuden hänelle langettamaan tuomioon.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Salon joulukuussa 2012 sakkoihin ja vahingonkorvauksiin lievästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeus katsoi Salon lyöneen naista joensuulaisessa yökerhossa huhtikuussa 2012.
Aiemmin Salo kiisti syytteen ja valitti tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen. Heinäkuun alussa Salo kuitenkin perui valituksensa, minkä johdosta hovioikeus katsoo hänen hävinneen muutoksenhaun hovioikeudessa.
Salo tuomittiin jo aiemmin maksamaan 1 020 euroa sakkoja sekä reilut 3 000 euroa erilaisia korvauksia. Nyt maksettavaksi tulee lisäksi vastapuolen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa, yhteensä vajaat 800 euroa.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/511942/Naista+pahoinpidelleen+poliisipomon+tuomio+jaa+voimaan
Sakkorahojen varkaus jäi tutkimatta – epäiltyjä poliiseja liikaa
Turun pääpoliisiasemalla on tapahtunut harvinainen varkaus. Sakkokassasta on kähvelletty rahaa ja varas saattaa olla joku poliiseista.
Tutkinnanjohtajan mukaan rahan on vienyt mahdollisesti myös joku muu tiloissa liikkuvista henkilöistä, kuten esimerkiksi siivooja.
– Tällaiset varkausrikokset poliisiasemilla ovat erittäin harvinaisia. Kymmenen vuoden ajalta muistan yhden tapauksen, jossa jonkun epäiltiin vieneen rahaa poliisien kahvikassasta, kertoo jutun tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Kari Frilander Pirkanmaan syyttäjävirastosta.
Sakkorahojen varkaus paljastui tammikuussa, kun työvuorossa ollut poliisi teki kassan tilitystä. Kuittien mukaan kassassa olisi pitänyt olla rahaa reilut tuhat euroa, mutta summasta puuttui 170 euroa.
Syyttäjä päätti lopettaa rikoksen tutkinnan helmikuussa, sillä epäiltyjä oli aivan liikaa.
– Vähintään kymmeniä poliiseja ja lisäksi muita tiloissa liikkuneita henkilöitä, Frilander kuvailee.
– Lisänäytön saaminen näitä henkilöitä kuulemalla olisi ollut paitsi suuritöistä myös epätodennäköistä. Se olisi tullut varastettuun summaan nähden hyvin kalliiksi, perustelee esitutkinnan lopettamispäätöksen tehnyt kihlakunnansyyttäjä Johanna Saustila Länsi-Suomen syyttäjävirastosta.
Poliisin sakkokassassa säilytetään nimensä mukaisesti sakoista kertyvää käteistä rahaa.
– Käteistä kertyy, kun ihmiset haluavat toisinaan syystä tai toisesta maksaa sakkonsa suoraan käteisellä poliisipäivystykseen, Frilander kuvailee.
Turun pääpoliisiasemalla sakkolipasta säilytetään poliisipäivystyksen tiloissa sijaitsevassa kassakaapissa. Kassakaappi on lukossa, mutta avain on aina paikoillaan.
Sakkokassan sijainnin tietävät varmuudella lukuisat poliisit. Lisäksi myös tietyillä vierailijoilla ja siivoojilla on mahdollisuus liikkua lippaan säilytyshuoneessa kenenkään vartioimatta.
– Olisi ollut resurssien tuhlausta kuulla kymmeniä ihmisiä vain sillä perusteella, että he ovat liikkuneet tiloissa, Frilander toteaa.
– Jos epäily kuitenkin tarkentuu myöhemmin tiettyyn henkilöön, totta kai juttu tutkitaan.
Supo antoi potkut seksiä autossa harrastaneelle poliisille
Suojelupoliisi on antanut potkut virka-autossaan ja yleisissä tiloissa seksiä useita kertoja harrastaneelle poliisille. Aikaisemmin joulukuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 35-vuotiaan miehen seksin harrastamisesta virka-ajalla 20 päiväsakkoon, josta syntyi maksettavaa 600 euroa.
Käräjäoikeuden antama tuomio sai lainvoimaisuuden viime viikolla. Mies ei valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.
Supon kenttävalvontayksikössä työskentelevä poliisi myönsi oikeudessa teot, mutta puolustautui sillä, että seksiä harrastettiin kahvi- ja lounastauoilla. Hän oli myös ollut kaiken aikaa puhelimen tavoitettavissa. Supon käytäntöjen mukaan ruokatauotkin ovat kuitenkin työaikaa, joiden aikana palkka juoksee.
Mies korosti, että teko oli kokonaisuudessaan vähäinen. Hän myös kiisti syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Mies kertoi seksikumppanilleen olevansa poliisi, mutta ei paljastanut työskentelevänsä Supossa. Nainen ei tehnyt miehestä rikosilmoitusta. Sen sijaan suojelupoliisi teki omasta aloitteestaan asiasta tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastoon, koska kyseessä epäiltiin ns. poliisirikosta, eli poliisin tekemää rikosta.
Käräjäoikeuden mukaan mies oli kuitenkin rikkonut poliisilain ja valtion virkamieslain mukaista virkavelvollisuutta. Lisäksi tekoa pidettiin vahingollisena poliisin kohdistuvan luottamuksen ylläpitämisen kannalta.
Poliisimies siirrettiin aluksi Supossa toisiin tehtäviin. Häntä luonnehditaan poikkeuksellisen päteväksi kenttämieheksi.
Poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta!
Viritetyllä mopolla poliisia pakoon ajaneen 15-vuotiaan pojan pysäyttäminen toi poliisille tuomion. Tilanne alkoi toukokuussa 2011, kun liikkuvan poliisin partio näki mahdollisesti rekisterikilvettömällä mopolla ajavan pojan Tampereella.
Ryhmänjohtaja määräsi moottoripyöräpoliisin pysäyttämään mopoilijan. Moottoripyöräpoliisi ajoi pojan rinnalle Orimuskadulla ja näytti pysähtymismerkkiä. Tilanne jatkui Atalanväylällä.
Poika oli juuri täyttänyt 15-vuotta. Pojan mukaan hän ei huomannut mitään merkkiä tai hälytysvaloja. Poliisi vain tuli rinnalle ja alkoi repiä häntä vaarallisesti vaatteista. Poika horjui mopollaan, meni paniikkiin ja pakeni. Tämän jälkeen poliisi repi häntä vielä hupparin hupusta. Lopulta poika pysähtyi.
Sisäasiainministeriön asetus ajoneuvon pysäyttämisestä sanoo muun muassa, että pakkopysäytystilanteessa lähtökohtana tulee olla pakenijan turvallinen pysäyttäminen. Tästä ei oikeudessa ollut erimielisyyttä, sillä moottoripyöräpoliisikin myönsi, että ajon aikana tapahtunut repiminen ei olisi kyseisessä tilanteessa ollut sallittua.
Poliisin mukaan hän ei kuitenkaan missään vaiheessa ajon aikana koskenut poikaan. Hän ei mennyt edes tarttumisetäisyydelle, koska se olisi ollut vaarallista eikä kuulu toimintatapoihin.
Epäselvä tilanne
Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä poika tuomittiin muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi mopo oli viritetty, joten sitä oli pidettävä moottoripyöränä. Tuolloin poika ei kertonut mitään tarttumisesta. Vasta myöhemmin poika alkoi kertoa tarttumisesta, jolloin poliisista tuli rikoksesta epäilty.
Pysäytystilanteen keskelle joutui sivullinen mopoautoa kuljettanut nuorukainen ja hänen tyttöystävänsä. Kuljettaja kertoi todistajana oikeudessa, että peilistä ja takaikkunasta näytti siltä, että poliisi repi vaarallisesti pojan takkia. Tyttöystävä ei nähnyt tarttumista. Vauhtia tilanteessa oli noin 50 kilometriä tunnissa.
Pysäytyksen jälkeen paikalle saapui liikkuvan poliisin autopartio. Ryhmänjohtajan mukaan poika ei puhunut mitään tarttumisesta eikä tilanteessa mikään vaikuttanut tavanomaisesta poikkeavalta.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan pojan kertomusta heikensi se, että hän ei ensimmäisessä esitutkinnassa tai ensimmäisessä oikeudenkäynnissä puhunut tarttumisesta mitään. Lisäksi oikeus katsoi, että paniikkiväite ei ole uskottava. Jos poika todella meni paniikkiin, se johtui oikeuden mukaan siitä, että hän oli rikkonut lakia ja saanut poliisin peräänsä. Oikeus kuitenkin katsoi, että tarttuminen tuli näytetyksi.
Mopoilijaa ei olisi saanut pysäyttää näin rajusti. Poliisi tuomittiin 30 päiväsakkoon eli yhteensä 990 euron sakkoon virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän on ilmaissut tyytymättömyytensä tuomioon, mikä ennakoi valittamista hovioikeuteen.
Rikollinen poliisipomo on tyytymätön tuomioonsa
Pahoinpitelystä tuomittu Helsingin poliisilaitoksen rikosylitarkastaja Jouko Salo on tyytymätön Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden viimeviikkoiseen tuomioon. Myös asianomistaja on ilmoittanut tyytymättömyytensä, joten juttu edennee Itä-Suomen hovioikeuteen.
Käräjäoikeus katsoi, että Salo löi joensuulaista naista tanssilattialla viime kevättalvella. Salo tuomittiin maksamaan 15 päiväsakkoa eli 1020 euroa sekä erilaisia korvauksia runsaat 3000 euroa.
Salo kiistää syytteen kokonaan. Nainen puolestaan vaati käräjäoikeudessa muun muassa isompaa korvausta.
Määräaika varsinaisen valituksen jättämiselle umpeutuu 14. tammikuuta. Kun on kyse sakkojutusta, hovioikeus ei automaattisesti ota juttua käsiteltäväkseen.
Poliisi sai sakot etälamauttimen käytöstä!
Jyväskyläläinen poliisimies on tuomittu sakkoihin etälamauttimen käytöstä.
Poliisi pysäytti etälamauttimella naisen, joka kaatui sen vuoksi portaikossa.
Nainen joutui sairaalahoitoon. Hänellä havaittiin myöhemmin kallonmurtuma ja aivovamma.
Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288525613068.html
””””
Saakohan kyseinen poliisirikollinen jatkaa virassaan? Tietysti, sillä Suomen poliisia ei ole koskaan kiinnostanut lain noudattaminen.
Poliisirikollisena 