Arkisto

Posts Tagged ‘Turku’

Oikeus kumosi peltipoliisin sakot

26.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

 

Turun käräjäoikeus teki marraskuun alussa erittäin harvinaisen päätöksen, kun se kumosi nopeusvalvontakamerakuvan perusteella määrätyn rikesakon.

Oikeus katsoi, ettei syyttäjällä ollut riittävää näyttöä juuri kyseisen kameran toimintakunnosta. Päätöksestä ei voi valittaa.

Oikeuden ratkaisu oli todennäköisesti ainut laatuaan Suomessa. Tuomio saattaa johtaa siihen, että kynnys kiistää sakkoja alenee.

– Ei tule mieleen tapausta, jossa sakon kiistäminen olisi tuolla perusteella mennyt läpi. Eduskunnan oikeusasiamieskin on todennut, että nämä viranomaisen mittauslaitteet ovat luotettavia, kummastelee poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.

Ihalainen aikoo viedä tapauksen syyttäjänviraston ja oikeusministerin tietoon.

– On hyvä selvittää, pitääkö toimintamalleja muuttaa, hän toteaa.

Sakon saaja oli turkulainen ammattikuljettaja, joka valvontakameran mukaan ajoi lievää ylinopeutta toukokuussa Loimaalla. Hän vetosi oikeudessa GPS-tietoihin. Niiden mukaan hän ajoi 82 kilometriä tunnissa eikä 91 kilometriä tunnissa.

– Normaalisti syyttäjä esittää poliisin selvityksen, että laitteen kunto on asianmukaisesti tarkastettu. Nyt niin ei tapahtunut. Jäi epäily, joten syyte oli hylättävä, tuomarina toiminut Pekka Määttä perustelee ratkaisuaan.

Syyttäjä puolestaan arvioi, ettei kameran luotettavuutta tarvitsisi erikseen perustella, vaan kuva riittäisi. Hän oli tällä kertaa väärässä.

Sakkonsa anteeksi saanut mies lähti kokeilemaan kepillä jäätä ja yllättyi, että oikeus kallistui hänen kannalleen.

– Enkä lopulta voi itsekään olla varma, ajoinko ylinopeutta vai en, hän myöntää.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/565372/Oikeus+kumosi+peltipoliisin+sakot

Sakkorahojen varkaus jäi tutkimatta – epäiltyjä poliiseja liikaa

13.5.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisinselkä

Turun pääpoliisiasemalla on tapahtunut harvinainen varkaus. Sakkokassasta on kähvelletty rahaa ja varas saattaa olla joku poliiseista.

Tutkinnanjohtajan mukaan rahan on vienyt mahdollisesti myös joku muu tiloissa liikkuvista henkilöistä, kuten esimerkiksi siivooja.

– Tällaiset varkausrikokset poliisiasemilla ovat erittäin harvinaisia. Kymmenen vuoden ajalta muistan yhden tapauksen, jossa jonkun epäiltiin vieneen rahaa poliisien kahvikassasta, kertoo jutun tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Kari Frilander Pirkanmaan syyttäjävirastosta.

Sakkorahojen varkaus paljastui tammikuussa, kun työvuorossa ollut poliisi teki kassan tilitystä. Kuittien mukaan kassassa olisi pitänyt olla rahaa reilut tuhat euroa, mutta summasta puuttui 170 euroa.

Syyttäjä päätti lopettaa rikoksen tutkinnan helmikuussa, sillä epäiltyjä oli aivan liikaa.

– Vähintään kymmeniä poliiseja ja lisäksi muita tiloissa liikkuneita henkilöitä, Frilander kuvailee.

– Lisänäytön saaminen näitä henkilöitä kuulemalla olisi ollut paitsi suuritöistä myös epätodennäköistä. Se olisi tullut varastettuun summaan nähden hyvin kalliiksi, perustelee esitutkinnan lopettamispäätöksen tehnyt kihlakunnansyyttäjä Johanna Saustila Länsi-Suomen syyttäjävirastosta.

Poliisin sakkokassassa säilytetään nimensä mukaisesti sakoista kertyvää käteistä rahaa.

– Käteistä kertyy, kun ihmiset haluavat toisinaan syystä tai toisesta maksaa sakkonsa suoraan käteisellä poliisipäivystykseen, Frilander kuvailee.

Turun pääpoliisiasemalla sakkolipasta säilytetään poliisipäivystyksen tiloissa sijaitsevassa kassakaapissa. Kassakaappi on lukossa, mutta avain on aina paikoillaan.

Sakkokassan sijainnin tietävät varmuudella lukuisat poliisit. Lisäksi myös tietyillä vierailijoilla ja siivoojilla on mahdollisuus liikkua lippaan säilytyshuoneessa kenenkään vartioimatta.

– Olisi ollut resurssien tuhlausta kuulla kymmeniä ihmisiä vain sillä perusteella, että he ovat liikkuneet tiloissa, Frilander toteaa.

– Jos epäily kuitenkin tarkentuu myöhemmin tiettyyn henkilöön, totta kai juttu tutkitaan.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/484844/Sakkorahojen+varkaus+jai+tutkimatta++epailtyja+poliiseja+liikaa

Riehuva rötöstelijä maijaan ja auto tutkintaan – laiton kotietsintä

11.9.2012 1 kommentti

Varsinais-Suomen poliisi sai huomautuksen laittomasta kotietsinnästä. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden mukaan poliisi ei noudattanut lakia tutkiessaan Turusta pysäyttämänsä auton heinäkuun puolivälissä.

Tapaus sattui, kun poliisi pysäytti varastetuilla kilvillä varustetun henkilöauton kolmen aikaan aamuyöstä. Auto oli katsastamaton, eikä siitä oltu maksettu veroja. Myöskään sen kuljettajalla ei ollut voimassa oleva ajo-oikeutta. Lisäksi autosta löytyi tavaraa, jota poliisi epäili varastetuksi.

Autoa kuljettaneella miehellä on rötöstausta. Pysäytystilanteessa mies käyttäytyi niin aggressiivisesti, että poliisin oli lukittava hänet oman työturvallisuutensa takia maija-auton takaosaan.

Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan poliisi toimi laittomasti, koska pyysi luvan auton tutkimiseen esimieheltä vasta sitten, kun lain määrittelemä kotietsintä oli jo vauhdissa. Maija-auton takaosaan lukitulla kuljettajalla olisi ollut oikeus olla läsnä etsintätilanteessa. Poliisin olisi myös pitänyt kertoa miehelle tämän oikeudesta kutsua todistaja mukaan tilanteeseen.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/389069/Riehuva+rotostelija+maijaan+ja+auto+tutkintaan++laiton+kotietsinta

Perusteettomia vapaudenriistoja, hyvitykseen kehotetaan

5.6.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja arvostelee kahdessa päätöksessään Helsingin ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksia perusteettomista vapaudenriistoista ja esittää niiden hyvittämistä ihmisoikeussopimuksen nojalla.

Helsingissä oli kyse poliisilain perusteella säilöön otetusta ja Turussa rikosepäilyn johdosta pidätetystä henkilöstä. Helsingin tapauksessa Pajuoja arvostelee erityisesti sitä, että aamuyöllä kiinniotettu henkilö oli päästetty vapaaksi vasta myöhään seuraavana iltapäivänä.

Poliisien antamissa selvityksissä ei esitetty seikkoja, joiden nojalla näin pitkä säilössäpito olisi ollut perusteltua. Laillisia perusteita ei myöskään ollut henkilön alkoholijuoman hävittämiselle.

Turun tapauksessa henkilöä epäiltiin huoltoasemalle tehdystä murtovarkaudesta, kun hänen dna:taan oli löydetty noin puolitoista vuotta jälkeenpäin tyhjästä juomatölkistä, joka oli otettu talteen huoltoaseman pihalta tekopäivänä. Anastetuksi oli kuitenkin ilmoitettu vain kaksi sikarilaatikkoa, ei siis lainkaan juomia.

Pajuoja arvostelee rikosepäilyn perusteita ja myös sitä, että tutkinnanjohtaja etsintäkuulutti henkilön määräten hänet pidätettäväksi, vaikka hänen ei ollut esitetty olleen vaikeasti tavoitettava tai karttavan esitutkintaa. Epäilty oli pidätettynä vajaan vuorokauden.

Pajuoja toteaa, että jos vapaudenriistolle ei ole hyväksyttäviä perusteita, se on vastoin Suomen perustuslakia ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella, jonka vapaus on riistetty sen vastaisesti, on oikeus vahingonkorvaukseen.

Apulaisoikeusasiamies Pajuoja kehottaakin Helsingin ja Varsinais-Suomen poliisilaitoksia harkitsemaan, voisivatko ne ihmisoikeussopimuksen nojalla hyvittää kantelijan vapaudenriiston. Helsingin tapauksessa hän esittää myös perusteetta hävitetyn alkoholijuoman korvaamista.

Pajuoja pyysi poliisilaitoksia 14. syyskuuta mennessä ilmoittamaan toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet.

 

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194746206059/artikkeli/poliisille+moitteita+perusteettomia+vapaudenriistoja+hyvitykseen+kehotetaan.html

Poliisi ja syyttäjä vaihtavat työpaikkoja uudessa kokeilussa

30.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisin tutkinnanjohtaja ja syyttäjä vaihtavat työtehtäviä Suomessa pian aloitettavassa uudessa toimintamallissa.

Poliisin tutkinnanjohtaja ja syyttäjä vaihtavat työtehtäviä Suomessa pian aloitettavassa uudessa toimintamallissa.

Oulussa ja Turussa alkavassa kokeilussa juristitaustaiset tutkinnanjohtajat ja paikalliset syyttäjänviraston syyttäjät astuvat  toistensa saappaisiin 4–6 kuukauden ajaksi. Kokeilun kokemuksilla hiottava toimintamalli aiotaan laajentaa koko maahan pysyväksi käytännöksi.

”Malli lisää puolin ja toisin ymmärrystä ja osaamista toisen osapuolen työstä”, valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sanoo.

Oulun syyttäjänviraston lähiaikoina valittava syyttäjä siirtyy Oulun poliisilaitoksen leipiin syyskuun alussa.

Syyttäjänviraston esimiehen, johtavan kihlakunnansyyttäjän Ilpo Virtasen mielestä syyttäjä ymmärtää jatkossa paremmin muun muassa poliisin teknisen ja taktisen tutkinnan menetelmiä.

”Hän osaa kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja tietää, mitä voidaan ja mitä ei voida tehdä.”

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/poliisi-ja-syyttaja-vaihtavat-tyopaikkoja-uudessa-kokeilussa/594939/

Harva rikos selviää

25.3.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Rikostutkinnan tuloksissa isot

Pääkaupungissa jää suhteessa eniten omaisuus- ja väkivaltarikoksia selviämättä. Tutkinta on helpompaa pienillä paikkakunnilla, joissa poliisi tuntee oman kylän väen.

Helsingin poliisi ei ole viime vuosina pystynyt selvittämään yhtä suurta osaa väkivalta- ja omaisuusrikoksista kuin muut poliisilaitokset.

HS:n tekemän tilastoselvityksen mukaan pääkaupungin rikostutkijat ratkaisivat vuosina 2009–2011 vain joka neljännen niin sanotun pimeän väkivaltarikoksen, jossa syyllinen ei jäänyt rysän päältä kiinni tai uhri ei osannut nimetä syyllistä poliisille.

Helsingin selvittämisprosentti oli maan huonoin.

Muiden poliisilaitosten alueilla väkivallantekijät joutuivat selvästi Helsinkiä useammin vastuuseen teostaan, sillä kaikkien poliisilaitosten keskimääräinen selvittämisprosentti oli 40,2.

Myös omaisuusrikosten selvittämisprosentti oli Helsingissä maan heikoin. Omaisuusrikosten kohdalla poliisilaitosten väliset erot eivät kuitenkaan olleet yhtä suuria kuin väkivaltarikoksissa.

”Emme tietenkään voi olla tyytyväisiä noihin lukuihin”, toteaa Helsingin poliisilaitoksen rikososaston päällikkö Jouko Salo.

Helsingin huonot selvitysprosentit johtuvat Salon arvion mukaan suurelta osin siitä, että pääkaupungissa tapahtuu selvästi enemmän rikoksia kuin minkään muun poliisilaitoksen alueella.

Esimerkiksi koko maan omaisuusrikoksista yli viidennes kirjattiin Helsingissä.

”Pärjäämme vertailussa muiden maiden pääkaupunkeihin, mutta vertailu tämän maan muihin alueisiin tuo erilaisen lopputuloksen. Lähtökohdat meillä ja pienemmillä paikkakunnilla ovat hyvin erilaiset”, Salo toteaa.

Myös Espoon, Vantaan ja Turun seutujen poliisit sijoittuivat omaisuus- ja väkivaltarikosten selvittämisprosenteilla mitattuna häntäpäähän.

Sen sijaan Tampereen seudulla poliisi onnistui selvittämään näitä rikoksia koko maan keskiarvoa paremmin.

Helsingin poliisin rikososaston päällikkö Salo huomauttaa, ettei rikosten selvitysprosenteista voi tehdä johtopäätöksiä rikostutkijoiden ammattitaidosta.

”Helsingin tutkijaporukka on ammattitaidoltaan ihan valtakunnan kärkeä. Se pystyy hoitamaan suurimmat ja vaikeimmat jutut. Niistäkin tulee tilastoihin vain yksi viiva, vaikka niiden selvittäminen vaatii paljon töitä”, hän sanoo.

”Pienempiä, ihan tavallisia juttuja emme pysty selvittämään kaikilta osin riittävän hyvin. Niiden määrä on erittäin suuri.”

Omaisuus- ja väkivaltarikosten selvittämisprosenteilla mitattuna Koillismaan poliisilaitos on viime vuosina ollut valtakunnan ehdotonta kärkeä.

”Meillä on se suuri etu, että pienen poliisilaitoksen alueella rikostentekijät ovat helpommin tunnistettavissa kuin ison laitoksen alueella. Tekijät ovat yleensä oman kylän väkeä”, kertoo poliisipäällikkö Esa Heikkinen.

Seksuaalirikosten tutkinnassa Koillismaan poliisilaitos oli selvitysprosentilla mitattuna maan huonoin. Tosin pimeitä seksuaalirikoksia kirjattiin siellä kolmessa vuodessa vain yhdeksän.

Pimeiden rikosten selvittämisprosentit tulivat vasta julki

Poliisilaitoksia karsittiin vuoden 2009 alussa 90:stä 24:ään. HS:n selvitys koskee kolmea uudistuksen jälkeistä vuotta.

Mukana ovat vain niin sanotut pimeät omaisuus-, väkivalta- ja seksuaalirikokset, jotka poliisi on selvittänyt omalla tutkinnallaan.

Niitä tapauksia ei ole mukana, joissa syyllinen on jäänyt kiinni rikospaikalla tai poliisi on saanut tiedon syyllisen henkilöydestä ennen tutkintaa.

Poliisi ei ole ennen tätä kevättä kertonut pimeiden rikosten selvittämisprosentteja, vaikka on seurannut niitä kauan.

HS kertoi viime viikon lauantaina, että poliisi on vuosina 2000–2012 selvittänyt omalla tutkinnallaan vain joka kymmenennen omaisuusrikoksen, 41 prosenttia väkivaltarikoksista ja 44,6 prosenttia seksuaalirikoksista.

HELSINGIN SANOMAT 25.3.2012

KHO: Lumeavioliittoepäilyt liian heppoisia

30.12.2011 Kommentointi poissa käytöstä

Korkein hallinto-oikeus (KHO) tyrmäsi kaksi perheenyhdistämisjuttua, joissa puolison oleskelulupa oli evätty lumeavioliittoepäilyn takia.

Ensimmäisessä jutussa oleskeluluvan hakija oli mennyt naimisiin suomalaisen kanssa Thaimaassa. Varsinais-Suomen poliisi epäsi oleskeluluvan muun muassa siksi, ettei parilla ollut yhteistä kieltä ja koska he kertoivat eri tavalla vihkimisestä ja hääjuhlasta. Turun hallinto-oikeus katsoi, että poliisilaitoksella oli perusteltu syy epäillä tapausta lumeavioliitoksi.

KHO kumosi päätökset muun muassa siksi, että pari oli seurustellut pari vuotta ennen avioitumistaan.

Toisessa jutussa Maahanmuuttovirasto epäili lumeavioliittoa nopean avioitumisen ja yhteisen kielen puuttumisen perusteella. Hallinto-oikeus hylkäsi pariskunnan valituksen eikä myöntänyt suullista käsittelyä. Pariskunta olisi halunnut oikeudessa henkilökohtaisesti kertoa avioliitostaan. KHO kumosi aiemmat kielteiset oleskelulupapäätökset ja määräsi jutun hallinto-oikeuteen ja suulliseen käsittelyyn.