Taposta epäillyt poliisit sanovat ampuneensa hätävarjeluksi Kuutta poliisia epäillään rikoksista Kirkkonummen piiritysjutussa

Kirkkonummen Hirsalassa piiritetyn Jorma Huohvanaisen, 27, ampuneet poliisit perustelevat surmaa hätävarjelulla ja pakenevan kiinniotolla. Jutussa on kuulusteltu kaikkiaan kuutta poliisia erilaisista rikoksista epäiltynä. Taposta epäillään kolmea poliisia, eli ampujia ja heidän lähintä esimiestään.

Piiritystilanteesta loppuvaiheessa vastanneen Karhu-ryhmän johtajaa, komisario Kauko Hakalaa on kuulusteltu epäiltynä kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Piirityksen kenttäjohtajaa Kari Tolvasta ja yleisjohtajaa lääninylikomisario Kari Aholaa epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kirkkonummen Hirsalassa huvilaan piiritetty Jorma Huohvanainen ammuttiin hänen ryömiessään ulos oven alaikkunasta. Hän oli rikkonut ikkunan juuri ennen ulostuloa palavasta huvilasta. Muutaman metrin päässä olleet kaksi poliisia ampuivat häntä haulikolla. Poliisit eivät esittäneet mitään antautumiskehotusta tai käskeneet Huohvanaista luopumaan aseista.

Huohvanaisella oli ulos tullessaan ase molemmissa käsissä ja ainakin toinen oli ladattu. Toinen ase jäi palavaan taloon.

Kuulusteluissa ampujat ovat perustelleet ampumista hätävarjelutilanteella ja sillä, että he pyrkivät estämään Huohvanaisen pääsyn läheiseen metsään, missä Huohvanainen olisi voinut käyttää aseita muita poliiseja vastaan. Ampumishetkellä tapahtumapaikalla oli melko pimeää, koska Huohvanainen oli ampunut rikki poliisin valonheittimet. Vain palavan huvilan liekit valaisivat tapahtumapaikkaa.

Toistaiseksi ei tiedetä kumman poliisin laukaus surmasi Huohvanaisen, vai olivatko molemmat laukaukset kuolettavia. Asiaa selvitetään VTT:n laboratoriassa. Krp:n rikoslaboratoriossa asia ei selvinnyt. Noin tuntia ennen Huohvanaisen kuolemaa häntä oli ammuttu haulikolla jalkaan. Tarkoituksena oli saada hänet lamaantumaan, jolloin hänet olisi voitu hakea pois.

Jutun päätutkija rikoskomisario Thomas Elfgren krp:stä on arvioinut tutkinnan vievän vielä viikkoja. Tämän jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan Helsingin kaupunginviskaalille Hannu Kuusistolle . Syyttäjä tekee asiassa täysin itsenäisen syyteharkinnan riippumatta poliisin käyttämistä rikosnimikkeistä. Syyttäjä voi jopa tehdä syyttämättäjättämispäätöksen joidenkin epäiltyjen osalta.

Kirkkonummen piiritystilanne alkoi 30. joulukuuta, kun taksikuskia aseella uhannut Huohvanainen linnoittautui huvilaan Hirsalassa. Huohvanaisella oli runsaasti ammuksia ja hän ampui piirityksen kestäessä kymmeniä laukauksia. Kukaan ei kuitenkaan haavoittunut. Piiritys päättyi Huohvanaisen kuolemaan 2. joulukuuta.

Tutkimukset vievät vielä viikkoja.

Helsingin Sanomat 10.2.1995

Poliisille tapposyyte viimeksi Mikkelin panttivankijutussa

Jos Kirkkonummen piiritysjuttuun osallistuneita Karhu-ryhmän miehiä syytetään taposta, on tapaus erittäin harvinainen Suomessa. Viimeksi poliisi sai tapposyytteen Mikkelin panttivankidraaman jälkiselvittelyssä. Syytteet kaatuivat kaikissa oikeusasteissa korkeinta oikeutta myöten.

Karhu-ryhmän johtaja Pauli Matilainen sai KKO:ssa 60 päiväsakkoa eli 6000 markan sakot kuolemantuottamuksesta ja varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä.

Mikkelin tapauksessa kyse oli asianomistajien nostamista syytteistä. Virallinen syyttäjä ei nähnyt aihetta syytteisiin.

Sen sijaan poliisia on syytetty usein kuolemantuottamuksesta esimerkiksi putkakuolemien yhteydessä ja joissakin liikennejutuissa. 1991 karjaalainen vanhempi konstaapeli tuomittiin työtoverinsa kuolemantuottamuksesta sakkoihin. Mies rauhoitteli humalaista toveriaan niin kovakouraisesti, että tämä kuoli.

HARRI NYKÄNEN

Helsingin Sanomat 9.2.1995

Kirkkonummen piirityksessä ampuneita poliiseja epäillään taposta Talosta ulos pyrkinyttä miestä ammuttiin läheltä haulikolla päälakeen

Poliisin piirityksessä Kirkkonummella surmansa saaneen Jorma Huohvanaisen kuolemaa tutkitaan tappona. Epäiltynä on kaksi Karhu-ryhmän poliisia. He ampuivat Huohvanaisen, kun tämä pyrki ulos palavasta talosta 2. joulukuuta.

Karhu-miesten kolmea esimiestä, piirityksen yleisjohtajana ampumishetkellä toiminutta lääninylikomisario Kari Aholaa , paikalla olleita Karhu-ryhmäläisiä johtanutta komisario Kauko Hakalaa sekä kenttäjohtajana toiminutta komisario Kari Tolvasta epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Tapausta tutkinut keskusrikospoliisin komisario Thomas Elfgren ilmoitti keskiviikkona päättäneensä kuolemansyyn tutkinnan ja käynnistäneensä rikosoikeudellisen esitutkinnan.

”Tähän asti on kerätty tietoja tapahtumasta kokonaisuudessaan. Lähes sadan henkilön kuulustelemisen jälkeen on voitu määrittää kunkin asema tilanteessa. Se antoi aiheen muuttaa eräiden poliisien asema rikoksesta epäillyn asemaksi”, Elfgren sanoi.

Piirityksen yleisjohtajana toiminutta Espoon apulaisnimismiesLasse Aapiota ei epäillä mistään, sillä Aapio oli ampumishetkellä lepäämässä ja hänen sijaisenaan toimi Kari Ahola.

Johtohenkilöistä tapahtumapaikalla olivat komisariot Tolvanen ja Hakala. Ylikomisario Ahola johti toimintaa Espoon poliisin hälytyskeskuksesta.

”Ei omallatunnolla ole mitään, parhaamme teimme”, kenttäjohtajana toiminut komisario Tolvanen sanoo. ”Oikeuden

tehtävä on päättää, oliko kyseessä tappo. Siihen olen poliisina tottunut. Henkilökohtaisesti tuntuu aika hurjalta, että miehet ovat hengenvaarassa ja sitten syytetään taposta. Pahalta se tuntuu.” Jutun esitutkinta vie Elfgrenin mukaan ”viikkoja”, jonka jälkeen se siirtyy syyttäjän syyteharkintaan. Uudenmaan lääninsyyttäjä Heikki Lausmaa ilmoitti eilen oikeuskanslerille olevansa esteellinen tekemään syyteharkintaa, koska hän on läänin poliisitoimen johdossa ja koska lääninkomisario Ahola on hänen alaisensa. Uudeksi syyttäjäksi määrättiin Helsingin kaupunginviskaali Hannu Kuusisto .

Piiritystilanne Kirkkonummen Ängeslandetin saarella alkoi, kun Huohvanainen oli 30. marraskuuta uhannut aseella taksikuskia.

Poliisi löysi miehen tämän vuokraamasta talosta ja eristi alueen. Kaksi vuorokautta kestäneen piirityksen aikana Huohvanainen ammuskeli poliisia ja heitteli perjantai-iltapäivällä myös polttopulloja, jolloin talo syttyi palamaan. Piiritys päättyi Huohvanaisen kuolemaan perjantai-iltana 2. joulukuuta.

Poliisi kertoi Huohvanaisen rynnänneen talosta ulos ja saaneen surmansa syntyneessä laukaustenvaihdossa. Vähitellen tihkuneiden tietojen perusteella tilanne oli kuitenkin kokonaan toisenlainen.

Huohvanainen ei voinut ”rynnätä”, sillä hän tuli talosta ulos rikkomalla ulko-oven alaosassa olleen lasin ja joutui siksi liikkumaan erittäin kyyryssä asennossa tai lähes kontaten. ”Laukaustenvaihtoa” ei myöskään syntynyt, sillä aseistautunut Huohvanainen ei ehtinyt ampua, ennen kuin hänet ammuttiin. Huohvanainen ei myöskään tullut talosta ”ulos”, sillä osa hänen vartalostaan oli vielä oven sisäpuolella.

Huohvanainen kuoli kahden Karhu-ryhmän poliisin yhtäaikaa ampumaan kahteen haulikon laukaukseen. Laukaukset ammuttiin noin neljän metrin päästä.

Poliisien tarkoituksena oli ilmeisesti haavoittaa Huohvanaista olkapäähän. Matalalla olleesta aukosta ulos pyrkinyt uhri sai kuitenkin kolme halkaisijaltaan 8,6 millimetrin haulia päälakeensa. Haulit tunkeutuivat aivoihin ja aiheuttivat kuoleman heti.

Ampumishetkellä tapahtumapaikalla oli pimeää, koska Huohvanainen oli ampunut rikki poliisin valonheittimet.

Poliiseilla oli määräys, ettei Huohvanaista päästetä saartorenkaan läpi. Rengas oli lähellä taloa, koska komisario Tolvasen mukaan aivan talon läheltä alkaneen metsikön takia sitä ei voitu pitää kauempana. Tolvanen ei kerro, minkälaiset ohjeet poliiseille oli annettu aseenkäytöstä.

Talossa piileskellyttä Huohvanaista oli jo aiemmin onnistuttu ampumaan haulikolla jalkaan. Tarkoituksena oli, että poliisi haavoittamisen jälkeen pääsisi rynnäköllä hakemaan hänet palavasta talosta.

”Yleensä ihminen hetkellisesti lamaantuu, kun hän tuntee esimerkiksi jalassa kipua”, Tolvanen sanoo. Huohvanainen ei kuitenkaan lamaantunut, vaan vetäytyi talon kätköihin.

Helsingin Sanomat 9.2.1995