Arkisto

Archive for the ‘Virka-aseman väärinkäyttö’ Category

Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio otettiin kiinni

12.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

aarnio jari

Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja törkeästä lahjuksen ottamisesta, kertoo poliisirikostutkintaa johtava Jukka Haavisto Itä-Uudenmaan syyttäjävirastosta.

Haavisto piti asiasta tiedotustilaisuuden keskusrikospoliisin rikoskomisario Kai Käkelän kanssa.

– Asia on tullut esiin aiemman tutkinnan yhteydessä.

Aarniosta kannellut nainen väitti Helsingin Sanomien haastattelussa syksyllä, että Aarnio olisi auttanut häntä prostituution harjoittamisessa. Asiaa on tutkittu virkavelvollisuuden rikkomisena.

Tämä tapaus ei liity uuteen tutkintaan.

– Uusi asia tuli ilmi aiemman tutkinnan yhteydessä.

Uusi tutkinta liittyy yhtiöön, josta valtion viranomaiset ovat tehneet hankintoja. Nyt epäillään, että Aarnio on saanut etuja täältä.

– (Eduissa) ei ole kyse salkullisista rahaa, Haavisto täsmensi.

Lahjuksia tuhansien arvosta

Lahjusten arvioidaan olevan tuhansien eurojen arvoisia.

Kyse on yksityisestä yhtiöstä, josta valtion eri viranomaiset ovat tehneet hankintoja. Yrityksessä on työskennellyt myös suojelupoliisissa työskentelevä mies.

Yrityksen toiminta liittyy poliisialan tarvikkeisiin. Tutkinnanjohtajat eivät täsmennä, miten suurista eduista on kyse tai tarkemmin mistä lahjuksissa on kyse.

– Kyse ei ole yhdestä tapahtumasta.

Aarnio on otettu kiinni tänään. Haaviston mukaan on tarkoitus selvittää, ovatko väitetyt lahjukset vaikuttaneet Aarnion toimintaan poliisina.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/huumepoliisin-paallikkoa-epaillaan-torkeasta-virka-aseman-vaarinkaytosta/2389986

Rikosylikomisario Jari Aarnion kiinniottaminen ja hyllyttäminen liittyy eri viranomaisten laajasti käyttämään seurantajärjestelmään.

Helsingin poliisin käyttämä seurantalaite on Iltalehden tietojen mukaan huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikosepäilyjen ja hyllytyksen taustalla.

Kyseessä on suomalaisessa yrityksessä valmistettu seurantalaite, jonka avulla poliisit ja muut viranomaiset ovat voineet aiempaa tarkemmin seurata salaa rikoksesta epäiltyjen ajoneuvoja ja tavaroita.

Iltalehden kolmesta eri lähteestä varmistamien tietojen mukaan Helsingin poliisin käyttämän seurantalaitteen kehityksestä vastasi entinen keskusrikospoliisin (KRP) työntekijä. Työntekijä oli kehittänyt seurantajärjestelmää omassa yrityksessään ollessaan vielä KRP:ssä töissä.

Mies erotettiin joitakin vuosia sitten epäselvyyksien vuoksi, jotka liittyivät seurantajärjestelmän kehittämiseen.

Pääkaupunkiseudulla asuvan miehen yrityksessä on yhtenä vastuuhenkilönä Supon alipäällystöön kuuluva poliisi, joka Aarnion tavoin otettiin kiinni maanantaina. Häntäkin uhkaa hyllytys.

 

Seurantalaitteita valmistavan yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 370 000 euroa, josta voittoa kertyi tasan kymmenen prosenttia, 37 000 euroa. Toissa vuonna yrityksen liikevaihto oli yli 550 000 euroa, josta voiton osuus oli lähes 150 000 euroa. Yrityksellä on omaa pääomaa 300 000 euroa.

Iltalehti soitti perjantaina yritykseen, joka on seurantalaitteiden suunnittelija ja valmistaja. Puheluun ei vastattu.

Iltalehden tietojen mukaan yrityksen seurantalaitteita käyttävät toiminnassaan Helsingin poliisin lisäksi ainakin Supo ja Tulli.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111217715456_uu.shtml

Poliisi myönsi oleskeluluvan omalle miehelleen

4.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Osastosihteeri oli työskennellyt muun muassa lupayksikön esimiehenä.

Hän oli kahdesti myöntänyt oleskeluluvan silloiselle aviomiehelleen, vaikka oli esteellinen osallistumaan päätöksentekoon. Lisäksi hän oli salannut esimieheltään sen, että hakija oli hänen aviopuolisonsa.

Nainen tuomittiin kahdesta virka-aseman väärinkäyttämisestä 60 päiväsakkoon. Poliisilaitos otti lieventävänä seikkana huomioon sen, että ensisijaisena päämääränä ei ole ollut hyödyn tavoittelu. Nainen sai kirjallisen varoituksen.

http://www.hs.fi/kotimaa/10+poliisin+kurinpitotapausta/a1354538561888

Poliisi urkki ex-vaimonsa matkatietoja – sakot tuli

1.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Helsingin hovioikeus on tuominnut sakkoihin 34-vuotiaan helsinkiläinen poliisimiehen, joka oli käyttänyt virka-asemaansa hyväkseen urkkiakseen ex-vaimonsa matkatietoja.

Mies sai virka-aseman väärinkäyttämisestä ja henkilörekisteririkoksesta 80 päiväsakkoa eli yhteensä noin tuhat euroa sakkoa. Mies oli erotettuna kaksi kuukautta.

Poliisimies oli keväällä 2010 mustasukkaisuuden takia halunnut tietää, kenen kanssa hänen entinen vaimonsa oli matkalla. Hän oli lähettänyt virkapaikaltaan Malmin ulkomaalaispoliisista matkatoimistoon sähköpostin, jossa hän oli udellut tietoja vaimon matkavarauksesta ja seurueeseen kuuluvista muista ihmisistä. Matkatoimisto luuli tiedustelun liittyvän miehen virkatehtäviin, joten se antoi tiedot samana päivänä.

Lisäksi mies oli penkonut ex-vaimon ja tämän naispuolisen matkaseuralaisen tietoja poliisin, väestörekisterikeskuksen ja rajavartiolaitoksen tietojärjestelmistä.

Mies hyödynsi saamiaan tietoja menemällä lentokentälle vastaan, kun vaimo palasi ystävättärensä kanssa matkalta.

Hovioikeus kovensi miehen rangaistusta ja rikosnimikettä. Käräjäoikeudessa mies oli tuomittu henkilörekisteririkoksen lisäksi vain virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Hovioikeus huomauttaa, että urkkiessaan tietoja poliisimiehenä mies oli saanut tietoja, joita hänelle ei muuten olisi voitu antaa.

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/uutinen/poliisi-urkki-ex-vaimonsa-matkatietoja
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194775126850/artikkeli/poliisille+sakkoja+kahden+naisen+matkatietojen+urkinnasta+-+toinen+oli+miehen+puoliso.html

Poliisi valvoi vapaa ajallaan liikennettä, tuntuvat sakot tuli.

18.10.2012 6 kommenttia

Oulun käräjäoikeus tuomitsi poliisimiehen tuntuviin sakkoihin, kun tämä oli ryhtynyt vapaa ajallaan pitämään liikennevalvontaa.  Sen kohteeksi joutui yrittäjä, joka nokkapokan jälkeen teki poliisista tutkintapyynnön.

Poliisimies voi toimia vapaa-ajallaankin, jos on estettävä vakava rikos tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaava vaara, sanoo poliisilaki. Mutta se sanoo myös, ettei poliisin käytös yksityiselämässä saa vaarantaa luottamusta poliisiin. Nämä pykälät unohtuivat Oulun poliisilaitoksen konstaapelilta perheajelulla, jonka jälkipyykki käytiin käräjillä.

On keväinen tiistai iltapäivä Muhoksella. Muuan vapaalla oleva, Oulun poliisilaitoksen järjestyspoliisin vanhempi konstaapeli on palaamassa kotiinsa, ja kyydissä ovat vaimo sekä kaksi lasta. Konstaapeli ajelee kuudenkympin rajoitusalueella, kunnes hänet yrittää ohittaa Mercedes Benz Sprinter pakettiauto.

Tästä konstaapeli ei pidä, ja hän kiihdyttää omaa nopeuttaan. Äskeinen ohittaja joutuu kiihdyttämään päästäkseen omalle kaistalleen ennen vastaantulijoita.

Autoa kuljettaa oululainen yrittäjä, joka navigaattoristaan on nähnyt ohittamansa auton vauhdiksi noin 55 kilometriä tunnissa. Siispä vilkku päälle ja ohi.

Vilkku ja käsimerkki

Kanssa autoilijan käytöstä paheksuva yrittäjä vilauttaa ohittaessaan kansainvälistä käsimerkkiä, mutta ohituksen jälkeen konstaapeli ohittaa vielä yrittäjän ja hiljentää sitten vauhtiaan kiilaten hänet tien laitaan. Yrittäjä äkki jarruttaa välttääkseen törmäyksen tai ojaanajon. Nyt autot ovat ajoradalla osittain poikittain, ja tiellä on muutakin liikennettä.

Yrittäjä näkee nyt autostaan ulos säntäävän kiukkuisen, siviiliasuisen miehen. Tämä sanoo olevansa poliisi, ja että yrittäjä ajoi ylinopeutta ja että matkanteko päättyisi nyt.

–  Näytä virkamerkki, yrittäjä tokaisee noustuaan itsekin autostaan.

–  Jäi kotiin lompakkoon, mies vastaa.

–  Mene sitten hakemaan, yrittäjä kuittaa.

Kuin elokuvassa

Tilanne etenee nyt kuin elokuvassa, kuten yrittäjä Oulun käräjäoikeudessa kuvaili kohtausta.

Poliisiksi esittäytynyt mies yrittää tarttua häntä rinnuksiin, mutta yrittäjä torjuu tämän. Nyt mies potkaisee yrittäjää vatsaan, jolloin vastapuoli potkaisee miestä polvitaipeeseen puolustautuakseen.

Poliisiksi esittäytynyt mies sanoo nyt pistävänsä yrittäjän ”kenttään”, mutta yrittäjä torjuu tämänkin.
Hän toteaa autoon jääneelle toverilleen, että mies taitaa olla kännissä. Hänen palatessaan autoonsa mies yrittää vielä tarttua kädellään autonovesta, mutta yrittäjä pääsee autoonsa ja liuuttaa sen liikkeelle.

Oulussa lähellä Maikkulan risteystä odottava poliisipartio antaa yrittäjälle pysähtymiskäskyn. Poliisiauto on siviilimallinen, mutta sen miehistö on virka asuinen. Nyt ei siis kysellä virkamerkkiä.

Lainvartijat tekevät asianmukaiset tarkistukset ja puhalluskokeen. Nollaa näyttää kuten pitääkin, ja yrittäjän matka jatkuu. Ensin hän tiedustelee poliiseilta, onko häntä pysäytyspaikalle asti seurannut mies jonkin sortin poliisi.

–   Jonkin sortin poliisi hän on, tarkastuksen tehnyt konstaapeli vastaa.

–   Miksi häntä ei puhallutettu, yrittäjä tiedustelee.-

–   Se mies ei käytä alkoholia, kuuluu vastaus.

Tuon ”jonkin sortin poliisin” henkilöllisyys jää yrittäjälle epäselväksi, mutta tämän auton rekisteritunnuksen hän muistaa.

Tutkintapyyntö

Seuraavana päivänä yrittäjä tekee Oulun poliisilaitokselle tutkintapyynnön. Hän on vahvoilla, sillä hänellä on todistaja.

Tutkintapyyntö otetaan vastaan, juttua saapuu myöhemmin hoitamaan poliisien väärinkäytöksiin erikoistunut rikostutkija. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä, liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja virkavelvollisuuden rikkomisena.

Mainituilla nimikkeillä myös virallinen syyttäjä esitti rangaistusvaatimuksen käräjillä, joita istuttiin runsas vuosi myöhemmin, eli elokuussa 2011.

Konstaapeli kertoi tehneensä yrittäjästä rikosilmoituksen 3.8.2011, eli lähes vuosi kohtauksen jälkeen ja vain kaksi päivää ennen käräjäoikeuden pääkäsittelypäivää. Asia oli kuulemma hiukan unohtunut, mutta hän halusi totuuden esille.

Käräjäoikeudessa konstaapeli kiisti kaikki syytteet sekä yrittäjän korvaus vaatimukset.

Konstaapelin mukaan hänellä oli ollut poliisina velvollisuus yrittää pysäyttää epäilty, ”ylinopeutta ajanut rattijuoppo”.

Konstaapeli kiisti äkkijarrutuksen ja kiilauksen, sillä yrittäjä oli itse pysäyttänyt autonsa. Potku yrittäjän käsivarteen oli ollut torjuntapotku, sillä yrittäjä oli käynyt ensin konstaapeliin käsiksi ja lyönyt häntä. Syytetty oli mielestään toiminut virkavelvollisuuksiensa mukaisesti.

Konstaapeli kertoi, että hänen autonsa taakse oli ajanut pakettiauto reippaalla ylinopeudella ja kiinni puskurissa. Pakettiauto oli lähtenyt ohittamaan konstaapelia, jolloin tämä oli yrittänyt tunnistaa kuljettajan.

Samalla konstaapeli oli nostanut vähän oman autonsa nopeutta ja havainnut kuljettajan vaikuttavan aggressiiviselta tämän näytettyä keskisormea.

Ajo vaikutti epävarmalta, konstaapeli kertoi oikeudessa.

Päätin ohittaa pakettiauton, ja kun pääsin sen ohitse, kuljettaja vilkutteli valoja ja minäkin näytin suuntavilkkua ja jarruttelin pikkuisen, että jarruvalot syttyisivät.

Konstaapelin mukaan pakettiauton pysähdyttyä sen kuljettaja ryntäsi ulos ja tuli kohti.

Säikähdin ja tulin myös ulos. Sanoin ”poliisista” ja yritin keskustella miehen kanssa nopeusrajoituksesta sekä haistaa mahdollisen alkoholin. Mies oli hyvin aggressiivinen eikä näyttänyt hallitsevan itseään, syytetty kertoi.

Miehen mentyä autoonsa hän yritti kiskaista oven kiinni, jolloin tartuin auton ovesta. Samassa hän löi minua vasemman korvan alapuolelle, jolloin potkaisin torjuntapotkun ja se osui miestä käsivarteen.

Yrittäjä tuli konstaapelin mukaan ulos uhmakkaana, ja konstaapeli perääntyi. Yrittäjä luovutti tilanteessa konstaapelin käsityksen mukaan, kun matkustajana ollut mies ei tullut ulos autosta.

Nyt konstaapeli soitti hätäkeskukseen ja yrittäjä lähti ajamaan pois konstaapelin seuratessa häntä.

Näin ei toimita!

Konstaapeli kertoi käräjäoikeudessa yrittäjän auton pikkuisen heijanneen edestakaisin, sitten jopa heittelehtineen. Syyttäjän mukaan konstaapeli ei ollut esitutkinnassa kertonut mitään tällaista.

Käräjäoikeus katsoi, että konstaapeli oli tahallaan rikkonut tieliikennelakia lisätessään nopeuttaan yrittäjän ohittaessa häntä vasemmalta, jolloin yrittäjä oli joutunut myös lisäämään ajonopeuttaan päästäkseen oikealle ajokaistalle ennen vastaantulevia ajoneuvoja. Tämän jälkeen konstaapeli oli heti ohittanut yrittäjän tämän palattua omalle kaistalleen.

Lisäksi konstaapeli oli jarruttanut niin, että yrittäjä oli joutunut ohjaamaan tien reunaan oikealle ja joutunut myös jarruttamaan voimakkaasti estääkseen törmäyksen konstaapelin autoon.

Lisäksi oikeus totesi konstaapelin tahallaan tehneen ruumiillista väkivaltaa yrittäjälle yrittäen ainakin kaksi kertaa tarttua tätä rinnuksista sekä potkaisemalla miestä jalkaterällä mahaan.

Konstaapeli oli rikkonut montakin poliisilain pykälää, kuten käyttänyt poliisivaltuuksia vapaa ajallaan, vaikka se ei olisi ollut poliisilain mukaan välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi tai muutenkaan tarpeen.

Käräjäoikeuden mukaan konstaapelin toiminta oli ollut omiaan poliisilain mukaan vaarantamaan luottamusta poliisiin. Lisäksi hänen tekojaan ei voida niiden haitallisuuden ja vahingollisuuden kannalta pitää vähäisinä.

Virkaveli ei vakuuttanut

Käräjäoikeuden mielestä yrittäjänkertomus tapahtumista oli yksityiskohtainen ja johdonmukainen. Lisäksi kertomusta tuki hänen matkustajansa kertomus.

Konstaapelikin kertoi tapahtumista yksityiskohtaisesti, mutta hän ei ollut vastaajana velvollinen pysymään totuudessa. Lisäksi hän oli kertonut asiat eri tavoin käräjäoikeudessa ja esitutkinnassa.

Hänen virkaveljensä kertomus ei käräjäoikeuden mukaan perustunut omiin havaintoihin, vaan siihen mitä konstaapeli ja yrittäjä olivat hänelle

kertoneet. Tarkastuksen suorittaneen poliisimiehen kertomuksesta ilmeni kohtia, joista käräjäoikeus päätteli, kenen kertomusta tämä oli pitänyt lähtökohtana.

Oikeuden mukaan tähän oli vaikutusta kahden konstaapelin ammatti  ja työtoveruudella.

Käräjäoikeuden mielestä konstaapelin syyllisyydestä ei jäänyt asiassa mitään epäilyä.

Oikeus totesi hänen vuonna 2008 saaneen sakkorangaistuksen saman kaltaisesta teosta, kuin mistä nytkin oli kysymys. Tosin tuolloin oli ollut kohteena oikea hurjastelija, mutta takaa ajo vapaa ajalla oli ollut vaarallinen.

Yrittäjän vaatimaa 200 euron korvausta kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oikeus piti määrältään kohtuullisena. Rangaistukseksi konstaapelille tuomittiin 60 päiväsakkoa, josta kertyi 900 euroa.

Konstaapeli ilmoitti heti tuomion kuultuaan valittavansa hovioikeuteen. Rovaniemen hovioikeus määräsikin jutulle pääkäsittelypäiväksi 31. elokuuta 2012, mutta konstaapeli vetivalituksensa viime tipassa pois.

Ja ettei jäisi epäselväksi, niin konstaapelin autossa istunutta ja tilanteennähnyttä vaimoa ei haastettu todistamaan. Siihen ei nimittäin laki velvoita lähisukulaista.

Löikö yrittäjä poliisia?

Oululaisyrittäjä pitää tapausta tyrmistyttävänä, vaikka hän voittikin jutun oikeudessa.

Kun henkilö tuomitaan pahoinpitelystä, niin tiettävästi tuolloin harkitaan myös vakavasti mahdollisten aselupien peruuttamista, yrittäjä tietää.

–   Tunnen paljonkin poliiseja, ja he ovat asiallista väkeä. Tämä tapaus oli pohjanoteeraus, ja tiettävästi mies jatkaa poliisina kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tässä yrittäjä onkin oikeassa. Oulun poliisilaitoksen kenttätoimiston päällikön, ylikomisario Arto Aution mukaan konstaapeli on normaalisti työssä edelleen. Ja olihan käräjäoikeuden tuomiokin pitkään lainvoimaa vailla, koska hän valitti hoviin. Ia nyt tapauksesta on jo aikaa.

Mutta miksi takaa ajajapoliisille ei tehty puhalluskoetta?

–          Se kyllä kuuluisi tehdä aina liikenteessä sattuneiden tilanteiden molemmille osapuolille, mutta ilmeisesti olosuhteet ovat olleet yllätykselliset ja sekavat, ylikomisario Autio arvelee.

Ja vielä yksi juttu, joka jää ikuiseksi arvoitukseksi ainakin oikeudellisesti. Löikö yrittäjä todella poliisia, kuten tämä väitti? Ja näkikö sitä kukaan?

ALIBI 10/2012

Poliisille ehdollista vankeutta vakuutusyhtiön huijaamisesta

16.2.2010 Kommentointi poissa käytöstä

 

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi haapajärveläisen miehen perjantaina törkeästä väärennyksestä, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja petoksesta.

Oikeuden mukaan ylikonstaapeli kirjasi onnettomuustutkintaan vääriä tietoja vuoden 2008 kesäkuussa. Hänen poikansa oli suistunut tieltä, mutta poliisi kirjasi totuuden vastaisesti tietojärjestelmään, että kyseessä oli hirvikolari.

Hirvikolarin perusteella poliisi sai vakuutusyhtiöltä korvausta. Normaalista ulosajosta korvausta ei olisi herunut.

Vahinkoilmoituksen perusteella vakuutusyhtiö maksoi poliisimiehelle noin 4 500 euron korvauksen, minkä poliisi on myöhemmin maksanut vakuutusyhtiölle takaisin.

Virkarikokset paljastuivat poliisin sisäisessä tarkastustoiminnassa.

Iltalehti 16.2.2010

Poliisin nimen julkaiseminen Alibissa toi sakkoja

15.6.2007 Kommentointi poissa käytöstä

Alibi-rikoslehden päätoimittaja sai sakkoja paljastettuaan Keski-Pohjanmaalla syyntakeettomasti törttöilleen poliisin nimen lehtijutussa.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi päätoimittaja Mika Lahtosen sakkoihin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä perjantaina. Maksettavaksi Lahtoselle tuli 1 200 euron sakot sekä asianomistajan 6 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Alibi julkaisi vuonna 2004 lehtijutun, jossa kerrottiin Keski-Pohjanmaalta olevan poliisin rikollisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta. Mies syyllistyi muun muassa virka-aseman väärinkäyttöön, ryöstön yritykseen ja ampuma-aserikokseen. Hänet jätettiin aikanaan tuomitsematta teoistaan syyntakeettomana.

Lahtonen mainitsi poliisin rikoksista kertovassa jutussa poliisin nimen. Lisäksi jutussa kerrottiin, että poliisi oli määrätty tahdonvastaiseen hoitoon.

Tuomittu aikoo valittaa

Oikeuden mukaan poliisin nimen julkaiseminen ei tuonut jutulle minkäänlaista lisäarvoa. Myöskään hänen virka-asemansa ei ollut niin merkittävä, että nimen julkaisemisella olisi ollut yhteiskunnallista merkitystä.

Lisäksi oikeus katsoi tiedon poliisin sairaudesta olevan niin arkaluontoinen, että se kuuluu yksityiselämän suojan piiriin.

Se, että poliisi oli itse tarjonnut sairaalassa ollessaan haastattelua useille lehdille, ei poistanut Lahtosen syyllisyyttä. Oikeuden mukaan poliisi ei tuolloin kyennyt arvioimaan, miten lehtien kirjoittelu voi vaikuttaa hänen yksityiselämäänsä.

Alibin lisäksi monet muut lehdet kirjoittivat asiasta, mutta vain Alibissa mainittiin poliisin nimi. Oikeuden mukaan poliisi ei ollut antanut lupaa nimensä julkaisemiseen.

Lahtonen aikoo valittaa saamastaan tuomiosta.

Vantaalainen poliisi sai sakot laittomasta vapaudenriistosta

4.8.2004 Kommentointi poissa käytöstä

Vantaalainen poliisi on tuomittu sakkoihin keljuilevan asiakkaan viemisestä putkaan yön ajaksi.

Vantaan käräjäoikeuden mukaan asiakkaan vapauden riistämiselle ei ollut laillisia perusteita, joten vanhempi konstaapeli joutuu maksamaan 40 päiväsakkoa eli yhteensä runsaat tuhat euroa sakkoa.

Poliisi tuomittiin virka-aseman väärinkäyttämisestä ja laittomasta vapaudenriistosta.

Nuoremman virkatoverinsa kanssa partioinut vanhempi konstaapeli huomasi kesällä 2002 auton, jossa oli liikaa matkustajia.

Poliisit pysäyttivät auton ja alkoivat sakottaa kuljettajaa.

Hilpeässä kunnossa olleet matkustajat purkautuivat tielle, ja yksi takapenkillä istuneista miehistä ilmoitti poliiseille varsin rahvaanomaisesti, minne nämä voisivat painua.

Vanhempi konstaapeli käski miehen ja kuljettajan poliisiautoon ja jatkoi sakkolapun kirjoittamista. Mies kuitenkin jatkoi ärsyttämistään ja nimitteli poliiseja alatyylisillä ilmauksilla.

Poliisi pyysi tässä vaiheessa kuljettajaa tulemaan myöhemmin poliisilaitokselle, jotta sakkoasia saadaan loppuun. Poliisia ärsyttänyt mies sen sijaan vietiin poliisiasemalle ja pistettiin putkaan yöksi.

Syyttäjän mielestä poliisilla ei ollut laillisia edellytyksiä miehen vapauden riistämiselle. Oikeus oli samaa mieltä.

Se huomautti, että laissa edellytykset henkilön kiinni ottamiselle ja säilöön laittamiselle ovat varsin tiukat.

Lain mukaan poliisi voi laittaa ihmisen säilöön esimerkiksi silloin, jos hänen käyttäytymisestään voidaan päätellä hänen todennäköisesti syyllistyvän rikokseen tai aiheuttavan huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle.

Oikeuden mukaan miehen suunsoitto ei ollut riittävä syy putkaan laittamiselle.

”Kukaan kuulluista henkilöistä ei ole kertonut miehen tehneen fyysistä vastarintaa tai muutenkaan olleen fyysisesti uhkaava. Mies ei ole missään vaiheessa aiheuttanut häiriötä yleiselle järjestykselle, vaan hänen käytöksensä on poliisinkin kertoman perusteella rajoittunut ajoittaiseen sanalliseen uhitteluun ja nimittelyyn”, oikeus painotti.

Miehelle olisi oikeuden mukaan voitu antaa sakkorangaistus virkatehtävää hoitavan poliisin nimittelemisestä.

Oikeuden mukaan tässä tilanteessa kyse ei ollut edes rajatapauksesta, ja vanhemman konstaapelin olisi ammatti-ihmisenä pitänyt ymmärtää tämä.

”Kun vanhempi konstaapeli on tästä huolimatta määrännyt miehen kiinni otettavaksi ja laitettavaksi säilöön, ei käräjäoikeus voi päätyä asiassa muuhun johtopäätökseen kuin että konstaapeli on tietoisesti käyttänyt virka-asemaansa miehen vahingoksi väärin.”

Valtio ja vanhempi konstaapeli joutuvat yhteisvastuullisesti maksamaan miehelle sata euroa korvausta laittomasta vapaudenmenetyksestä.

 

Helsingin Sanomat 4.8.2004