Arkisto

Archive for marraskuu 2000

Luvaton ansa laukesi poliisin näpeille Ketään ei saa yllyttää rikokseen, mutta valeostoissa sellainen vaara on. Espoon huumeansajutussa poliisi selvisi kuiville.

26.11.2000 Kommentointi poissa käytöstä

Kun kaksi espoolaispoliisia houkutteli tutkintavankeudesssa olleen Jonin soittamaan huumediilerille ja tilaamaan kilon hasista, ovelasta juonesta seurasi sotkuinen, pitkä ja paljastava oikeusprosessi. Se päättyi keskiviikkona korkeimmassa oikeudessa (KKO).

Poliisit syyllistyivät KKO:n mukaan rikokseen, kun he järjestivät tutkintavangin avulla huumediilerille ansan, valeoston. Laki ei tällaista tutkintamenetelmää sallinut. Syyttäjän mielestä poliisit peräti yllyttivät diileriä rikokseen, mutta KKO:n mukaan huumekauppias oli tehnyt rikoksensa jo ennen poliisin puhelua.

Tapaus paljasti valeostojen ydinongelman: mistä tiedämme, olisiko diileri syyllistynyt rikokseen ilman poliisin yllytystä.

Valeostoja käsitteli tällä viikolla myös eduskunta. Se päätti muun muassa, että poliisi saa esiintyä vaikkapa huumediilerinä ja yrittää ostaa salakuljetetun huume-erän rikollisilta.

Poliisilain muutos ei ollut mikään läpihuutojuttu: se hyväksyttiin sekä hallintovaliokunnassa että lakivaliokunnassa vain yhden äänen enemmistöllä ja lopullisesti eduskunnassa äänin 96-71.

Uuden lain mukaan poliisimiehellä on oikeus valeostoon, jos se on välttämätön kätkemisrikoksen tai muun melko vakavan rikoksen estämiseksi. Vakavana pidettään rikosta, josta voi seurata vähintään kaksi vuotta vankeutta. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki huumerikokset, ja juuri niiden tutkintaan poliisi valeosto-oikeutta kaipasi.

Valeoston suurin vaara

on se, että poliisi saa jonkun tekemään rikoksen, jota tämä ei muuten tekisi.

Poliisilakiin tuleekin säännös, jonka mukaan poliisin toiminta ei saa yllyttää ketään rikokseen.

Hallitus kuitenkin myöntää, että käytännössä voi olla vaikea selvittää, syntyikö ajatus tehdä rikos valeoston takia. Mutta hallitus luottaa siihen, että ongelma pysyy hallinnassa riittävän tarkkojen ohjeiden ja poliisimiesten koulutuksen avulla. Valeostosta ei liioin olisi tarkoitusta tehdä mitään jokapäiväistä tutkintamenetelmää.

Ennen valeostoa poliisilla täytyy olla aivan varma tieto siitä, että epäillyllä todellakin on hallussaan huumeita.

Mitä sitten tapahtuu, jos poliisi tekee virheen? Jospa poliisin vasikka antaa väärää tietoa? Entä jos huumediileri on vakaasti päättänyt ottaa uuden suunnan elämässään, mutta valeostajan houkutteleva tarjous saa päätöksen murentumaan? Ehkä vielä viimeinen keikka . . .

Silloin sekä huumediilerille että poliisille käy huonosti. Diileri saa todennäköisesti tuomion, mutta laihana lohtuna on, että myös poliisi saattaa joutua vastuuseen.

Hallituksen esityksen mukaan poliisin vastuun kannalta on olennaista, onko hän saanut aikaan uuden rikoksen tahallaan. Poliisin on siis melko helppo selvitä ilman rangaistusta: hän voi vedota varmalta tuntuneeseen vihjeeseen, jonka kertojaa hän ei turvallisuussyistä halua paljastaa.

Virheisiin ei kuitenkaan ole varaa. Ongelma onkin, miten poliisin osumatarkkuus valeostoissa saadaan sataprosenttiseksi, kun se ei sitä ole muissakaan toimissa. Eihän ole mitenkään ennenkuulumatonta, että poliisi ryntää raamit kaulassa kotietsinnälle väärään asuntoon tai ottaa kiinni väärän ihmisen. Yleistä se ei toki ole.

Espoolaispoliisien

valeostokuviokin oli kaikkea muuta kuin selvä.

Poliisi otti syyskuun 1996 alussa kiinni Jonin (nimi muutettu) epäiltynä huumerikoksista. Joni myönsikin kuulusteluissa, että hän oli ostellut huumeita Cheriltä . Cheriltä? Nimi oli poliisille aivan uusi.

Joni ja poliisit sopivat yhteistyöstä. Tutkintavankeudessa istunut Joni soitti poliisin kännykällä 6. syyskuuta Cherille ja kyseli mahdollisuutta ostaa hasista – tai eivät miehet hasiksesta puhuneet, vaan ”taksireissusta”.

Cheri kertoi, että asiat eivät juuri nyt ole sillä tavalla, että voitaisiin tavata. Hän kuitenkin lupasi pistää rattaat pyörimään, joten parin päivän päästä sopisi soitella uudelleen.

Cherillä oli hyvät suhteet hasiksen tuontiportaaseen. Hän oli myynyt säännöllisesti huumeita, jotka hän oli hankkinut legendaariselta Miika Kortekalliolta. Bisnekset sujuivat hyvin: Cheri oli jatkuvasti yhteydessä Kortekallioon, ja kerran tai pari viikossa hän kävi hakemassa tältä tarvitsemansa huumeet.

8. syyskuuta Joni sitten soitti poliisin kännykällä uudelleen Cherille. Uutiset olivat hyviä: samana aamuna oli Suomeen tullut Kortekallion hasislasti. Cheri lupautui auttamaan lastin purkamisessa, jolloin hän saisi Jonin tilaamaan kilon saman tien mukaansa. Joni ja Cheri sopivat tapaamisen samaksi illaksi.

Kun Cheri meni sovittuun ravintolaan luovuttamaan erää, vastassa olikin poliisi.

Cheri sai syytteitä törkeistä huumerikoksista. Hän oli myynyt jatkuvasti keväästä lähtien Kortekalliolta hankkimaansa hasista. Lisäksi hän oli sekaantunut 8. syyskuuta maahantuotuun kymmenen kilon erään muun muassa osallistumalla lastin purkuun.

Poliisin ansa paljastui

oikeudenkäynnin loppupuolella. Keskusrikospoliisi aloitti tutkimukset poliisin menettelystä, ja lääninsyyttäjä, nykyinen valtionsyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteet kahta poliisia vastaan. Rankin syyte oli yllytys törkeään huumerikokseen.

Rappen mielestä Cherillä ei ollut mitään tekemistä kymmenen kilon hasislastin kanssa, ennen kuin Joni tilasi poliisin pyynnöstä kilon erän. Siten poliisi oli yllyttänyt Cherin tekemään rikoksen, Rappe totesi.

Yllytyssyyte meni nurin kaikissa oikeusasteissa, ensin Espoon käräjäoikeudessa, sitten Helsingin hovioikeudessa ja viimeksi KKO:ssa. Hovioikeus ja KKO olivat sitä mieltä, että Cheri oli ollut tekemisissä kymmenen kilon erän kanssa ennen poliisin soittoa. Ne eivät mitenkään perustele, mistä ne tämän päättelivät.

Varsinaisessa huumejutussa Cheriä ei edes syytetty siitä, että hän olisi ollut huumelastin kanssa tekemisissä ennen Jonin soittoa poliisivankilasta. Häntä syytettiin vain siitä, että hän oli ollut purkamassa lastia ja punnitsemassa aineita 8. syyskuuta eli kaksi päivää ensimmäisen valeostosoiton jälkeen. Hänet myös tuomittiin vain tästä. Huumeen salakuljetuksesta tuomittiin Kortekallio sekä kaksi kuriirina ollutta naista.

Cheri sai kaikista huumerikoksistaan kolme ja puoli vuotta vankeutta.

Poliiseja ei tuomittu rangaistukseen virkavelvollisuuden rikkomisesta. KKO:n mielestä heidän menettelynsä oli tilanteen vakavuus huomioon ottaen anteeksiannettavaa.

Helsingin Sanomat  26.11.2000

KKO: Poliisin huumeansa oli laiton

23.11.2000 Kommentointi poissa käytöstä

Korkeimman oikeuden (KKO) mielestä kaksi espoolaispoliisia syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen virittäessään syksyllä 1996 huumeansan nuorelle opiskelijalle. Poliiseja ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, sillä KKO:n mielestä poliisien toiminta oli anteeksiannettavaa.

KKO:n ennakkopäätös syntyi äänin 3-2. Enemmistön muodostivat presidentti Olavi Heinonen sekä oikeusneuvokset Riitta Suhonen ja Mikael Krogerus . Vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset Antero Palaja ja Kari Kitunen olisivat hylänneet kaikki syytteet.

Syyskuussa 1996 huumerikosjuttua tutkineet rikoskomisario Jari Mustonen ja hänen alaisensa rikoskonstaapeli pyysivät tutkintavankina ollutta miestä tilaamaan hasislastin 20-vuotiaalta opiskelijalta. Poliisi otti opiskelijan kiinni, kun tämä oli tulossa luovuttamaan tilattua huume-erää.

Sittemmin opiskelija tuomittiin kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä huumerikoksesta.

Poliisin valeostokuvio

tuli ilmi huumejutun oikeuskäsittelyssä. Valtionsyyttäjä Jukka Rappe – silloin vielä lääninsyyttäjä – päätti nostaa poliiseja vastaan syytteen virka-aseman väärinkäyttämisestä, yllytyksestä törkeään huumerikokseen sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjän mukaan opiskelija oli ruvennut hankkimaan huumetta vasta sen jälkeen, kun hän oli saanut tilauksen tutkintavangilta. Poliisit puolestaan olivat syytteen mukaan luvanneet, että vastapalveluna valeostokuvioon suostumisesta tutkintavanki pääsee vapaalle jalalle.

Kaikki oikeusasteet päätyivät asiassa eri lopputulokseen.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi poliisit sakkoihin virka-aseman väärinkäyttämisestä, mutta muut syytteet se hylkäsi. Käräjäoikeuden mielestä poliisit toimivat virheellisesti käyttäessään tutkintavankia huumeiden tilaamiseen. Molemmat miehet saivat 25 päiväsakkoa.

Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki poliiseihin kohdistetut syytteet. Hovioikeuden mielestä poliisit eivät syyllistyneet virka-aseman väärinkäyttämiseen, sillä heidän toimintansa tähtäsi yksinomaan poliisille määrätyn tehtävän suorittamiseen.

Korkein oikeus taas päätyy siihen, että poliisit olivat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta syytteet virka-aseman väärinkäyttämisestä ja yllytyksestä törkeään huumerikokseen hylättiin.

KKO huomauttaa, että laissa ei ole säännöksiä valeostosta tai muista epätavanomaisista tutkintamenetelmistä. Poliisit olivat käyttäneet kiellettyä menetelmää kehottaessaan tutkintavankia tilaamaan huumeita opiskelijalta, joten he ovat syyllistyneet rikokseen.

Hovioikeuden tavoin KKO katsoo, että opiskelija oli sekaantunut hasiserään jo ennen tutkintavangin ensimmäistä soittoa. Siten poliisit eivät olleet yllyttäneet häntä rikokseen.

Keskusrikospoliisissa nykyisin työskentelevä Jari Mustonen on tyytyväinen siihen, että ”soppa on nyt loppuun asti keitelty”. Hän kuitenkin toteaa, ettei KKO:n päätös aukea kovin helposti.

”Päätöksestä jää sellainen kuva, että tarkoitus pyhittää keinot. Periaatteessa poliisi ei siis saisi tehdä valeostoja muuta kuin äärimmäisessä hädässä, ja nyt on ollut sellainen hätä.”

Nykyisessä laissa ei ole säännöksiä valeostoista. Eduskunnassa on kuitenkin viimeistelyvaiheessa poliisilain muutos, jonka mukaan poliisi voisi jatkossa tehdä valeostoja ja soluttautua rikollisjärjestöihin.

Opiskelijaa avustaneen asianajaja Markku Fredmanin mielestä tuomioistuimet eivät onnistuneet näytön arvioinnissa. Fredmanin mukaan opiskelija alkoi järjestellä huume-erää vasta sen jälkeen, kun tutkintavanki oli soittanut hänelle ensimmäisen kerran ja kysellyt hasiksesta. Siten opiskelija ei Fredmanin mukaan olisi syyllistynyt rikokseen ilman poliisin toimintaa.

Opiskelija on valittanut asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tuomioistuin on aiemmin eräässä valeostojutussa todennut Portugalin loukanneen ihmisoikeussopimusta, koska valeoston kohteeksi joutunut mies ei sen mukaan olisi syyllistynyt rikokseen ilman poliisin toimintaa. Mies hankki huumeen vasta poliisin tilauksen perusteella.

Helsingin Sanomat  23.11.2000

Aiheeton pidätys toi sakot poliisille

22.11.2000 Kommentointi poissa käytöstä

TURKU. Turun käräjäoikeus käsitteli tiistaina pikkujoulujuhlintaan liittyvää tapausta, joka johti harvinaisiin, poliisimiehelle tuomittuihin sakkoihin.

46-vuotias turkulainen vanhempi konstaapeli sai noin 2000 markan arvoiset päiväsakot vietyään turkulaisen opiskelijamiehen aiheetta juoppoputkaan.

Opiskelija joutui olemaan putkassa joulukuussa 1999 viisi tuntia ja kymmenen minuuttia. Vaikka pidätysaika oli lyhyt, oikeus ei pitänyt konstaapelin tekoa vähäisenä, sillä konstaapeli oli rikkonut kansalaisen perusoikeuksia, henkilökohtaista vapautta sekä koskemattomuuden periaatetta.

Tapahtumatkäynnistyivät, kun 23-vuotias turkulainen oikeustieteen opiskelija saapui Turun poliisilaitokselle joulukuisena lauantaina noin kello 3.30 tekemään rikosilmoitusta. Opiskelija oli ollut viettämässä pikkujoulua työporukan kanssa. Rikosilmoituksen syynä oli se, että opiskelija ei ollut päässyt sisään pikkujoulujen jatkoille yökerho Hamburger Börsiin, vaan hotellin työntekijä oli töninyt hänet pois ovelta.

Vanhempi konstaapeli otti opiskelijan poliisilaitoksella vastaan, mutta rikosilmoitusta ei tehty, sillä konstaapeli piti opiskelijaa humalaisena jankkaajana. Keskustelu rikosilmoituksesta jatkui noin 10-20 minuuttia päivystyshuoneessa, jonka jälkeen konstaapeli pyysi opiskelijaa poistumaan ja ohjasi hänet ulos jalkakäytävälle.

Opiskelija jäi toviksi seisomaan jalkakäytävälle. Konstaapeli nappasi opiskelijan takaisin sisään ja vei putkaan.

Oikeudessa tiistaina esiintyneen vanhemman konstaapelin mukaan pidätys oli tehtävä, koska opiskelija aiheutti häiriötä, ja lisäksi oli vaarana, että opiskelija loukkaisi itseään ja muita pyöräilemällä humalassa.

Käräjäoikeus totesi, että pidätykselle ei ollut olemassa laillisia perusteita. Opiskelija oli seissyt rauhallisena jalkakäytävällä, ei ollut häirinnyt ketään ja oli kykenevä huolehtimaan itsestään.

Käräjäoikeus korosti, että pelkkä humalatila ei voi olla peruste pidätykselle.

Vanhempi konstaapeli tuomittiin tuottamuksellisesta vapaudenriistosta sekä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 15 päiväsakkoon. Samalla hän sai maksettavakseen oikeudenkäyntikulut. Opiskelijalle myönnettiin putka-ajalta 500 markan korvaus kärsimyksistä.

 

Helsingin Sanomat 22.11.2000