Huumepoliisit tekivät tutkintapyynnön keskusrikospoliisin iskusta

Käräjäoikeutta pyydetään selvittämään, oliko poliisitalossa tehdylle kotietsinnälle lailliset perusteet.

 

 

Helsingin huumerikosyksikkö on tehnyt tutkintapyynnön Helsingin käräjäoikeuteen huumetoimiston tiloihin tehdystä kotietsinnästä. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan huumepoliisit pyytävät tuomioistuinta tutkimaan, oliko kotietsinnälle lainmukaiset edellytykset ja perusteet.

Keskusrikospoliisi iski huumepoliisin työtiloihin Helsingin poliisitalossa Pasilassa joulukuussa. Useita tunteja kestäneeseen operaatioon osallistui toistakymmentä aseistautunutta poliisimiestä luotiliivit päällä. Iskun yhteydessä neljä poliisia otettiin kiinni. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Kotietsintä liittyy huumepoliisin päällikön Jari Aarnion juttuun. Aarnion alaisten epäillään osallistuneen samaan törkeään huumausainerikokseen, josta Aarniota epäillään.

Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Pasi Kumpula vahvistaa Suomen Kuvalehdelle, että asia on vireillä tuomioistuimessa. Tutkinnanjohtajille on lähetetty asiasta vastauspyyntö.

”Laki asettaa kotietsinnän kynnyksen melko alhaalle. Siihen riittää pelkästään se, että on syytä epäillä jonkun tehneen tietynlaisen rikoksen”, Kumpula sanoo.

Aarnion tapausta tutkivat Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Jukka Haavisto ja Krista Soukola. Haavisto on asiasta vähäsanainen. ”En halua tältä osin kommentoida keskeneräistä tutkintaa.”

Käräjätuomari Kumpulan mukaan tutkinnanjohtajien pitää vastata käräjäoikeuden pyyntöön tammikuun 27. päivään mennessä. Sen jälkeen asialle määrätään käsittelypäivä, ja juttu käsitellään Helsingin käräjäoikeuden istunnossa Kumpulan johdolla.

”Tämäntyyppiset jutut ovat aika tuoreita tuomioistuimissa”, Kumpula sanoo. ”Kotietsintäasioita on ollut Helsingin käräjäoikeudessa, jossa pakkokeinoasioita on paljon, ehkä noin 20 koko sinä aikana kun laki on tällaisen toimenpiteen mahdollistanut.”

Asiaa päästään käsittelemään käräjäoikeuden istuntoon parin viikon sisällä.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi Aarnion 15. marraskuuta epäiltynä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä, törkeästä lahjuksen ottamisesta ja avunannosta törkeään petokseen. Myöhemmin häntä on epäilty myös törkeistä huumausainerikoksista. Edelleen vangittuna oleva Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

 

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huumepoliisit-tekivat-tutkintapyynnon-krpn-iskusta-oliko-kotietsinta-laillinen/?shared=27797-02a030c9

MOT väittää poliisin Putin-merkintä oli harkittu ratkaisu – Vuotokin oli harkittu

Ylen MOT-ohjelma esittää maanantai-iltana väitteitä, joiden mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi olisi laitettu Suomen poliisin rekisteriin tarkoituksella ja harkiten. Poliisijohto väitti Putin-merkintää virheelliseksi.

Salaisen rekisterin merkintä vuoti julkisuuteen huhtikuussa, kun MTV3:n 45-minuuttia paljasti asian. MOT:in mukaan myös vuoto oli harkittu teko.

Yle MOT:in kotisivuilla sanotaan, että jokin taho haluaa horjuttaa keskusrikospoliisin asemaa järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntijana.

MOT:in jakso Putingate esitetään maanantaina 27.5.2013 TV1:ssä kello 20.

 

Suomen poliisijohto astui miinaan keskiviikkona 10. huhtikuuta. MTV3 oli pyytänyt poliisiylijohtajalta rekistereitä koskevaa haastattelua. Tuleen päätettiin laittaa kakkosmies Robin Lardot, joka tuntee paremmin poliisin rekisterit.

Lardot joutui yllättäen vastaamaan hankalaan kysymykseen: miksi Putin? Lardot ei asiaa kommentoinut, mutta parin tunnin päästä poliisiylijohto vahvisti salaisen rekisterin tiedon: Putin löytyy tietokannasta.

Kohu Putin-merkinnästä levisi päivän aikana ulkomaiden tiedotusvälineisiin asti. Suomen poliisille ja poliitikoille naureskeltiin, ei ehkä merkinnän takia, vaan siksi, että anteeksipyytely toi mieleen vanhat suomettumisen ajat.

Kun moinen merkintä kerran leimataan Virheeksi, on tulkinnasta vaikea luopua, vaikka pöytään tuodaan minkälaisia järkeilyjä. Kaikissa maailman tiedusteluorganisaatioissa on todennäköisesti tehty sama havainto kuin keskusrikospoliisissa: Venäjän presidentti hengailee avoimesti moottoripyöräjengin johtajan kanssa.

Voiko tiedon perusteella rekisteröiminen olla moitittavaa tai peräti laitonta vain Suomessa? Asiaa tutkii nyt jopa valtionsyyttäjä. Jos rekisterin tietokannat käydään läpi tiheällä kammalla, sieltä voi löytyä monen mielestä virheellistä tietoa. Yhdelle virhe kun voi olla toiselle oleellinen havainto.

Putin-merkinnän vuotamisen jälkeen Poliisihallitus painoi paniikkinappulaa, vaikka olisi voinut ns. nukkua yönkin yli. Tai osoittaa myöhemmin uutta harkintaa kuten keskusrikospoliisin rikosylikomisario Thomas Elfgren. Ensin Elfgren tuomitsi merkinnän, mutta totesi muutaman yön nukuttuaan, että Suomen poliisilla ei saisi olla yhteiskuntaluokkia tai tehtäviä, jotka antavat immuniteetin rekisterimerkinnöille.

Putingate -ohjelmassa kerrotaan miksi ja miten merkintään päädyttiin. Kirjausta Venäjän presidentistä on vaikea ymmärtää, jos ei tunne asian historiaa. Olennaisempaa koko sotkussa on kuitenkin vuoto. Se mollaa keskusrikospoliisin asemaa ja kiihdyttää poliisiyksiköiden välisiä vanhoja jännitteitä.

Minulla ei ole varmuutta siitä kuka salaisen rekisteritiedon teki ja kuka sen tiedotusvälineelle vuoti? Tutkijoilla on kuitenkin tiedossaan ne, jotka Putin-merkintää ehtivät käydä katsomassa.

Poliisijohto pitää kiinni lottotöistään, se on suojatyöpaikka ammattitaidottomille, tyhmille ja avuttomille poliisipoloisille!

 

 

Kor­keat po­lii­si­vir­ka­mie­het val­vo­vat oman työn­sä ohel­la Veik­kauk­sen ra­ha­pe­le­jä palk­kio­ta vas­taan. Ky­se on 1970-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­vas­ta ”maan ta­vas­ta”, jo­ta ei ole sää­del­ty juu­ri mi­ten­kään.

Po­lii­si­hal­li­tus ai­koo tu­le­vai­suu­des­sa­kin va­li­ta Veik­kauk­sen lot­to­ar­von­nan ja mui­den ra­ha­pe­lien vi­ral­li­sik­si val­vo­jik­si lä­hin­nä omia työn­te­ki­jöi­tään, vaik­ka mui­ta­kin val­von­ta­mal­le­ja on ole­mas­sa.

 

Kor­keat po­lii­si­vir­ka­mie­het val­vo­vat oman työn­sä ohel­la Veik­kauk­sen ra­ha­pe­le­jä palk­kio­ta vas­taan. Ky­se on 1970-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­vas­ta ”maan ta­vas­ta”, jo­ta ei ole sää­del­ty juu­ri mi­ten­kään.

Po­lii­si­hal­li­tus ai­koo tu­le­vai­suu­des­sa­kin va­li­ta Veik­kauk­sen lot­to­ar­von­nan ja mui­den ra­ha­pe­lien vi­ral­li­sik­si val­vo­jik­si lä­hin­nä omia työn­te­ki­jöi­tään, vaik­ka mui­ta­kin val­von­ta­mal­le­ja on ole­mas­sa.

Asia on juu­ri nyt ajan­koh­tai­nen, sil­lä po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero saa lä­hi­ai­koi­na hy­väk­syt­tä­väk­seen esi­tyk­sen vi­ral­lis­ten val­vo­jien tu­le­vas­ta toi­min­ta- ja va­lin­ta­mal­lis­ta.

Vi­ral­li­set val­vo­jat ovat nii­tä va­ka­va­il­mei­siä mie­hiä ja nai­sia, jot­ka toi­vot­ta­vat hy­vää il­taa te­le­vi­sio­kat­so­jil­le en­nen lauan­tai-il­lan lot­toar­von­taa. He val­vo­vat myös mui­ta Veik­kauk­sen pe­le­jä ja voi­ton­ja­koa.

VI­RAL­LI­SET val­vo­jat ovat hoi­ta­neet teh­tä­viään yli 40 vuot­ta il­man, et­tä val­von­ta­jär­jes­tel­mäs­tä on sää­det­ty vi­ral­li­ses­ti juu­ri mi­ten­kään.

Ar­pa­jais­la­ki mää­rit­te­lee vain sen, et­tä Po­lii­si­hal­li­tus va­lit­see vi­ral­li­set val­vo­jat ja he toi­mi­vat vir­ka­vas­tuul­la. Muu­ten toi­min­ta poh­jau­tuu 1970-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­viin ”maan ta­poi­hin”.

Vi­ral­li­si­na val­vo­ji­na ovat toi­mi­neet pää­sään­töi­ses­ti kor­keat po­lii­si­vir­ka­mie­het var­si­nais­ten palk­ka­töi­den­sä ohel­la, vaik­ka mi­kään sää­dös ei niin mää­rää.

Ny­kyi­sis­tä kym­me­nes­tä val­vo­jas­ta yli puo­let työs­ken­te­lee Po­lii­si­hal­li­tuk­ses­sa ja lo­put muual­la po­lii­si­hal­lin­nos­sa.

Teh­tä­vään ei ole jär­jes­tet­ty avoin­ta ha­kua, vaan ”hal­lin­non si­säl­lä on tie­do­tet­tu va­pau­tu­vis­ta pai­kois­ta”, ker­too Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­pa­jais­hal­lin­to­pääl­lik­kö Jouni Laiho.

 

Lai­ho va­lit­see it­se val­vo­jat.

”Pää­sään­töi­ses­ti va­lin­nat on teh­ty il­moit­tau­tu­mis­jär­jes­tyk­sen pe­rus­teel­la kui­ten­kin niin, et­tä mie­hiä ja nai­sia oli­si yh­tä pal­jon”, Lai­ho ker­too.

KU­KIN val­vo­ja saa kiin­teä­nä kuu­kau­si­palk­kio­na 1 431 eu­roa.

Yk­sit­täi­nen val­vo­ja te­kee ta­val­li­ses­ti vii­kon mit­tai­sen val­von­ta­vuo­ron vii­den vii­kon vä­lein. Kuu­kaut­ta koh­ti työ­tun­te­ja ker­tyy kes­ki­mää­rin kym­me­nen ja va­ral­la­olo­tun­te­ja 55.

Usein vi­ral­li­sik­si val­vo­jik­si va­li­tut hen­ki­löt ovat hoi­ta­neet teh­tä­vää sii­hen as­ti, kun­nes ovat jää­neet var­si­nai­ses­ta po­lii­si­työs­tään eläk­keel­le.

”Täl­lai­sis­ta asiois­ta ei ole sää­det­ty mis­sään. Ne ovat ol­leet oi­keu­del­li­ses­ti ihan maan ta­pa -a­sioi­ta”, Lai­ho sa­noo.

”On jou­dut­tu poh­ti­maan, täyt­tää­kö jär­jes­tel­mä ny­ky­ai­kai­sen lain­sää­dän­nön edel­ly­tyk­set avoi­muu­den ja yh­den­ver­tai­suu­den suh­teen.”

Po­lii­si­hal­li­tus vii­meis­te­lee par­hail­laan sel­vi­tys­tä vi­ral­lis­ten val­vo­jien jär­jes­tel­mäs­tä. Sii­nä mää­ri­tel­lään val­vo­jien va­lin­ta­ta­pa, teh­tä­vät, palk­kiot se­kä oi­keu­del­li­nen ja hal­lin­nol­li­nen ase­ma.

 

Joi­ta­kin muu­tok­sia on tu­los­sa.

”Tar­koi­tuk­se­na on teh­dä jär­jes­tel­mäs­tä avoin ja lä­pi­nä­ky­vä il­man uu­sien sää­dös­ten sää­tä­mis­tä”, Lai­ho ker­too.

HS:n hal­tuun­sa saa­man suun­nit­te­lu­muis­tion mu­kaan vi­ral­li­set val­vo­jat on vas­tai­suu­des­sa­kin tar­koi­tus va­li­ta en­si­si­jai­ses­ti Po­lii­si­hal­li­tuk­sen työn­te­ki­jöis­tä. Lai­ho vah­vis­taa asian.

Muis­tion mu­kaan Po­lii­si­hal­li­tus mää­rit­te­lee vi­ral­lis­ten val­vo­jien palk­kio­ta­son, mak­saa palk­kiot ja ve­lot­taa vas­taa­vat sum­mat Veik­kauk­sel­ta.

Kiin­teä kuu­kau­si­palk­kio on muut­tu­mas­sa suo­ri­tus­pe­rus­tei­sek­si palk­kiok­si.

PO­LII­SI­HAL­LI­TUS ei ole sel­vi­tyk­ses­sään ar­vioi­nut sel­lai­sia val­von­ta­mal­le­ja, jois­sa val­vo­ji­na toi­mi­si­vat muut kuin po­lii­si­hal­lin­non omat työn­te­ki­jät.

Ai­ka voi­si ol­la kyp­sä sil­le, et­tä si­sä­mi­nis­te­riö tai muu ta­ho sel­vit­täi­si, on­ko ny­kyi­sel­le jär­jes­tel­mäl­le pa­rem­pia vaih­toeh­to­ja.

”Mo­nes­sa maas­sa on siir­ryt­ty toi­sen­lai­siin jär­jes­te­lyi­hin. Muun muas­sa Nor­jas­sa val­vo­va vi­ran­omai­nen kil­pai­lut­taa mää­rä­ajoin vi­ral­li­sen val­von­nan teh­tä­vät. Va­li­tuk­si tu­lee se, jo­ka täyt­tää par­hai­ten eh­dot. En näe es­tet­tä täl­lai­sel­le jär­jes­tel­mäl­le Suo­mes­sa­kaan”, Lai­ho ker­too.

 

 

 

 

Helsingin Sanomat 25.5.2013

Poliisi tuhlasi surutta lähes 500.000 € täysin tyhjään

Po­lii­si os­ti Ja­pa­nis­ta kak­si au­toa ja pans­sa­roi ne Du­bais­sa. Suo­meen saa­pues­saan ne oli­vat mak­sa­neet li­ki 400 000 eu­roa ja osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.

Kes­kus­ri­kos­po­lii­si (krp) ja val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to sel­vit­tä­vät pans­sa­roi­tu­jen ajo­neu­vo­jen han­kin­taa po­lii­sin eri­kois­yk­sik­kö Kar­hul­le. Han­ke nie­li sa­to­ja­tu­han­sia eu­ro­ja.Asiaa on sel­vi­tel­ty po­lii­si­hal­li­tuk­sen si­säi­ses­sä tar­kas­tuk­ses­sa, ja nyt se on pää­tet­ty siir­tää ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Krp ja val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to päät­tä­vät, on­ko asias­sa syy­tä aloit­taa esi­tut­kin­ta.

KAR­HUL­LE alet­tiin hank­kia en­sim­mäi­siä pans­sa­roi­tu­ja ajo­neu­vo­ja vuon­na 2009. Ja­pa­nis­ta ti­lat­tiin kak­si Toyo­ta Land Crui­ser -maas­tu­ria, jot­ka vie­tiin Ja­pa­nis­ta suo­raan Du­bai­hin pans­sa­roi­ta­vik­si. On­gel­mat al­koi­vat, kun au­tot tuo­tiin lo­pul­ta Suo­meen vuon­na 2010.

”Pit­kän vään­nön jäl­keen nii­tä ei saa­tu re­kis­te­röi­tyä”, ker­too po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero. Au­tot osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.

”Kyl­lä me kai­kin kei­noin ky­syim­me (lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­ta) Tra­fil­ta, mil­lä kei­noil­la ne au­tot saa­tai­siin sii­hen kun­toon, et­tä ne voi­tai­siin kat­sas­taa, mut­ta ei sii­hen löy­ty­nyt kei­no­ja.”

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen oman sel­vi­tyk­sen mu­kaan au­tot oli­vat jo alun pe­rin sel­lai­sia, et­tei­vät ne täyt­tä­neet EU-kri­tee­re­jä. Au­to­jen pans­sa­roin­ti ai­heut­ti myös toi­sen on­gel­man: kun au­toon li­sä­tään 2 000 ki­loa pans­sa­ri­le­vyä, au­ton alus­ta ei vält­tä­mät­tä kes­tä. Myös­kään jar­ru­ja ei ole suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­le pai­noil­le.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­vion mu­kaan hank­kee­seen up­po­si 362 000 eu­roa. Po­lii­si­au­to­jen han­kin­nas­ta vas­taa po­lii­sin tek­niik­ka­kes­kus.

Po­lii­si ti­la­si au­tot suo­ma­lai­sel­ta, tur­val­li­suus­lait­tei­siin eri­kois­tu­neel­ta yh­tiöl­tä.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen kä­si­tyk­sen mu­kaan yh­tiö toi­mi täy­sin oi­kein ja toi­mit­ti au­tot ti­lauk­sen mu­kai­ses­ti.

Po­lii­si ei ole teh­nyt au­tois­ta rek­la­maa­tio­ta yh­tiöl­le.

PO­LII­SI­YLI­JOH­TA­JA Paa­te­ro ha­luaa nyt sel­vit­tää, on­ko kaik­kia sään­nök­siä nou­da­tet­tu.

”Jos sem­moi­nen au­to on vas­taa­no­tet­tu, jo­ta ei voi käyt­tää Suo­mes­sa, niin jon­kin­lai­nen vir­heel­li­nen pää­tös jos­sain vai­hees­sa on teh­ty.”

Jäl­ki­pu­hei­den vält­tä­mi­sek­si po­lii­si­hal­li­tus ha­lu­si siir­tää asian ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to ar­vioi asian hank­kee­seen osal­lis­tu­nei­den po­lii­sien osal­ta. Si­vii­lien vas­tuu­ta tut­kii krp.

Po­lii­sin au­to­tal­lis­sa pö­lyt­ty­neet au­tot on nyt lah­joi­tet­tu ul­ko­mi­nis­te­riöl­le. Ne ovat käy­tös­sä jos­sain päin maail­maa, mut­ta ul­ko­mi­nis­te­riö ei ha­lua ker­toa, mis­sä ne ovat.

”Pit­kän vään­nön jäl­keen nii­tä ei saa­tu re­kis­te­röi­tyä”, ker­too po­lii­si­yli­joh­ta­ja Mikko Paatero. Au­tot osoit­tau­tui­vat käyt­tö­kel­vot­to­mik­si.”Kyl­lä me kai­kin kei­noin ky­syim­me (lii­ken­teen tur­val­li­suus­vi­ras­tol­ta) Tra­fil­ta, mil­lä kei­noil­la ne au­tot saa­tai­siin sii­hen kun­toon, et­tä ne voi­tai­siin kat­sas­taa, mut­ta ei sii­hen löy­ty­nyt kei­no­ja.”

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen oman sel­vi­tyk­sen mu­kaan au­tot oli­vat jo alun pe­rin sel­lai­sia, et­tei­vät ne täyt­tä­neet EU-kri­tee­re­jä. Au­to­jen pans­sa­roin­ti ai­heut­ti myös toi­sen on­gel­man: kun au­toon li­sä­tään 2 000 ki­loa pans­sa­ri­le­vyä, au­ton alus­ta ei vält­tä­mät­tä kes­tä. Myös­kään jar­ru­ja ei ole suun­ni­tel­tu sel­lai­sil­le pai­noil­le.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen ar­vion mu­kaan hank­kee­seen up­po­si 362 000 eu­roa. Po­lii­si­au­to­jen han­kin­nas­ta vas­taa po­lii­sin tek­niik­ka­kes­kus.

Po­lii­si ti­la­si au­tot suo­ma­lai­sel­ta, tur­val­li­suus­lait­tei­siin eri­kois­tu­neel­ta yh­tiöl­tä.

Po­lii­si­hal­li­tuk­sen kä­si­tyk­sen mu­kaan yh­tiö toi­mi täy­sin oi­kein ja toi­mit­ti au­tot ti­lauk­sen mu­kai­ses­ti.

Po­lii­si ei ole teh­nyt au­tois­ta rek­la­maa­tio­ta yh­tiöl­le.

PO­LII­SI­YLI­JOH­TA­JA Paa­te­ro ha­luaa nyt sel­vit­tää, on­ko kaik­kia sään­nök­siä nou­da­tet­tu.

”Jos sem­moi­nen au­to on vas­taa­no­tet­tu, jo­ta ei voi käyt­tää Suo­mes­sa, niin jon­kin­lai­nen vir­heel­li­nen pää­tös jos­sain vai­hees­sa on teh­ty.”

Jäl­ki­pu­hei­den vält­tä­mi­sek­si po­lii­si­hal­li­tus ha­lu­si siir­tää asian ul­ko­puo­lis­ten ar­vioi­ta­vak­si. Val­ta­kun­nan­syyt­tä­jän­vi­ras­to ar­vioi asian hank­kee­seen osal­lis­tu­nei­den po­lii­sien osal­ta. Si­vii­lien vas­tuu­ta tut­kii krp.

Po­lii­sin au­to­tal­lis­sa pö­lyt­ty­neet au­tot on nyt lah­joi­tet­tu ul­ko­mi­nis­te­riöl­le. Ne ovat käy­tös­sä jos­sain päin maail­maa, mut­ta ul­ko­mi­nis­te­riö ei ha­lua ker­toa, mis­sä ne ovat.

http://www.hs.fi/paivanlehti/15032013/kotimaa/Poliisi+panssaroi+autonsa+pilalle/a1363243785927

Poliisin ammattitaidottomuus mitätöi tunnustuksen

 

Helsinkiläisen 23-vuotiaan naisen esitutkinnassa antama tunnustus huumausainerikoksesta mitätöitiin Itä-Suomen hovioikeudessa. Samalla meni nurin koko syyte.

Naisen laukussa olleesta silmälasikotelosta löytyi kaksi vuotta sitten 44 kappaletta kahdeksan milligramman Subutex-tablettia.

Poliisin kuulusteluissa nainen myönsi hankkineensa tabletit Helsingistä ja aikoneensa myydä ne Kuopiossa. Käräjäoikeudessa nainen kuitenkin kiisti asian ja kertoi poikaystävänsä laittaneen tabletit laukkuun. Myös poikaystävä kertoi samalla tavalla.

Nainen kertoi tunnustaneensa teon, koska pelkäsi ja kärsi migreenistä.

Pohjois-Savon käräjäoikeus ei pitänyt lausuntoa uskottavana ja tuomitsi naisen 60 päiväksi ehdolliseen vankeuteen.

Hovioikeus kuitenkin totesi, ettei naisen esitutkinnassa antanutta tunnustusta voida käyttää näyttönä. Poliisit eivät olleet muistuttaneet naista siitä, ettei hänellä ole velvollisuutta vaikuttaa asian selvittämiseen.

Nainen myös kertoi hovioikeudessa poliisin sanoneen, ettei nainen tarvitse avustajaa, mikäli kuulustelut kestävät vain lyhyen aikaa. Hovioikeuden mukaan nainen kuitenkin tiesi oikeudestaan, mutta ei silti halunnut alkuvaiheen kuulusteluihin avustajaa.

Muu näyttö perusteenaan hovioikeus totesi, ettei voida varmuudella osoittaa naisen tienneet laukussaan olevista tableteista.

 

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/esitutkintavirhe-toi-tunnustuksen/1297067

Poliisi joutui hädissään pakemaan paikalta, ei riittänyt miesvoimat. Mies pelastui suvun avulla kiinniotolta.

Suvun joukkovoima pelasti miehen poliisien kynsistä

 

Yksituumainen suku pakotti joukkovoimallaan poliisipartion perääntymään kiinniottotilanteesta. Poliisin kimppuun iskenyt sukulaisjoukko onnistui vapauttamaan kiinniotetun jäsenensä poliisiautosta.

Välikohtaus sattui viime vuoden kesällä Laitilassa ja sen jälkipyykkiä puidaan maanantaina Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Kahdeksaa suvun jäsentä syytetään muun muassa virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Nuorin kahakkaan osallistunut on alle parikymppinen mies ja vanhin liki 80-vuotias naisihminen.

Poliisin ja suvun välinen yhteenotto sai alkunsa tavanomaisesta kotihälytyksestä. Poliisipartio lähetettiin hiljentämään laitilalaisesta kerrostaloasunnosta kantautuvaa möykkää.

Poliisit saivatkin metelöivät asukkaat vaikenemaan, mutta partion lähdettyä meteli alkoi saman tien uudelleen. Toisella kertaa poliisit päättivät viedä pahimman metelöitsijän mukanaan. Tämä ei halunnut päättää iltaansa putkassa, vaan pani vastaan ja sai kaksi asunnossa ollutta sukulaista avukseen. Vastarinnasta huolimatta 18-vuotias mies päätyi poliisiauton takapenkille.

Poliisit eivät kuitenkaan päässeet lähtemään paikalta, sillä lähitaloista oli ehditty hälyttää lisää sukulaisia hätiin. Yli kymmenpäinen raivostunut sukulaisjoukkio oli liikaa yhdelle poliisipartiolle. Virkavalta yritti kutsua paikalle apuvoimia, mutta sellaisia ei ollut tarjolla.

Niinpä poliisit joutuivat antamaan vastustajalle luovutusvoiton ja poistumaan tappion kärsineinä paikalta.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/427070/Suvun+joukkovoima+pelasti+miehen+poliisien+kynsista

 

 

Salaisen palvelun agenttirekisteri unohtui Washingtonin metroon

 

 

Yhdysvaltojen salaisen palvelun tärkeitä tietoja unohtui pääkaupungin yleiseen metroon.

Salaisen palvelun toiminta on nyt tiukassa syynissä, kertoo Fox News.

Tiedostot sisältävät muun muassa tiedot kaikista salaisen palvelun työntekijöistä, heidän kontakteistaan ja ulkomaiden yhteyksistään. Salainen palvelu on myöntänyt tapahtuneen, mutta ei usko tapauksen aiheuttavan turvallisuusriskiä.

Tapaus sattui vuonna 2008 punaisen linjan metrossa. Huolimaton nuori työntekijä oli palkattu varta vasten kuljettamaan tiedot turvallisesti salaisen palvelun päämajaan maan pääkaupungissa Washingtonissa. Tiedostoja ei ole sittemmin löydetty.

Nimettömän lähteen mukaan metroon jäi salaisen palvelun henkilökunnan tietojen lisäksi myös satunnaisia varmuuskopioita salaisen palvelun omista tietokannoista.

Aiemmin salainen palvelu vakuutti, ettei tietoihin voi päästä käsiksi, sillä tiedostot ovat suojattuja. Muutamat asiaa tuntevat lähteet ovat kuitenkin toista mieltä.

– Tiedostojen salaus oli varsin tavallinen. Ei tarvita neroa kiertämään tai purkamaan tietojen suojaus, lähde kertoi.

Salaista palvelua epäillään huolimattomuudesta tärkeän salaisen tiedon turvaamisessa. Useiden lähteiden mukaan salainen palvelu ei toiminut lain vaatiman huolellisuuden mukaisesti, eikä ole tehnyt tarpeeksi kadotettujen tietojen löytymiseksi.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288522708754.html