Arkisto

Posts Tagged ‘Tampere’

Poliisiammattikorkean kiusaamisepäilyt etenevät syyttäjälle

19.6.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisikoulu

Kyseessä on monipolvinen tapahtumaketju, josta yksi työntekijä teki tutkintapyynnön.

Epäilyt työpaikkakiusaamisesta Poliisiammattikorkeakoulussa ovat päätymässä syyttäjän harkittaviksi.

Poliisi. Tutkinnanjohtajana on ollut kihlakunnansyyttäjä Pertti Lahtiola. Lahtiolan mukaan epäiltyinä on kuultu useita henkilöitä. Hän ei kuitenkaan tarkenna sitä, missä tehtävissä epäillyt ovat.

Rikosnimikkeinä ovat Lahtiolan mukaan virkavelvollisuuden rikkominen ja pahoinpitely. Hän tarkentaa, että pahoinpitely ei välttämättä tarkoita fyysistä pahoinpitelyä. Tapahtumat ajoittuvat Lahtiolan mukaan vuosille 2010-2011.

Syyteharkinta ei välttämättä johda siihen, että tapausta käsiteltäisiin oikeudessa. Syyttäjä saattaa tehdä myös syyttämättäjättämispäätöksen.

Mainokset

Kansanedustaja: ”Poliisi tuhosi lippuja, joita minäkin olen ehkä nuorena kantanut”

2.5.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi virkamerkki

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on jättämässä sisäministerille kirjallisen kysymyksen poliisin toimista vapun mielenosoituksissa. Kontula haluaa tietää, rajoittiko poliisi mielenosoittajien poliittisia oikeuksia.

Vasemmistopoliitikot arvostelevat sitä, miten poliisi kohteli mielenosoittajia vappuna.

Vasemmistoliiton tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula on jättämässä sisäministerille kirjallisen kysymyksen poliisin toimista.

Poliisi otti kiinni mielenosoittajia ja poisti heidän lipuistaan keppejä vappuna sekä Tampereella että Helsingissä. Poliisin mukaan lippujen varsia olisi voitu käyttää lyömäaseina.

Kontula haluaa tietää, rajoittiko poliisi mielenosoittajien poliittisia oikeuksia

– Erityisen kummallista olivat nämä tuhotyöt, jotka kohdistuivat mielenosoittajien lippuihin. Ainakin osa turmelluista lipuista oli ollut pitkään mielenosoituskäytössä. Minäkin olen ehkä nuorena joskus itse kantanut niitä, Kontula sanoo.

Myös pidätykset arvostelun kohteena

Kontula toivoo, että poliisin toimet selvitetään huolellisesti.

– Mielenosoittajia on myös pidätetty vasta mielenosoituksen jälkeen. Näitä pidätyksiä ei voi mitenkään perustella yleisellä turvallisuudella, Kontula sanoo.

Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaatii poliisiin toiminnan selvittämistä.

Arhinmäki sanoo blogissaan, että poistamalla mielenosoittajien lippukeppejä poliisi on estänyt mielenosoittajilta mielipiteenilmaisun ja kokooontumisen vapauden. Arhinmäki vaatii poliisilta tapahtumista julkista selvitystä.

Seinien töhrimistä ja vappupuheen häirintää

Tampereella poliisi poisti mielenosoittajien lipuista keppejä ja otti kiinni kahdeksan mielenosoittajaa vappuaattona ja kaksi vappupäivänä.

Poliisin mukaan Tampereella kiinniotetut syyllistyivät muun muassa vahingontekoon, laittomaan naamioitumiseen ja virkamiehen vastustamiseen. Mielenosoittajat muun muassa töhrivät seiniä, estivät autoja kulkemasta ja häiritsivät SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen vappupuhetta huutamalla sen päälle.

Poliisin mukaan ei ole viitteitä siitä, että Urpilaisen kimppuun olisi yritetty hyökätä.– Sitähän ei voi ikinä poissulkea. On pakko estää ennalta tällainen mahdollisuus, sanoo komisario Ismo Rajala Sisä-Suomen poliisilaitoksesta.

 

Aiemmat mielenosoitukset vaikuttivat

Rajalan mielestä poliisi ei ole rajoittanut mielenosoittajien poliittisia oikeuksia.

Rajalan mukaan lippujen kepit poistettiin, koska sekä viime perjantaina Helsingissä eduskuntatalon edessä että viime itsenäisyyspäivänä Tampereella järjestetyssä mielenosoituksessa keppejä ja muita astaloita käytettiin omaisuuden vahingoittamiseen ja virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

– Aiemmat mielenosoitukset vaikuttavat, koska järjestäjät ovat näissä pääsääntöisesti samoja ja kun lähihistoria on tällainen, Rajala sanoo.

http://yle.fi/uutiset/kansanedustaja_poliisi_tuhosi_lippuja_joita_minakin_olen_ehka_nuorena_kantanut/7217891

Tv5:n Poliisikokelaat tuo uuden näkökulman poliisin työhön.

21.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä

tv5

Uusi dokumentaarinen sarja seuraa lähietäisyydeltä suomalaisen poliisikoulutuksen eri vaiheita.

TV5:n kevään 2013 kotimainen satsaus Poliisikokelaat avaa katsojille uudenlaisen näkökulman poliisin työhön. 30-osainen sarja seuraa poliisiopiskelijoiden koulutusta Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereen Hervannassa. Kyseessä on ensimmäinen kokonainen tv-sarja, joka käsittelee poliisin työtä jo koulutusvaiheessa.

Sarjan päähenkilöinä nähdään kahdeksan erilaisista taustoista tulevaa opiskelijaa: kuusi miestä ja kaksi naista, ikähaitariltaan 21–33 vuotta. Joukossa on muun muassa jo kahteen ammattiin valmistunut kunnianhimoinen Teppo sekä pieni mutta pippurinen, thainyrkkeilyä harrastava Emilia.

Suomessa poliisiksi voi valmistua ainoastaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulusta. Poliisikokelaat luo kaksi ja puoli vuotta kestävään koulutukseen kattavan läpileikkauksen, sillä päähenkilöt käyvät läpi kuvausten aikana koulutuksen eri vaiheita aina alkumetreiltä työssäoppimisjaksoihin ja valmistumiseen.

– Sarjassa kiinnostavaa on päähenkilöissä tapahtuva muutos. Pääsemme seuramaan, kun tavallisista nuorista aikuisista kasvaa valtaa käyttäviä viranomaisia. Poliisikokelaissa näemme, miltä tuntuu olla ensimmäistä kertaa selvittämässä esimerkiksi huumausaine- ja talousrikoksia, sarjan vastaava tuottaja Ilkka Hynninen sanoo.

Katsojat saavat seurata aitiopaikalta, kun opiskelijat kohtaavat erilaisia tulevaan ammattiin liittyviä tilanteita, kuten lavastetun kotihälytyksen tai testin, miltä pippurisumute tuntuu silmässä. Vuoden opiskelun jälkeen opiskelijat siirtyvät työharjoitteluun tekemään ensimmäistä kertaa oikeita poliisin töitä partionjohtajan ohjauksessa.

Poliisikokelaat alkaa TV5:lla maaliskuun loppupuolella (tarkka päivämäärä ilmoitetaan pian). Sarjan tuottaa Aito Media.

 

http://www.tv5.fi/tv5-uutiset/tv5n-uutuussarja-poliisikokelaat-tuo-uuden-nakokulman-poliisin-tyohon

Kuulustelun kopiointi ihmetytti asianajajaa

17.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä
valvontakamera

Kaksi konstaapelia kuulusteltiin Valkeakosken poliisiasemalla tapauksessa, jossa heidän oletettiin joutuneen salakatselun kohteiksi. Ensimmäinen kuulustelu tehtiin elokuussa, toinen konstaapeli kuulusteltiin syyskuussa. Kertomukset ovat lähes identtiset, vaikka väliä niillä oli noin kuusi viikkoa. Ensimmäisen kuulustelun alkamis- ja päättymisaika on kirjattu, jälkimmäisestä puuttuu sen lopettamisaika.

Val­kea­kos­ken po­lii­sin ta­pa kir­ja­ta po­lii­sin kuu­lus­te­lu­ker­to­muk­set esi­tut­kin­nas­sa ja­kaa täy­sin osa­puol­ten nä­ke­myk­set me­net­te­lys­tä.

Ta­paus liit­tyy syk­syl­lä uu­ti­soi­tuun ta­pauk­seen, jos­sa sel­vi­tet­tiin, syyl­lis­tyy­kö sa­la­kat­se­luun, kun ko­dis­sa on vir­ka­teh­tä­vis­sä käy­viä po­lii­se­ja ja tal­len­ta­va ka­me­ra­val­von­ta.

Kun po­lii­si tut­ki ta­paus­ta, Val­kea­kos­ken po­lii­si­lai­tok­sen kons­taa­pe­li kuu­lus­te­li en­sin tois­ta kons­taa­pe­lia, sit­ten tois­ta. Vä­liä oli kuu­si viik­koa, mut­ta esi­tut­kin­ta­pöy­tä­kir­jo­jen mu­kaan ker­to­muk­set ovat lä­hes sa­nas­ta sa­naan ident­ti­siä eli ko­pioi­ta.

Eri nä­ke­myk­siä ker­tyi sii­tä, voi­ko näin teh­dä. Po­lii­sin mie­les­tä voi.

”MIE­LES­TÄ­NI tuo on sel­väs­ti kiel­let­ty toi­men­pi­de. Sen jäl­kim­mäi­sen kuu­lus­te­lun pöy­tä­kir­ja ei vas­taa kuu­lus­te­lun si­säl­töä”, sa­noo ko­ke­nut ri­kos­asian­aja­ja Mark­ku Fred­man, jo­ka puo­lus­ti sa­la­kat­se­lus­ta epäil­tyä mies­tä.

Hän kir­joit­ti lop­pu­lau­sun­toon­sa suo­rat sa­nat ta­vas­ta, jol­la po­lii­si te­ki kuu­lus­te­lu­pöy­tä­kir­jat. Hä­nen mie­les­tään aiem­man kuu­lus­te­lun näyt­tä­mi­nen seu­raa­val­le en­nen tä­män kuu­lus­te­lun kir­jaa­mis­ta voi hai­ta­ta ri­kok­sen sel­vit­tä­mis­tä.

Ai­noat erot kah­den kons­taa­pe­lin ker­to­muk­ses­sa ovat koh­tia, jois­sa toi­nen on ker­to­nut it­se esi­mer­kik­si soit­ta­neen­sa neu­voa lai­tok­sel­ta.

”Ker­to­muk­set ei­vät kos­kaan voi ol­la näin ident­ti­siä, kuin ne täs­sä ovat. Täs­sä on va­lit­tu eri­koi­nen me­ne­tel­mä, jol­la on var­mis­tet­tu se, et­tei po­lii­sien ker­to­muk­sis­sa ole mi­tään ris­ti­rii­taa, jo­hon mah­dol­li­ses­sa oi­keu­den­käyn­nis­sä voi­tai­siin puut­tua.”

Ta­paus ete­ni syyt­tä­jäl­le, jo­ka kat­soi, et­tei ri­kos­ta ole sa­la­kat­se­lus­sa ta­pah­tu­nut. Hän­kin huo­ma­si ident­ti­syy­det, mut­ta ei pi­dä nii­tä yh­tä pa­hoi­na vir­hei­nä.

 

”ON­HAN TÄS­SÄ sa­maa poh­jaa hyö­dyn­net­ty, se nä­kyy sel­väs­ti”, sa­noo joh­ta­va kih­la­kun­nan­syyt­tä­jä Jou­ko Nur­mi­nen.

”Vaik­kei sil­lä täs­sä asias­sa ole mer­ki­tys­tä, on to­ki niin, et­tä näin ei pi­täi­si me­ne­tel­lä. Ihan sen ta­kia, et­tä se ei näy­tä hy­väl­tä ei­kä ole omiaan he­rät­tä­mään luot­ta­mus­ta kan­sa­lai­sis­sa. Mut­ta täs­sä asias­sa sil­lä ei ol­lut mer­ki­tys­tä, sen vuok­si en läh­te­nyt sel­vit­tä­mään asiaa tar­kem­min”, hän sa­noo.

 

TI­LAN­NE oli­si ol­lut Nur­mi­sen mu­kaan toi­nen, jos ky­sees­sä oli­si ol­lut näyt­töön liit­ty­vä asia. Fred­ma­nin mu­kaan taas toi­min­ta ker­too asen­tees­ta, jos­sa po­lii­si suo­sii tois­ta.

Val­kea­kos­ken po­lii­si nä­kee asian tyys­tin toi­sin. Tut­kin­nan­joh­ta­ja, ri­kos­ko­mi­sa­rio Jo­ni Län­si­pu­ro sa­noo pi­tä­vän­sä ta­va­no­mai­se­na, et­tä par­tio on ker­to­nut asias­ta sa­moin sa­noin.

”Sii­nä on käy­tet­ty suo­raan sa­maa poh­jaa, jol­le on teh­ty jäl­keen­päin kuu­lus­tel­lun omat kor­jauk­set”, hän sa­noo.

”En pi­dä tut­kin­nan­joh­ta­ja­na ih­meel­li­se­nä si­tä, et­tä sa­maa poh­jaa käy­te­tään ti­lan­teis­sa, jois­sa ole­te­taan, et­tä kuu­lus­tel­ta­vil­la on sa­man­lai­set ha­vain­not”, hän sa­noo.

Se kos­kee hä­nen mu­kaan­sa niin po­lii­sia kuin si­vii­le­jä­kin.

”Tut­ki­ja on sel­väs­ti sääs­tä­nyt omaa työ­mää­rään­sä, mut­ta ei sii­nä ole mi­tään ih­meel­lis­tä. Mo­lem­mat kä­vi­vät omis­sa kuu­lus­te­luis­sa ja an­toi­vat omat ker­to­muk­sen­sa. Si­tä pi­dän ih­meel­li­se­nä, et­tä täl­lai­seen kiin­ni­te­tään huo­mio­ta.”

Juk­ka Har­ju HS
TAM­PE­RE

Poliisi tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta!

7.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä

poliisin virkamerkki

Viritetyllä mopolla poliisia pakoon ajaneen 15-vuotiaan pojan pysäyttäminen toi poliisille tuomion. Tilanne alkoi toukokuussa 2011, kun liikkuvan poliisin partio näki mahdollisesti rekisterikilvettömällä mopolla ajavan pojan Tampereella.

Ryhmänjohtaja määräsi moottoripyöräpoliisin pysäyttämään mopoilijan. Moottoripyöräpoliisi ajoi pojan rinnalle Orimuskadulla ja näytti pysähtymismerkkiä. Tilanne jatkui Atalanväylällä.

Poika oli juuri täyttänyt 15-vuotta. Pojan mukaan hän ei huomannut mitään merkkiä tai hälytysvaloja. Poliisi vain tuli rinnalle ja alkoi repiä häntä vaarallisesti vaatteista. Poika horjui mopollaan, meni paniikkiin ja pakeni. Tämän jälkeen poliisi repi häntä vielä hupparin hupusta. Lopulta poika pysähtyi.

Sisäasiainministeriön asetus ajoneuvon pysäyttämisestä sanoo muun muassa, että pakkopysäytystilanteessa lähtökohtana tulee olla pakenijan turvallinen pysäyttäminen. Tästä ei oikeudessa ollut erimielisyyttä, sillä moottoripyöräpoliisikin myönsi, että ajon aikana tapahtunut repiminen ei olisi kyseisessä tilanteessa ollut sallittua.

Poliisin mukaan hän ei kuitenkaan missään vaiheessa ajon aikana koskenut poikaan. Hän ei mennyt edes tarttumisetäisyydelle, koska se olisi ollut vaarallista eikä kuulu toimintatapoihin.

Epäselvä tilanne

Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä poika tuomittiin muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi mopo oli viritetty, joten sitä oli pidettävä moottoripyöränä. Tuolloin poika ei kertonut mitään tarttumisesta. Vasta myöhemmin poika alkoi kertoa tarttumisesta, jolloin poliisista tuli rikoksesta epäilty.

Pysäytystilanteen keskelle joutui sivullinen mopoautoa kuljettanut nuorukainen ja hänen tyttöystävänsä. Kuljettaja kertoi todistajana oikeudessa, että peilistä ja takaikkunasta näytti siltä, että poliisi repi vaarallisesti pojan takkia. Tyttöystävä ei nähnyt tarttumista. Vauhtia tilanteessa oli noin 50 kilometriä tunnissa.

Pysäytyksen jälkeen paikalle saapui liikkuvan poliisin autopartio. Ryhmänjohtajan mukaan poika ei puhunut mitään tarttumisesta eikä tilanteessa mikään vaikuttanut tavanomaisesta poikkeavalta.

Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan pojan kertomusta heikensi se, että hän ei ensimmäisessä esitutkinnassa tai ensimmäisessä oikeudenkäynnissä puhunut tarttumisesta mitään. Lisäksi oikeus katsoi, että paniikkiväite ei ole uskottava. Jos poika todella meni paniikkiin, se johtui oikeuden mukaan siitä, että hän oli rikkonut lakia ja saanut poliisin peräänsä. Oikeus kuitenkin katsoi, että tarttuminen tuli näytetyksi.

Mopoilijaa ei olisi saanut pysäyttää näin rajusti. Poliisi tuomittiin 30 päiväsakkoon eli yhteensä 990 euron sakkoon virkavelvollisuuden rikkomisesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hän on ilmaissut tyytymättömyytensä tuomioon, mikä ennakoi valittamista hovioikeuteen.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194786979604/artikkeli/poliisille+tuomio+repiko+rinnalle+ajanut+
moottoripyorapoliisi+mopopoikaa+vaatteista+.html

Alastonta miestä pamputtaneille poliiseille ei syytettä

19.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Tampereella heinäkuussa alastonta miestä pamputtaneet kaksi poliisia eivät joudu syytteeseen. MTV3:n uutisten mukaan syyttäjä teki keskiviikkona asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.

Välikohtaus sattui Hervannassa, kun alaston mies pysäytti paikallisliikenteen linja-auton ja hakkasi sen tuulilasia. Sekava ja aggressiivinen mies vastusteli poliiseja potkimalla ja puremalla. Poliisit käyttivät kiinniottotilanteessa pamppua ja pippurisumutetta.

Epäiltyjä rikosnimikkeitä olivat pahoinpitely ja virkavelvollisuuden rikkominen. Tapaus sai laajaa julkisuutta, kun silminnäkijä laittoi Youtubeen tapahtumista kuvaamansa videon.

Alasti riehunutta miestä syytetään muun muassa virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta. Poliisien osalta jutun esitutkinta tehtiin Varsinais-Suomen syyttäjänviraston johdolla.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/429142/MTV3+Alastonta+miesta+pamputtaneille+poliiseille+ei+syytetta

ASIASTA AIEMMIN

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/11/02/alastonta-miesta-pamputtaneiden-poliisien-toiminta-eteni-syyttajalle/

Mies kuoli Tampereen poliisiasemalla

26.11.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Noin 40-vuotias mies menehtyi Tampereen poliisiaseman päihtyneiden säilytystiloissa varhain sunnuntaiaamuna.

Elottomalta vaikuttanut mies havaittiin klo 5.40, jonka jälkeen aloitettiin elvytys, mutta elvytys ei tuottanut tulosta. Mies todettiin myöhemmin kuolleeksi.

Elvytystä oli tekemässä sekä poliisi että pelastuslaitoksen henkilökunta.

Mies oli otettu säilöön päihtymyksen vuoksi Tampereen rautatieasemalta kello kahden aikaan yöllä. Samainen mies oli ollut viimeisen viikon aikana useampaan otteeseen samasta syystä säilössä.

Asian tutkinta jatkuu kuolemansyyntutkintana.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288519384120.html