Arkisto

Archive for the ‘MUUT RIKOKSET’ Category

Netistä rikollisia etsivä krp:n rikospoliisi: ”Se on ihan sattumaa ja hakuammuntaa”

26.5.2014 Kommentointi poissa käytöstä

C

Poliisin on vaikeaa löytää ja saada kiinni ihmisiä, jotka suunnittelevat rikoksia internetissä.

Helsingin yliopistoon suunnitellusta joukkosurmasta epäillyt suunnittelivat tekoaan internetin salatussa Tor-verkossa.

Siellä vuonna 1990 syntynyt kemiläismies käytti nimimerkkiä fuckhumanity ja vuotta vanhempi vantaalaisnainen nimimerkkiä nbk2012, kun he osallistuivat joukkosurmia käsittelevään keskusteluun Tor-verkon keskustelupalstalla Thorlaudalla.

Thorlaudalla on pohdittu muun muassa, miten eduskunnassa voisi tehdä kansanedustajien joukkosurman. Thorlaudan keskustelun lisäksi epäillyt lähettelivät toisilleen myös sähköposteja.

Poliisin tietoon suunnitelmat tulivat, kun kaksikko pyysi kolmatta henkilöä mukaan suunnitelmaan. Tämä henkilö oli kertonut asiasta ystävälleen, joka kertoi asiasta poliisille.

Muuten poliisi ei välttämättä olisi päässyt kaksikon jäljille, sillä internetin keskusteluja on hyvin vaikeaa valvoa.

”Se on ihan sattumaa ja hakuammuntaa”, sanoo keskusrikospoliisin internet-tiedustelusta vastaava rikoskomisario Sari Sarani.

Sarani ei ota kantaa Helsingin yliopiston tapaukseen, mutta kommentoi netin valvontaa yleisellä tasolla. Saranin mukaan he saavat jonkin verran vinkkejä netissä tapahtuvasta rikollisesta toiminnasta.

”Niihin suhtaudutaan hyvinkin vakavasti”, hän sanoo.

Sarani ei voi kertoa yksityiskohtaisesti, millaista tiedustelutoimintaa krp tekee internetissä, koska se voisi haitata toimintaa. Hän ei paljasta, kuinka monta poliisia tiedustelutoimintaa tekee, eikä esimerkiksi sitä, käyttääkö poliisi netin seurantaan sovelluksia, jotka haravoisivat netistä tiettyjä sanoja.

”Tiedustelutoiminnan luonne ja laajuus on suojattava. Meillä on monenlaisia tehtäviä. Netissä surffailu on yksi meidän tärkeistä tehtävistämme, mutta ei ainoa. Voisi sanoa, että yritämme internetin suhteen pysyä ajassa mukana.”

Siihen kuuluu esimerkiksi Tor-verkon keskustelujen seuraaminen.

”Siellä ollaan mukana, ei välttämättä keskusteluissa, mutta kuitenkin muun muassa katsomme keskusteluita läpi. Ihmisten jäljille pääseminen Tor-verkossa on erittäin vaikeaa, melkein sanoisin, että se on mahdotonta, mutta koskaan ei voi tietää, mitä käy.”

Keskusteleeko poliisi epäiltyjen kanssa verkossa joskus muussa roolissa kuin poliisina?

”On se mahdollista. Tämän hetken lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden, mutta en pysty kommentoimaan, onko poliisi niin tehnyt.”

Rikoskomisario Sari Sarani myöntää, että netin valvonta on joskus turhauttavaa.

”Tähän täytyy asennoitua eri tavalla kuin moneen muuhun työhön. Että on olemassa tällainen massamörkö, jossa roikutaan mukana. Pitää hyväksyä, ettei pysty hahmottamaan kokonaisuutta.”

http://www.hs.fi/kaupunki/Netist%C3%A4+rikollisia+etsiv%C3%A4+krpn+rikospoliisi+Se+on+ihan+sattumaa+ja+hakuammuntaa/a1305829343823

Kuulustelun kopiointi ihmetytti asianajajaa

17.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä
valvontakamera

Kaksi konstaapelia kuulusteltiin Valkeakosken poliisiasemalla tapauksessa, jossa heidän oletettiin joutuneen salakatselun kohteiksi. Ensimmäinen kuulustelu tehtiin elokuussa, toinen konstaapeli kuulusteltiin syyskuussa. Kertomukset ovat lähes identtiset, vaikka väliä niillä oli noin kuusi viikkoa. Ensimmäisen kuulustelun alkamis- ja päättymisaika on kirjattu, jälkimmäisestä puuttuu sen lopettamisaika.

Val­kea­kos­ken po­lii­sin ta­pa kir­ja­ta po­lii­sin kuu­lus­te­lu­ker­to­muk­set esi­tut­kin­nas­sa ja­kaa täy­sin osa­puol­ten nä­ke­myk­set me­net­te­lys­tä.

Ta­paus liit­tyy syk­syl­lä uu­ti­soi­tuun ta­pauk­seen, jos­sa sel­vi­tet­tiin, syyl­lis­tyy­kö sa­la­kat­se­luun, kun ko­dis­sa on vir­ka­teh­tä­vis­sä käy­viä po­lii­se­ja ja tal­len­ta­va ka­me­ra­val­von­ta.

Kun po­lii­si tut­ki ta­paus­ta, Val­kea­kos­ken po­lii­si­lai­tok­sen kons­taa­pe­li kuu­lus­te­li en­sin tois­ta kons­taa­pe­lia, sit­ten tois­ta. Vä­liä oli kuu­si viik­koa, mut­ta esi­tut­kin­ta­pöy­tä­kir­jo­jen mu­kaan ker­to­muk­set ovat lä­hes sa­nas­ta sa­naan ident­ti­siä eli ko­pioi­ta.

Eri nä­ke­myk­siä ker­tyi sii­tä, voi­ko näin teh­dä. Po­lii­sin mie­les­tä voi.

”MIE­LES­TÄ­NI tuo on sel­väs­ti kiel­let­ty toi­men­pi­de. Sen jäl­kim­mäi­sen kuu­lus­te­lun pöy­tä­kir­ja ei vas­taa kuu­lus­te­lun si­säl­töä”, sa­noo ko­ke­nut ri­kos­asian­aja­ja Mark­ku Fred­man, jo­ka puo­lus­ti sa­la­kat­se­lus­ta epäil­tyä mies­tä.

Hän kir­joit­ti lop­pu­lau­sun­toon­sa suo­rat sa­nat ta­vas­ta, jol­la po­lii­si te­ki kuu­lus­te­lu­pöy­tä­kir­jat. Hä­nen mie­les­tään aiem­man kuu­lus­te­lun näyt­tä­mi­nen seu­raa­val­le en­nen tä­män kuu­lus­te­lun kir­jaa­mis­ta voi hai­ta­ta ri­kok­sen sel­vit­tä­mis­tä.

Ai­noat erot kah­den kons­taa­pe­lin ker­to­muk­ses­sa ovat koh­tia, jois­sa toi­nen on ker­to­nut it­se esi­mer­kik­si soit­ta­neen­sa neu­voa lai­tok­sel­ta.

”Ker­to­muk­set ei­vät kos­kaan voi ol­la näin ident­ti­siä, kuin ne täs­sä ovat. Täs­sä on va­lit­tu eri­koi­nen me­ne­tel­mä, jol­la on var­mis­tet­tu se, et­tei po­lii­sien ker­to­muk­sis­sa ole mi­tään ris­ti­rii­taa, jo­hon mah­dol­li­ses­sa oi­keu­den­käyn­nis­sä voi­tai­siin puut­tua.”

Ta­paus ete­ni syyt­tä­jäl­le, jo­ka kat­soi, et­tei ri­kos­ta ole sa­la­kat­se­lus­sa ta­pah­tu­nut. Hän­kin huo­ma­si ident­ti­syy­det, mut­ta ei pi­dä nii­tä yh­tä pa­hoi­na vir­hei­nä.

 

”ON­HAN TÄS­SÄ sa­maa poh­jaa hyö­dyn­net­ty, se nä­kyy sel­väs­ti”, sa­noo joh­ta­va kih­la­kun­nan­syyt­tä­jä Jou­ko Nur­mi­nen.

”Vaik­kei sil­lä täs­sä asias­sa ole mer­ki­tys­tä, on to­ki niin, et­tä näin ei pi­täi­si me­ne­tel­lä. Ihan sen ta­kia, et­tä se ei näy­tä hy­väl­tä ei­kä ole omiaan he­rät­tä­mään luot­ta­mus­ta kan­sa­lai­sis­sa. Mut­ta täs­sä asias­sa sil­lä ei ol­lut mer­ki­tys­tä, sen vuok­si en läh­te­nyt sel­vit­tä­mään asiaa tar­kem­min”, hän sa­noo.

 

TI­LAN­NE oli­si ol­lut Nur­mi­sen mu­kaan toi­nen, jos ky­sees­sä oli­si ol­lut näyt­töön liit­ty­vä asia. Fred­ma­nin mu­kaan taas toi­min­ta ker­too asen­tees­ta, jos­sa po­lii­si suo­sii tois­ta.

Val­kea­kos­ken po­lii­si nä­kee asian tyys­tin toi­sin. Tut­kin­nan­joh­ta­ja, ri­kos­ko­mi­sa­rio Jo­ni Län­si­pu­ro sa­noo pi­tä­vän­sä ta­va­no­mai­se­na, et­tä par­tio on ker­to­nut asias­ta sa­moin sa­noin.

”Sii­nä on käy­tet­ty suo­raan sa­maa poh­jaa, jol­le on teh­ty jäl­keen­päin kuu­lus­tel­lun omat kor­jauk­set”, hän sa­noo.

”En pi­dä tut­kin­nan­joh­ta­ja­na ih­meel­li­se­nä si­tä, et­tä sa­maa poh­jaa käy­te­tään ti­lan­teis­sa, jois­sa ole­te­taan, et­tä kuu­lus­tel­ta­vil­la on sa­man­lai­set ha­vain­not”, hän sa­noo.

Se kos­kee hä­nen mu­kaan­sa niin po­lii­sia kuin si­vii­le­jä­kin.

”Tut­ki­ja on sel­väs­ti sääs­tä­nyt omaa työ­mää­rään­sä, mut­ta ei sii­nä ole mi­tään ih­meel­lis­tä. Mo­lem­mat kä­vi­vät omis­sa kuu­lus­te­luis­sa ja an­toi­vat omat ker­to­muk­sen­sa. Si­tä pi­dän ih­meel­li­se­nä, et­tä täl­lai­seen kiin­ni­te­tään huo­mio­ta.”

Juk­ka Har­ju HS
TAM­PE­RE

Ennen poliisi tiedotti jos huvitti

19.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Nykyisin ymmärretään tiedon merkitys

Ei tarvitse mennä kuin joitakin vuosia taaksepäin, niin poliisin viestintä oli aika lailla sitä, että kerrottiin mitä kerrottiin ja jos ei ”huvittanut” tai ei ollut pakko, niin ei kerrottu sitäkään, rikosylikonstaapeli Arto Tynkkynen Pohjois-Savon poliisilaitokselta arvioi.

Tynkkynen toimii poliislaitoksen viestintäkoordinaattorina. Hän kirjoitti poliisin tiedottamisen ottamista askelista poliisien blogiin, jota julkaistaan Savon Sanomien nettisivuilla.

Kirjoitussarjan osassa Tynkkynen pohtii, että poliisi on vähitellen ymmärtänyt, miten rikoksista ja onnettomuuksista tiedottamiselle annetaan kansalaisille tietoa, joihin heillä on lainsäädännönkin mukaan oikeus. Tietoa voi kukin käyttää hyödyksi myös estääkseen rikoksia.

– Eli kun kerrotaan vaikka, että voro murtautui mökkeihin Pohjois-Kallavedellä, se kertoo kansalaisille tällaisten rikosten olemassa olosta. Lisäksi se kertoo, että mökin omistajien on syytä ottaa tällainen rikollisuus huomioon ja mahdollisuuksien mukaan ryhtyä toimenpiteisiin omien vahinkojen minimoimiseksi.

Tynkkysen mukaan yhteistyössä on voimaa, oli kysymys sitten polkupyörävarkauksien ennalta estämisestä, suuren operatiivisen tilanteen tai suuronnettomuuden tiedottamisesta.

Yhteistyö on voimaa, myös viestinnässä

Me voimme viestiä asioita monella eri tavalla, joko hallitusti ja harkitusti tai sitten tahtomattamme. Jokainen sana, äänen paino, ilme tai teko viestii kanssaihmisille jotain, ja viestin perillemeno ja uskottavuus riippuvat siitä, ovatko nuo viestin lähteet ristiriidassa keskenään. Se, ettei kerro tai sano mitään, on myös viesti vastaanottajalle. Puhumista, kirjoittamista ja esiintymistä voi aina harjoitella ja sitä kautta kehittää omaa viestintäosaamista.

Viestintää eli tietoa on joka paikka pullollaan ja tämän päivän teknologiayhteiskunnassa tiedon tulvaa on ehkä liikaa vielä tältä osin märkäkorvaiselle ihmisrodulle. Tämän päivän teknologia ja viestintään tarjolla olevat mahdollisuudet ovat ylivertaiset verrattuna vaikkapa savumerkki- tai kirjekyyhky-aikakauteen. Ennen suuren joukon tavoittaminen lyhyellä aikavälillä oli monella tapaa ongelmallista, mutta tänään on tarjolla monia vaihtoehtoja reaaliaikaiseen tiedon välittämiseen.

Viestintäkanavien lukematon määrä ja niiden vaikea hallittavuus aiheuttavat myös ongelmia eri tasoilla aina yksilöistä yhteisöihin ja jopa valtioihin. Aina kun kehitystä tapahtuu, syntyy uusia tapoja tehdä rikoksia ja tämä aiheuttaa aina uusia haasteita myös poliisille.

Vaikka tiedonsiirtoa on ollut elollisen elämän alusta saakka, viestinnän tieteellinen tutkimus on varsin nuorta. Samoin nuorta on esimerkiksi liikeyritysten ja yhteisöjen ihmisten (työntekijöiden ja asiakkaiden) käyttäytymiseen vaikuttamaan pyrkivä viestintä sekä arvoihin pohjautuva brändi-viestintä.

Ei tarvitse mennä kuin joitakin vuosia taaksepäin, niin poliisin viestintä oli aika lailla sitä, että kerrottiin mitä kerrottiin ja jos ei ”huvittanut” tai ei ollut pakko, niin ei kerrottu sitäkään.

Tosin mielestäni kaikkeni tärkeintä eli ennalta estävää toimintaa eli ennalta estävää viestintää poliisissa oli tuolloin enemmän kuin tänä päivänä ja oli porukkaa viemään tärkeää sanomaa kasvotusten kansalaisille. Poliisin tiedottaminen oli tuolloin kiinni persoonista eli oli henkilöitä, jotka ymmärsivät tiedottamisen merkityksen ja osasivat käyttää sitä. Voidaan tietysti kysyä, että onko asia edelleen joiltakin osin samassa jamassa?

Sitten uudistettiin julkisuuslaki ja myös poliisi joutui miettimään omia viestintämetodejaan. Viestintä ja varsinkin ulkoinen tiedottaminen oli poliisille tuolloin, ja on vieläkin osalle väkeä, outo sekä tuntematon eli siis pelottava ja arka asia. Monia virheitä on tehty ja tullaan varmaan tekemään, mutta eteenpäin on menty, opittu ja kehitystä tapahtuu koko ajan. On alettu ymmärtää mitä viestintä oikeasti on ja mitä mahdollisuuksia se tuo. On myös tiedostettu mitä uhkia se voi tuoda.

Suomessa poliisi on lähtenyt kiitettäväsi mukaan esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, taisi muuten olla viranomaisista ensimmäinen. On tietysti tärkeää, että poliisi on siellä missä kansalaiset eli yhä enemmän verkossa. On pysyttävä kehityksen rattailla, mutta ei perinteisen joukkoviestimienkään aikakausi ole vielä tienpäässään. Tosin myös siellä on kehitettävä reaaliaikaista verkkoviestintää perinteisen rinnalla.

Poliisin on mietittävä tarkasti omaa ulkoista viestintää eli sitä mitä kansalaisille kerrotaan. Pääsääntöisesti kaikki viranomaisen toiminta on julkista, mutta poliisin osalta on monta lakia, jotka rajoittavat julkisuutta, ja nämä kaikki rajoittavat tekijät on otettava huomioon. Poliisin tiedottamisessa on lisäksi otettava huomioon se seikka, että kaikki mitä kerrotaan pitää olla totta. Jossain isossa onnettomuudessa tai rikoksessa oman viiveensä tuo asioiden selvittäminen eli mitä oikeasti on tapahtunut.

Mainitsin jo aiemmin ennalta estävän viestinnän: Sitä poliisin tiedottaminen viime kädessä on aina. Eli kun kerrotaan vaikka, että rattijuoppo jäi kiinni Viitostiellä tai voro murtautui mökkeihin Pohjois-Kallavedellä, se kertoo kansalaisille tällaisten rikosten olemassa olosta. Lisäksi se kertoo, että poliisi valvoo liikennettä ja ainakin tällä kertaa rattijuoppo jäi kiinni. Se voi myös aktivoida kansalaista ilmoittamaan poliisille, jos näkee jonkun lähtevän tuiskeessa auton rattiin.

Mökkimurto-tiedote kertoo, että mökin omistajien on syytä ottaa tällainen rikollisuus huomioon ja mahdollisuuksien mukaan ryhtyä toimenpiteisiin omien vahinkojen minimoimiseksi. Tietysti poliisin tiedottamisen linjausten mukaan poliisin on kerrottava, miten tutkinta etenee sekä siitä, kun näiden murtojen tekijä on saatu kiinni.

Poliisin toiminta on tänä päivänä monimuotoista yhteistyötä toisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa eli erilaista osaamista käytetään yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämä pätee myös viestinnässä. Eritoten ilolla olen huomannut, että tiedotusvälineet ovat ottaneet käytäntöön yhä enemmän sen, että esimerkiksi poliisin tiedotteiden pohjalta kansalaisille tehdään ennalta estävää uutisointia. Tarkoitan tällä sitä, että toimittajat keräävät asiaan liittyvää tietoa muilta viranomaisilta, asiantuntijoilta ja vakuutusyhtiöiltä, jolloin pienenkin tiedotteen pohjalta kansalaiselle tarjotaan kokonaisvaltainen paketti vaikkapa asuntomurtoista.

Tällöin kansalainen tietää ilmiöstä ja mitä voi itse tehdä vaikeuttaakseen murtomiehen hommia tai mitä ennakkotoimenpiteitä vakuutusyhtiö vaatii, jotta tällaisesta tapauksesta voi saada korvausta. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa lisää ja sitä pitää edelleen kehittää esimerkiksi yhdessä etukäteen suunnitellen. Kyse on kansalaisturvallisuudesta, jossa tiedotusvälineillä on merkittävä rooli mieluummin yhdessä viranomaisten kanssa kuin erikseen.

Yhteistyössä on voimaa, oli kysymys sitten polkupyörävarkauksien ennalta estämisestä, suuren operatiivisen tilanteen tai suuronnettomuuden tiedottamisesta. Poliisin aktiivinen tiedottaminen on omiaan myös herättämään kansalaisen aktiivisuuden antaa tietoa, vinkkejä sekä palautetta poliisin suuntaan ja tämä palaute on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä kaikkea poliisin toimintaa.


http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/blogit/polliisilta/yhteistyo-on-voimaa-myos-viestinnassa/1196915

Poliisikin ihailee Italiassa väärennettyjä euroja

1.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä
Campanian alue Etelä-Italiassa tunnetaan paitsi aurinkoisesta säästä ja mozzarellasta myös seteleiden väärentämisestä. Laittomaan teollisuudenalaan kävi tutustumassa New York Times.

Euroopan keskuspankki vetää liikenteestä joka vuosi satoja tuhansia väärennettyjä seteleitä. Useimmat ovat 20 tai 50 euron arvoisia.

Euroja väärennetään myös Ranskassa, Espanjassa, Itä-Euroopassa ja jopa Etelä-Amerikassa, mutta taidokkaimmat väärentäjät työskentelevät Campaniassa, New York Times kirjoittaa.

Yli puolet vuosittain löydetyistä väärennetyistä euroseteleistä on peräisin alueelta.

– Italiassa on hieno, vanha traditio: Täällä väärennetään rahaa, ja taidokkaasti, Alessandro Gentili Rooman poliisista sanoo lehdelle.

– Giugliano on edelleen sen pääkaupunki. Täällä ovat parhaat ammattilaiset.

Gentilin mukaan taito siirtyy viininvalmistuksen tavoin usein isältä pojalle. Väärentäjien jahtaaminen on yhtä kissa ja hiiri -leikkiä.

Myös järjestäytynyt rikollisuus on sekaantunut toimintaan mutta keskittyy tuottoisampiin aktiviteetteihin.

”Poliisiviruksesta” muodostumassa historiallinen epidemia – lähteeksi epäillään aikuisviihdesivustoja

30.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi ja Cert-fi varoittivat maaliskuussa haittaohjelmasta, joka lukitsee uhrin tietokoneen. Poliisin nimissä ruutuun ilmestyy viesti, jossa kerrotaan lukituksen johtuvan laittomasta toiminnasta internetissä.

Käyttäjää vaaditaan maksamaan sadan euron lunnaat lukituksen poistamiseksi, mutta kyseessä on huijaus. Useat käyttäjät ovat kuitenkin menneet retkuun.

Viruksen saaneet käyttäjät ovat kuitenkin olleet julkisuudessa varsin hiljaa, kenties johtuen haittaohjelman lähteestä: sen epäillään tarttuvan erityisesti aikuisviihdesivustojen kautta.

Cert-fi:n tietoturva-asiantuntija Antti Kiurun mukaan suoria yhteydenottoja on tullut maalis-huhtikuun aikana joitakin kymmeniä. Tarkempia tilastoja viruksen levinneisyydestä ei kuitenkaan ole.

Kiuru epäilee, että virus leviää pääasiassa murrettujen sivustojen kautta. Pornosivuhuhuja hän ei osaa kommentoida. ”Ihan mahdollista, vaikka tuskin virus yksinomaan niiden välityksellä tarttuu. Asiakkaat eivät ole kuitenkaan kertoneet asiasta.”

Hänen tietojensa mukaan yleisimpien virusturvaohjelmistojen pitäisi tehota virukseen.

”Uusia versioita haittaohjelmista tietenkin tulee, mutta ajan tasalla olevien, päivitettyjen ohjelmistojen kanssa pitäisi pärjätä”.

Cert-fi on myös julkaissut kiristysohjelman poistamista varten erilliset ohjeet.

Pelkästään Kirkkonummella kymmeniä tapauksia

MikroPC:n saamien tietojen mukaan virus voi kuitenkin olla huomattavasti luultua aggressiivisempi.

Kirkkonummella toimiva, koneiden virustorjuntaa ja konsultaatiota tarjoava JK-tietokoneet kertoo saaneensa viruksen tiimoilta jopa kymmeniä yhteydenottoja.

Asiantuntija Kari Heleniuksen mukaan linkki aikuisviihdesivustoihin on melko selvä. ”Monet ovat sanoneet asian suoraan. Kuvaavaa on, että kaikki asiakkaat ovat olleet miehiä. En voi tietenkään varmistaa tätä sataprosenttisesti.”

Helenius kuvailee virusta haastavaksi. ”Ongelmana on, että se kirjoittaa itsensä käynnistystiedostoihin: Windowsia käynnistettäessä ohjelma käynnistyy heti.”

Hänen mukaansa virus elää ja vaihtelee asennuspaikkaansa jatkuvasti, mikä tekee sen jäljittämisestä hankalaa. Virustorjuntaohjelmatkaan eivät auta.

”Virusta on esiintynyt lähes jokaisella yleisemmällä tietoturvaohjelmistolla varustetusta koneesta. Yksikään ohjelmisto ei ole vielä siihen purrut.”

Cert-fi:n ohjeistusta Helenius pitää hieman sekavana. Viruksen poistaminen vaatii myös koneen käynnistämistä vikasietotilan virhetilan kautta. Peruskäyttäjä saattaa tällöin olla pulassa, sillä se vaatii hieman syvempää tietoteknistä osaamista.

Mikropc.net 30.4.2012

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/quotpoliisiviruksestaquot+muodostumassa+historiallinen+epidemia++lahteeksi+epaillaan+aikuisviihdesivustoja/a804501

Kategoriat:MUUT RIKOKSET Avainsanat: , ,

Joka kolmas raiskaaja ulkomaalainen

25.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalainen, kertoo keskiviikon Aamulehti. Vuosina 2006-2009 34 prosenttia raiskauksesta tuomittuja oli ulkomaalaistaustaisia.

Lehti kertoo rikosten keskittyvän tiettyihin ulkomaalaisryhmiin. Tilastokeskuksen mukaan etenkin Lähi-idästä kotoisin olevat nuoret miehet syyllistyvät raiskauksiin. Synkimmät tilastot löytyvät irakilaisten kohdalta: viime vuonna irakilaisia epäiltiin 31 raiskauksesta, mikä on 5 prosenttia kaikista raiskauksista. Suomen väestöstä irakilaisia on noin 0,1 prosenttia.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelijan Hannu Niemen mukaan on ulkomaalaisryhmiä, joiden suhtautuminen naisiin ja raiskauksiin on toisenlaista.

– Heidän kotimaassaan naista, joka kulkee lyhyessä mekossa vähän humalassa pidetään hieman toisenlaisena naisena kuin Suomessa.

Niemi on myös sitä mieltä, ettei raiskaustilastoista saisi vaieta.

-Tätä (tilastoa) ei ole mitään syytä peitellä. Tosiasiat kannattaa tunnistaa ja yrittää niiden pohjalta rakentaa, Niemi sanoo Aamulehdessä.

Lähde: Aamulehti

Poliisi voimaton: Prostituutio rehottaa kaduilla ja ravintoloissa

15.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Julkisella paikalla tapahtuva seksin myyminen jatkuu Helsingissä entiseen tapaan poliisin tehoiskuista huolimatta. Prostituoidut parveilevat yöaikaan edelleen muun muassa Mannerheiminkadulla, Kampissa ja Omenahotellin kulmilla. Alibin toimittajalle tehtiin kadulla yhteensä kuusi tarjousta lyhyen matkan aikana, kunnes toimittaja nousi taksin kyytiin.

Prostituoidut tekevät ehdotuksiaan myös tietyissä erotiikkaravintoloissa, joiden naisasiakkaat ovat kaikki pukeutuneet varsin seksikkäästi. Ravintolassa ei käytännössä kulu minuuttia kauempaa, kun asiakkaalle tehdään ehdotus seksin ostamisesta.

Poliisi teki viime kesänä näyttävän prostituutioiskun Helsingin keskustassa. Silloin virkavalta puuttui jämerästi niin prostituoitujen kuin myös heidän asiakkaittensa puuhiin. Alibi oli partion mukana seuraamassa ratsiaa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei poliisin ilotyttöiskuista ole ollut mitään hyötyä. Seksin myyminen julkisella paikalla jatkuu edelleen.

Alibi-lehti  15.4.2012

http://alibi.fi/uutiset/poliisi-voimaton-prostituutio-rehottaa-kaduilla-ja-ravintoloissa