Arkisto

Archive for the ‘Tuomioistuimet’ Category

KHO: Totuudella ei merkitystä – ajokiellon voi määrätä silti

26.8.2014 1 kommentti

lakikirja

 

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n  päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.

KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.

Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.

Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.

Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.

Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.

Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.

KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee

Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.

Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.

KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.

Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.

Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.

KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kho-totuudella-ei-merkitysta-ajokiellon-voi-maarata-silti/2338136

Helvetin enkelit -ratsioissa lainvastaisuuksia

22.5.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisin ratsiat moottoripyöräjengi Helvetin enkeleiden rikosjutussa eivät menneet kaikilta osin sääntöjen mukaan.

 

Helsingin hovioikeuden mukaan poliisi toimi osin pakkokeinolain vastaisesti kotietsinnöissä, jotka tehtiin kerhotiloille Espooseen sekä erään jengiläisen naisystävän asuntoon.

Poliisin virhe kerhotiloilla liittyi siihen, ettei kiinteistössä asunut mies saanut olla läsnä etsinnässä. Paikalla oli ryhmän väitetty johtaja.

Asunnolla taas osa poliiseista oli jäänyt huoneistoon, kun epäillyn naisystävä meni avaamaan kellarivarastoa. Naisella ei ollut mahdollisuutta seurata, mitä asunnossa tällä välillä tapahtui.

Ratsiat tehtiin helmikuussa 2013. Isossa operaatiossa otettiin kiinni Helvetin enkeleiden ja sen kannattajakerhon edustajia. Käräjillä jengisyytteet menivät nurin mutta tuomioita tuli väkivalta- ja muista rikoksista.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014052218331068_uu.shtml

Oikeus kumosi peltipoliisin sakot

26.11.2013 Kommentointi poissa käytöstä

 

Turun käräjäoikeus teki marraskuun alussa erittäin harvinaisen päätöksen, kun se kumosi nopeusvalvontakamerakuvan perusteella määrätyn rikesakon.

Oikeus katsoi, ettei syyttäjällä ollut riittävää näyttöä juuri kyseisen kameran toimintakunnosta. Päätöksestä ei voi valittaa.

Oikeuden ratkaisu oli todennäköisesti ainut laatuaan Suomessa. Tuomio saattaa johtaa siihen, että kynnys kiistää sakkoja alenee.

– Ei tule mieleen tapausta, jossa sakon kiistäminen olisi tuolla perusteella mennyt läpi. Eduskunnan oikeusasiamieskin on todennut, että nämä viranomaisen mittauslaitteet ovat luotettavia, kummastelee poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.

Ihalainen aikoo viedä tapauksen syyttäjänviraston ja oikeusministerin tietoon.

– On hyvä selvittää, pitääkö toimintamalleja muuttaa, hän toteaa.

Sakon saaja oli turkulainen ammattikuljettaja, joka valvontakameran mukaan ajoi lievää ylinopeutta toukokuussa Loimaalla. Hän vetosi oikeudessa GPS-tietoihin. Niiden mukaan hän ajoi 82 kilometriä tunnissa eikä 91 kilometriä tunnissa.

– Normaalisti syyttäjä esittää poliisin selvityksen, että laitteen kunto on asianmukaisesti tarkastettu. Nyt niin ei tapahtunut. Jäi epäily, joten syyte oli hylättävä, tuomarina toiminut Pekka Määttä perustelee ratkaisuaan.

Syyttäjä puolestaan arvioi, ettei kameran luotettavuutta tarvitsisi erikseen perustella, vaan kuva riittäisi. Hän oli tällä kertaa väärässä.

Sakkonsa anteeksi saanut mies lähti kokeilemaan kepillä jäätä ja yllättyi, että oikeus kallistui hänen kannalleen.

– Enkä lopulta voi itsekään olla varma, ajoinko ylinopeutta vai en, hän myöntää.

 

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/565372/Oikeus+kumosi+peltipoliisin+sakot

”Poliisin kuulustelumoka uhkaa avata rikoksentekijöille Pandoran lippaan”

23.10.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisi joutuu tästedes entistä tarkemmin kertomaan rikoksesta epäillylle hänen oikeuksistaan. Poliisihallitus on antanut tästä uudet ohjeet maan kaikille poliisilaitoksille sekä keskusrikospoliisille ja Liikkuvalle poliisille.

Syynä on korkeimman oikeuden (KKO) ennakkoratkaisu, joka johti kovasta ns. Helsingin Glo-hotellin huumejutusta annetun pitkän vankeusrangaistuksen purkamiseen. Täysin identtisestä jutusta on myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antanut aiemmin ratkaisunsa.

KKO:n mukaan ulkomaiselle epäillylle ei kerrottu hänen oikeudestaan olla edistämättä oman rikosepäilynsä tutkintaa ja pysyä vaiti. Epäiltyä myös kuulusteltiin, vaikka hänelle määrätty puolustaja ei ollut läsnä. Kaiken lisäksi kuulustelupöytäkirjat laadittiin suomeksi, jota afrikkalaistaustainen epäilty ei lainkaan osannut.

– Poliisi pelkää nyt, että tapaus johtaa Pandoran lippaan avaamiseen, sanoo poliisilähde, joka asian arkaluonteisuuden vuoksi haluaa pysytellä nimettömänä. Hänen mukaansa KKO voi varautua jopa useisiin kymmeniin tuomioiden purkuhakemuksiin.

Korkeimmasta oikeudesta vahvistetaan, että KKO on jo myöntänyt myös toisen tuomion purkuluvan. Lisäksi useita muita hakemuksia tuomioiden purkamiseksi on vireillä, kaikki samasta syystä.

http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194773278560/artikkeli/+kuulustelumoka+uhkaa+avata+rikoksentekijoille+pandoran+lippaan+.html

Krp:n ylitarkastaja irtisanottiin seurantalaitesotkun takia

29.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hyväksynyt keskusrikospoliisin (KRP) päätöksen irtisanoa ylitarkastajansa.

Mies kehitteli poliisissa seurantalaitetta, joka voidaan kiinnittää esimerkiksi autoon. Laite ei koskaan valmistunut. Lisäksi hän oli mukana Trevoc-nimisessä yrityksessä, jonka toimiala liittyi vastaaviin lainvalvojille tarkoitettuihin laitteisiin oli myöntänyt miehelle sivutoimiluvan vain ohjelmointiin.

Ylitarkastaja osallistui yhtiönsä edustajan seurantalaitteen esittelytilaisuuteen sisäministeriössä. KHO katsoi, että ylitarkastaja esiintyi tilaisuudessa pikemminkin markkinoijana kuin ohjelmointiasiantuntijana.

Oikeuden mukaan kaksoisrooli aiheutti ulkopuolisille epäselvyyttä ylitarkastajan asemasta. Virkatehtävään kuulunut seurantalaitteen kehittäminen viivästyi ainakin osin miehen toiminnan takia.

KHO:n mukaan KRP:llä oli erittäin painava syy irtisanoa ylitarkastajansa. Se kumosi keskiviikkona virkamieslautakunnan päätöksen, jossa irtisanomiseen ei löydetty perusteita.

LUE MYÖS:
https://poliisirikollisena.wordpress.com/2012/06/03/poliisi-epaonnistui-seurantalaitteen-kehityksessa-ja-irtisanoi-kehittajan/

http://www.hs.fi/kotimaa/Krpn+ylitarkastaja+irtisanottiin+seurantalaitesotkun+takia/a1305596120255

Poliisi tahtoo olla tuomari.

14.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Julkisuudessa jäi huomaamatta poliisijohtaja Robin Lardotin tavoite hänen esittäessään sosiaaliturvan poistamista ”järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneilta”.

Poliisijohtaja Robin Lardot on puheenjohtaja työryhmässä, joka valmistelee strategiaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi.

Hän sai välittömästi tukea poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta ja sisäministeri Päivi Räsäseltä.

Lardotin esitys ei siten ollut yksityisajattelua, vaan koko poliisin ylijohdon tavoite.

Kaikki muut olivat ehdotuksesta hämmästyneitä:

”Sosiaalipoliittisten oikeuksien rajoittaminen rikollisen toiminnan perusteella olisi monin tavoin arveluttavaa. Oikeuden tuomion tehostaminen sosiaalipoliittisilla lisärangaistuksilla tekisi paluun rikoksen poluilta kaidalle tielle entistä vaikeammaksi”, kritisoi Helsingin Sanomien pääkirjoitus 1.8.

Se, että vuosien vankilatuomion päälle tuomittaisiin vaikkapa kolmen vuoden jakso, jolloin vankilasta vapautuneella ei olisi oikeutta sosiaaliturvaan, olisi tietenkin mahdotonta ja kriminaalipoliittisesti absurdia.

Ei poliisijohto sitä tavoittele.

Poliisi haluaa laillistaa nykykäytännön, jossa se itse määrittelee, kuka edustaa järjestäytynyttä rikollisuutta, ja kohdistaa tähän hallinnollisia pakkokeinoja. Se haluaa myös laajentaa pakkokeinojen valikoimaa siten, että se voisi vaatia esimerkiksi Kelaa katkaisemaan työttömyyskorvauksen henkilöltä, jonka poliisi väittää kuuluvan järjestäytyneeseen rikollisryhmään ilman, että henkilöä olisi tuomittu – juuri tämä on vaatimuksen ydin.

Poliisin tuoreimman arvion mukaan Suomessa olisi 84 järjestäytynyttä rikollisryhmää (Keskisuomalainen 12.8.2012). Niistä puolet on moottoripyöräkerhoja. Näin sanoo poliisi, mutta tuomioistuimessa näistä noin 40 kerhosta vain yhden (1) on todettu toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Kyseessä on Cannonball MC:n Turun osasto ja Turun hovioikeuden tuomio vuonna 2009. Suurinta osaa kerhojen jäsenistä ei tiettävästi ole tuomittu mistään.

Hallinto-oikeuksissa on käsitelty kymmeniä tapauksia, joissa poliisi on peruuttanut rikkeettömiltä kansalaisilta järjestyksenvalvojan oikeudet tai aseluvat väittäen näiden kuuluvan ”rikollisiin moottoripyöräjengeihin”.

Järjestyksenvalvojakortin menettäminen tarkoittaa ammatin menettämistä. Päätöksissä ei usein ole edes selvitystä jäsenyydestä, ja ne osuvat myös täysin sivullisiin.

Tammikuussa Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi jutun, jossa poliisi oli peruuttanut aseluvat nuhteettomalta kaupungin virkamieheltä. Ensin poliisi väitti hänen olleen menossa tappelemaan Bandidos MC:n juhliin. Se ei ollut totta, ja oikeudessa poliisi muutti perustelun väittäen miehellä olevan ”yhteyksiä” henkilöihin, jotka ”kuuluvat Keskusrikospoliisissa järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi luokiteltuihin ryhmiin”.

Tosiasiassa miehellä ei ollut mitään tekemistä Bandidosin kanssa, hän vain oli kulkenut Helsingin Sörnäisissä samana iltana kun Bandidosin sikäläisellä kerhotalolla oli juhlat. Hallinto-oikeus kumosi poliisin päätöksen.

Eduskunnan oikeusasiamies on toistuvasti ja kovin sanoin moittinut poliisia laittomista toimista, kuten pakottamisesta valokuvattavaksi siksi, että joku on, tai poliisi väittää hänen olevan, jonkun kerhon jäsen.

”Poliisin toiminnan on aina perustuttava lakiin, jonka edessä kaikki ovat samanarvoisia. Esimerkiksi jonkun henkilön mahdollinen kuuluminen moottoripyöräjengiin tai liikkuminen tällaisen henkilön seurassa ei poista näitä vaatimuksia eikä sinällään anna poliisille lisävaltuuksia”, huomautti apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja toukokuussa 2011.

Kuukausi sitten Kaakkois-Suomen rajavartiosto sai moitteet samanlaisesta tapauksesta. Rajavartiosto oli toiminut KRP:n pyynnöstä.

Poliisin ja syyttäjien väitteet järjestäytyneestä rikollisuudesta kaatuvat tuomioistuimissa näytön puutteeseen, ja eduskunnan oikeusasiamies moittii.

Tämän vuoksi poliisijohto haluaisi lakiin poliisille valtuudet määritellä, kuka on rikollinen. Oikeusvaltiossa tämä kuitenkin on tuomioistuinten tehtävä.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194761571093/artikkeli/puheenaihe

Poliisi mokailee – kaatuuko muitakin selviä juttuja kuin GLO:n tapaus?

11.5.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen näkee mahdolliseksi kauhuskenaarion, jossa isot jo tunnustetut jutut menevät tuomioistuimien jatkokäsittelyissä nurin, jos alkuperäinen tuomio perustuu epäillyn tunnustukseen ilman avustajan läsnäoloa. Nissisen huoli käy ilmi perjantaina ilmestyneen Advokaatti-lehden haastattelussa.

Nissisen kommentit tekee ajankohtaiseksi tuore korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu niin sanotussa GLO-hotellin huumejutussa. Siinä KKO kumosi hovioikeuden aiemmin antaman tuomion. Hovioikeuden ratkaisu perustui osittain epäillyn poliisikuulusteluissa antamiin lausumiin. Kuulustelut oli tehty ilman, että epäillyllä oli lakimiestä käytettävissään. KKO:n mukaan epäillyn ei voitu katsoa luopuneen oikeudestaan käyttää avustajaa.

Nissinen toteaa Advokaatin haastattelussa, että Suomessa hyvin suuri osa tuomioista perustuu epäillyn tunnustukseen. Rikokseen syyllistynyttä ja sen jopa tunnustanutta ei kuitenkaan välttämättä saada vastuuseen, jos epäillylle ei ole esitutkinnassa tuotu riittävän selvästi esille hänen oikeuksiaan. Epäillyllä on muun muassa oikeus keskustella avustajan kanssa ennen poliisikuulusteluja. KKO:n tuore ratkaisu osoittaa, että tuomioistuimen langettama tuomio voidaan kumota, jos epäillyn oikeutta avustajaan voidaan katsoa loukatun esitutkintavaiheessa.

Nissinen toivookin esitutkintaviranomaisilta nykyistä vakavampaa suhtautumista epäiltyjen oikeuksiin.

”Meillä ei olisi varaa siihen, että jo moneen kertaan käsitellyt jutut menevät nurin samaan aikaan kun jonossa on uusia juttuja ja syyttäjät ovat täystyöllistettyjä muutoinkin”, Nissinen sanoo.

Nissinen muistuttaa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista, jotka tähdentävät epäillyn oikeutta olla puhumatta itseään vastaan. Tätä oikeutta ei ole hänen mukaansa Suomessa kunnioitettu riittävästi.

 

Advokaatti 11.5.2012