Arkisto
Helsinkiläispoliisi auttoi tuttuaan kätkemään omaisuutta
Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli on tuomittu avunannosta velallisen petokseen 60 päiväksi ehdolliseen vankeuteen.
Helsingin käräjäoikeuden tuoreen tuomion mukaan hieman alle nelikymppinen poliisi auttoi tuttavaansa salaamaan omaisuutta ulosotolta valheellisen autokaupan avulla vuonna 2010.
Oikeus tuomitsi omaisuuttaan kätkeneen 55-vuotiaan naisen törkeästä velallisen petoksesta puoleksitoista vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.
Tuomioistuimet olivat aiemmin määränneet 55-vuotiaan naisen maksamaan eräälle lähisukulaiselleen 120 000 euroa, koska nainen oli myynyt lähisukulaisensa tietämättä heidän yhteisen kiinteistönsä ja pitänyt kaikki myyntitulot itsellään.
Nainen on myöntänyt poliisille kätkeneensä omaisuutta erilaisin järjestelyin, jotta lähisukulainen ei pääsisi siihen käsiksi.
Viimeisimmässä ulosottoselvityksessä vuonna 2011 nainen kertoi ainoaksi omaisuudekseen 60 euron käteisvarat, vaikka hänellä oli tuolloin käräjäoikeuden tuomion mukaan omaisuutta kätkettynä yli 120 000 euron arvosta.
Yhtenä osana omaisuuden piilottamisoperaatiota 55-vuotias nainen oli myyvinään henkilöautonsa tuntemalleen poliisille. Auto siirtyi tältä myöhemmin naisen ajokortittoman tyttären omistukseen.
Käräjäoikeuden mukaan autokaupat eivät olleet todellisia, vaan auto pysyi koko ajan naisen hallinnassa.
Vanhempi konstaapeli kiisti syytteensä avunannosta velallisen petokseen, mutta käräjäoikeuden mukaan hänen oli täytynyt ymmärtää osallistuvansa omaisuuden piilottamiseen ulosotolta.
Oikeus määräsi vanhemman konstaapelin maksamaan useiden tuhansien eurojen korvaukset 55-vuotiaan naisen lähisukulaiselle.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1412305592850?jako=aa89408ef8642c400820b1ca7d96cf5f
Valvontakamera tallensi Aarnion pahoinpitelyn
Tapauksen tutkinnasta vastaava rikosylikomisario ei ole vielä nähnyt nauhaa.
Tutkintavankeudessa istuva rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin tiistaina Vantaan vankilassa. Poliisin mukaan valvontakamera tallensi pahoinpitelyn.
Rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, etteivät tutkijat ole vielä saaneet valvontakameratallennetta haltuunsa. Hänen mukaansa tapahtumissa ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä.
– Molemmat ovat kertoneet tapahtuman samalla tavallaan.
Poliisi aikoo katsoa nauhan ensi viikolla, vaikka tapahtumien kulku onkin tiedossa. Hyvärisen mukaan tallenteen katsominen ei ole kiireellisyyslistan kärjessä.
Rikoskomisario ei tiedä vielä tarkalleen, millaisia vammoja Aarnio pahoinpitelyn yhteydessä sai.
– Lääkäri osaa sanoa sen. Emme ole vielä saaneet lääkärin todistusta.
Uutisoimme keskiviikkona välikohtauksesta, jossa Aarnion kanssa samalla osastolla ollut vanki potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen. Vammat eivät kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaanhoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla. Välikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Aarnio joutui fyysisen väkivallan kohteeksi vankilassa.
Valvontakameratallenteesta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.
http://yle.fi/uutiset/aarnion_pahoinpitely_tallentui_valvontakameralle/7507257
Putin-vuotoon liittyvässä tutkinnassa seitsemän rikoksesta epäiltyä
Poliisin rikoksesta epäiltyjen rekisterin (epri) käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta on valmistunut ja juttu on siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaa varten. Syyteharkinnan asiassa tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. He työskentelevät keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.
Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Esitutkinta alkoi huhtikuussa 2013 ja se liittyy niin sanottuun Putin-vuotoon. Silloin MTV kertoi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli syötetty rekisteriin.
Esitutkinta laajeni tutkinnan aikana käsittämään myös rekisterin ylläpitoa, koulutusta, käyttöä ja valvontaa koskevia kysymyksiä. Asiassa suoritettiin loppuvaiheessa lisätutkintaa, jonka yhteydessä selvitettiin rekisterin vastuukysymykset vuoteen 2009 saakka.
Valtakunnansyyttäjäviraston tiedotteen mukaan on syytä epäillä, että rekisterin käyttöä koskeva koulutus, ohjeistus ja käytön valvonta eivät ole olleet asianmukaisella tasolla, kun otetaan huomioon rekisterin sisällön arkaluontoisuus ja sen käyttöön liittyvät merkittävät perusoikeusulottuvuudet.
Lisäksi viraston mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voida pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.
Esitutkinnan perusteella on myös syytä epäillä, että kyse ei ole ollut yksittäisen poliisimiehen puutteellisesta harkinnasta vaan pitkään jatkuneen ohjauksen ja valvonnan laiminlyömisen seurauksena syntyneestä rakenteellisesta virheestä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1412300348636?jako=26c4b2b63ba4e35198585b069c51ce24
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein
Hän avaa tekojensa taustoja kirjoittamallaan henkilökohtaisella kannanotolla.
Kiukkosen syytteistä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Toisessa tapauksessa Kiukkonen on syyttäjän mukaan katsonut tuttavaansa koskevaa rikosilmoitusta ja saanut tietoja, joihin hänellä ei ole ollut oikeutta.
Kiukkonen kertoo halunneensa auttaa miestä, joka oli riitautunut ex-puolisonsa kanssa eikä saanut tavata lastaan.
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein
Toisen tapauksen osalta Kiukkonen myöntää selvittäneensä puhelinnumeron silloisen kumppaninsa ex-puolisolle, joka Kiukkosen näkökulman mukaan käyttäytyi asiattomasti häntä ja miestä kohtaan.
Kiukkosen mukaan hän ei saanut naisesta mitään sellaisia tietoja, joita hänellä ei olisi jo ollut.
– Numero oli meillä kotona, Kiukkonen perustelee.
Samaisen ex-avopuolisonsa lapsen tapaamiskiistan tiimoilta Kiukkonen teki myös vankilavierailun, jota selvitetään parhaillaan esitutkinnassa.
Kiukkonen oli ilmaantunut yllättäen Helsingin vankilan portille, esittänyt virkamerkkinsä ja vaatinut päästä tapaamaan tuomittua huumerikollista.
Kiukkosen mukaan hän halusi tapaamisen yhteydessä pyytää miestä todistajaksi tulevaan oikeusistuntoon. Kiukkonen kertoo, että mies oli hyvin perillä tapauksen käänteistä.
– En ole tekeytynyt rikostutkijaksi, vaan olin poliisin kenttähaalarissani normaalisti ja pyysin mahdollisuutta tavata haasteasiassani.
Vankila teki tapauksesta tutkintapyynnön.
Kiukkonen katsoo puolustaneensa oikeudenmukaisuutta, mutta joutuneena itse kohtuuttoman ajojahdin kohteeksi.
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein
– Salaisina pidettäviä tietojani on myyty lehtiin lähdesuojan takaa. Lisäksi tietoja on vääristelty, valehdeltu ja minua on herjattu valtakunnan medioissa.
Nainen kiistää syyllistyneensä poliisin tietojärjestelmien käyttämiseen väärin perustein molemmissa tapauksissa.
– Katson, että olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein, hän päättää kannanottonsa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100218714934_uu.shtml
Asiasta aikaisemmin:
Poliisit-sarjassa esiintynyttä Marianne Kiukkosta epäillään useista rikoksista
Poliisi kävi rukoilevan miehen kimppuun: Kiista ratkesi oikeudessa
Poliisi kävi käsiksi nurmikolla rukoilleeseen mieheen, kertoo uutispalvelu Edilex.
Miestä syytettiin poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta, mutta hovioikeus hylkäsi syytteen.
Poliisi olivat etsimässä asuntomurrosta epäiltyä. Poliisille oli ilmoitettu sekavasti käyttäytyneestä miehestä murtopaikan lähistöllä.
Mies oli lähistöllä rukoilemassa polvillaan maassa. Kaksi poliisia lähestyi häntä, käski nousta ja nostaa kädet ylös. Mies nousi vasta lopetettuaan rukouksen.
Rukoilevan miehen mukaan poliisi löi häntä aseella rintaan. Poliisi otti miehestä kiinni, kaatoi hänet maahan, piti hartioista kiinni ja polvea hänen vatsallaan. Toinen mies löi maassa olevaa pampulla jalkaan, hän kertoi.
Kun rukoileva mies ei avannut kättään, jossa oli Koraani, poliisi löi häntä vielä käteen. Hänelle kiroiltiin ja häntä potkittiin, mies kertoi hovioikeudelle.
Toinen poliiseista kertoi, että rukoileva mies oli noustuaan ylös huutanut raivon vallassa ja tehnyt hyökkäävän eleen, jolloin poliisi löi häntä.
Rukoilemassa ollut mies kiistää käyttäneensä väkivaltaa poliisia kohtaan.
Poliisien mukaan mies oli hyökännyt toisen poliisin kimppuun kun tämä oli lyönyt pampulla.
Poliisin mukaan mies huusi ja riehui vielä käsiraudoissakin.
Poliisin mukaan miestä ei lyöty hänen ollessaan maassa.
Hovioikeuden mukaan ei voitu todistaa, että rukoillut mies olisi tahallaan käyttänyt väkivaltaa poliiseja kohtaan. Syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylättiin ja mies vapautettiin.
Jari Aarnio, kuka hän oikeasti on?
Korruptoitunut, mätä poliisipomo, joka häikäilemättömästi asemaansa hyväksikäyttäen kääri miljoonatulot satojen kilojen huumekaupoista? Vai dekkari, jolla oli ehkä maan paras kontaktiverkosto alamaailmaan? Liiankin tehokas nyrkki järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan?
Rikosylikomisario Jari Aarnio on jo edellisenä päivänä havainnut perässään olevat miehet. Hän ymmärtää, että nyt eivät varjostajat ole minkään rikollisjengin jäseniä. Hän tietää, että pian tapahtuu jotain.
Kun Helsingin Sanomat oli viime syyskuussa julkaissut prostituoidun haastattelun, jossa tämä väitti Aarnion auttaneen häntä seksibisneksen pyörittämisessä, Aarnio aavisti, että uusi kujanjuoksu oli alkamassa.
– Aika iso vastus tällä kierroksella. Katotaan kuin äijän käy. Täysin samat tahot takana. Pitkä show tulossa otaksun, Aarnio vastasi perheystävän kannustavaan tekstiviestiin.
Aarnio viittasi runsaat kaksi vuotta aiemmin päättyneeseen ”Suomen itsenäisyyden ajan vakavimpana” pidettyyn poliisirikostutkintaan ja oikeusprosessiin, jonka lopputuloksena Aarnio kollegoineen sai puhtaat paperit. Ketään yli kymmenestä syytetystä poliisista ei tuomittu minkäänlaiseen rangaistukseen.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Aarnio ymmärtää, että tällä kertaa ”vastapuoli” on valmistautunut paremmin. Hän aavistaa, että prostituoidun ulostulo on keppihevonen, jonka avulla ”samat tahot” eli Keskusrikospoliisi saa käyttöönsä pakkokeinot, joilla päästään muun muassa hänen pankkitileilleen.
Tähän saakka Aarniosta on voitu kerätä vain tiedustelutietoa.
Varjot perässä
On maanantai-ilta 11. marraskuuta. Aarnio ei puhu vaimolleen seuraajista, jotka ovat olleet koko päivän hänen kannassaan. Tosin myös vaimo on kiinnittänyt huomiota kotirapun kulmilla oleskelevaan outoon mieheen.
Keskusrikospoliisin varjostajat pitävät läpi yön vahtia Radiokadulla niin, ettei kukaan pääse ulos tai mene sisään heidän huomaamattaan.
Aamulla sitten repeää. Aarnio on tavalliseen tapaan lähdössä kotoa parinsadan metrin päässä sijaitsevalle työpaikalleen Pasilan poliisitalolle, kun virkamerkkinsä esittävät poliisit ottavat hänet kiinni ja saattavat autoon.
Paikalla on toistakymmentä vahvasti aseistettua poliisia. Aarnio viedään pois ja poliisit menevät sisään. He näyttävät virkamerkkinsä ja ilmoittavat ryhtyvänsä kotietsintään.
Muita ei ole paikalla, vain järkyttynyt puoliso on kotona.
Asunto myllätään perusteellisesti, joka laatikko, kaappi – kaikki mahdolliset paikat tutkitaan. Poliisit pakkaavat laatikoihin varmuuden vuoksi kaiken, jonka voidaan vähänkin kuvitella liittyvän Aarnion epäiltyihin rikoksiin. Tässä vaiheessa ne ovat törkeä virka-aseman väärinkäyttö ja törkeä lahjuksen ottaminen.
Puoliso on sokissa. Hänellä on vaikea hahmottaa, mitä on tapahtumassa. Hän ei kykene katsomaan vierestä, kun perheen yksityisyyttä revitään auki. Nainen vetäytyy toiseen huoneeseen.
Nuori idealisti
Tämä on kuitenkin vasta alkua. Kohta vuoden eristettynä tutkintavankina ollutta Aarniota epäillään nyt lähes kolmestakymmenestä eri rikoksesta. Vakavin niistä on törkeä huumerikos. Epäilyn mukaan Aarnio pyöritti ns. tynnyriliigaa, joka toi Hollannista hasista yli puolentoista miljoonan euron arvosta.
Miten tähän tilanteeseen päätyi Vuoden poliisiksikin valittu mies, joka jo nuorukaisena koki huumepoliisin työn suureksi kutsumuksekseen?
1970-luvulla pahamaineisen Maunulan huumelähiön kasvattama futishullu teinipoika ajatteli, että hän voisi ehkä tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi.
– Eräänä kesänä puolet joukkueesta oli liimatukkia; seuraavana kesänä heitä ei enää näkynyt joukkueessa… Ajatukseni huumepoliisin urasta kypsyi, 30-vuotias Aarnio muisteli nuoruuttaan Iltalehdessä joulukuussa 1987.
– Vastapelureinamme ovat ammattirikollisten organisaatiot, jotka käyttävät häikäilemättömiä keinoja ansaitakseen suuria rahoja.
Valmistuttuaan Tampereelta poliisin kokelaskurssilta Aarnio pääsi vuonna 1979 töihin Helsingin järjestyspoliisiin, mistä edelleen passintarkastukseen, rikospoliisin varkaustoimistoon – ja vihdoin keväällä 1981 huumetoimistoon, mihin hän oli alusta alkaen tähdännyt.
Koston kohde
Motivoitunut, sosiaalisesti lahjakas ja nopeasti niin alamaailmaan kuin kollegoihinsa kontakteja rakentanut nuori Aarnio nousi pian toimiston päällikön, legendaarisen Torsti Koskisen luottomieheksi.
Luottamus oli jo tuolloin vankkumaton, kertoo Koskisen tuntenut liikemies.
– Olin huomannut, että toimistomme lähellä käytiin laajaa huumeiden tuontia ja välitystä. Kysyin Torstilta, olisiko hänellä laittaa tilanteeseen joku oikeasti luotettava poliisi. Torsti totesi, että on hänellä yksi. Yksi, johon hän sanoi luottavansa 110-prosenttisesti. Se oli Jari Aarnio, mies muistelee.
Alamaailma ei katsonut hyvällä kovaa tulosta tekevän, huumekomisarioksi ylenneen Aarnion toimia. Eikä sitä, että tämä vielä palkittiin tehokkuudestaan poliisin ansioristillä vuonna 1995.
Jo seuraavana vuonna Aarnio joutui kostoiskun kohteeksi, kun perheen talon terassille heitettiin pommi. Aarnio havahtui kolahdukseen, meni ulos ja ehti viime hetkellä katkaista palavan sytytyslangan. Iskun taustalta paljastui yksi maan vaarallisimpina pidetyistä rikollisista.
Pelote ei kuitenkaan lannistanut Aarniota – päinvastoin. Vuonna 1999 Paavo Selinin siirryttyä huumeyksiköstä Supoon johtamaan turvallisuusyksikköä Aarnio sai rikosylikomisarion natsat ja hänet nimitettiin johtamaan yksikköä, jolle hän oli tehnyt töitä jo reilut kymmenen vuotta.
Usein kateissa
Jari Aarnion menetelmät ja toimintatavat herättivät paitsi vihaa rikollispiireissä myös närää kollegoiden parissa. Omassa talossakin ihmeteltiin omintakeista päällikköä, joka ei sopeutunut perinteiseen poliisimuottiin sen enempää olemukseltaan kuin edesottamuksiltaan.
Mies häipyi usein kesken päivän omille teilleen ilmoittamatta kenellekään menoistaan. Aarnio starttasi poliisitalolta milloin omalla, milloin virka-autolla.
– Tuntui, että hänellä oli ihan omat säännöt ja vapaudet, joita muilla päälliköillä ei ollut, omaisuusrikospuolella työskentelevä päällystötason poliisi sanoo.
Puhelimella Aarniota oli hankala tavoittaa. Kännykkä oli kyllä päällä, mutta siihen oli vaikea saada vastausta. Edes alaiset eivät tahtoneet saada kiinni esimiestään.
– Jos Jari välttämättä piti saada kiinni, oli yksi dekkari, joille hän aina vastasi, Aarnion kanssa vuosia työskennellyt poliisi sanoo.
Takaisin hommiin
Kun Aarnio syksyllä 2010 sai Elisalta omien sanojensa mukaan ”tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä”, hän oli valmis uusiin kuvioihin. Taustalla oli puoli vuotta aiemmin päättynyt, vuosia kestänyt koko huumetoimistoa rassannut rikostutkinta ja oikeusprosessi.
Aarnio koki, että nyt oli aika vaihtaa maisemaa. Hän sai vuoden virkavapauden ja siirtyi turvallisuusasiantuntijaksi yhtiön Business Security Consulting -liiketoimintayksikköön. Aarnio – samoin kuin Elisan johtokin uskoi, että yhtiö voisi hyödyntää rikosylikomisarion laajaa kokemusta turvallisuusasioissa.
Virkavapaus ei kuitenkaan ehtinyt edes puoliväliin, kun Aarnio palasi virkapaikalleen huhtikuussa 2011. Hän halusi takaisin ”oikeisiin hommiin”, actioniin.
– Hän irtisanoutui tehtävästä omasta pyynnöstään siirtyäkseen takaisin poliisin palvelukseen. Työsuhteen päättyminen oli aidosti hänen oma ratkaisunsa. Hän ei kokenut kyseistä tehtävää omakseen, Elisan johdosta kerrotaan.
Rahaa vai ei?
Jari Aarnion tehdessä comebackin poliisiin oli tynnyrivyyhti juuri alkamassa. KRP:n tutkinnassa on paljastunut, että vain pari viikkoa Aarnion paluun jälkeen tuotiin Hollannista Suomeen tynnyrivyyhdin ensimmäinen lasti, jossa lasketaan olleen noin 140 kiloa hasista.
Viidessä tynnyrilähetyksessä epäillään tuodun yhteensä ainakin 600 kiloa hasista.
Virkarikosepäilyistä alkanut rikostutkinta on paisunut nyt jättimäiseksi vyyhdiksi, jossa Aarnion epäillään organisoineen koko tynnyrisalakuljetuksen ja tehneen rikoksella miljoonaluokan tulot.
Tuo näkemys on tutkintaa johtavien syyttäjien sekä tutkintaa suorittavan KRP:n. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä.
– Vaikea kuvitella, että hänellä olisi ollut tuollaiset ”sivutulot”. Porvoon omakotitontille piti nousta vielä erillinen saunarakennus, mutta Jari joutui luopumaan siitä rahanpuutteen vuoksi, yksi Aarnion kaveripiiriin kuuluva viranomainen sanoo.
Ainakaan autoilla ja suurilla seteleillä Aarnio ei rehvastellut. Vaikka perheen menopeleinä nähtiin mersuja ja bemareita, ne olivat käytettyjä, usein Saksasta tuotuja.
Meneillään olevan rikosvyyhdin tutkinnanjohto kuitenkin laskee, että Aarniolla olisi ollut kymmenen vuoden aikana puolen miljoonan euron käteisvarat. Rahojen alkuperää epäillään rikolliseksi. Epäilyjen mukaan Aarnio olisi käyttänyt käteisvaroja muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeiden ostamiseen.
Töissä 24/7
Rikosepäilyjen mukaan Aarnio on laskelmoiva, kovan luokan rikollinen, joka häikäilemättömästi käytti hyväkseen alamaailmaa, alaisiaan ja jopa poliisijohtoa saavuttaakseen päämääränsä.
Useiden kollegoiden mielestä Aarnio on erittäin ammattilainen poliisi, joka osaa käyttää hyväkseen poikkeuksellisen korkeatasoista ja laajaa kontaktiverkostoaan alamaailmaan tavoitteenaan paljastaa niin paljon huumerikollisuutta kuin mahdollista.
Läheisten mukaan hän on työlleen ja perheelleen omistautuva, luotettava ja lojaali ystävä.
– Työ on hänelle elämäntapa, johon perhe oli sopeutunut. Kesken rapujuhlienkin Jari saattoi poistua pöydästä ja palata hetken kuluttua. ”Nyt on tilanne päällä”, Jari totesi laittaen kännyn takaisin taskuunsa, perheen läheinen ystävä muistelee.
Aarniota kuvaillaan myös loistavaksi seuramieheksi, jalkapalloa ja musiikkia rakastavaksi ikiliikkujaksi.
– Hän on loistava laulaja. Karaokessa suosikkeja ovat erityisesti Mamban biisit, perheystävä paljastaa.
”Toivon totuutta”
Rikosylikomisario Jari Aarnioon kohdistuvat rankat rikosepäilyt ovat vielä epäilyjä. Edes syytteitä ei vielä ole nostettu. Ja syyttömänähän epäiltyä tulisi pitää siihen saakka, kunnes oikeus mahdollisesti toisin tuomitsee.
– Utopistinen toiveeni on, että totuus tulee lopulta ilmi. Juridinen totuus varmasti selviää. Mutta aineellinen totuus – se, mitä todellisuudessa on tapahtunut, sen toivon paljastuvan, sanoo ”vastapuolella” eli Keskusrikospoliisissa tilannetta seuraava poliisipomo.
Iltalehti Risto Kunnas 27.9.2014
Artikkeli perustuu lähes 30 Jari Aarnion kolegan,virkamiehen, kaverin ja perheystävän kertomuksiin.
Poliisi puhui nuorelle miehelle uhkaavaan sävyyn Youtube-videolla – poliisille syytteet kolmesta asiasta
Videolla esiintynyttä poliisimiestä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta.
Vuosi sitten kesällä julkisuuteen nousi video, jolla poliisi keskustelee nuoren miehen kanssa uhkaavaan sävyyn Hämeenlinnan Hauholla. Poliisi näyttää uhkaavan nuorukaista pahoinpitelyllä.
Toukokuussa IS uutisoi, että poliisia vastaan ei nosteta syytettä laittomasta uhkauksesta. Syytettä ei nostettu, koska uhkailun kohteeksi joutunut ja videon kuvannut nuori mies ei vaatinut poliisille rangaistusta.
Tänään poliisi on syytettynä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa kolmesta muusta asiasta samaan tapaukseen liittyen. Syyttäjän mukaan vanhempi konstaapeli syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun hän liikennevalvontaa suorittaessaan pysäytti autolla ajaneen nuoren miehen, jolla oli ollut konflikti poliisin pojan kanssa. Syyttäjä katsoo, että poliisi rikkoi tahallaan virkatehtävien asianmukaista hoitamista ja virkamiehen asianmukaista käyttäytymistä, kun hän uhkasi nuoren miehen saattavan joutua kollegoidensa pahoinpitelemäksi.
Poliisia syytetään myös henkilörekisteririkoksesta. Poliisi etsi poikansa kanssa konfliktiin joutuneen miehen henkilötietoja poliisin ylläpitämistä henkilörekistereistä. Syyttäjä katsoo, ettei tietojen etsiminen ja tutkiminen ole liittynyt mitenkään poliisin virkatehtäviin, eikä menettelylle ole ollut laillista perustetta. Syyttäjän mukaan syytetty on loukannut menettelyllään asianomistajan yksityisyyden suojaa.
Poliisi on esitutkinnassa tunnustanut kummatkin teot. Lisäksi syyttäjä vaatii poliisille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska syyttäjä katsoo hänen rikkoneen tahallaan poliisin henkilörekisterien käytöstä annettuja säännöksiä. Poliisi on syyttäjän mukaan rikkonut virkavelvollisuutensa, eikä ole käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Syyttäjä vaatii poliisille teoista rangaistukseksi sakkoja. Tuomio jutussa annetaan 17. lokakuuta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288743449482.html
Hauhon uhkailuvideojuttu käräjillä: ”Poliisi on tässä kiirastulessa jo rangaistuksensa kärsinyt”
Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa puitiin perjantaina niin sanottua Hauhon uhkailuvideojuttua. Hämeen poliisin vanhempaa konstaapelia syytetään henkilörekisteririkoksesta ja kahdesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeudessa taitettiin peistä laintulkinnoista ja siitä, oliko syytetyllä perusteita katsoa kännykkävideon kuvanneen hauholaismiehen tutkintailmoitustietoja vai ei.
Poliisipartio pysäytti Hauholla kesällä 2013 paikkakunnalla asuvan miehen, joka nauhoitti kännykällään syytetyn poliisin kanssa käymänsä keskustelun ja julkaisi videon myöhemmin Facebookissa.
Keskustelussa poliisi sanoi muun muassa, että nuori mies saattaisi joutua poliisin kollegoiden pahoinpitelemäksi. Jo aiemmin poliisimies oli tarkistanut hauholaismiehen tiedot ja kuvan poliisin tietojärjestelmistä. Taustalla oli poliisin pojan ja hauholaismiehen välinen kiista viime vuoden juhannuksena.
Puolustusasianajaja Sauli Lehtinen vaati perjantaina kaikkia syytteitä hylättäviksi. Puolustuksen mukaan poliiseilla oli omassa, talon sisäisessä keskustelufoorumissaan aiempaa tietoa hauholaismiehestä, minkä vuoksi tietojen ja kuvan tarkistaminen oli perusteltua ja kuului virkatehtäviin.
Lisäksi poliisin pojan suullinen kertomus isälleen juhannuskiistasta oli puolustuksen mielestä suullinen rikosilmoitus poliisille ja edellytti toimia.
Poliisi itse todisti oikeudessa ja myönsi hauholaismiehen käydyn keskustelun sekä tietojen tarkistamisen järjestelmistä.
– Sanankäänteet eivät olleet poliisille soveliaita, vähän asiattomia, mies kuvaili.
Poliisi koki, ettei ollut esteellinen tarkistamaan tutkintailmoitustietoja ja kuvaa. Hän tiesi, ettei olisi voinut tutkia itse hauholaismiehen ja oman poikansa välistä kiistaa. Poliisi halusi, että hauholaismies jättäisi hänen poikansa rauhaan ja siksi kielenkäyttö oli ”varoittavaa”.
Laki liian ylimalkainen, ”tuomiokin” tullut jo somessa
Puolustus ja syyttäjä olivat eri linjoilla myös laintulkinnoista. Puolustus toi syytteen hylkäämisperusteeksi esiin lainsäädännön ylimalkaisuuden.
Poliisin käyttäytymistä säätelevä virkamieslaki on epätarkka, eikä poliisi voi sen perusteella tietää, millainen käytös on lainvastaista. Näin ollen poliisia ei pitäisi voida tuomita käytösnormien rikkomisestakaan, väitti puolustus.
Syyttäjä Ari Silvennoisen mukaan poliisin menettely vaaransi luottamusta poliisin tehtävien asianmukaiseen hoitoon.
Hauholaismiehen kuvaama Facebook-video levisi laajasti ja myös mediahuomio oli melkoinen. Puolustuksen mielestä someseuraukset poliisin työlle ja siviilielämälle olisi otettava huomioon rangaistusta määrättäessä, jos poliisi tuomitaan.
– Hän on tässä kiirastulessa jo rangaistuksensa kärsinyt, sanoi asianajaja Sauli Lehtinen.
Case Myllylä esillä
Puolustusasianajaja vetosi myös hiihtäjä Mika Myllylän kuolemaan liittyviin tietojenkatselutapauksiin. Syyteharkinnassa oli viime syksynä yli 150 urkintaepäilyä eri puolilta Suomea, mutta suuri osa epäillyistä poliiseista jätettiin syyttämättä, koska tietoja ei ollut avattu näytölle katseltavaksi.
Myös nyt syytteessä oleva poliisi oli vain hakenut hauholaismiehen tietoja tutkintailmoituksista, mutta ei avannut ilmoituksia katseltavaksi eikä tulostanut.
Puolustuksen mukaan toinenkin hämäläispoliisi oli käynyt samana päivänä katsomassa hauholaismiehen tietoja ja kuvaa. Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston syyttäjä päätti lopettaa esitutkinnan asiasta, koska ei ollut syytä epäillä rikosta tapahtuneeksi.
Voiko kahta poliisia kohdella näin eri tavalla, Lehtinen ihmetteli.
Tietosuojavaltuutettu on antanut tapauksesta syyskuun alussa lausunnon, jonka mukaan tietojen hakemista ei voi tässä tapauksessa pitää syytetyn virkatehtäviin kuuluvana.
Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa kansliapäätöksenä kolmen viikon päästä, 17. lokakuuta.
Jutusta aikaisemmin:
Minä nauhoitin poliisin uhkauksen
Poliisi uhkailee väkivallalla? ”Ne hakkaa sut eikä kukaan oo näkemässä”
Helsingin huumepoliisi sai kuuntelulupia antamalla tuomareille väärää tietoa
Helsingin huumepoliisi on antanut käräjäoikeudelle vääriä tietoja hakiessaan lupia puhelinkuunteluun.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan huumepoliisi on ainakin kaksi kertaa väittänyt hakemuksessaan teleliittymän haltijan ja käyttäjän olevan tuntemattomia, vaikka tosiasiassa liittymät on rekisteröity tietyille henkilöille.
Helsingin käräjäoikeus ei huomannut poliisin vääriä tietoja, vaan se on myöntänyt luvat.
Molemmissa tapauksissa numero on julkinen, eli se olisi löytynyt numerohakupalveluista.
Poliisilla on oikeus saada tietoja myös salaisista puhelinnumeroista. Ainoastaan pre paid -liittymien haltijaa ei poliisikaan pysty selvittämään helposti.
Aiemman HS:n selvityksen perusteella huumepoliisin telepakkokeinohakemukset ovat olleet hyvin ylimalkaisia kautta linja. Lisäksi huumepoliisin toimista on paljastunut useita rikosepäilyjä yksikön entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvässä esitutkinnassa.
Uudet hämärät telepakkokeinotapaukset tulivat esille, kun HS kävi läpi Helsingin käräjäoikeuden telepakkokeinopäätöksiä vuosilta 2010–2013.
Selvityksen kohteiksi poimittiin sellaiset julkisiksi tulleet, huumausainerikoksiin liittyvät telepakkokeinopäätökset, joissa pakkokeinon kohde oli tuntematon
HS tarkasti kaikki noin 300 numeroa julkisista numeropalveluista. Kahdelle numerolle löytyi haltija, vaikka poliisi oli väittänyt tuomioistuimelle sekä liittymän haltijan että käyttäjän olevan tuntemattomia.
Numerot oli rekisteröity samoille henkilöille jo silloin, kun poliisi haki kuuntelulupaa.
”Poliisi on kohdistanut telekuuntelua vaatimuksessa mainitun tuntemattoman henkilön kanssa epäiltyyn. Telekuuntelusta saadut tiedot ovat vahvistaneet epäilyjä siitä, että kyse on huumausaineen levittämisestä ja vaatimuksessa mainitun teleliittymän käyttäjällä on rooli huumausaineen levityksessä”, tutkinnanjohtaja perusteli.
Vantaalaismies ei kertomansa mukaan ole koskaan ollut tekemisissä kokaiinin kanssa.
Operaattorin mukaan numero rekisteröitiin miehelle jo 2006. Miehen mukaan numero on koko ajan ollut hänen käytössään.
Tiistaina tapahtui yllättävä käänne. Vantaalaismies sai Helsingin poliisista soiton, jossa kerrottiin hänen olleen pari vuotta aiemmin kuuntelussa. Hänelle luvattiin postittaa asiaan liittyvät asiakirjat ja kerrottiin, ettei häntä epäillä mistään.
Soitto tuli muutama tunti sen jälkeen, kun HS oli kysynyt tutkinnanjohtajalta kuunteluun liittyvistä epäselvyyksistä. Päätös esitutkinnan lopettamisesta on tehty tiistaina. Tutkintailmoituksessa ei mainita miestä lainkaan.
Tutkinnanjohtaja kertoi HS:lle, että miehen numero oli ilmoitettu tuntemattomaksi inhimillisen erehdyksen vuoksi.
Toinen tapaus koskee helsinkiläismiestä. Helsingin huumepoliisi sai miehen puhelimen kuunteluun maaliskuussa 2010. Se sai myös tiedot miehen puhelinliikenteestä edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta.
Myös tämä kuuntelu liittyi kokaiinijutun tutkintaan.
”Poliisin esitutkinnalla, rikostiedustelulla ja kanssaepäiltyjen telepakkokeinoilla hankkimien tietojen perusteella on syytä epäillä, että toistaiseksi tuntemattomalla henkilöllä on rooli huumausaineiden levitysorganisaatiossa”, rikoskomisario kuvaili hakemuksessaan.
Kuukauden päästä poliisi haki jatkolupaa täsmälleen samoilla tiedoilla. Hakemukseen oli lisätty maininta, että ”kuuntelu- ja valvontatiedot tukevat epäilyjä”. Poliisi väitti, että liittymän haltija on edelleen tuntematon.
Helsinkiläismies sanoo tuntevansa rikoksesta tuomittuja, mutta korostaa, ettei hänellä ole minkäänlaista rikollista taustaa.
Miehen mukaan numero on ollut hänen käytössään ainakin vuodesta 2001. Kukaan muu ei ole käyttänyt numeroa.
Oikeus on jo käsitellyt tapauksen, johon kuuntelu liittyi. Miehen nimeä löydy esitutkintapöytäkirjasta.
Tutkinnanjohtaja ei halunnut kommentoida tapausta. Kumpikaan tutkinnanjohtaja ei ole epäiltynä Aarnio-jutussa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1411449768925?jako=60b24b7412806c841e7b84316cc48999
Poliisin erehdys vai tahallinen sumutus
Lähtökohta on, että kun poliisi jotain virkavastuulla esittää, se pitää paikkansa.
Näin sanoi Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinoasioiden vastuutuomari Jukka Jaakkola vajaa kuukausi sitten, kun Helsingin Sanomat kertoi oikeuden myöntävän poliisille lupia telekuunteluun ja -valvontaan heikoin perustein.
HS:n selvityksen perusteella valtaosa Helsingin huumepoliisin lupahakemuksista oli ympäripyöreitä ja yksilöimättömiä. Niistä ei ilmennyt, onko luvan myöntämiselle laissa säädetyt perusteet.
Hakemusten huteruus ei ole käräjäoikeuden tuomareita haitannut, vaan poliisi on saanut haluamansa luvat. Tuomioistuin on tullut lähettäneeksi poliisille selvän viestin: poliisi voi sepustaa oikeudelle mitä tahansa, sillä kaikki menee läpi.
Nyt on selvinnyt, että poliisin virkavastuulla antamat tiedot eivät aina pidä paikkaansa. Poliisi on väittänyt puhelinliittymän haltijan olevan tuntematon, vaikka numerohausta asian oikea laita olisi selvinnyt. Yhdeksi selitykseksi poliisi tarjosi tiistaina inhimillistä virhettä.
Asia on erittäin vakava, oli kyse sitten vahingosta tai tahallisesta sumutuksesta.
Telepakkokeinoilla tunkeudutaan syvälle ihmisen yksityisyyteen. Siksi poliisin pitää olla niiden kanssa erityisen tarkkana. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi, jos poliisi olisi ollut langoilla kuuntelemassa omia puheluita jonkin sortin kämmin takia.
Olisi käsittämätön virhe, jos rikostutkinnassa unohtuisi sellainen perusasia kuin puhelinnumeron tarkastaminen. Ensimmäisenähän poliisia kiinnostaa juuri se, kuka rikoksia juonii.
Kaksi kokenutta virkamiestä tyrmääkin erehdyksen mahdollisuuden. ”Täysin absurdi ajatus”, sanoo ensimmäinen. ”Selkeä vedätys”, toteaa toinen.
Olisi myös aikamoinen onnenkantamoinen, jos HS:n selvityksessä olisivat tulleet ilmi kaikki virheelliset telepakkokeinopäätökset, varsinkin kun suuri osa niistä on vielä salaisia eivätkä toimittajat pääse niitä näkemään.
Kuinka monta vastaavaa virhettä vuosien saatossa on tehty, ja miten pitkään asioita voi selittää lipsahduksina?
Helsingin huumepoliisiin liittyen on tullut ilmi jo melkoinen läjä epäselvyyksiä. Kasautuessaan ne saavat epäilemään, että organisaation toimintakulttuuri on mätä.
http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisin+erehdys+vai+tahallinen+sumutus/a1411449711198
Aarnio-tutkijat iskivät Kuopioon – kolme poliisia pidätetty
Kolmea Kuopion huumepoliisia epäillään tiettävästi Jari Aarnioon liittyvistä rikoksista.
Loppusuoralla oleva Jari Aarnioon liittyvä rikostutkinta sai maanantaina uuden yllätyskäänteen, kun toispaikkakuntalaiset poliisit iskivät Kuopion pääpoliisiasemalle.
Operaatiota johti Iltalehden tietojen mukaan Aarnio-vyyhdin tutkinnanjohtaja, kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto. Iskun suorittaneet poliisit oli tiettävästi tuotu paikalle Oulusta saakka.
IL:n tietojen mukaan poliisitalolla syntyi jonkinasteinen konflikti, kun paikalliset poliisit eivät olisi päästäneet Aarnio-tutkijoita kotietsinnälle. Vahvistamattomien tietojen mukaan tutkijat takavarikoivat poliisin tiloista muun muassa tietokoneita ja tallenteita.
Iskun yhteydessä otettiin kiinni ja pidätettiin kolme Kuopion huumepoliisia.
IL:n tietojen mukaan kolmikkoa epäillään Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön, rikosylikomisario Jari Aarnioon liittyvistä rikoksista. Kyse on tiettävästi muutaman vuoden takaisesta yhteisestä huumetutkinnasta, jossa Kuopio olisi antanut Aarniolle laittomia teletietoja.
ltalehti ei tiistai-iltana tavoittanut tutkinnanjohtaja Jukka Haavistoa. Itä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kai Markkula vahvisti kuitenkin, että maanantaiseen operaatioon liittyvää esitutkintaa on jatkettu tänään. Hänen mukaansa epäillyt rikokset ovat luonteeltaan virkarikoksia.
Iltalehden Helsinki-Vantaan lentoasemalta tavoittama Markkula ei kertomansa mukaan tiennyt, olivatko kiinniotetut poliisit yhä pidätettyinä.
– Odottelemme esitutkinnan etenemistä. Tästä (iskusta) ei meillä ollut etukäteistietoa, Markkula toteaa.
Rikosylikomisario Jari Aarnion epäillään pelastaneen pitkäaikaisen naispuolisen huumekontaktinsa tämän jouduttua muiden poliisien kynsiin.
Keskusrikospoliisi epäilee, että ottamalla jutun tutkinnan itselleen Helsingin huumepoliisin pomo pelasti huumeista kärynneen naisen.
KRP epäilee naisen järjestäneen Aarniolle huumekontakteja Hollannista.
Aarnio-vyyhtiin liittyviksi epäillyt hasistynnyrit olivat peräisin juuri Hollannista. Iltalehden tietojen mukaan KRP lähtee tutkinnassaan siitä, että Aarnio ja nainen olisivat pitäneet tiiviisti yhteyttä toisiinsa jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Huumerikostaustainen nainen kärysi vuosi sitten syyskuussa, kun Helsingin poliisin kenttäryhmä iski yöllä tämän asuntoon. Asunnossa ollut nainen sekä kaksi muuta henkilöä otettiin kiinni. Kotietsinnässä löydettiin vähäinen määrä huumetta sekä liki 4 000 euroa rahaa.
Jutulle määrättiin normaalin kierron mukaan tutkinnanjohtaja. Seuraavana päivänä tutkinnanjohtaja kuitenkin vaihtui, nainen vapautettiin ja hänelle palautettiin takavarikoidut rahat.
KRP epäilee nyt, että tieto naisen putkaan joutumisesta oli kantautunut Aarniolle, joka olisi käskenyt alaistaan sopimaan, että tämä ottaisi tutkinnanjohtajuuden itselleen. Näin Aarnio pääsisi ohjailemaan tilannetta.
”Ohjeet Aarniolta”
Hollannin huumepiireissä liikkunut nainen kertoi KRP:lle tavanneensa Aarnion ensi kertaa vuonna 2002 Pukinmäen asemalla. Naisen mukaan Aarnio olisi tiedustellut häneltä kontakteja. Niitä hän oli kertomansa mukaan myös järjestänyt.
Aarnio olisi myöhemmin tiedustellut naiselta, olisiko tällä sopivaa henkilöä purkamaan iso hasislasti Pohjois-Suomessa ja toimittamaan se edelleen autojunalla etelään. Naisen mukaan yhteydenpidossa toimittiin Aarnion ohjeiden mukaan. Nainen kertoi, että hänellä oli ollut Aarnio-yhteyttä varten kymmeniä puhelimia ja sitäkin enemmän prepaid-liittymiä.
Nainen on kertonut pitäneensä Aarnioon tiiviisti yhteyttä yli kymmenen vuoden ajan.
Aarnion puolestaan epäillään tehneen naiselle useita vastapalveluksia. Sen lisäksi, että Aarnio olisi viime syksynä junaillut naisen vapaaksi ja palauttanut ulosottoon kuuluneet varat, hän olisi myös järjestänyt tälle uuden asunnon. Tuolloin nainen oli saanut häädön edellisestä asunnostaan.
Aarnio on johdonmukaisesti kiistänyt syyllistyneensä asiassa mihinkään rikokseen. Hän tiettävästi kuitenkin myöntänyt tunteneensa naisen ja auttaneensa tätä joskus raha-asioissa.
Nainen on yksi epäillyistä Aarnioon liittyvässä törkeässä huumerikosvyyhdissä.
Iltalehti 20.9.2014
Poliisirikollisena 