Arkisto

Archive for the ‘Muu hölmöily’ Category

Helsingin huumepoliisi sai kuuntelulupia antamalla tuomareille väärää tietoa

24.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

IMG_0476.JPG

Helsingin huumepoliisi on antanut käräjäoikeudelle vääriä tietoja hakiessaan lupia puhelinkuunteluun.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan huumepoliisi on ainakin kaksi kertaa väittänyt hakemuksessaan teleliittymän haltijan ja käyttäjän olevan tuntemattomia, vaikka tosiasiassa liittymät on rekisteröity tietyille henkilöille.

Helsingin käräjäoikeus ei huomannut poliisin vääriä tietoja, vaan se on myöntänyt luvat.

Molemmissa tapauksissa numero on julkinen, eli se olisi löytynyt numerohakupalveluista.

Poliisilla on oikeus saada tietoja myös salaisista puhelinnumeroista. Ainoastaan pre paid -liittymien haltijaa ei poliisikaan pysty selvittämään helposti.

Aiemman HS:n selvityksen perusteella huumepoliisin telepakkokeinohakemukset ovat olleet hyvin ylimalkaisia kautta linja. Lisäksi huumepoliisin toimista on paljastunut useita rikosepäilyjä yksikön entiseen päällikköön Jari Aarnioon liittyvässä esitutkinnassa.

Uudet hämärät telepakkokeinotapaukset tulivat esille, kun HS kävi läpi Helsingin käräjäoikeuden telepakkokeinopäätöksiä vuosilta 2010–2013.

Selvityksen kohteiksi poimittiin sellaiset julkisiksi tulleet, huumausainerikoksiin liittyvät telepakkokeinopäätökset, joissa pakkokeinon kohde oli tuntematon

HS tarkasti kaikki noin 300 numeroa julkisista numeropalveluista. Kahdelle numerolle löytyi haltija, vaikka poliisi oli väittänyt tuomioistuimelle sekä liittymän haltijan että käyttäjän olevan tuntemattomia.

Numerot oli rekisteröity samoille henkilöille jo silloin, kun poliisi haki kuuntelulupaa.

”Poliisi on kohdistanut telekuuntelua vaatimuksessa mainitun tuntemattoman henkilön kanssa epäiltyyn. Telekuuntelusta saadut tiedot ovat vahvistaneet epäilyjä siitä, että kyse on huumausaineen levittämisestä ja vaatimuksessa mainitun teleliittymän käyttäjällä on rooli huumausaineen levityksessä”, tutkinnanjohtaja perusteli.

Vantaalaismies ei kertomansa mukaan ole koskaan ollut tekemisissä kokaiinin kanssa.

Operaattorin mukaan numero rekisteröitiin miehelle jo 2006. Miehen mukaan numero on koko ajan ollut hänen käytössään.

Tiistaina tapahtui yllättävä käänne. Vantaalaismies sai Helsingin poliisista soiton, jossa kerrottiin hänen olleen pari vuotta aiemmin kuuntelussa. Hänelle luvattiin postittaa asiaan liittyvät asiakirjat ja kerrottiin, ettei häntä epäillä mistään.

Soitto tuli muutama tunti sen jälkeen, kun HS oli kysynyt tutkinnanjohtajalta kuunteluun liittyvistä epäselvyyksistä. Päätös esitutkinnan lopettamisesta on tehty tiistaina. Tutkintailmoituksessa ei mainita miestä lainkaan.

Tutkinnanjohtaja kertoi HS:lle, että miehen numero oli ilmoitettu tuntemattomaksi inhimillisen erehdyksen vuoksi.

Toinen tapaus koskee helsinkiläismiestä. Helsingin huumepoliisi sai miehen puhelimen kuunteluun maaliskuussa 2010. Se sai myös tiedot miehen puhelinliikenteestä edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta.

Myös tämä kuuntelu liittyi kokaiinijutun tutkintaan.

”Poliisin esitutkinnalla, rikostiedustelulla ja kanssaepäiltyjen telepakkokeinoilla hankkimien tietojen perusteella on syytä epäillä, että toistaiseksi tuntemattomalla henkilöllä on rooli huumausaineiden levitysorganisaatiossa”, rikoskomisario kuvaili hakemuksessaan.

Kuukauden päästä poliisi haki jatkolupaa täsmälleen samoilla tiedoilla. Hakemukseen oli lisätty maininta, että ”kuuntelu- ja valvontatiedot tukevat epäilyjä”. Poliisi väitti, että liittymän haltija on edelleen tuntematon.

Helsinkiläismies sanoo tuntevansa rikoksesta tuomittuja, mutta korostaa, ettei hänellä ole minkäänlaista rikollista taustaa.

Miehen mukaan numero on ollut hänen käytössään ainakin vuodesta 2001. Kukaan muu ei ole käyttänyt numeroa.

Oikeus on jo käsitellyt tapauksen, johon kuuntelu liittyi. Miehen nimeä löydy esitutkintapöytäkirjasta.

Tutkinnanjohtaja ei halunnut kommentoida tapausta. Kumpikaan tutkinnanjohtaja ei ole epäiltynä Aarnio-jutussa.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1411449768925?jako=60b24b7412806c841e7b84316cc48999

 

 

Poliisin erehdys vai tahallinen sumutus

Lähtökohta on, että kun poliisi jotain virkavastuulla esittää, se pitää paikkansa.

Näin sanoi Helsingin käräjäoikeuden pakkokeinoasioiden vastuutuomari Jukka Jaakkola vajaa kuukausi sitten, kun Helsingin Sanomat kertoi oikeuden myöntävän poliisille lupia telekuunteluun ja -valvontaan heikoin perustein.

HS:n selvityksen perusteella valtaosa Helsingin huumepoliisin lupahakemuksista oli ympäripyöreitä ja yksilöimättömiä. Niistä ei ilmennyt, onko luvan myöntämiselle laissa säädetyt perusteet.

Hakemusten huteruus ei ole käräjäoikeuden tuomareita haitannut, vaan poliisi on saanut haluamansa luvat. Tuomioistuin on tullut lähettäneeksi poliisille selvän viestin: poliisi voi sepustaa oikeudelle mitä tahansa, sillä kaikki menee läpi.

Nyt on selvinnyt, että poliisin virkavastuulla antamat tiedot eivät aina pidä paikkaansa. Poliisi on väittänyt puhelinliittymän haltijan olevan tuntematon, vaikka numerohausta asian oikea laita olisi selvinnyt. Yhdeksi selitykseksi poliisi tarjosi tiistaina inhimillistä virhettä.

Asia on erittäin vakava, oli kyse sitten vahingosta tai tahallisesta sumutuksesta.

Telepakkokeinoilla tunkeudutaan syvälle ihmisen yksityisyyteen. Siksi poliisin pitää olla niiden kanssa erityisen tarkkana. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi, jos poliisi olisi ollut langoilla kuuntelemassa omia puheluita jonkin sortin kämmin takia.

Olisi käsittämätön virhe, jos rikostutkinnassa unohtuisi sellainen perusasia kuin puhelinnumeron tarkastaminen. Ensimmäisenähän poliisia kiinnostaa juuri se, kuka rikoksia juonii.

Kaksi kokenutta virkamiestä tyrmääkin erehdyksen mahdollisuuden. ”Täysin absurdi ajatus”, sanoo ensimmäinen. ”Selkeä vedätys”, toteaa toinen.

Olisi myös aikamoinen onnenkantamoinen, jos HS:n selvityksessä olisivat tulleet ilmi kaikki virheelliset telepakkokeinopäätökset, varsinkin kun suuri osa niistä on vielä salaisia eivätkä toimittajat pääse niitä näkemään.

Kuinka monta vastaavaa virhettä vuosien saatossa on tehty, ja miten pitkään asioita voi selittää lipsahduksina?

Helsingin huumepoliisiin liittyen on tullut ilmi jo melkoinen läjä epäselvyyksiä. Kasautuessaan ne saavat epäilemään, että organisaation toimintakulttuuri on mätä.

http://www.hs.fi/kotimaa/Poliisin+erehdys+vai+tahallinen+sumutus/a1411449711198

Mainokset

Ex-huumerikollisen väite – Poliisi ehdotti oman huumeliigan perustamista

17.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

Risto kolari

Tunnettu alamaailman vaikuttaja väittää Docventuresin Riku Rantalan haastattelussa, että Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi ehdotti hänelle huumeliigan perustamista.

Mies väittää poliisin tarjonneen mahdollisuutta tuoda huumeita maahan vapaasti sillä ehdolla, että hän myöhemmin ilmiantaa toverinsa.

Väitteen esittäjä Risto Kolari tunnettiin 2000-luvun alussa ”Ruoveden huumekeisarina”. Hänet tuomittiin tuolloin pitkään vankeuteen suuren hasisliigan johtajana.

Kolaria haastatellaan illalla Yle TV2:llä Docventures-ohjelmassa, jonka aiheena tänään on korruptio.

– Kysyttiin, onko minulla edelliset suhteet vielä tallella Eurooppaan, lähinnä Hollantiin, Espanjaan ja Marokkoon. Vastasin kyllä. Sanottiin, että jos haluaisit perustaa jengin, saisit touhuta aivan rauhassa, poliisi ei puutu tekemisiisi ja saat pitää fyffesi, Kolari sanoo ohjelmassa.

Kolarin luettelemat valtiot ovat yleisesti tunnettuja hasiksen tuottaja- tai kauttakulkumaita. Hänen mukaansa poliisin tarjouksen ehtona olisi ollut, että rikoskumppanit olisi pitänyt ilmiantaa siinä vaiheessa, kun hän itse vetäytyy toiminnasta.

Aarnio-jutun tutkinnanjohtajana toimiva kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto ei ole törmännyt Kolarin väittämään tarjoukseen.

– Tämä on täysin uusi asia. Tällaista ei ole tullut tutkinnassa vastaan, Haavisto sanoo IS:lle.

Kolarin väittämän mukaan tarjous esitettiin hänelle noin kolme kuukautta ennen kuin Aarnio otettiin kiinni lahjusepäilyn takia. Huumepoliisin ex-päällikkö pidätettiin viime vuoden marraskuussa, joten Kolarin kertoma olisi tapahtunut loppukesästä tai alkusyksystä 2013.

Kolarin mukaan väitettyä tarjousta ei tehnyt Aarnio vaan tämän alainen, jota hän ei tahdo nimetä tv-ohjelmassa. Vangittuna oleva Aarnio on kiistänyt epäilyt lahjuksista, huumekaupasta, syyttömän lavastamisesta ja erilaisista virkarikoksista.

Kolari on ollut viime vuodet vapaalla jalalla. Viimeisimmän tuomionsa hän sai Ruotsissa vuonna 2008 leikkiaseella tehdystä pankkiryöstöstä.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288739204025.html

Poliisiko luotettava – kertoo julkisesti tiedot ministerien turvallisuusjärjestelyistä

10.9.2014 3 kommenttia

                     Ismo Soukolaeduskunta

 

Poliisikansanedustaja kertoi turvanneensa Stubbin perhettä

Pääministeri marssi kesken puheenvuoron perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin luo ja he lähtivät salin ulkopuolelle puhumaan.

Perussuomalaisten poliisikansanedustaja Ismo Soukola käytti poliisipalveluita koskeneen välikysymyksen käsittelyssä varsin poikkeuksellisen puheenvuoron. Soukola kertoi eduskunnan puhujakorokkeelta suojanneensa poliisina pääministeri Alexander Stubbia (kok.) ja hänen edeltäjäänsä Jyrki Kataista (kok.) sekä heidän perheitään.

– Muutama vuosi sitten ministereitä Katainen ja Stubb ja heidän läheisiään oli uhkailtu. Silloin Espoon poliisilaitoksen konstaapelina osallistuin varotoimina tehtyyn tehostettuun valvontaan ministereiden kotien läheisyydessä. Miten vastaavaa palvelua voisi saada yksinhuoltajaäiti väkivaltaista entistä puolisoaan kohtaan? Soukola kysyi.

Pääministeri Stubb näytti tämän kuultuaan tyrmistyneeltä. Hän nousi paikaltaan hallituksen aitiosta ja käveli perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin luo. He siirtyivät eduskunnan istuntosalin ulkopuolelle jatkamaan keskustelua Soukolan puheesta.

Räsänen paheksui Soukolan puheita

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) paheksui kansanedustaja Ismo Soukolan (ps.) puhetta eduskunnassa. Räsäsen mukaan Soukola kertoi yksityiskohtaisia tietoja luottamuksellisista tehtävistään poliisina.

– Suomalaiseen poliisiin luotetaan luotettavuuden ja rehellisyyden vuoksi. Poliisi joutuu hoitamaan varsin luottamuksellisia tehtäviä, joihin sisältyy vaitiolovelvoitteita, Räsänen sanoi.

Puhemies Heinäluoma: Soukola pahoitteli tapahtunutta

Soukola sanoi myöhemmin tiedotusvälineille olleensa harkitsematon puheessaan.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoi Yle Uutisten haastattelussa puhuneensa kansanedustaja Soukolan kanssa asiasta. Hänen mukaansa eduskuntaan ei kuulu aikaisempien työtehtävien vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluneiden asioiden kertominen.

– Olen puhunut tästä edustaja Soukolan kanssa ja meillä on yhteinen käsitys, että näin ei jatkossa toimita. Hän on pahoitellut tapahtunutta, sanoi Heinäluoma.

 

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_poliisikansanedustaja_kertoi_turvanneensa_stubbin_perhetta__stubb_hermostui/7463567

Ratsaako poliisi etnisin perustein?

10.9.2014 1 kommentti

poliisit

Länsi-Uudenmaan poliisi kertoi ratsanneensa ravintoloita omistajien ulkomaalaistaustan perusteella. Sitten viestintäpäällikkö perui tiedot. Ei ihme, koska sellainen saattaisi olla laitonta.

 

Maanantaina 1. syyskuuta poliisi tiedotti viikonlopun aikana yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa Länsi-Uudellamaalla tekemästään ratsiasta, jossa yli kolmekymmentä eri alan viranomaista tarkasti yhdessä 52 niin sanottua ”etnistä ravintolaa”. Ratsian ensisijainen tavoite oli poliisin tiedotteen mukaan paperittomien ja ilman työlupaa työskentelevien metsästäminen. Yksi maassa paperittomasti oleskeleva henkilö otettiin kiinni.

Mukana valvontaa suorittamassa olivat myös aluehallintoviraston työsuojelu- ja alkoholivalvontaviranomaiset sekä verohallinnon edustajat, yhteensä yli kolmekymmentä viranomaista.

Kaikkiaan 41 ravintolasta löydettiin puutteita. 26:lle kirjoitettiin sakkoja työaikarikkomuksista. Yleisin puute oli se, että työvuorolistoja ei ollut näkyvillä.

Ratsiassa tehtiin merkittävää mediayhteistyötä: mukana oli useiden lehtien toimittajia, ja esimerkiksi paikan päällä ollut Helsingin Sanomat kirjoitti tapauksesta pääuutissivullaan viime maanantaina.

Myös Yle Svenskan toimittaja Tove Virta haastatteli 1. syyskuuta tarkastusoperaatiossa tutkinnanjohtajana toiminutta Länsi-Uudenmaan poliisin talousrikosyksikön rikoskomisario Minna Immosta, joka kertoo, että tarkastettavat ravintolat valittiin sen perusteella, että niiden omistajat tai johtajat ovat ulkomaalaistaustaisia. Omistajien tausta on selvitetty etukäteen. Lisäksi tarkastetut ravintolat myyvät ruokaa, jonka poliisi määrittelee ”etniseksi”, eli ”ei-suomalaiseksi”.

Tieto on hämmentävä: jos rikoskomisario Immosen kertoma pitää paikkansa, poliisi on voinut syyllistyä tapauksessa syrjivään etniseen profilointiin. Toiminta saattaisi rikkoa esimerkiksi perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten syrjintäkieltoa.

Tove Virran haastattelema, tarkastuksessa puhtaat paperit saanut ravintoloitsija Nazar Ali kertoo, että tarkastuksessa pyydettiin henkilöllisyyspaperit ”ulkomaalaisen näköisiltä”.

Henkilöllisyyspapereiden pyytäminen ulkonäön perusteella rikkoo syrjintäkieltoa, kommentoi valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Nieminen Voimalle. Henkilöpapereita voi pyytää vain, jos etsitään tiettyä henkilöä, joka on esimerkiksi tehnyt rikoksen. Silloin voi tarkistaa ihmisiä, jotka sopivat tuntomerkkeihin. Tämä pätee myös silloin, kun etsitään ilman papereita maassa olevia.

Sekä Nieminen että Voiman haastattelema vähemmistövaltuutettuEva Biaudet muistuttavat, että kuka tahansa voi näyttää ulkomaalaiselta. Suomen suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset, jotka muistuttavat ulkonäöltään kantaväestöä.

”Myös valkoihoinen ihminen voi olla laittomasti maassa”, Nieminen toteaa.

Svenska Ylen jutun julkaisun jälkeen mediayhteistyö Länsi-Uudenmaan poliisin kanssa on muuttunut vaikeaksi. Voima on viime viikon torstaista lähtien tavoitellut turhaan Minna Immosta haastattelua varten.

Torstaina Immonen ei vastaa Voiman puhelinhaastattelupyyntöihin työkiireiden vuoksi. Seuraavaksi hän kertoo olevansa perjantain lomalla. Immonen vaatii kirjallisia haastattelukysymyksiä, joihin vastaakin maanantaiaamuna viestintäpäällikkö Petri Launiainen.

”Ravintoloiden omistajien tai työntekijöiden syntyperä ei ollut kriteerinä valvontakohteita valittaessa. Valvottavien kohteiden joukossa oli myös syntyperältään suomalaisten omistamia ravintoloita. Kysymyksessänne viittaamanne lähteen uutisointi ko. valintaprosessista ei ollut kaikelta osin paikkansapitävä.”

Launiainen väittää saatesanoissaan, että saan Svenska Ylen toimittaja on ymmärtänyt asian väärin.

”Aiemman haastattelun väärinkäsitys liittyi siihen, että toimittajan mukaan poliisi olisi valikoinut kohteet niiden omistajien syntyperän perusteella. Todellisuudessa näin ei tietenkään ollut. Valvonnasta uutisoitiin monessa eri mediassa. Väärinkäsitys koski vain yhtä mediaa, muut olivat käsittäneet asian oikein.”

Toimittaja Tove Virran esimies, Yle Svenskan Länsi-Uudenmaan osaston päätoimittaja Patrik Rosström pitää Launiaisen väitteitä hämmästyttävinä. Hän kertoo maanantai-iltapäivänä kuunnelleensa juuri haastattelunauhat läpi.

”Haastattelussa rikoskomisario Minna Immonen sanoo aivan selvästi ainakin kahteen kertaan, että ravintolat on valittu omistajien ulkomaalaistaustan perusteella.”

Rosströmin mukaan Immonen vielä tarkentaa, että joskus tehdään myös suomalaistaustaisiin ravintolaomistajiin kohdistuvia tarkastuksia, mutta tällä kertaa vuorossa olivat etnistä ruokaa tarjoavat ulkomaalaistaustaiset. Immonen selittää nauhalla, että ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat Suomen kansalaisia.

Voima ei ole onnistunut tavoittamaan Länsi-Uudenmaan poliisin viestintäpäällikkö Petri Launiaista kommentoimaan puhelimitse Rosströmin kertomaa. Tiistaina Launiainen ilmoittaa sähköpostitse olevansa kurssilla ja vahvistaa aiemmin kirjoittamansa asiat.

__________

Syrjivä etninen profilointi on laitonta

EU:n perusoikeusviraston poliiseille suunnatussa oppaassa Syrjivä etninen profilointi, sen tausta ja ehkäiseminen todetaan, että kun henkilö pysäytetään tai tarkastetaan yksinomaan tai pääasiallisesti hänen rotunsa, etnisen alkuperänsä tai uskontonsa takia, kyse on syrjinnästä, joka on lainvastaista.

Syrjintä alkuperän pohjalta kielletään esimerkiksi Suomen perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

”Kun viranomaistoimi kohdistuu tiettyyn ryhmään, toiminta on lähtökohtaisesti syrjivää”, vahvistaa kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.

”Oikeutta on loukattu heti, kun henkilöä on kohdeltu eri tavalla sen takia, että hän kuulu vähemmistöön. Poikkeus on se, jos on kyse vähemmistön tilaa edistävästä toimesta.”

Poliisitoimien kohdistaminen tiettyihin ryhmiin voi silti olla oikeutettua, mutta silloin toimia on perusteltava tarpeeksi painavalla yhteiskunnallisella tavoitteella. Yhteiskunnallisen tavoitteen on oltava painavampi kuin syrjinnän kiellon rikkomisesta koituva vahinko.

Vahingoksi voisi tässä tapauksessa laskea esimerkiksi ravintoloitsijoiden liiketoiminnalle koituvat menetykset tai maineen pilaamisen.

”Yleensä tällaisia tiettyyn ryhmään kohdistuvia poliisitoimia perustellaan hyvin laajoilla kategorioilla, kuten terrorismin vastaisilla toimilla tai yhteiskunnan turvallisuuden takaamisella, mutta perusteet pitäisi pystyä yksilöimään”, Korhonen sanoo.

Lisäksi on selvitettävä, voisiko saman tavoitteen saavuttaa syrjimättömillä tai vähemmän syrjivillä toimilla.

”Eli että onko tämä ollut ainoa tapa toimia. Tässä tapauksessa kuulostaa kyllä kovin epätehokkaalta, jos on etsitty paperittomia. Siis heitähän palkkaavat myös suomalaistaustaiset työnantajat.”

Poliisin julkaisussa profiloinnin lainvastaisuutta perustellaan sillä, että se vahingoittaa yhteiskunnan eri ryhmien välisiä suhteita ja loukkaa ihmisarvoa. Se leimaa tarkastusten kohteeksi valikoituvan ryhmän jäsenet rikollisiksi. Lisäksi profilointi voi jopa kasvattaa rikosten kokonaismäärää, koska sellaiset ryhmät, joita ei yhdistetä tietyn tyyppisiin rikoksiin, voivat tehdä kyseisiä rikoksia kaikessa rauhassa poliisin keskittäessä huomionsa muihin ryhmiin.

Etnistä profilointia on käsitelty usein Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

”EIT ei ole välttämättä tuominnut valtioita silloin kun poliisi on profiloinut etnisesti. Toiminnan on joskus ajateltu olevan oikeutettua, ja siitä koitunut haitta on arvioitu pieneksi”, Korhonen muistuttaa.

Miten voisi selvittää, ovatko poliisi ja muut viranomaiset toimineet ravintolaratsian yhteydessä väärin?

”Vähemmistövaltuutettu voi esittää aiheesta kirjelmän. Asian voisi viedä myös käräjäoikeuteen, ja kun se on käynyt läpi kansalliset oikeusasteet, se voitaisiin viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tosin oikeusprosessia varten olisi nimettävä ainakin yksi konkreettinen henkilö, jonka oikeuksia on tässä tapauksessa rikottu.”

Korhosen mukaan esimerkiksi vähemmistövaltuutettu tai kansalaisjärjestö voisi lähteä viemään asiaa eteenpäin.

Jos rikoskomisario Minna Immosen sanoma pitää paikkansa, Suomi saattaisi siis saada Länsi-Uudenmaan tapahtumista tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta – jos jokin taho vain veisi asian niin pitkälle.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kertoo, ettei hän ole vielä päättänyt, aikooko hän selvittää tapahtunutta lainkaan. Keskustelu Biaudet’n kanssa käydään maanantaina ennen kuin Voima on saanut selville, mitä rikoskomisario Minna Immonen haastattelunauhoilla todella puhuu.

”En ole pohtinut sen tarkemmin. Asia on nyt sillä tavalla ruodittu, että voi olla, että se riittää”, Biaudet toteaa, ja viittaa Svenska Ylen juttuun.

”Meille ei ole tullut kanteluita asiasta. Koska resurssit ovat rajatut, joudumme arvioimaan joka tapauksen kohdalla, mikä on se toimenpide, joka antaisi eniten tulosta. Emme me kuitenkaan pysty määräämään sanktioita.”

Biaudet ei ole yhteydessä Länsi-Uudenmaan poliisiin, ja on lukenut tapauksesta vain mediasta. Hän perustelee tätä työmatkallaan. Lukemansa pohjalta Biaudet arvioi, että poliisi on saattanut rikkoa tapauksessa omaa ohjettaan, joka yksiselitteisesti kieltää etnisen profiloinnin. Saman lausunnon hän antoi viime viikolla Svenska Ylelle.

Poliisin uutta ohjekirjaa Biaudet kehuu vuolaasti. Hän kertoo, että vähemmistövaltuutettu on ollut mukana sen kirjoittamisessa.

”Siinä otetaan kantaa etniseen profilointiin. Asia on aika hyvin kirjoitettu sinne, noin yleisellä tasolla.”

Vähemmistövaltuutettu on tyytyväinen myös siihen, että hänen toimistoaan pyydetään kouluttamaan poliiseja.

”Asia varmasti nousee esille, kun menen puhumaan poliisikouluun”, Biaudet lupaa.

http://fifi.voima.fi/artikkeli/2014/syyskuu/ratsaako-poliisi-etnisin-perustein

 

Poliisi pidätti alaikäisen syyttä – putkassa kaksi yötä suotta

6.9.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi RINTAMERKKI

Poliisi otti kiinni alaikäisen pojan ja pidätti tämän epäiltynä puukotuksesta, vaikka hän ei liittynyt mitenkään tapaukseen.

Poliisi piti 16-vuotiasta poikaa putkassa lähes kaksi täyttä vuorokautta kolmen eri päivän aikana, koska paikallisen päihdeporukan aikuinen mies antoi poikaan sopivia tuntomerkkejä kuvaillessaan puukottajaansa. 32-vuotiasta miestä oli puukotettu jalkaan.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan poika kertoi pelänneensä ainutlaatuista tilannetta todella paljon.

Lisäksi poliisi teki kotietsinnän pojan huoneeseen kouluasuntolassa ja takavarikoi kännykän.

Kotietsinnän huomasivat heti myös pojan koulukaverit niin, että häntä kiusattiin kuukausia. Yksikin tuttu tervehti häntä huutamalla ”mitä puukottaja”.

Tapaus sattui joulukuussa 2012. Se tuli julki vasta nyt, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus käsitteli asiaa ja antoi perjantaina tuomion väärän ilmiannon tehneelle miehelle.

Uhri ja nainen pelkäsivät puukottajaa

Tapaus sai alkunsa, kun väkivaltarikoksista useasti tuomittu 37-vuotias mies ja 28-vuotias eläkeläisnainen kutsuivat tuttunsa kerrostaloasuntoon Suonenjoella. Kutsuttu päihdeongelmainen 32-vuotias mies luuli menevänsä tapaamaan vain naista.

Asunnossa 37-vuotias mies löi kylään tullutta miestä keittiöveitsellä reiteen ja vannotti, ettei tämä kerro hänestä poliisille, vaan nimeää tekijöiksi paikalliset ”juniorit”.

Uhri ajoi taksilla tekijän kanssa terveyskeskukseen ja molemmat saivat hoitoa vammoihinsa.

Kun puukotusvamma ilmoitettiin poliisille, uhri kertoi nuorten huudelleen ravintolaillan jälkeen hänelle, pummanneen tupakkaa ja hyökänneen päälle. Mies kertoi puukottajan tuntomerkeiksi löysät housut, hupparin ja skeittikengät.

37-vuotias mies eli oikea puukottaja kertoi poliisikuulusteluissa, että hän oli osunut sattumalta Suonenjoen keskustaan ja hätistänyt nuorisojengin pois tuttunsa kimpusta. Miehet kertoivat ajaneensa taksilla naisen luo ja vielä terveyskeskukseen.

Nainen vahvisti kuulleensa, että puukottaja oli paikallista nuorisoa.

Poliisi otti tuntomerkkeihin täsmäävän pojan kiinni seuraavalla viikolla.

Poliisit käyttivät puukotuksen uhria katsomassa sellissä ollutta poikaa. Uhri vastasi poliisille, että koko, ikä ja hiustenväri sopivat tekijään.

Alaikäisen pidättäminen edellyttäisi kovia perusteita

Poika vapautettiin odottamaan esitutkinnan päättymistä. Rikostutkinta oli vielä kesken, kun oikea puukottaja joutuikin muista rikoksista Pelson vankilaan.

Elokuussa 2013 nainen ja uhri menivätkin kertomaan poliisille, että olivat valehdelleet aiemmin. Vasta silloin rikosepäilyt hälvenivät kokonaan pojan yltä.

Uhri kertoi, että hän oli keksinyt nuorisojengin omasta päästään ja osin puukottajan kuvailun perusteella. Pidätettyä poikaa kukaan päihdeporukasta ei varsinaisesti tuntenut, mutta oli saattanut nähdä kaupungilla.

Myös nainen kertoi, että hän oli puhunut puukottajan haluamalla tavalla. Molempia oli pelottanut puukottajan väkivaltaisuus.

Savon Sanomat ei tavoittanut jutun tutkinnanjohtajaa kertomaan alaikäisen pojan pidättämispäätöksestä.

Itä-Suomen poliisin mukaan yleensä alaikäinen epäilty vain kutsutaan kuulusteluun. Alaikäisen kiinniottamiseen saati pidättämiseen pitää saada tutkinnassa jotain lisäperusteita.

Poliisin mukaan on entistä yleisempää, ettei uhri uskalla nimetä tekijää, vaikka tietäisi hänet. On kuitenkin harvinaista, että tekijäksi kuvaillaan jotain sivullista.

Oikeus antoi tuomiot

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi puukottajan eli 37-vuotiaan miehen oikeuden käytössä kuultavan uhkaamisesta, koska tämä oli uhkaillut puukotuksen uhria väkivallalla, jos uhri kertoo poliisille oikean tekijän.

Oikeus tuomitsi puukotuksen uhrin, 32-vuotiaan miehen väärästä ilmiannosta. Hänen on maksettava syyttä pidätetylle pojalle 2 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Lisäksi 28-vuotias nainen sai tuomion avunannosta törkeään pahoinpitelyyn ja perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä eli kuulustelussa valehtelemisesta. Porukka sai samalla kertaa tuomioita muista rikoksista.

http://www.savonsanomat.fi/savo/alaikainen-putkassa-kaksi-yota-suotta/1890555

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

27.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

korkein oikeus

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

”Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa”, KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

 

http://www.hs.fi/kotimaa/Korkein+oikeus+moittii+Helsingin+poliisia+laittomista+kotietsinn%C3%B6ist%C3%A4/a1409105372625

60 huumepoliisin kantelu hylättiin

21.8.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisi auto KYLKI 2012

Julkisen sanan neuvoston on antanut vapauttavan päätöksen Helsingin Sanomissa julkaistulle huumepoliisi ”Pekan” haastattelulle.

HS haastatteli entistä huumepoliisia anonyymisti artikkelissa, joka julkaistiin 28. joulukuuta 2013. Haastateltava syyttää artikkelissa huumepoliisin työntekijöitä moraalittomista ja rikollisista menettelytavoista.

Artikkelista kantelivat 59 huumepoliisin työntekijää ja 1 entinen työntekijä, joiden mukaan väitteet eivät pidä paikkaansa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo Helsingin Sanomien noudattaneen Journalistien ohjeita, kun se oli pyytänyt poliisilta kommentteja entisen työntekijän esittämiin väärinkäytösepäilyihin. Poliisi oli kieltäytynyt kommentoinnista salassapitovelvollisuuteen vedoten.

JSN toteaa, että entisen huumepoliisin paljastamilla seikoilla on huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä. Haastattelu julkaistiin noin kuukausi sen jälkeen, kun huumepoliisin päällikkö oli vangittu epäiltynä vakavista rikoksista virkatehtävissään.

”Lehdistön tehtävä on paljastaa epäkohtia ja kertoa niistä kansalaisille. Tiedotusvälineiden tehtävä ei ole löytää oikeudellisesti päteviä todisteita, vaan kertoa myös epäilyistä, kun niille on riittävän painavat perusteet”, päätöksessä todetaan.

Neuvoston mielestä Helsingin Sanomat olisi voinut laajemmin kertoa, kuinka se oli haastattelunsa tehnyt ja varmistaa saatujen tietojen paikkansapitävyyden. Näistä puutteista huolimatta neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

https://poliisirikollisena.wordpress.com/2013/12/

http://www.hs.fi/kotimaa/a1408591019711?jako=59e25eb22b2048e99faff5abfe86094e