Arkisto

Archive for huhtikuu 1997

Espoolaispoliisit saivat syytteen huumeansan virittämisestä

26.4.1997 Kommentointi poissa käytöstä

SUSANNA REINBOTH Kahdelle espoolaiselle poliisille luettiin perjantaina Espoon käräjäoikeudessa syytteitä yllytyksestä törkeään huumerikokseen sekä virkarikoksista. Lääninsyyttäjän mukaan poliisit järjestivät syksyllä 1996 huumejutun tutkinnan yhteydessä yhdelle epäillylle ansan tilaamalla tältä bulvaanin välityksellä hasislastin.

Bulvaanina käytettiin 22-vuotiasta työtöntä miestä, joka oli Espoon poliisin kiinniottamana huumerikoksista epäiltynä. Työttömän mukaan poliisit lupasivat päästää hänet vapaalle, jos hän – omien huumerikostensa selvittämisen lisäksi – järjestäisi poliisin käsiin huumevälittäjäksi epäillyn 20-vuotiaan opiskelijamiehen hasislastin kanssa.

Opiskelijan mukaan hän ei olisi sotkeentunut hasislastiin ilman poliisin tekemää tilausta.

Poliisin matkapuhelimesta soitettiin opiskelijalle ainakin neljä puhelua. Ensimmäinen soitto tapahtui kaksi päivää ennen tämän kiinniottoa. Työtön sopi opiskelijan kanssa huumeiden luovutuspaikan, ja opiskelija jäi siellä kiinni kilon hasislastin kanssa. Hänet tuomittiin sittemmin Helsingin käräjäoikeudessa reilun kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.

Poliiseilla ja huumemiehillä on täysin eri näkemys puhelujen sisällöstä. Huumejutun tutkintaa johtaneen rikoskomisario Jari Mustosen mukaan hasistilaus tehtiin vasta vähän ennen opiskelijan kiinniottoa, joten tämä oli jo sekaantunut huumerikokseen ennen poliisin toimia. Sen sijaan sekä opiskelija että bulvaanina toiminut työtön kertovat, että huumeostosta sovittiin jo ensimmäisessä puhelussa. Syytös virka-aseman

väärinkäytöstä Työttömän mukaan hän ymmärsi ensimmäisessä puhelussa, ettei opiskelijalla ollut hallussaan hasista, mutta että hän oli halukas hankkimaan sitä tilauksen takia.

Lääninsyyttäjä Jukka Rapen mukaan Mustonen ja jutun tutkijana toiminut vanhempi konstaapeli syyllistyivät virka-aseman väärinkäyttämiseen, kun he asettivat työttömän vapauttamisen ehdoksi sen, että hän suostuu soittamaan huumetilauspuhelut opiskelijalle.

Lisäksi poliisit yllyttivät syyttäjän mukaan opiskelijan syyllistymään huumerikokseen. Syyttäjän mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että opiskelija olisi sekaantunut hasiserään jo ennen poliisin puhelimesta tehtyjä soittoja.

Syyttäjän mielestä poliisit syyllistyivät myös virkavelvollisuuden rikkomiseen yllyttäessään opiskelijaa huumerikokseen.

Opiskelija vaatii poliiseille lisäksi rangaistusta myös siitä, ettei osto-operaatiosta kerrottu lainkaan huumejutun tutkintapöytäkirjassa. Opiskelijan asianajajan Markku Fredmanin mukaan tällaisesta toiminnasta olisi pitänyt ainakin kertoa, jotta syyttäjä, puolustus ja tuomioistuin olisivat pystyneet arvioimaan, miten poliisin menettely on vaikuttanut syytetyn toimintaan.

Poliisit kiistivät kaikki syytteet. Heidän mukaansa työtöntä ei luvattu päästää vapaaksi osto-operaatiota vastaan. He myönsivät, että työtön soitti poliisin puhelimesta opiskelijalle, mutta heidän mukaansa opiskelija oli jo sekaantunut huume-erään. Aloite puhelujen soittamiseen oli lisäksi tullut työttömältä, poliisit kertoivat.

”Mustonen on hoitanut virkansa hienosti ja hän on hieno mies, vaikka poliisia tässä suhteessa joskus mollataankin”, Mustosen asianajaja Markku Hiekkala totesi. Hän jatkoi, että poliisin toimet olivat lainmukaisia. ”En ymmärrä, miten poliisi voi toimia, jos tällaisesta väännetään ja käännetään syytteitä.”

Jutun käsittelyä jatketaan ensi viikolla.

Helsingin Sanomat 26.4.1997

Konstaapelin ei tarvitse korvata valtiolle lyönnin uhrille maksettuja rahoja

1.4.1997 Kommentointi poissa käytöstä

 

Helsingin hovioikeuden mukaan helsinkiläisen poliisin ei tarvitse korvata valtiolle rahoja, joita valtio maksoi poliisin pahoinpitelemälle miehelle. Helsingin käräjäoikeus oli määrännyt 36-vuotiaan vanhemman konstaapelin korvaamaan valtiolle 95000 markkaa, mutta hovioikeus kumosi päätöksen.

Vanhempi konstaapeli löi Mustikkamaalla muutama vuosi sitten juhannuksena erästä miestä päähän. Mies oli riehunut, eivätkä järjestysmiehet pärjänneet hänelle. Mies jatkoi haraamista vielä poliiseille ja potkaisi konstaapelia. Konstaapeli löi käsiraudoissa olevaa miestä nyrkillä päähän.

Mies sai lyönnistä pahoja vammoja, sillä hänen nikamansa siirtyivät ja selkäydin vaurioitui. Tämän takia kaikki raajat halvaantuivat osittain. Hoidolla hänet saatiin melkein kuntoon, mutta kädet jäivät heikoiksi.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi konstaapelin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä pahoinpitelystä 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänet pantiin viralta.

Hovioikeus lievensi tuomiota: konstaapeli sai kolmen kuukauden ehdollisen tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta, lievästä pahoinpitelystä ja ruumiinvamman tuottamuksesta. Lisäksi hän sai pitää virkansa.

Konstaapeli ja hänen työnantajansa eli valtio määrättiin maksamaan korvauksia miehelle. Valtio maksoikin noin 260000 markkaa. Konstaapeli maksoi itse noin 65000 markkaa.

Valtio nosti kanteen, jossa se vaati konstaapelilta uhrille maksettuja rahoja. Valtio vetosi siihen, että konstaapeli löi miestä tahallaan.

Käräjäoikeudessa valtio voitti osittain: konstaapeli määrättiin maksamaan 95000 markkaa valtiolle. Käräjäoikeuden mielestä olisi ollut kohtuutonta määrätä konstaapeli maksamaan yksin koko summa. Hän oli ollut virasta pidätettynä lähes vuoden ja hänen uralla etenemisensä oli vaikeutunut. Lisäksi uhri oli omalla menettelyllään aiheuttanut poliiseille haittaa.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja vapautti konstaapelin korvauksista. Hovioikeuden mielestä konstaapeli oli jo maksanut kohtuullisen korvauksen uhrille. Se otti huomioon, että lyönnistä oli seurannut yllättävän suuret vahingot.

 

SUSANNA REINBOTH Helsingin hovioikeuden mukaan helsinkiläisen poliisin ei tarvitse korvata valtiolle rahoja, joita valtio maksoi poliisin pahoinpitelemälle miehelle. Helsingin käräjäoikeus oli määrännyt 36-vuotiaan vanhemman konstaapelin korvaamaan valtiolle 95000 markkaa, mutta hovioikeus kumosi päätöksen.

Vanhempi konstaapeli löi Mustikkamaalla muutama vuosi sitten juhannuksena erästä miestä päähän. Mies oli riehunut, eivätkä järjestysmiehet pärjänneet hänelle. Mies jatkoi haraamista vielä poliiseille ja potkaisi konstaapelia. Konstaapeli löi käsiraudoissa olevaa miestä nyrkillä päähän.

Mies sai lyönnistä pahoja vammoja, sillä hänen nikamansa siirtyivät ja selkäydin vaurioitui. Tämän takia kaikki raajat halvaantuivat osittain. Hoidolla hänet saatiin melkein kuntoon, mutta kädet jäivät heikoiksi.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi konstaapelin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja törkeästä pahoinpitelystä 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi hänet pantiin viralta.

Hovioikeus lievensi tuomiota: konstaapeli sai kolmen kuukauden ehdollisen tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta, lievästä pahoinpitelystä ja ruumiinvamman tuottamuksesta. Lisäksi hän sai pitää virkansa.

Konstaapeli ja hänen työnantajansa eli valtio määrättiin maksamaan korvauksia miehelle. Valtio maksoikin noin 260000 markkaa. Konstaapeli maksoi itse noin 65000 markkaa.

Valtio nosti kanteen, jossa se vaati konstaapelilta uhrille maksettuja rahoja. Valtio vetosi siihen, että konstaapeli löi miestä tahallaan.

Käräjäoikeudessa valtio voitti osittain: konstaapeli määrättiin maksamaan 95000 markkaa valtiolle. Käräjäoikeuden mielestä olisi ollut kohtuutonta määrätä konstaapeli maksamaan yksin koko summa. Hän oli ollut virasta pidätettynä lähes vuoden ja hänen uralla etenemisensä oli vaikeutunut. Lisäksi uhri oli omalla menettelyllään aiheuttanut poliiseille haittaa.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja vapautti konstaapelin korvauksista. Hovioikeuden mielestä konstaapeli oli jo maksanut kohtuullisen korvauksen uhrille. Se otti huomioon, että lyönnistä oli seurannut yllättävän suuret vahingot.

 

Helsingin Sanomat 1.4.1997