Arkisto

Posts Tagged ‘poliisiammattikorkeakoulu’

Poliisiammattikorkean kiusaamisepäilyt etenevät syyttäjälle

19.6.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisikoulu

Kyseessä on monipolvinen tapahtumaketju, josta yksi työntekijä teki tutkintapyynnön.

Epäilyt työpaikkakiusaamisesta Poliisiammattikorkeakoulussa ovat päätymässä syyttäjän harkittaviksi.

Poliisi. Tutkinnanjohtajana on ollut kihlakunnansyyttäjä Pertti Lahtiola. Lahtiolan mukaan epäiltyinä on kuultu useita henkilöitä. Hän ei kuitenkaan tarkenna sitä, missä tehtävissä epäillyt ovat.

Rikosnimikkeinä ovat Lahtiolan mukaan virkavelvollisuuden rikkominen ja pahoinpitely. Hän tarkentaa, että pahoinpitely ei välttämättä tarkoita fyysistä pahoinpitelyä. Tapahtumat ajoittuvat Lahtiolan mukaan vuosille 2010-2011.

Syyteharkinta ei välttämättä johda siihen, että tapausta käsiteltäisiin oikeudessa. Syyttäjä saattaa tehdä myös syyttämättäjättämispäätöksen.

Tv5:n Poliisikokelaat tuo uuden näkökulman poliisin työhön.

21.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä

tv5

Uusi dokumentaarinen sarja seuraa lähietäisyydeltä suomalaisen poliisikoulutuksen eri vaiheita.

TV5:n kevään 2013 kotimainen satsaus Poliisikokelaat avaa katsojille uudenlaisen näkökulman poliisin työhön. 30-osainen sarja seuraa poliisiopiskelijoiden koulutusta Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereen Hervannassa. Kyseessä on ensimmäinen kokonainen tv-sarja, joka käsittelee poliisin työtä jo koulutusvaiheessa.

Sarjan päähenkilöinä nähdään kahdeksan erilaisista taustoista tulevaa opiskelijaa: kuusi miestä ja kaksi naista, ikähaitariltaan 21–33 vuotta. Joukossa on muun muassa jo kahteen ammattiin valmistunut kunnianhimoinen Teppo sekä pieni mutta pippurinen, thainyrkkeilyä harrastava Emilia.

Suomessa poliisiksi voi valmistua ainoastaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulusta. Poliisikokelaat luo kaksi ja puoli vuotta kestävään koulutukseen kattavan läpileikkauksen, sillä päähenkilöt käyvät läpi kuvausten aikana koulutuksen eri vaiheita aina alkumetreiltä työssäoppimisjaksoihin ja valmistumiseen.

– Sarjassa kiinnostavaa on päähenkilöissä tapahtuva muutos. Pääsemme seuramaan, kun tavallisista nuorista aikuisista kasvaa valtaa käyttäviä viranomaisia. Poliisikokelaissa näemme, miltä tuntuu olla ensimmäistä kertaa selvittämässä esimerkiksi huumausaine- ja talousrikoksia, sarjan vastaava tuottaja Ilkka Hynninen sanoo.

Katsojat saavat seurata aitiopaikalta, kun opiskelijat kohtaavat erilaisia tulevaan ammattiin liittyviä tilanteita, kuten lavastetun kotihälytyksen tai testin, miltä pippurisumute tuntuu silmässä. Vuoden opiskelun jälkeen opiskelijat siirtyvät työharjoitteluun tekemään ensimmäistä kertaa oikeita poliisin töitä partionjohtajan ohjauksessa.

Poliisikokelaat alkaa TV5:lla maaliskuun loppupuolella (tarkka päivämäärä ilmoitetaan pian). Sarjan tuottaa Aito Media.

 

http://www.tv5.fi/tv5-uutiset/tv5n-uutuussarja-poliisikokelaat-tuo-uuden-nakokulman-poliisin-tyohon

Poliisiksi haki yhä harvempi

10.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisikoulutuksen hakijamäärä jatkoi laskuaan tänä vuonna. Koulutukseen haki 1 300, kun vielä viime vuonna hakijoita oli yli 1 700, ja toissavuonna 2 200.

Poliisiammattikorkeakoulun valintayksiköstä kerrotaan, että hakijamäärän tippuminen oli odotettua huonontuneiden työllisyysnäkymien vuoksi. Lahtelainen nuorempi konstaapeli Harri Ravalt, 38, ei ole huolissaan työllistymisestään.

– Uskon omaan tulevaisuuteeni. Poliisien työllistymisessä on vuoden mittaan rajuakin vaihtelua. Jos hoitaa harjoittelut hyvin, ja on avoimin mielin valmis hakemaan töitä vähän kauempaakin, paikan myös saa, sanoo Ravalt, joka suorittaa parhaillaan toista kenttäharjoittelujaksoa Kouvolassa.

Toinen hakijoiden vähenemistä selittävä tekijä on koulutuksen aloituspaikkojen määrä, joka oli täksi vuodeksi vain 100. Edellisvuonna paikkoja oli yli puolet enemmän.

Poliisikoulutus on tarkoitus muuttaa maksulliseksi vuoden 2014 alusta lukien.

– Muutos karsisi varmasti kaltaisiani aikuisopiskelijoita, Ravalt uumoilee.

http://www.ess.fi/?article=395467

 

Esitys liikkuvan poliisin lakkauttamisesta nostatti metelin

21.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

 

Liikkuva poliisi sulautuu paikallispoliisiin, poliisilaitosten määrä putoaa alle puoleen ja Poliisiammattikorkeakoulu joutuu säästökuurille.

Nämä ovat vain osa muutoksista, joita harvinaisen erimielinen sisäministeriön työryhmä esitti tiistaina sisäministeri Päivi Räsäselle (kd).

Esitys kirvoitti ryhmän jäseniltä kaikkiaan neljä eriävää mielipidettä.

Liikkuva poliisi hoitaa tätä nykyä noin puolet liikenteenvalvonnasta. Työryhmän mukaan sen yhdistäminen paikallispoliisiin toisi 6,4 miljoonan euron säästöt eikä liikenteen valvonnasta tarvitsisi tinkiä. Muutokset haluttaisiin voimaan jo vuonna 2014.

Ajatus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta sai kritiikkiä sekä ryhmän sisä- että ulkopuolelta. Ryhmän jäsen, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen piti selvänä, että se heikentäisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi valvonnan määrää erityisesti päätieverkolla.

Entinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) moitti esitystä kiireellä sutaistuksi.

”Liikkuvan poliisin toiminnan arvostus perustuu hyvin tehtyyn työhön. Ehjää ei pidä rikkoa”, hän katsoi.

 

Myös Taksiliitto arvosteli esitystä tiedotteessaan.

 

”Taksiliitto pitää hyvin tärkeänä, että koko maassa toimii liikennevalvontaan erikoistunut, ammattitaitoinen yksikkö. Liikennevalvonnan hajauttaminen paikalliselle poliisille kaiken todennäköisyyden mukaan vähentäisi valvonnan määrää ja samalla vaarantaisi autoilijoiden tasalaatuisen kohtelun maan eri alueilla.”

Räsänen tekee ratkaisunsa esityksen pohjalta syyskuun aikana. Tiedotustilaisuudessa Helsingin Säätytalolla hän ylisti työryhmän työtä.

”Työryhmä on esittämässä sellaista esitystä, jolla pelastetaan liikenteenvalvonta”, Räsänen sanoi.

Työryhmän esittämillä uudistuksilla haetaan liki 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Leikkaus syö poliisilta erityisesti päällystöä. Yhteensä väki vähenee 390–440 henkilötyövuotta viime vuoden tasoon verrattuna. Irtisanomisten sijasta pyritään siihen, ettei eläkkeelle lähtevien tilalle otettaisi uutta väkeä.

Suurimmat säästöt tulisivat poliisilaitosten määrän supistamisesta yli puolella yhteentoista. Muun muassa Pirkanmaa ja Keski-Suomi yhdistyisivät.

Uusien laitosten pääpoliisiasemat olisivat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Kouvola, Lahti, Tampere, Kuopio, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi.

Myös keskusrikospoliisin toimipisteitä lakkautettaisiin. Jäljelle jäisivät pisteet Vantaalla, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa.

Räsänen ja ryhmän puheenjohtaja Kauko Aaltomaa keskittyivät tiistaina vakuuttamaan, ettei säästökuuri näkyisi tavallisen kansalaisen elämässä. Poliisilaitosten määrän karsimisessa on kyse hallinnollisten rajojen muutoksista, ei poliisiasemien määrästä.

Tosin asemienkin määrä voi vähentyä, sillä toimitilakuluja pyritään karsimaan viidellä miljoonalla eurolla vuosittain. Nämä ratkaisut tehdään myöhemmin.

Työryhmän tulilinjalla on myös Poliisiammattikorkeakoulu. Henkilöstöä vähennettäisiin viime vuoden tasosta kaksikymmentä henkilötyövuotta. Lisäksi opiskelijoiden etuuksia karsittaisiin niin, että perustutkintoa opiskelevilta lähtisivät ateria- ja asuntoetu sekä kokelaspäivärahat.

Työryhmä arvelee, että etujen karsiminen voi vähentää poliisikoulutuksen houkuttelevuutta, mutta riski tähän on pieni.

”Opiskelijoille tehtyjen kyselyjen perusteella opintososiaalisilla eduilla ei ole merkittävää vaikutusta opiskelupaikan valintaan”, työryhmä katsoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/Esitys+liikkuvan+poliisin+lakkauttamisesta+nostatti+metelin/a1305594323529

Poliisiopiskelijoilta aiotaan poistaa maksuttomat etuudet

21.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisiopiskelijat ovat menettämässä maksuttoman majoituksen ja ateriat sekä kokelaspäivärahan.

Sisäministeriön työryhmän esityksen mukaan poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintososiaaliset edut olisivat tulevaisuudessa samat kuin muilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla Suomessa.

Poliisiammattikorkeakoulussa lähiopetukseen osallistuvat ovat tähän mennessä saaneet maksuttoman asumisen, kolme maksutonta ateriaa päivässä, pienen päivärahan, virkavaate-edun ja ilmaisen terveydenhuollon.

– Nyt esitetään, että opiskelija-asuminen järjestetään normaalin opiskelija-asumisen tapaan. Poliisiammattikorkeakoulun asuntolarakennukset tulevat säilymään, mutta majoitus muuttuu maksulliseksi. Lisäksi ilmaisista aterioista ja kokelaspäivärahoista luovutaan, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg.

Henkilöstöä vähennetään

Opiskelijoiden etuuksiin tehtävien leikkausten lisäksi poliisiammattikorkeakoulu valmistautuu myös muihin säästöihin.

Ammattikorkeakoulusta ollaan vähentämässä henkilöstöä kaksikymmentä henkilötyövuotta viime vuoden tasoon verrattuna. Vielä ei tiedetä, miten henkilöstövähennykset toteutetaan. Lisäksi ammattikorkeakoulun ulkopuolelle suunnattua maksullista toimintaa ehdotetaan laajennettavaksi.

Poliisiammattikorkeakoulun uudistuksista on tarkoitus saada 4,2 miljoonan euron säästöt.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1601401/poliisiopiskelijoilta-aiotaan-poistaa-maksuttomat-etuudet

Näin paljon Suomen putkiin kuolee ihmisiä

8.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Putkakuolemien määrä laski rajusti viime vuonna. Vuonna 2011 Suomen putkiin kuoli kahdeksan ihmistä, mikä on noin puolet keskimääräistä vähemmän.

Poliisiammattikorkeakoulusta saatujen tietojen mukaan 2000-luvulla putkiin on kuollut vuosittain keskimäärin 20 ihmistä. Selvää laskua tapahtui viime vuoden lisäksi vuonna 2009, jolloin putkaan kuoli 12 ihmistä.

Määrän ei odoteta pysyvän yhtä alhaisena tänä vuonna, sillä heinäkuun loppuun mennessä poliisilaitosten putkiin oli kuollut jo yhdeksän ihmistä.

Ylikomisario Raimo Lemmetti Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo, että pitkällä aikavälillä putkakuolemien määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi.

– 1990-luvulla putkiin saattoi kuolla jopa 30 ihmistä vuosittain. Tässä on syytä mainita, että poliisien ja poliisivartijoiden koulutuksessa korostetaan ensiarvion merkitystä ja ensiaputaitoja. Niitä on kehitetty jatkuvasti, jotta esimerkiksi sydänsairasta juopunutta ei viedä putkaan, vaan suoraan ensihoidon ammattilaisen hoidettavaksi, Lemmetti havainnollisti.

Selviytymisasemat apuun

Lemmetin mukaan myös juopuneiden kiinniotot ovat vähentyneet, vaikka putkakuolemien määrä ei ole pystytty vähentämään samassa suhteessa.

– Viime vuonna kiinniottoja oli noin 78 000, kun taas vielä muutama vuosikymmen sitten niitä saattoi olla jopa 300 000. Juopuneiden selviämisasemilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, että kiinniottoja pystytty vähentämään. Putkaa pidetään viimeisenä vaihtoehtona, Lemmetti toteaa.

Lemmetti sanoo, että usein putkaan kuolee alkoholiongelmainen keski-ikäinen mies. Tyypillistä on myös se, että moni heistä on ollut poliisille entuudestaan tuttu.

– Jotkut heistä ovat saattaneet käydä putkassa kymmeniä, ellei yli sata kertaa ennen kuolemaa. Naisia putkaan kuolee hyvin harvoin, joinakin vuosina ei ollenkaan, Lemmetti sanoo.

Yleisin kuolinsyy on erilaiset myrkytykset.

– Alkoholi- ja huumemyrkytykset ovat yleisimpiä . Yksittäisiä kuolinsyitä ovat ne, jolloin henkilö on kuollut sairaskohtauksen tai tapaturman seurauksena.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1593241/nain-paljon-suomen-putkiin-kuolee-ihmisia

Etälamauttimesta on tullut virkavallalle unilääkkeen korvike

4.6.2012 1 kommentti

Eilen (2.6.2012) perjantaina Helsingin Sanomat käsitteli etälamauttimen käytön yleistymistä ja Vantaan poliisiputkassa viime lauantaina sattunutta kiinniotetun surmaamista sellaisen avulla.

Hesarin etälamauttimen käyttöä Suomessa koskevan tilaston, ja joidenkin wikipediassa listattujen tutkimusten mukaan  mukaan riski kuolla etälamauttimen käyttöön on suuruusluokkaa yksi tuhannesta. Se on siis varmasti vaarattomampi kuin ampuma-aseet. Jos etälamauttimia käytettäisiin yksinomaan ampuma-aseiden korvikkeena (kuten esimerkiksi Amnesty vaatii), ne eivät olisi mikään erityinen huolenaihe. Ongelma on, että niistä on tullut jonkinlainen yleispätevä väkivalta- ja konfliktitilanteiden ratkaisija. Suomen poliisi käytti etälamautinta viime vuonna 355 kertaa, ampuma-aseita käytetään ja ollaan aina käytetty kertaluokkaa vähemmän.

On itsestään selvää, miksi etälamauttimen käyttö yleistyy. Yhä useammalla poliisilla ja vartijalla on joko omakohtaista tai työtovereilta kuultua kokemusta etälamauttimen käytöstä. Tämä kokemus vahvistaa poliisin virallisen näkemyksen, että etälamautin on vaaraton. Koettu vaarattomuus johtaa siihen, että käytön kynnys on yhä alhaisempi – kukapa haluaisi painia deliriumissa vaahtoavan humalaisen kanssa,  jos on olemassa vaihtoehto.

Poliisin virallinen näkemys, jota Hesarissa toistaa Heikki Asunta poliisiammattikorkeakoulusta, on kuitenkin väärä. On olemassa mahdollisuus, vaikkakin hyvin pieni sellainen, että etälamautin tappaa. Tämä on todettu Pohjois-Amerikassa, ja rapakon takana luonnonlait ovat samat kuin täälläkin. Ja ihmishengen ei pitäisi olla arpapelin varassa.

Täältä voi lukea kattavan suomenkielisen kritiikin etälamauttimen käytöstä toissa vuodelta, täällä taas yksi esimerkki laitteen käytöstä Suomessa viime marraskuulta .

Robert Dziekańskin tapon  jälkeen Kanadan poliisi suositteli, ettei sähköaseita anneta poliiseille ennen kuin heillä on viisi vuotta työkokemusta. On siis aika uskomatonta, että Suomessa niitä annetaan jopa putka- ja vanginvartijoille.

On tietysti vaikea tietää, mitä Vantaalla on tarkalleen tapahtunut. On kuitenkin selvää, että joku on tehnyt vakavan virheen. Jos surmattu mies oli aseistettu, virhe oli hänet kiinniottaneen ja tarkastaneen poliisin. Jos ei ollut, ei tilannetta olisi pitänyt mitenkään päästää niin pitkälle, että etälamautinta piti käyttää. Ei putkassa riehuvia ole ollut tapana pyssyilläkään ampua.
Vaikea sanoa mikä on syyllisyyden aste, mutta jonkun pitäisi joutua ainakin johonkin vastuuseen. Oma veikkaukseni on, ettei kukaan joudu.

http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107487-et%C3%A4lamauttimesta-on-tullut-virkavallalle-unil%C3%A4kkeen-korvike

Poliisin hallinnon uudistamista koskeva rakennehanke (Pora III) on asetettu

12.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Sisäasiainministeriö on asettanut hankkeen poliisin hallintorakenteen kehittämisen jatkamiseksi. Valtakunnallisen hankeryhmän puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön poliisiosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Kauko Aaltomaa.

Hankeryhmään on nimetty edustus sisäministeriöstä, Poliisihallituksesta, poliisin valtakunnallisista yksiköistä, paikallispoliisista, Poliisiammattikorkeakoulusta ja ammattijärjestöistä. Valmistelutyön aikana hankeryhmä tulee kuulemaan keskeisten yhteistyötahojen näkemykset.

Sisäministeri Päivi Räsäsen linjauksen mukaisesti hankkeen ensisijainen tavoite on säilyttää poliisin toimintakyky hyvänä lisäämällä poliisihallinnon kykyä joustavaan ja tehokkaaseen operatiiviseen toimintaan, vähentämällä hallinto-, tuki- ja johtotehtävissä toimivien määrää ja siten turvaamalla kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä toimivien poliisimiesten riittävyys.

Tämä edellyttää rakenteellisia ja muita kehittämistoimia, kuten esimerkiksi poliisihallintoa koskevan hallintorakenteen uudistamista, poliisin palveluverkkouudistuksen toteuttamista ja poliisin sähköisten palveluiden kehittämistä.

Hallitus teki merkittävän kehyspäätöksen lisätä vuosittain poliisin määrärahoja siten, että vuonna 2015 korotus nousee 30 miljoonaan euroon ja käynnistämällä uudistukset, joiden tavoitteena on keventää hallintoa, turvata kenttätoiminta ja rikostutkinta sekä poliisin paikallinen näkyvyys ja alueellinen tuntemus.

Päälinjaukset elokuun puoliväliin mennessä

Valtakunnallinen hankeryhmä tulee luovuttamaan esityksensä Pora III -hankkeen päälinjauksiksi 17.8.2012 mennessä. Sen jälkeen sisäministeriössä tehdään jatkosuunnitelmat, joiden pohjalta täytäntöönpano organisoidaan erikseen. Hankeryhmä seuraa uudistuksen toteutumista koko hankkeen ajan. Tavoitteena on, että uudistukset tulisivat voimaan 1.1.2014 alkaen. Hankkeen toimikausi on 13.4.2012 – 31.12.2015.

Uudistus jatkoa edellisille hankkeille

Poliisin hallintoa on uudistettu 2000-luvulla kahteen otteeseen. Pora I -hankkeessa poliisilaitosten määrää vähennettiin 90:sta 24 poliisilaitokseen vuonna 2009. Vuonna 2010 voimaan tuli Pora II -uudistus, jossa perustettiin Poliisihallitus johtamaan poliisin operatiivista toimintaa. Ministeriön poliisiosasto hoitaa strategiset ja lainsäädännölliset tehtävät.

http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/F4237C58BC803E9AC22579DE00416A34

Hallintoa keventämällä ja lisämäärärahalla turvataan poliisin toimintakyky

4.4.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Sisäministeriö on päättänyt poliisin hallintorakenteen kehittämisen jatkamisesta (Pora III -hanke). Kehittämishanke asetetaan pääsiäisen jälkeen.

Sisäministeri Päivi Räsänen on linjannut, että hankkeen ensisijainen tavoite on säilyttää poliisin toimintakyky. Poliisin toiminnan tehokkuutta pyritään lisäämään siten, että poliisi pystyy turvaamaan sisäisen turvallisuuden säilymisen hyvällä tasolla. Hankkeessa käydään läpi, miten rakenteita voidaan keventää ja hallintoa vähentää, jotta kenttätyössä toimivaa henkilöstöä on jatkossakin riittävästi.

– Hallituksen kehysneuvottelussa sovittiin, että poliisin määrärahaa lisätään vuosittain kehyskaudella. Vuonna 2012 lisämääräraha on 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 korotus on 12 miljoonaa, vuonna 2014 korotus on 23 miljoonaa ja 2015 korotus on 30 miljoonaa. Lisäys on merkittävä aikana, jolloin muihin valtion menoihin kohdistuu yli miljardin euron leikkaukset. Jotta poliisin resurssit riittävät, tulee hallintorakennetta uudistaa. Hallitus on linjannut kehyspäätöksessä uudistuksen toteuttamisen, ministeri toteaa.

Uudistus koskee kaikkia poliisin yksiköitä

Hankkeessa käydään läpi poliisin palveluverkko ja hallintorakenteet. Johto-, tuki- ja hallintoresursseja voidaan karsia keskushallintoa keventämällä, yksiköiden määrää vähentämällä ja toiminnallisia rakenteita kehittämällä. Uudistus koskee paikallispoliisia, valtakunnallisia yksiöitä ja Poliisihallitusta.

Palveluverkkouudistuksessa huomioidaan yhteispalvelun hyödyntäminen, sähköisen asioinnin mahdollisuudet ja poliisin tietojärjestelmähankkeiden vaikutukset.

Hankkeessa laaditaan esitys Poliisihallituksen rakenteiden keventämisestä, selvitetään Aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden tarpeellisuus ja laaditaan esitys poliisin valtakunnallisten yksiköiden määrän vähentämisestä.

Hankkeessa laaditaan myös esitykset poliisilaitosten määrän vähentämisestä, poliisin palveluverkon uudistamisesta ja tukitoimintojen järjestämisestä.

Päälinjaukset kesäkuun puoliväliin mennessä valmiiksi

Hankkeelle tullaan asettamaan valtakunnallinen hankeryhmä. Hankeryhmään tulee edustus sisäministeriöstä, Poliisihallituksesta, poliisin valtakunnallisista yksiköistä, paikallispoliisista ja ammattijärjestöistä.

Hankeryhmä tekee ehdotuksensa hankkeen päälinjauksiksi 15.6.2012 mennessä sisäministeriölle. Sisäministeriössä tehdään tämän pohjalta jatkosuunnitelmat. Hankeryhmä seuraa uudistuksen toteutumista koko hankkeen ajan.

Tavoitteena on, että uudistukset tulisivat voimaan 1.1.2014 alkaen.

Uudistus jatkoa edellisille hankkeille

Poliisin hallintoa on uudistettu 2000-luvulla kahteen otteeseen. Pora I -hankkeessa poliisilaitosten määrää vähennettiin 90:sta 24 poliisilaitokseen vuonna 2009. Vuonna 2010 voimaan tuli Pora II -uudistus, jossa perustettiin Poliisihallitus johtamaan poliisin operatiivista toimintaa ja ministeriön poliisiosastolle jäivät strategiset ja lainsäädännölliset tehtävät.

 

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=1946&c=0&moid=1958&oid=354957

Poliisikouluun pyrkivien määrä romahti!

8.3.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisiksi halusi tämän talven hakujaksolla huomattavasti viime vuotista vähemmän ihmisiä. Suomenkieliseen poliisin perustutkintoon haki nyt 300 henkilöä ja ruotsinkieliseen perustutkintoon 74 henkilöä.

Vuosi sitten talven hakujaksolla hakijoita oli suomenkieliseen koulutukseen 504 ja ruotsinkieliseen 89.

– Kiinnostus poliisikoulutukseen hakemiseen on selvästi vähentynyt. Polamkista valmistuvien huonontunut työllisyystilanne on varmasti vaikuttanut hakupäätöksiin, sanoo ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki Poliisiammattikorkeakoulun valintayksiköstä.

Poliisin perustutkintoon on 100 aloituspaikkaa vuonna 2012. Talven hakujakson hakijoista suomenkieliseen koulutukseen valitaan 20. Ruotsinkieliseen koulutukseen on varattu 20 aloituspaikkaa.

Talven hakujakson hakijoille lähetetään tieto jatkoonpääsystä viikolla 10, ja valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään huhtikuussa. Suomenkielisen koulutuksen valintakokeeseen on kutsuttu 275 hakijaa ja ruotsinkielisen koulutuksen valintakokeeseen 62 hakijaa. Koulutukseen valitut aloittavat opinnot elokuussa 2012.

Poliisiammattikorkeakoulu sijaitsee Tampereen Hervannassa.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194727055657/artikkeli/missa+syy+poliisiksi+haluavien+maara+putosi+rajusti.html