Arkisto

Posts Tagged ‘poliisiammattikorkeakoulu’

Poliisiammattikorkean kiusaamisepäilyt etenevät syyttäjälle

19.6.2014 Kommentointi poissa käytöstä

poliisikoulu

Kyseessä on monipolvinen tapahtumaketju, josta yksi työntekijä teki tutkintapyynnön.

Epäilyt työpaikkakiusaamisesta Poliisiammattikorkeakoulussa ovat päätymässä syyttäjän harkittaviksi.

Poliisi. Tutkinnanjohtajana on ollut kihlakunnansyyttäjä Pertti Lahtiola. Lahtiolan mukaan epäiltyinä on kuultu useita henkilöitä. Hän ei kuitenkaan tarkenna sitä, missä tehtävissä epäillyt ovat.

Rikosnimikkeinä ovat Lahtiolan mukaan virkavelvollisuuden rikkominen ja pahoinpitely. Hän tarkentaa, että pahoinpitely ei välttämättä tarkoita fyysistä pahoinpitelyä. Tapahtumat ajoittuvat Lahtiolan mukaan vuosille 2010-2011.

Syyteharkinta ei välttämättä johda siihen, että tapausta käsiteltäisiin oikeudessa. Syyttäjä saattaa tehdä myös syyttämättäjättämispäätöksen.

Tv5:n Poliisikokelaat tuo uuden näkökulman poliisin työhön.

21.1.2013 Kommentointi poissa käytöstä

tv5

Uusi dokumentaarinen sarja seuraa lähietäisyydeltä suomalaisen poliisikoulutuksen eri vaiheita.

TV5:n kevään 2013 kotimainen satsaus Poliisikokelaat avaa katsojille uudenlaisen näkökulman poliisin työhön. 30-osainen sarja seuraa poliisiopiskelijoiden koulutusta Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereen Hervannassa. Kyseessä on ensimmäinen kokonainen tv-sarja, joka käsittelee poliisin työtä jo koulutusvaiheessa.

Sarjan päähenkilöinä nähdään kahdeksan erilaisista taustoista tulevaa opiskelijaa: kuusi miestä ja kaksi naista, ikähaitariltaan 21–33 vuotta. Joukossa on muun muassa jo kahteen ammattiin valmistunut kunnianhimoinen Teppo sekä pieni mutta pippurinen, thainyrkkeilyä harrastava Emilia.

Suomessa poliisiksi voi valmistua ainoastaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulusta. Poliisikokelaat luo kaksi ja puoli vuotta kestävään koulutukseen kattavan läpileikkauksen, sillä päähenkilöt käyvät läpi kuvausten aikana koulutuksen eri vaiheita aina alkumetreiltä työssäoppimisjaksoihin ja valmistumiseen.

– Sarjassa kiinnostavaa on päähenkilöissä tapahtuva muutos. Pääsemme seuramaan, kun tavallisista nuorista aikuisista kasvaa valtaa käyttäviä viranomaisia. Poliisikokelaissa näemme, miltä tuntuu olla ensimmäistä kertaa selvittämässä esimerkiksi huumausaine- ja talousrikoksia, sarjan vastaava tuottaja Ilkka Hynninen sanoo.

Katsojat saavat seurata aitiopaikalta, kun opiskelijat kohtaavat erilaisia tulevaan ammattiin liittyviä tilanteita, kuten lavastetun kotihälytyksen tai testin, miltä pippurisumute tuntuu silmässä. Vuoden opiskelun jälkeen opiskelijat siirtyvät työharjoitteluun tekemään ensimmäistä kertaa oikeita poliisin töitä partionjohtajan ohjauksessa.

Poliisikokelaat alkaa TV5:lla maaliskuun loppupuolella (tarkka päivämäärä ilmoitetaan pian). Sarjan tuottaa Aito Media.

 

http://www.tv5.fi/tv5-uutiset/tv5n-uutuussarja-poliisikokelaat-tuo-uuden-nakokulman-poliisin-tyohon

Poliisiksi haki yhä harvempi

10.12.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisikoulutuksen hakijamäärä jatkoi laskuaan tänä vuonna. Koulutukseen haki 1 300, kun vielä viime vuonna hakijoita oli yli 1 700, ja toissavuonna 2 200.

Poliisiammattikorkeakoulun valintayksiköstä kerrotaan, että hakijamäärän tippuminen oli odotettua huonontuneiden työllisyysnäkymien vuoksi. Lahtelainen nuorempi konstaapeli Harri Ravalt, 38, ei ole huolissaan työllistymisestään.

– Uskon omaan tulevaisuuteeni. Poliisien työllistymisessä on vuoden mittaan rajuakin vaihtelua. Jos hoitaa harjoittelut hyvin, ja on avoimin mielin valmis hakemaan töitä vähän kauempaakin, paikan myös saa, sanoo Ravalt, joka suorittaa parhaillaan toista kenttäharjoittelujaksoa Kouvolassa.

Toinen hakijoiden vähenemistä selittävä tekijä on koulutuksen aloituspaikkojen määrä, joka oli täksi vuodeksi vain 100. Edellisvuonna paikkoja oli yli puolet enemmän.

Poliisikoulutus on tarkoitus muuttaa maksulliseksi vuoden 2014 alusta lukien.

– Muutos karsisi varmasti kaltaisiani aikuisopiskelijoita, Ravalt uumoilee.

http://www.ess.fi/?article=395467

 

Esitys liikkuvan poliisin lakkauttamisesta nostatti metelin

21.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

 

Liikkuva poliisi sulautuu paikallispoliisiin, poliisilaitosten määrä putoaa alle puoleen ja Poliisiammattikorkeakoulu joutuu säästökuurille.

Nämä ovat vain osa muutoksista, joita harvinaisen erimielinen sisäministeriön työryhmä esitti tiistaina sisäministeri Päivi Räsäselle (kd).

Esitys kirvoitti ryhmän jäseniltä kaikkiaan neljä eriävää mielipidettä.

Liikkuva poliisi hoitaa tätä nykyä noin puolet liikenteenvalvonnasta. Työryhmän mukaan sen yhdistäminen paikallispoliisiin toisi 6,4 miljoonan euron säästöt eikä liikenteen valvonnasta tarvitsisi tinkiä. Muutokset haluttaisiin voimaan jo vuonna 2014.

Ajatus liikkuvan poliisin lakkauttamisesta sai kritiikkiä sekä ryhmän sisä- että ulkopuolelta. Ryhmän jäsen, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen piti selvänä, että se heikentäisi liikenneturvallisuutta ja vähentäisi valvonnan määrää erityisesti päätieverkolla.

Entinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) moitti esitystä kiireellä sutaistuksi.

”Liikkuvan poliisin toiminnan arvostus perustuu hyvin tehtyyn työhön. Ehjää ei pidä rikkoa”, hän katsoi.

 

Myös Taksiliitto arvosteli esitystä tiedotteessaan.

 

”Taksiliitto pitää hyvin tärkeänä, että koko maassa toimii liikennevalvontaan erikoistunut, ammattitaitoinen yksikkö. Liikennevalvonnan hajauttaminen paikalliselle poliisille kaiken todennäköisyyden mukaan vähentäisi valvonnan määrää ja samalla vaarantaisi autoilijoiden tasalaatuisen kohtelun maan eri alueilla.”

Räsänen tekee ratkaisunsa esityksen pohjalta syyskuun aikana. Tiedotustilaisuudessa Helsingin Säätytalolla hän ylisti työryhmän työtä.

”Työryhmä on esittämässä sellaista esitystä, jolla pelastetaan liikenteenvalvonta”, Räsänen sanoi.

Työryhmän esittämillä uudistuksilla haetaan liki 30 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Leikkaus syö poliisilta erityisesti päällystöä. Yhteensä väki vähenee 390–440 henkilötyövuotta viime vuoden tasoon verrattuna. Irtisanomisten sijasta pyritään siihen, ettei eläkkeelle lähtevien tilalle otettaisi uutta väkeä.

Suurimmat säästöt tulisivat poliisilaitosten määrän supistamisesta yli puolella yhteentoista. Muun muassa Pirkanmaa ja Keski-Suomi yhdistyisivät.

Uusien laitosten pääpoliisiasemat olisivat Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Kouvola, Lahti, Tampere, Kuopio, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi.

Myös keskusrikospoliisin toimipisteitä lakkautettaisiin. Jäljelle jäisivät pisteet Vantaalla, Turussa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa.

Räsänen ja ryhmän puheenjohtaja Kauko Aaltomaa keskittyivät tiistaina vakuuttamaan, ettei säästökuuri näkyisi tavallisen kansalaisen elämässä. Poliisilaitosten määrän karsimisessa on kyse hallinnollisten rajojen muutoksista, ei poliisiasemien määrästä.

Tosin asemienkin määrä voi vähentyä, sillä toimitilakuluja pyritään karsimaan viidellä miljoonalla eurolla vuosittain. Nämä ratkaisut tehdään myöhemmin.

Työryhmän tulilinjalla on myös Poliisiammattikorkeakoulu. Henkilöstöä vähennettäisiin viime vuoden tasosta kaksikymmentä henkilötyövuotta. Lisäksi opiskelijoiden etuuksia karsittaisiin niin, että perustutkintoa opiskelevilta lähtisivät ateria- ja asuntoetu sekä kokelaspäivärahat.

Työryhmä arvelee, että etujen karsiminen voi vähentää poliisikoulutuksen houkuttelevuutta, mutta riski tähän on pieni.

”Opiskelijoille tehtyjen kyselyjen perusteella opintososiaalisilla eduilla ei ole merkittävää vaikutusta opiskelupaikan valintaan”, työryhmä katsoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/Esitys+liikkuvan+poliisin+lakkauttamisesta+nostatti+metelin/a1305594323529

Poliisiopiskelijoilta aiotaan poistaa maksuttomat etuudet

21.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Poliisiopiskelijat ovat menettämässä maksuttoman majoituksen ja ateriat sekä kokelaspäivärahan.

Sisäministeriön työryhmän esityksen mukaan poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintososiaaliset edut olisivat tulevaisuudessa samat kuin muilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla Suomessa.

Poliisiammattikorkeakoulussa lähiopetukseen osallistuvat ovat tähän mennessä saaneet maksuttoman asumisen, kolme maksutonta ateriaa päivässä, pienen päivärahan, virkavaate-edun ja ilmaisen terveydenhuollon.

– Nyt esitetään, että opiskelija-asuminen järjestetään normaalin opiskelija-asumisen tapaan. Poliisiammattikorkeakoulun asuntolarakennukset tulevat säilymään, mutta majoitus muuttuu maksulliseksi. Lisäksi ilmaisista aterioista ja kokelaspäivärahoista luovutaan, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg.

Henkilöstöä vähennetään

Opiskelijoiden etuuksiin tehtävien leikkausten lisäksi poliisiammattikorkeakoulu valmistautuu myös muihin säästöihin.

Ammattikorkeakoulusta ollaan vähentämässä henkilöstöä kaksikymmentä henkilötyövuotta viime vuoden tasoon verrattuna. Vielä ei tiedetä, miten henkilöstövähennykset toteutetaan. Lisäksi ammattikorkeakoulun ulkopuolelle suunnattua maksullista toimintaa ehdotetaan laajennettavaksi.

Poliisiammattikorkeakoulun uudistuksista on tarkoitus saada 4,2 miljoonan euron säästöt.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1601401/poliisiopiskelijoilta-aiotaan-poistaa-maksuttomat-etuudet

Näin paljon Suomen putkiin kuolee ihmisiä

8.8.2012 Kommentointi poissa käytöstä

Putkakuolemien määrä laski rajusti viime vuonna. Vuonna 2011 Suomen putkiin kuoli kahdeksan ihmistä, mikä on noin puolet keskimääräistä vähemmän.

Poliisiammattikorkeakoulusta saatujen tietojen mukaan 2000-luvulla putkiin on kuollut vuosittain keskimäärin 20 ihmistä. Selvää laskua tapahtui viime vuoden lisäksi vuonna 2009, jolloin putkaan kuoli 12 ihmistä.

Määrän ei odoteta pysyvän yhtä alhaisena tänä vuonna, sillä heinäkuun loppuun mennessä poliisilaitosten putkiin oli kuollut jo yhdeksän ihmistä.

Ylikomisario Raimo Lemmetti Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo, että pitkällä aikavälillä putkakuolemien määrä on kuitenkin vähentynyt selvästi.

– 1990-luvulla putkiin saattoi kuolla jopa 30 ihmistä vuosittain. Tässä on syytä mainita, että poliisien ja poliisivartijoiden koulutuksessa korostetaan ensiarvion merkitystä ja ensiaputaitoja. Niitä on kehitetty jatkuvasti, jotta esimerkiksi sydänsairasta juopunutta ei viedä putkaan, vaan suoraan ensihoidon ammattilaisen hoidettavaksi, Lemmetti havainnollisti.

Selviytymisasemat apuun

Lemmetin mukaan myös juopuneiden kiinniotot ovat vähentyneet, vaikka putkakuolemien määrä ei ole pystytty vähentämään samassa suhteessa.

– Viime vuonna kiinniottoja oli noin 78 000, kun taas vielä muutama vuosikymmen sitten niitä saattoi olla jopa 300 000. Juopuneiden selviämisasemilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, että kiinniottoja pystytty vähentämään. Putkaa pidetään viimeisenä vaihtoehtona, Lemmetti toteaa.

Lemmetti sanoo, että usein putkaan kuolee alkoholiongelmainen keski-ikäinen mies. Tyypillistä on myös se, että moni heistä on ollut poliisille entuudestaan tuttu.

– Jotkut heistä ovat saattaneet käydä putkassa kymmeniä, ellei yli sata kertaa ennen kuolemaa. Naisia putkaan kuolee hyvin harvoin, joinakin vuosina ei ollenkaan, Lemmetti sanoo.

Yleisin kuolinsyy on erilaiset myrkytykset.

– Alkoholi- ja huumemyrkytykset ovat yleisimpiä . Yksittäisiä kuolinsyitä ovat ne, jolloin henkilö on kuollut sairaskohtauksen tai tapaturman seurauksena.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/08/1593241/nain-paljon-suomen-putkiin-kuolee-ihmisia

Etälamauttimesta on tullut virkavallalle unilääkkeen korvike

4.6.2012 1 kommentti

Eilen (2.6.2012) perjantaina Helsingin Sanomat käsitteli etälamauttimen käytön yleistymistä ja Vantaan poliisiputkassa viime lauantaina sattunutta kiinniotetun surmaamista sellaisen avulla.

Hesarin etälamauttimen käyttöä Suomessa koskevan tilaston, ja joidenkin wikipediassa listattujen tutkimusten mukaan  mukaan riski kuolla etälamauttimen käyttöön on suuruusluokkaa yksi tuhannesta. Se on siis varmasti vaarattomampi kuin ampuma-aseet. Jos etälamauttimia käytettäisiin yksinomaan ampuma-aseiden korvikkeena (kuten esimerkiksi Amnesty vaatii), ne eivät olisi mikään erityinen huolenaihe. Ongelma on, että niistä on tullut jonkinlainen yleispätevä väkivalta- ja konfliktitilanteiden ratkaisija. Suomen poliisi käytti etälamautinta viime vuonna 355 kertaa, ampuma-aseita käytetään ja ollaan aina käytetty kertaluokkaa vähemmän.

On itsestään selvää, miksi etälamauttimen käyttö yleistyy. Yhä useammalla poliisilla ja vartijalla on joko omakohtaista tai työtovereilta kuultua kokemusta etälamauttimen käytöstä. Tämä kokemus vahvistaa poliisin virallisen näkemyksen, että etälamautin on vaaraton. Koettu vaarattomuus johtaa siihen, että käytön kynnys on yhä alhaisempi – kukapa haluaisi painia deliriumissa vaahtoavan humalaisen kanssa,  jos on olemassa vaihtoehto.

Poliisin virallinen näkemys, jota Hesarissa toistaa Heikki Asunta poliisiammattikorkeakoulusta, on kuitenkin väärä. On olemassa mahdollisuus, vaikkakin hyvin pieni sellainen, että etälamautin tappaa. Tämä on todettu Pohjois-Amerikassa, ja rapakon takana luonnonlait ovat samat kuin täälläkin. Ja ihmishengen ei pitäisi olla arpapelin varassa.

Täältä voi lukea kattavan suomenkielisen kritiikin etälamauttimen käytöstä toissa vuodelta, täällä taas yksi esimerkki laitteen käytöstä Suomessa viime marraskuulta .

Robert Dziekańskin tapon  jälkeen Kanadan poliisi suositteli, ettei sähköaseita anneta poliiseille ennen kuin heillä on viisi vuotta työkokemusta. On siis aika uskomatonta, että Suomessa niitä annetaan jopa putka- ja vanginvartijoille.

On tietysti vaikea tietää, mitä Vantaalla on tarkalleen tapahtunut. On kuitenkin selvää, että joku on tehnyt vakavan virheen. Jos surmattu mies oli aseistettu, virhe oli hänet kiinniottaneen ja tarkastaneen poliisin. Jos ei ollut, ei tilannetta olisi pitänyt mitenkään päästää niin pitkälle, että etälamautinta piti käyttää. Ei putkassa riehuvia ole ollut tapana pyssyilläkään ampua.
Vaikea sanoa mikä on syyllisyyden aste, mutta jonkun pitäisi joutua ainakin johonkin vastuuseen. Oma veikkaukseni on, ettei kukaan joudu.

http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107487-et%C3%A4lamauttimesta-on-tullut-virkavallalle-unil%C3%A4kkeen-korvike