Väite poliisin putkapahoinpitelystä: Tallenne kärhämästä poliisitalossa pyyhkiytyi ”sopivasti”
4.10.2014
Kommentointi poissa käytöstä
Lahdessa tapahtuneeksi väitetyn poliisiväkivaltatapauksen tutkinnanjohtajaksi on määrätty kihlakunnansyyttäjä Tapio Mäkinen Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta. Hän vahvistaa, että tapauksesta on tehty ilmoitus. Hänen tarkoituksenaan on kuulla väitteen esittänyttä 42-vuotiasta nastolalaismiestä. Kiistelty tapaus sattui huhtikuun 12. päivänä, jolloin nastolalainen oli pidätetty.
Kuulemisen jälkeen Mäkinen ratkaisee, ylittyykö tutkintakynnys eli aloitetaanko esitutkinta asiasta.
Nastolalaismies väittää, että poliisi pahoinpiteli häntä Lahden poliisitalossa ennen selliin viemistä.
Poliisi kysyi mieheltä kuulustelussa seuraavana päivänä haitanteosta virkamiehelle. Nastolalainen kiisti rikosepäilyn.
Mies pyysi, että valvontanauha tapahtumasta otetaan talteen ”jotta nähdään mitä mulle on tehty”.
– Minulta itseltäni tuli verta korvista, nenästä ja suusta. Pyydän, että lääkäri tutkii minun vammani, mies sanoi kuulustelupöytäkirjan mukaan.
Nastolalaisen asianajaja Ilkka Kopra ihmettelee, jos poliisi ei ole katsonut tallennetta.
– Ihmettelen, jos kukaan ei ole katsonut tallennetta, kun sieltä näkyy väitetty teko, jonka epäilty kiistää eli haitanteko virkamiehelle. Minusta olisi luonnollista, että tutkija katsoisi nauhan.
Näin nauha olisi käynyt todisteesta myös poliisille ja syyttäjälle.
Rikosylitarkastaja Mika Heikkonen Hämeen poliisin oikeudellisesta yksiköstä sanoo saaneensa tiedon tallenteen tarpeeesta kaksi viikkoa kolme päivää kiistellyn tapahtuman jälkeen. Kun Lahdessa tallenteet ajetaan yli kahden viikon kuluttua ”nauhoituksesta”, tallennetta tapahtumasta ei löytynyt.
Torstaina oikeuteen tuotiin samasta kärhämästä syntynyt haitantekosyyte, siis sama asia poliisin kannalta katsottuna. Sen sijaan nastolalaisen pahoinpitelyväitteestä ei ole vielä edes päätetty, aloitetaanko esitutkinta, vaikka tapahtumasta on kulunut jo yli 5,5 kuukautta.
– Minusta nuo asiat pitäisi pitää yhdessä, sanoo asianajaja Kopra.
Asianajajan pyynnöstä käräjäoikeus siirsi haitantekosyytteen käsittelyn myöhemmäksi.
Tutkinnanjohtaja Mäkinen huomauttaa, että väitteitä poliisiväkivallasta tulee silloin tällöin. Usein on kyse siitä, että poliisi on joutunut käyttämään voimatoimia pidätetyn vastarinnan murtamiseksi. Silloin joudutaan pohtimaan, ovatko poliisin käyttämät voimatoimet olleet hyväksyttäviä suhteessa siihen, mitä tilanne on vaatinut.
– Myös säännösten hyväksymä väkivalta saattaa aiheuttaa pidätetylle mustelmia ja kipuja, hän muistuttaa.
Autoa kuljettanut nastolalainen oli Hartolassa kieltäytynyt huumetestistä. Häntä kuljetettiin testiin Lahteen. Matkalla hän oli potkinut ja riehunut poliisiauton takatilassa niin voimakkaasti, että häneen oli käytetty OC-sumutetta. Poliisin mukaan Lahdessa mies oli riuhtonut itseään irti poliisimiesten otteesta ja käyttäytynyt aggressiivisesti.
– Käsittääkseni tallenteiden säilyttämisestä ei poliisilla ole yleistä ohjetta, mutta tarkistan asian. Kaikissa paikoissa ei edes oteta tallenteita, tutkinnanjohtaja Mäkinen sanoo.
Hän muistuttaa, että rikoksista epäiltyjen säilytystiloja ei saa kuvata. Tallenteita otetaan rikoksista pidätettyjen yleisistä tiloista ja niin sanotuista juoppoputkista.
Tuleeko tästä seurauksia poliisille, jolle nauhan säilyttämispyyntö esitettiin?
– En ota kantaa, sanoo Mäkinen.
Rikosylikomisario Martti Hirvonen, onko Lahden poliisitalossa muutettu käytäntöä niin, ettei tallenteita pääse enää katoamaan?
– Käytännön pitäisi olla kohtuullisen varma. Aina tietystion riski, että jonkin onnettomuuden takia tallenne voi kadota.
Kategoriat:MUUT POLIISI ASIAT
Helsinkiläispoliisi auttoi tuttuaan kätkemään omaisuutta
3.10.2014
1 kommentti
Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli on tuomittu avunannosta velallisen petokseen 60 päiväksi ehdolliseen vankeuteen.
Helsingin käräjäoikeuden tuoreen tuomion mukaan hieman alle nelikymppinen poliisi auttoi tuttavaansa salaamaan omaisuutta ulosotolta valheellisen autokaupan avulla vuonna 2010.
Oikeus tuomitsi omaisuuttaan kätkeneen 55-vuotiaan naisen törkeästä velallisen petoksesta puoleksitoista vuodeksi ehdolliseen vankeuteen.
Tuomioistuimet olivat aiemmin määränneet 55-vuotiaan naisen maksamaan eräälle lähisukulaiselleen 120 000 euroa, koska nainen oli myynyt lähisukulaisensa tietämättä heidän yhteisen kiinteistönsä ja pitänyt kaikki myyntitulot itsellään.
Nainen on myöntänyt poliisille kätkeneensä omaisuutta erilaisin järjestelyin, jotta lähisukulainen ei pääsisi siihen käsiksi.
Viimeisimmässä ulosottoselvityksessä vuonna 2011 nainen kertoi ainoaksi omaisuudekseen 60 euron käteisvarat, vaikka hänellä oli tuolloin käräjäoikeuden tuomion mukaan omaisuutta kätkettynä yli 120 000 euron arvosta.
Yhtenä osana omaisuuden piilottamisoperaatiota 55-vuotias nainen oli myyvinään henkilöautonsa tuntemalleen poliisille. Auto siirtyi tältä myöhemmin naisen ajokortittoman tyttären omistukseen.
Käräjäoikeuden mukaan autokaupat eivät olleet todellisia, vaan auto pysyi koko ajan naisen hallinnassa.
Vanhempi konstaapeli kiisti syytteensä avunannosta velallisen petokseen, mutta käräjäoikeuden mukaan hänen oli täytynyt ymmärtää osallistuvansa omaisuuden piilottamiseen ulosotolta.
Oikeus määräsi vanhemman konstaapelin maksamaan useiden tuhansien eurojen korvaukset 55-vuotiaan naisen lähisukulaiselle.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1412305592850?jako=aa89408ef8642c400820b1ca7d96cf5f
Valvontakamera tallensi Aarnion pahoinpitelyn
3.10.2014
Kommentointi poissa käytöstä
Tapauksen tutkinnasta vastaava rikosylikomisario ei ole vielä nähnyt nauhaa.
Tutkintavankeudessa istuva rikosylikomisario Jari Aarnio pahoinpideltiin tiistaina Vantaan vankilassa. Poliisin mukaan valvontakamera tallensi pahoinpitelyn.
Rikoskomisario Kimmo Hyvärinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, etteivät tutkijat ole vielä saaneet valvontakameratallennetta haltuunsa. Hänen mukaansa tapahtumissa ei kuitenkaan ole epäselvyyksiä.
– Molemmat ovat kertoneet tapahtuman samalla tavallaan.
Poliisi aikoo katsoa nauhan ensi viikolla, vaikka tapahtumien kulku onkin tiedossa. Hyvärisen mukaan tallenteen katsominen ei ole kiireellisyyslistan kärjessä.
Rikoskomisario ei tiedä vielä tarkalleen, millaisia vammoja Aarnio pahoinpitelyn yhteydessä sai.
– Lääkäri osaa sanoa sen. Emme ole vielä saaneet lääkärin todistusta.
Uutisoimme keskiviikkona välikohtauksesta, jossa Aarnion kanssa samalla osastolla ollut vanki potkaisi häntä voimakkaasti kylkeen. Vammat eivät kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaanhoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla. Välikohtaus oli ensimmäinen kerta, kun Aarnio joutui fyysisen väkivallan kohteeksi vankilassa.
Valvontakameratallenteesta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset.
http://yle.fi/uutiset/aarnion_pahoinpitely_tallentui_valvontakameralle/7507257
Suomen poliisilla salainen jättirekisteri – et saa koskaan tietää, oletko listalla
3.10.2014
Kommentointi poissa käytöstä
Venäjän presidentin Vladimir Putin -merkinnällä tunnetuksi tulleessa poliisin epäiltyjen rekisterissä on kymmenientuhansien ihmisten henkilötietoja, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kertoo, että epäiltyjen rekisteri sisältää poliisin tiedustelu- ja tarkkailutietoja henkilöistä, joiden epäillään syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta.
Peruste kirjaamiselle on myös silloin, kun epäillään vakavaan rikokseen myötävaikuttamista.
– Rekisteriin on merkattu kymmeniätuhansia henkilöitä, Paatero sanoo.
Kun mukaan otetaan rahanpesurikoksista epäillyt henkilöt, poliisin salaisessa rekisterissä on noin 200 000 nimeä.
– Salaiseen rekisteriin kirjatuista nimistä noin 70-80 prosenttia koskee rahanpesutapauksia. Ne eivät liity siis millään lailla näihin edellä mainittuihin rikoksiin (vakavat rikokset, joista voi seurata vankeustuomio). Ne on vain merkitty samana rekisteriin. Nämä rahanpesutapaukset löytyvät rekisteristä myös erikseen, Paatero selventää.
Epäiltyjen rekisteri nousi julkisuuteen viime vuoden huhtikuussa, kun kävi ilmi, että Vladimir Putinin nimi oli kirjattu kyseiseen rekisteriin. Hänellä raportoitiin olevan yhteyksiä venäläiseen moottoripyöräjengiin nimeltä Night Wolves. Putinin nimi on sittemmin poistettu rekisteristä, koska se oli sinne virheellisesti syötetty.
Keskusrikospoliisin hallinnoima epäiltyjen rekisteri on luokiteltu salaiseksi, eikä sinne joutuneiden henkilöiden pitäisi olla edes tietoisia joutuneensa rekisteriin. Paateron mukaan rekisterissä on todennäköisesti myös yrityksiä. Rekisteri on ollut käytössä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
– Se on poliisin tiedustelu- ja analyysirekisteri. Siellä olevaa tietoa ei voida suoraan käyttää missään hyväksi. Rekisterissä oleva tieto antaa aihetta pohtia, pitääkö rikostutkinta käynnistää tai vastaavaa, Paatero muotoilee.
Kuten Putin-tapaus osoitti, rekisterissä voi olla suomalaisten lisäksi myös ulkomaalaisia nimiä. Jokaisella on oikeus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkistamaan, onko oma nimi merkattu poliisin epäiltyjen rekisteriin väärin perustein, mutta siihen se sitten jääkin.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tieto siitä, onko oma nimi listalla tai onko oma nimi poistettu listalta, ei päädy koskaan kyselyä tehneelle henkilölle. Tietosuojavaltuutettu tarkistuttaa vuosittain kymmenien suomalaisten nimiä poliisin epäiltyjen rekisteristä.
”Putin-tapauksen takia iso savotta”
Putin-tapauksen paljastuttua epäiltyjen rekisterissä tapahtui Reijo Aarnion mukaan ”iso savotta”. Rekisterin ylläpitoa tehostettiin ja valvontaa ohjeistettiin uudelleen. Sitä, kuinka paljon väärin perustein rekisteriin joutuneita henkilöitä poistettiin, Aarnio ei osaa arvioida.
Poliisin epäiltyjen rekisterin käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta valmistui tänään, mutta valtakunnansyyttäjänvirastosta ei haluttu vielä ottaa kantaa rekisteristä poistettujen nimien määrään.
Julkisuudessa on kuitenkin esitetty väite, että rekisteriin olisi joutunut ainakin kymmeniä nuhteettomia suomalaisia, jotka on sittemmin poistettu rekisteristä. Valtionsyyttäjä Juha-Mikko Hämäläisen mukaan onkin epäilys, että rekisterin ohjeistus, valvonta ja koulutus eivät ole olleet asianmukaisella tasolla.
Putin-kirjaus ei hänen epäilyksen mukaan johtunut yksittäisen henkilön puutteellisesta harkinnasta, vaan kirjaamiskriteerit olivat liian väljät. Lisäksi on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voi pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.
Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen. Asia on nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeella syyteharkinnassa.
Putin-vuotoon liittyvässä tutkinnassa seitsemän rikoksesta epäiltyä
3.10.2014
Kommentointi poissa käytöstä
Poliisin rikoksesta epäiltyjen rekisterin (epri) käyttöä ja valvontaa koskeva esitutkinta on valmistunut ja juttu on siirretty Valtakunnansyyttäjänvirastoon syyteharkintaa varten. Syyteharkinnan asiassa tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.
Rikoksesta epäillään yhteensä seitsemää henkilöä, joista viisi on päällystöön kuuluvia poliisimiehiä. He työskentelevät keskusrikospoliisissa ja Poliisihallituksessa.
Heitä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kaikki epäillyt ovat esitutkinnassa kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Esitutkinta alkoi huhtikuussa 2013 ja se liittyy niin sanottuun Putin-vuotoon. Silloin MTV kertoi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli syötetty rekisteriin.
Esitutkinta laajeni tutkinnan aikana käsittämään myös rekisterin ylläpitoa, koulutusta, käyttöä ja valvontaa koskevia kysymyksiä. Asiassa suoritettiin loppuvaiheessa lisätutkintaa, jonka yhteydessä selvitettiin rekisterin vastuukysymykset vuoteen 2009 saakka.
Valtakunnansyyttäjäviraston tiedotteen mukaan on syytä epäillä, että rekisterin käyttöä koskeva koulutus, ohjeistus ja käytön valvonta eivät ole olleet asianmukaisella tasolla, kun otetaan huomioon rekisterin sisällön arkaluontoisuus ja sen käyttöön liittyvät merkittävät perusoikeusulottuvuudet.
Lisäksi viraston mukaan on syytä epäillä, että rekisteriin on merkitty tietoja, joita ei voida pitää henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön mukaisina.
Esitutkinnan perusteella on myös syytä epäillä, että kyse ei ole ollut yksittäisen poliisimiehen puutteellisesta harkinnasta vaan pitkään jatkuneen ohjauksen ja valvonnan laiminlyömisen seurauksena syntyneestä rakenteellisesta virheestä.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1412300348636?jako=26c4b2b63ba4e35198585b069c51ce24
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein
2.10.2014
Kommentointi poissa käytöstä
Useista rikoksista syytetty poliisi Marianne Kiukkonen ei niele syytöksiä.
Hän avaa tekojensa taustoja kirjoittamallaan henkilökohtaisella kannanotolla.
Hän avaa tekojensa taustoja kirjoittamallaan henkilökohtaisella kannanotolla.
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein. Syyttäjä vaatii Marianne Kiukkoselle sakkorangaistusta kahdesta henkilörekisteririkoksesta sekä virkasalaisuuden rikkomisesta tai vaihtoehtoisesti virkavelvollisuuden rikkomisesta.Syyttäjän mukaan Kiukkonen syyllistyi virkarikoksiin kahdesti katsoessaan ja tulostaessaan tietoja poliisin järjestelmästä, vaikka hänellä ei ollut virkatehtäviin liittyvää syytä toimintaansa.Kiukkosen oman näkemyksen mukaan hän on toiminut oikein ja poliisin velvollisuuksien mukaisesti.
Kiukkosen syytteistä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Hämmästelee syytettä
Toisessa tapauksessa Kiukkonen on syyttäjän mukaan katsonut tuttavaansa koskevaa rikosilmoitusta ja saanut tietoja, joihin hänellä ei ole ollut oikeutta.
Kiukkonen kertoo halunneensa auttaa miestä, joka oli riitautunut ex-puolisonsa kanssa eikä saanut tavata lastaan.
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein
Kiukkonen on myöntänyt avanneensa ja tulostaneensa rikosilmoituksen sekä välittäneensä siitä tietoja tuttavalleen.Ilta-Sanomat kertoo, että sosiaalivirasto oli tehnyt rikosilmoituksen, koska epäili miehen pahoinpidelleen lastaan. Mies todettiin lopulta syyttömäksi.- Katsoin ilmoituksen, kirjoitin tutkijoille tapaukseen liittyviä taustoja. Sainkin itse syytteen, Kiukkonen hämmästelee kannanotossaan.Kiukkonen katsoo kokeneensa velvollisuudekseen puuttua asiaan.- Minulla oli auttamisenhalu äitinä, poliisina ja ihmisenä, Kiukkonen perustelee vielä puhelimessa Iltalehdelle.
Tietoa puolison exästä
Toisen tapauksen osalta Kiukkonen myöntää selvittäneensä puhelinnumeron silloisen kumppaninsa ex-puolisolle, joka Kiukkosen näkökulman mukaan käyttäytyi asiattomasti häntä ja miestä kohtaan.
Kiukkosen mukaan hän ei saanut naisesta mitään sellaisia tietoja, joita hänellä ei olisi jo ollut.
– Numero oli meillä kotona, Kiukkonen perustelee.
Vankilavierailu tutkitaan
Samaisen ex-avopuolisonsa lapsen tapaamiskiistan tiimoilta Kiukkonen teki myös vankilavierailun, jota selvitetään parhaillaan esitutkinnassa.
Kiukkonen oli ilmaantunut yllättäen Helsingin vankilan portille, esittänyt virkamerkkinsä ja vaatinut päästä tapaamaan tuomittua huumerikollista.
Kiukkosen mukaan hän halusi tapaamisen yhteydessä pyytää miestä todistajaksi tulevaan oikeusistuntoon. Kiukkonen kertoo, että mies oli hyvin perillä tapauksen käänteistä.
– En ole tekeytynyt rikostutkijaksi, vaan olin poliisin kenttähaalarissani normaalisti ja pyysin mahdollisuutta tavata haasteasiassani.
Vankila teki tapauksesta tutkintapyynnön.
”Ajojahti”
Kiukkonen katsoo puolustaneensa oikeudenmukaisuutta, mutta joutuneena itse kohtuuttoman ajojahdin kohteeksi.
Syytteet saanut Marianne Kiukkonen: Olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein
– Salaisina pidettäviä tietojani on myyty lehtiin lähdesuojan takaa. Lisäksi tietoja on vääristelty, valehdeltu ja minua on herjattu valtakunnan medioissa.
Nainen kiistää syyllistyneensä poliisin tietojärjestelmien käyttämiseen väärin perustein molemmissa tapauksissa.
– Katson, että olen toiminut poliisina ja ihmisenä oikein, hän päättää kannanottonsa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100218714934_uu.shtml
Asiasta aikaisemmin:
Poliisit-sarjassa esiintynyttä Marianne Kiukkosta epäillään useista rikoksista
Jari Aarnio pahoinpideltiin vankilassa
1.10.2014
Kommentointi poissa käytöstä
Liki vuoden eristetyssä tutkintavankeudessa istunut rikosylikomisario Jari Aarnio loukkaantui jouduttuaan toisen vangin pahoinpitelemäksi tiistaina Vantaan vankilassa.
Välikohtaus sattui Iltalehden tietojen mukaan myöhään iltapäivällä. Toinen osastolla ollut vanki kävi Aarnion kimppuun ja potkaisi häntä erittäin voimakkaasti kylkeen.
Aarnion vammoista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Vammat eivät tiettävästi kuitenkaan vaatineet ulkopuolista sairaalahoitoa, vaan ne tutkittiin vankilan omalla sairaalaosastolla.
Tiedossa ei ole myöskään, miten vangin onnistui käydä käsiksi Aarnioon, sillä tämä joutuu viettämään lähes koko vuorokauden yksin lukittuna sellissään. Myös lyhyet ulkoilujaksot Aarnio joutuu olemaan yksin.
Nopea hyökkäys
Vantaan vankilasta ei haluttu keskiviikkoiltana kommentoida, kuinka pahoinpitely onnistui tiukoista eristystoimista huolimatta. Ei myöskään sitä, millä osastolla ja missä tilanteessa kaikki tapahtui.
– Meillä on eri osastoja ja erilaisia eristyksiä. Kaikki eristyksissä olevat eivät suinkaan ole koko ajan erossa muista vangeista. Tiukasti eristetyillekin vangeille on taattava jonkinlaisen viriketason ylläpito, muotoilee Vantaan vankilan turvallisuudesta vastaava apulaisjohtaja Jaakko Jokinen.
Apulaisjohtaja ei vahvista sen enempää pahoinpitelyn uhrin kuin epäillyn pahoinpitelijänkään henkilöllisyyttä. Hän kuitenkin myöntää välikohtauksen.
– Kaikki tapahtui nopeasti ja ennalta arvaamatta. Henkilökunta oli kuitenkin samassa huoneessa ja pääsi nopeasti puuttumaan tilanteeseen, Jokinen sanoo.
Pahoinpitelystä epäilty vanki siirrettiin välittömästi toiselle osastolle.
Poliisi kävi rukoilevan miehen kimppuun: Kiista ratkesi oikeudessa
1.10.2014
Kommentointi poissa käytöstä
Poliisi kävi käsiksi nurmikolla rukoilleeseen mieheen, kertoo uutispalvelu Edilex.
Miestä syytettiin poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta, mutta hovioikeus hylkäsi syytteen.
Poliisi olivat etsimässä asuntomurrosta epäiltyä. Poliisille oli ilmoitettu sekavasti käyttäytyneestä miehestä murtopaikan lähistöllä.
Mies oli lähistöllä rukoilemassa polvillaan maassa. Kaksi poliisia lähestyi häntä, käski nousta ja nostaa kädet ylös. Mies nousi vasta lopetettuaan rukouksen.
Rukoilevan miehen mukaan poliisi löi häntä aseella rintaan. Poliisi otti miehestä kiinni, kaatoi hänet maahan, piti hartioista kiinni ja polvea hänen vatsallaan. Toinen mies löi maassa olevaa pampulla jalkaan, hän kertoi.
Kun rukoileva mies ei avannut kättään, jossa oli Koraani, poliisi löi häntä vielä käteen. Hänelle kiroiltiin ja häntä potkittiin, mies kertoi hovioikeudelle.
Toinen poliiseista kertoi, että rukoileva mies oli noustuaan ylös huutanut raivon vallassa ja tehnyt hyökkäävän eleen, jolloin poliisi löi häntä.
Rukoilemassa ollut mies kiistää käyttäneensä väkivaltaa poliisia kohtaan.
Poliisien mukaan mies oli hyökännyt toisen poliisin kimppuun kun tämä oli lyönyt pampulla.
Poliisin mukaan mies huusi ja riehui vielä käsiraudoissakin.
Poliisin mukaan miestä ei lyöty hänen ollessaan maassa.
Hovioikeuden mukaan ei voitu todistaa, että rukoillut mies olisi tahallaan käyttänyt väkivaltaa poliiseja kohtaan. Syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylättiin ja mies vapautettiin.
Kategoriat:Epäily, Lain "rajoilla", POLIISIN TEKEMÄT RIKOKSET
koraani, pahoinpitely, rukoilu
Jari Aarnio, kuka hän oikeasti on?
27.9.2014
1 kommentti
Korruptoitunut, mätä poliisipomo, joka häikäilemättömästi asemaansa hyväksikäyttäen kääri miljoonatulot satojen kilojen huumekaupoista? Vai dekkari, jolla oli ehkä maan paras kontaktiverkosto alamaailmaan? Liiankin tehokas nyrkki järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan?
Rikosylikomisario Jari Aarnio on jo edellisenä päivänä havainnut perässään olevat miehet. Hän ymmärtää, että nyt eivät varjostajat ole minkään rikollisjengin jäseniä. Hän tietää, että pian tapahtuu jotain.
Kun Helsingin Sanomat oli viime syyskuussa julkaissut prostituoidun haastattelun, jossa tämä väitti Aarnion auttaneen häntä seksibisneksen pyörittämisessä, Aarnio aavisti, että uusi kujanjuoksu oli alkamassa.
– Aika iso vastus tällä kierroksella. Katotaan kuin äijän käy. Täysin samat tahot takana. Pitkä show tulossa otaksun, Aarnio vastasi perheystävän kannustavaan tekstiviestiin.
Aarnio viittasi runsaat kaksi vuotta aiemmin päättyneeseen ”Suomen itsenäisyyden ajan vakavimpana” pidettyyn poliisirikostutkintaan ja oikeusprosessiin, jonka lopputuloksena Aarnio kollegoineen sai puhtaat paperit. Ketään yli kymmenestä syytetystä poliisista ei tuomittu minkäänlaiseen rangaistukseen.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Aarnio ymmärtää, että tällä kertaa ”vastapuoli” on valmistautunut paremmin. Hän aavistaa, että prostituoidun ulostulo on keppihevonen, jonka avulla ”samat tahot” eli Keskusrikospoliisi saa käyttöönsä pakkokeinot, joilla päästään muun muassa hänen pankkitileilleen.
Tähän saakka Aarniosta on voitu kerätä vain tiedustelutietoa.
Varjot perässä
On maanantai-ilta 11. marraskuuta. Aarnio ei puhu vaimolleen seuraajista, jotka ovat olleet koko päivän hänen kannassaan. Tosin myös vaimo on kiinnittänyt huomiota kotirapun kulmilla oleskelevaan outoon mieheen.
Keskusrikospoliisin varjostajat pitävät läpi yön vahtia Radiokadulla niin, ettei kukaan pääse ulos tai mene sisään heidän huomaamattaan.
Aamulla sitten repeää. Aarnio on tavalliseen tapaan lähdössä kotoa parinsadan metrin päässä sijaitsevalle työpaikalleen Pasilan poliisitalolle, kun virkamerkkinsä esittävät poliisit ottavat hänet kiinni ja saattavat autoon.
Paikalla on toistakymmentä vahvasti aseistettua poliisia. Aarnio viedään pois ja poliisit menevät sisään. He näyttävät virkamerkkinsä ja ilmoittavat ryhtyvänsä kotietsintään.
Muita ei ole paikalla, vain järkyttynyt puoliso on kotona.
Asunto myllätään perusteellisesti, joka laatikko, kaappi – kaikki mahdolliset paikat tutkitaan. Poliisit pakkaavat laatikoihin varmuuden vuoksi kaiken, jonka voidaan vähänkin kuvitella liittyvän Aarnion epäiltyihin rikoksiin. Tässä vaiheessa ne ovat törkeä virka-aseman väärinkäyttö ja törkeä lahjuksen ottaminen.
Puoliso on sokissa. Hänellä on vaikea hahmottaa, mitä on tapahtumassa. Hän ei kykene katsomaan vierestä, kun perheen yksityisyyttä revitään auki. Nainen vetäytyy toiseen huoneeseen.
Nuori idealisti
Tämä on kuitenkin vasta alkua. Kohta vuoden eristettynä tutkintavankina ollutta Aarniota epäillään nyt lähes kolmestakymmenestä eri rikoksesta. Vakavin niistä on törkeä huumerikos. Epäilyn mukaan Aarnio pyöritti ns. tynnyriliigaa, joka toi Hollannista hasista yli puolentoista miljoonan euron arvosta.
Miten tähän tilanteeseen päätyi Vuoden poliisiksikin valittu mies, joka jo nuorukaisena koki huumepoliisin työn suureksi kutsumuksekseen?
1970-luvulla pahamaineisen Maunulan huumelähiön kasvattama futishullu teinipoika ajatteli, että hän voisi ehkä tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi.
– Eräänä kesänä puolet joukkueesta oli liimatukkia; seuraavana kesänä heitä ei enää näkynyt joukkueessa… Ajatukseni huumepoliisin urasta kypsyi, 30-vuotias Aarnio muisteli nuoruuttaan Iltalehdessä joulukuussa 1987.
– Vastapelureinamme ovat ammattirikollisten organisaatiot, jotka käyttävät häikäilemättömiä keinoja ansaitakseen suuria rahoja.
Valmistuttuaan Tampereelta poliisin kokelaskurssilta Aarnio pääsi vuonna 1979 töihin Helsingin järjestyspoliisiin, mistä edelleen passintarkastukseen, rikospoliisin varkaustoimistoon – ja vihdoin keväällä 1981 huumetoimistoon, mihin hän oli alusta alkaen tähdännyt.
Koston kohde
Motivoitunut, sosiaalisesti lahjakas ja nopeasti niin alamaailmaan kuin kollegoihinsa kontakteja rakentanut nuori Aarnio nousi pian toimiston päällikön, legendaarisen Torsti Koskisen luottomieheksi.
Luottamus oli jo tuolloin vankkumaton, kertoo Koskisen tuntenut liikemies.
– Olin huomannut, että toimistomme lähellä käytiin laajaa huumeiden tuontia ja välitystä. Kysyin Torstilta, olisiko hänellä laittaa tilanteeseen joku oikeasti luotettava poliisi. Torsti totesi, että on hänellä yksi. Yksi, johon hän sanoi luottavansa 110-prosenttisesti. Se oli Jari Aarnio, mies muistelee.
Alamaailma ei katsonut hyvällä kovaa tulosta tekevän, huumekomisarioksi ylenneen Aarnion toimia. Eikä sitä, että tämä vielä palkittiin tehokkuudestaan poliisin ansioristillä vuonna 1995.
Jo seuraavana vuonna Aarnio joutui kostoiskun kohteeksi, kun perheen talon terassille heitettiin pommi. Aarnio havahtui kolahdukseen, meni ulos ja ehti viime hetkellä katkaista palavan sytytyslangan. Iskun taustalta paljastui yksi maan vaarallisimpina pidetyistä rikollisista.
Pelote ei kuitenkaan lannistanut Aarniota – päinvastoin. Vuonna 1999 Paavo Selinin siirryttyä huumeyksiköstä Supoon johtamaan turvallisuusyksikköä Aarnio sai rikosylikomisarion natsat ja hänet nimitettiin johtamaan yksikköä, jolle hän oli tehnyt töitä jo reilut kymmenen vuotta.
Usein kateissa
Jari Aarnion menetelmät ja toimintatavat herättivät paitsi vihaa rikollispiireissä myös närää kollegoiden parissa. Omassa talossakin ihmeteltiin omintakeista päällikköä, joka ei sopeutunut perinteiseen poliisimuottiin sen enempää olemukseltaan kuin edesottamuksiltaan.
Mies häipyi usein kesken päivän omille teilleen ilmoittamatta kenellekään menoistaan. Aarnio starttasi poliisitalolta milloin omalla, milloin virka-autolla.
– Tuntui, että hänellä oli ihan omat säännöt ja vapaudet, joita muilla päälliköillä ei ollut, omaisuusrikospuolella työskentelevä päällystötason poliisi sanoo.
Puhelimella Aarniota oli hankala tavoittaa. Kännykkä oli kyllä päällä, mutta siihen oli vaikea saada vastausta. Edes alaiset eivät tahtoneet saada kiinni esimiestään.
– Jos Jari välttämättä piti saada kiinni, oli yksi dekkari, joille hän aina vastasi, Aarnion kanssa vuosia työskennellyt poliisi sanoo.
Takaisin hommiin
Kun Aarnio syksyllä 2010 sai Elisalta omien sanojensa mukaan ”tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä”, hän oli valmis uusiin kuvioihin. Taustalla oli puoli vuotta aiemmin päättynyt, vuosia kestänyt koko huumetoimistoa rassannut rikostutkinta ja oikeusprosessi.
Aarnio koki, että nyt oli aika vaihtaa maisemaa. Hän sai vuoden virkavapauden ja siirtyi turvallisuusasiantuntijaksi yhtiön Business Security Consulting -liiketoimintayksikköön. Aarnio – samoin kuin Elisan johtokin uskoi, että yhtiö voisi hyödyntää rikosylikomisarion laajaa kokemusta turvallisuusasioissa.
Virkavapaus ei kuitenkaan ehtinyt edes puoliväliin, kun Aarnio palasi virkapaikalleen huhtikuussa 2011. Hän halusi takaisin ”oikeisiin hommiin”, actioniin.
– Hän irtisanoutui tehtävästä omasta pyynnöstään siirtyäkseen takaisin poliisin palvelukseen. Työsuhteen päättyminen oli aidosti hänen oma ratkaisunsa. Hän ei kokenut kyseistä tehtävää omakseen, Elisan johdosta kerrotaan.
Rahaa vai ei?
Jari Aarnion tehdessä comebackin poliisiin oli tynnyrivyyhti juuri alkamassa. KRP:n tutkinnassa on paljastunut, että vain pari viikkoa Aarnion paluun jälkeen tuotiin Hollannista Suomeen tynnyrivyyhdin ensimmäinen lasti, jossa lasketaan olleen noin 140 kiloa hasista.
Viidessä tynnyrilähetyksessä epäillään tuodun yhteensä ainakin 600 kiloa hasista.
Virkarikosepäilyistä alkanut rikostutkinta on paisunut nyt jättimäiseksi vyyhdiksi, jossa Aarnion epäillään organisoineen koko tynnyrisalakuljetuksen ja tehneen rikoksella miljoonaluokan tulot.
Tuo näkemys on tutkintaa johtavien syyttäjien sekä tutkintaa suorittavan KRP:n. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä.
– Vaikea kuvitella, että hänellä olisi ollut tuollaiset ”sivutulot”. Porvoon omakotitontille piti nousta vielä erillinen saunarakennus, mutta Jari joutui luopumaan siitä rahanpuutteen vuoksi, yksi Aarnion kaveripiiriin kuuluva viranomainen sanoo.
Ainakaan autoilla ja suurilla seteleillä Aarnio ei rehvastellut. Vaikka perheen menopeleinä nähtiin mersuja ja bemareita, ne olivat käytettyjä, usein Saksasta tuotuja.
Meneillään olevan rikosvyyhdin tutkinnanjohto kuitenkin laskee, että Aarniolla olisi ollut kymmenen vuoden aikana puolen miljoonan euron käteisvarat. Rahojen alkuperää epäillään rikolliseksi. Epäilyjen mukaan Aarnio olisi käyttänyt käteisvaroja muun muassa autokauppoihin ja rakennustarvikkeiden ostamiseen.
Töissä 24/7
Rikosepäilyjen mukaan Aarnio on laskelmoiva, kovan luokan rikollinen, joka häikäilemättömästi käytti hyväkseen alamaailmaa, alaisiaan ja jopa poliisijohtoa saavuttaakseen päämääränsä.
Useiden kollegoiden mielestä Aarnio on erittäin ammattilainen poliisi, joka osaa käyttää hyväkseen poikkeuksellisen korkeatasoista ja laajaa kontaktiverkostoaan alamaailmaan tavoitteenaan paljastaa niin paljon huumerikollisuutta kuin mahdollista.
Läheisten mukaan hän on työlleen ja perheelleen omistautuva, luotettava ja lojaali ystävä.
– Työ on hänelle elämäntapa, johon perhe oli sopeutunut. Kesken rapujuhlienkin Jari saattoi poistua pöydästä ja palata hetken kuluttua. ”Nyt on tilanne päällä”, Jari totesi laittaen kännyn takaisin taskuunsa, perheen läheinen ystävä muistelee.
Aarniota kuvaillaan myös loistavaksi seuramieheksi, jalkapalloa ja musiikkia rakastavaksi ikiliikkujaksi.
– Hän on loistava laulaja. Karaokessa suosikkeja ovat erityisesti Mamban biisit, perheystävä paljastaa.
”Toivon totuutta”
Rikosylikomisario Jari Aarnioon kohdistuvat rankat rikosepäilyt ovat vielä epäilyjä. Edes syytteitä ei vielä ole nostettu. Ja syyttömänähän epäiltyä tulisi pitää siihen saakka, kunnes oikeus mahdollisesti toisin tuomitsee.
– Utopistinen toiveeni on, että totuus tulee lopulta ilmi. Juridinen totuus varmasti selviää. Mutta aineellinen totuus – se, mitä todellisuudessa on tapahtunut, sen toivon paljastuvan, sanoo ”vastapuolella” eli Keskusrikospoliisissa tilannetta seuraava poliisipomo.
Iltalehti Risto Kunnas 27.9.2014
Artikkeli perustuu lähes 30 Jari Aarnion kolegan,virkamiehen, kaverin ja perheystävän kertomuksiin.
Poliisi puhui nuorelle miehelle uhkaavaan sävyyn Youtube-videolla – poliisille syytteet kolmesta asiasta
26.9.2014
1 kommentti
Videolla esiintynyttä poliisimiestä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta.
Vuosi sitten kesällä julkisuuteen nousi video, jolla poliisi keskustelee nuoren miehen kanssa uhkaavaan sävyyn Hämeenlinnan Hauholla. Poliisi näyttää uhkaavan nuorukaista pahoinpitelyllä.
Toukokuussa IS uutisoi, että poliisia vastaan ei nosteta syytettä laittomasta uhkauksesta. Syytettä ei nostettu, koska uhkailun kohteeksi joutunut ja videon kuvannut nuori mies ei vaatinut poliisille rangaistusta.
Tänään poliisi on syytettynä Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa kolmesta muusta asiasta samaan tapaukseen liittyen. Syyttäjän mukaan vanhempi konstaapeli syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun hän liikennevalvontaa suorittaessaan pysäytti autolla ajaneen nuoren miehen, jolla oli ollut konflikti poliisin pojan kanssa. Syyttäjä katsoo, että poliisi rikkoi tahallaan virkatehtävien asianmukaista hoitamista ja virkamiehen asianmukaista käyttäytymistä, kun hän uhkasi nuoren miehen saattavan joutua kollegoidensa pahoinpitelemäksi.
Poliisia syytetään myös henkilörekisteririkoksesta. Poliisi etsi poikansa kanssa konfliktiin joutuneen miehen henkilötietoja poliisin ylläpitämistä henkilörekistereistä. Syyttäjä katsoo, ettei tietojen etsiminen ja tutkiminen ole liittynyt mitenkään poliisin virkatehtäviin, eikä menettelylle ole ollut laillista perustetta. Syyttäjän mukaan syytetty on loukannut menettelyllään asianomistajan yksityisyyden suojaa.
Poliisi on esitutkinnassa tunnustanut kummatkin teot. Lisäksi syyttäjä vaatii poliisille rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska syyttäjä katsoo hänen rikkoneen tahallaan poliisin henkilörekisterien käytöstä annettuja säännöksiä. Poliisi on syyttäjän mukaan rikkonut virkavelvollisuutensa, eikä ole käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
Syyttäjä vaatii poliisille teoista rangaistukseksi sakkoja. Tuomio jutussa annetaan 17. lokakuuta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288743449482.html
Hauhon uhkailuvideojuttu käräjillä: ”Poliisi on tässä kiirastulessa jo rangaistuksensa kärsinyt”
Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa puitiin perjantaina niin sanottua Hauhon uhkailuvideojuttua. Hämeen poliisin vanhempaa konstaapelia syytetään henkilörekisteririkoksesta ja kahdesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeudessa taitettiin peistä laintulkinnoista ja siitä, oliko syytetyllä perusteita katsoa kännykkävideon kuvanneen hauholaismiehen tutkintailmoitustietoja vai ei.
Poliisipartio pysäytti Hauholla kesällä 2013 paikkakunnalla asuvan miehen, joka nauhoitti kännykällään syytetyn poliisin kanssa käymänsä keskustelun ja julkaisi videon myöhemmin Facebookissa.
Keskustelussa poliisi sanoi muun muassa, että nuori mies saattaisi joutua poliisin kollegoiden pahoinpitelemäksi. Jo aiemmin poliisimies oli tarkistanut hauholaismiehen tiedot ja kuvan poliisin tietojärjestelmistä. Taustalla oli poliisin pojan ja hauholaismiehen välinen kiista viime vuoden juhannuksena.
Puolustusasianajaja Sauli Lehtinen vaati perjantaina kaikkia syytteitä hylättäviksi. Puolustuksen mukaan poliiseilla oli omassa, talon sisäisessä keskustelufoorumissaan aiempaa tietoa hauholaismiehestä, minkä vuoksi tietojen ja kuvan tarkistaminen oli perusteltua ja kuului virkatehtäviin.
Lisäksi poliisin pojan suullinen kertomus isälleen juhannuskiistasta oli puolustuksen mielestä suullinen rikosilmoitus poliisille ja edellytti toimia.
Poliisi itse todisti oikeudessa ja myönsi hauholaismiehen käydyn keskustelun sekä tietojen tarkistamisen järjestelmistä.
– Sanankäänteet eivät olleet poliisille soveliaita, vähän asiattomia, mies kuvaili.
Poliisi koki, ettei ollut esteellinen tarkistamaan tutkintailmoitustietoja ja kuvaa. Hän tiesi, ettei olisi voinut tutkia itse hauholaismiehen ja oman poikansa välistä kiistaa. Poliisi halusi, että hauholaismies jättäisi hänen poikansa rauhaan ja siksi kielenkäyttö oli ”varoittavaa”.
Laki liian ylimalkainen, ”tuomiokin” tullut jo somessa
Puolustus ja syyttäjä olivat eri linjoilla myös laintulkinnoista. Puolustus toi syytteen hylkäämisperusteeksi esiin lainsäädännön ylimalkaisuuden.
Poliisin käyttäytymistä säätelevä virkamieslaki on epätarkka, eikä poliisi voi sen perusteella tietää, millainen käytös on lainvastaista. Näin ollen poliisia ei pitäisi voida tuomita käytösnormien rikkomisestakaan, väitti puolustus.
Syyttäjä Ari Silvennoisen mukaan poliisin menettely vaaransi luottamusta poliisin tehtävien asianmukaiseen hoitoon.
Hauholaismiehen kuvaama Facebook-video levisi laajasti ja myös mediahuomio oli melkoinen. Puolustuksen mielestä someseuraukset poliisin työlle ja siviilielämälle olisi otettava huomioon rangaistusta määrättäessä, jos poliisi tuomitaan.
– Hän on tässä kiirastulessa jo rangaistuksensa kärsinyt, sanoi asianajaja Sauli Lehtinen.
Case Myllylä esillä
Puolustusasianajaja vetosi myös hiihtäjä Mika Myllylän kuolemaan liittyviin tietojenkatselutapauksiin. Syyteharkinnassa oli viime syksynä yli 150 urkintaepäilyä eri puolilta Suomea, mutta suuri osa epäillyistä poliiseista jätettiin syyttämättä, koska tietoja ei ollut avattu näytölle katseltavaksi.
Myös nyt syytteessä oleva poliisi oli vain hakenut hauholaismiehen tietoja tutkintailmoituksista, mutta ei avannut ilmoituksia katseltavaksi eikä tulostanut.
Puolustuksen mukaan toinenkin hämäläispoliisi oli käynyt samana päivänä katsomassa hauholaismiehen tietoja ja kuvaa. Länsi-Uudenmaan syyttäjänviraston syyttäjä päätti lopettaa esitutkinnan asiasta, koska ei ollut syytä epäillä rikosta tapahtuneeksi.
Voiko kahta poliisia kohdella näin eri tavalla, Lehtinen ihmetteli.
Tietosuojavaltuutettu on antanut tapauksesta syyskuun alussa lausunnon, jonka mukaan tietojen hakemista ei voi tässä tapauksessa pitää syytetyn virkatehtäviin kuuluvana.
Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa kansliapäätöksenä kolmen viikon päästä, 17. lokakuuta.
Jutusta aikaisemmin:
Minä nauhoitin poliisin uhkauksen
Poliisi uhkailee väkivallalla? ”Ne hakkaa sut eikä kukaan oo näkemässä”
Poliisirikollisena 